Forsman, Ruuth, Lackman

[Pekka Hiltunen]

Savolaisia esivanhempiani olivat siltavouti Anders Jacobsson Forsman, s. 1678 Pieksämäki, k. 8.4.1751 Haukivuori, ja Carin Eriksdotter Ruuth, s. n. 1678 Joroinen Kerisalo, k. 18.3.1745 Haukivuori. Vihitty Joroisilla 6.1.1707.
Lapsia:
Samuel, s. n. 1712 Haukivuori, k. 18.11.1745 Haukivuori. Talollinen, p:so Inga Moilanen, s. n. 1722 Haukivuori, k. 8.12.1766 Haukivuori.
Gertrud
Anders
Abraham

Jacob Forsmanin vanhemmat näyttäisivät olleen pitäjänkirjuri Jacob Forsman, s. 1658, k. 1730 Pieksämäki, ja Gertrud Lackman, jonka isä mahdollisesti oli Samuel Lackman.

Carin Ruuthin isä oli syntynyt n. 1650, ja hänen (minulle) nimeltä tuntematon puolisonsa on HisKin mukaan kuollut Joroisissa 1697. Nähtävästi Carinin veli oli Pehr Ruuth, s. 1689, p:so Ingeborg Immonen; heillä oli lapset mm. Brita, s. 1719, ja Erik, s. 1724 (tiedot HisKistä).

Yo-matrikkeli tietää, että Sortavalan kirkkoherra Samuel Lackman oleskeli Mikkelissä ja Rantasalmella 1712-13. Hänen kaimansa, mönstrauskirjurina Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1711 toiminut Samuel Lacman (k. 1719) oli nyt ko. Samuelia ja Gertrud Lackmania sukupolven vanhempi. http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4761

Kaipailen kovasti lisätietoja näistä varmaankin tunnettuihin ja tutkittuihin sukuihin kuuluneista esivanhemmistani.
PH

[Kaija Salminen]

Hei Pekka!

Kysyitpä sopivasti! Olin juuri ajatellut laittaa SukuForumiin kyselyn Joroisten Ruutheista ja Rantasalmen Forsmaneista. Äskettäin on nimittäin selvinnyt, että sekä isäni että äitini polveutuvat samoista Ruutheista (mitä nyt meni parisataa vuotta, ennen kuin tapasivat sotien jälkeen Helsingissä), ja olen kiinnostunut saamaan suvusta lisätietoja. Minulla on paljon puutteita omissa tiedoissani, mutta laitan ne silti tähän viestiin mukaan. Mahdollisista virheistä en mene vastuuseen. Alla on jälkipolvilistaus Joroisten Kerisalon Sipilässä asuneista Ruutheista Erik Abarahaminpojasta lähtien. Vaimo on tuntematon, mutta minulta löytyy mainitsemasi Pekka (Pehr, Petter) Ruuth ja hänen veljensä Abraham, joka on esi-isäni. Veljesten mahdollinen sisar Karin Ruuth puuttuu. Lisäksi minulla on vähän nuorempi Forsman-sukuinen esiäiti, Erik Ruuthin (s. 24.4.1748 Joroinen, Kerisalo) puoliso Katariina Forsman (s. 21.9.1748 Rantasalmi, Osikonmäki). Äitini on heidän jälkeläisensä (Tuusniemen Mustosia). Isäni on taas Erikin Anna-sisaren jälkeläinen (Rantasalmen Hukkasia), ja esi-isäni velikin avioitui Ruuth-tyttären kanssa. - Laitan mukaan myös Forsmanien jälkipolvilistauksen Juhana Forsmanista lähtien. Muita tietoja minulla ei hänestä ole, vaimoa lukuunottamatta (Kaisa Lätitär/Lättäläinen). Mitähän sukua Juhana Forsman voisi olla sinun Haukivuoren Forsmaneillesi?

En siis voi juurikaan auttaa sinua näiden vanhimpien Ruuthien ja Forsmanien kohdalla, ja Lackmaneja minulla ei ole. Sen sijaan olisin itse kiitollinen kaikista lisätiedoista tai vinkeistä!

Terv. Kaija Salosta

Joroisten Ruutheja:

1. Erik Ruuth, k. Joroinen, Kerisalo, Sipilä
(N. N., Ruuth)
| 2. Abraham Ruuth (Roth), s. noin 1668, k. 9.4.1743 Joroinen, Kerisalo, Sipilä
| (Kristiina Possa, s. noin 1675 Rantasalmi, Kolkontaipale, Korppila, k. 11.4.1743 Joroinen, Kerisalo, Sipilä)
| | 3. Erik Ruuth, s. 1697 Joroinen, Kerisalo, Sipilä, k. 31.8.1766 Joroinen, Kerisalo, Sipilä
| | (Anna Nykänen, Ruuth, s. Pieksämäki, Nykälä, k. Joroinen, Kerisalo, Sipilä)
| | | 4. Anna Ruuth, Glumerus, s. 18.1.1735 Joroinen, Kerisalo, k. 2.12.1790 Leppävirta, Timola
| | | (Akseli (Axel) Glumerus, s. 1724 Leppävirta, Timola, Mäntyniemi, k. 21.5.1790 Leppävirta, Timola)
| | | | 5. Olavi (Olof) Erik Glumerus, s. 2.3.1756 Leppävirta, Timola, k. 2.10.1790
| | | | 5. Anna Kristiina Glumerus, s. 23.4.1758 Leppävirta, Timola, k. 1835 Rantasalmi, Rauhamäki 2
| | | | 5. Ulriikka Glumerus, Hukkanen, s. 25.5.1760 Leppävirta, Timola, k. 2.12.1829 Rantasalmi, Hiismäki 5 à isäni suku: Hukkanen, Rantasalmi, Hiismäki à Viipuri
| | | | 5. Johan Glumerus, s. 1764 Leppävirta, Timola, k. 1833 Rantasalmi, Rauhamäki 3
| | | | 5. Akseli Glumerus, s. 22.3.1769 Leppävirta, Timola
| | | | 5. Abraham Glumerus, s. 27.6.1771 Leppävirta, Timola, k. 23.4.1821 Leppävirta, Lapinmäki 3
| | | 4. Abraham Ruuth, s. 11.6.1737 Joroinen, Kerisalo
| | | (Maria Elisabet Mahlman, Ruuth)
| | | 4. Wendel Ruuth, s. 17.3.1740 Joroinen, Kerisalo
| | | 4. Maria Helena Ruuth, s. 1745 Joroinen, Kerisalo, Sipilä
| | | 4. Erik Ruuth, s. 24.4.1748 Joroinen, Kerisalo
| | | (Katarina Forsman, Ruuth, s. 21.9.1748 Rantasalmi, Osikonmäki, k. 11.3.1786 Rantasalmi, Osikonmäki)
| | | | 5. Antti (Andreas) Ruuth, s. 16.3.1765 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | | 5. Johan Ruuth, s. 5.2.1767 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | | 5. Ulriikka Ruuth, Hukkanen, s. 3.4.1769 Rantasalmi, Osikonmäki, k. 17.9.1825 Rantasalmi, Hiismäki
| | | | 5. Erik Ruuth (Rutu, Ruutu), s. 6.1.1772 Rantasalmi, Osikonmäki, k. 25.8.1829 Rantasalmi, Osikonmäki 7
| | | | 5. Abraham Ruuth, s. 12.4.1774 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | | 5. Jeremias Ruuth, s. 3.7.1776 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | | 5. Aatami Ruuth, s. 1.1.1778 Rantasalmi, Osikonmäki, k. 16.2.1822 Tuusniemi, Tuusjärvi
| | | | (Kristiina Pitkänen, Ruuth, s. 12.12.1783 Tuusniemi, Toivala, k. 2.8.1818 Tuusniemi, Tuusjärvi)
à äitini suku: Mustonen, Tuusniemi, Kiukoonniemi à Enso
| | | | 5. Pietari (Petrus) Ruuth, s. 19.1.1781 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | | 5. Alisa Ruuth, Tuhkunen (Tuhkuin), s. 22.1.1783 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | | 5. Helena Kristiina Ruuth, s. 27.11.1785 Rantasalmi, Osikonmäki
| | 3. Petter Ruuth
| | 3. Antti (Anders) Ruuth, s. noin 1713
| | (Karin Nykänen, Ruuth, s. noin 1722)
| | | 4. Abraham Ruuth, s. 3.2.1741 Joroinen, Kerisalo
| | | 4. Antti Ruuth, s. 13.4.1748 Joroinen, Kerisalo
| | | 4. Kristina Ruuth, s. 25.7.1753 Joroinen, Kerisalo
| | 3. Johan Ruuth
| | (Anna Glumerus, Ruuth, s. 1719)
| | | 4. Abraham Ruuth, s. 3.4.1737 Joroinen, Kerisalo
| | | 4. Olavi (Olof) Ruuth, s. 20.3.1749 Joroinen, Kerisalo
| 2. Pekka (Pehr, Petter) Ruuth, s. n. 1668, k. 19.12.1757 Joroinen, Kerisalo
| (Ingeborg Immonen, Ruuth)
| | 3. Eric Ruuth, s. 9.2.1724 Joroinen, Kerisalo

Rantasalmen Forsmaneja:

1. Juhana Forsman
(Karin Lätitär (Lättäläinen))
| 2. Johannes (Juhannes) Forsman, s. 22.6.1721 Rantasalmi, Osikonmäki
| (Helena Hyvönen, Forsman)
| | 3. Johannes Forsman, s. 18.9.1741 Rantasalmi, Osikonmäki
| 2. Simon Forsman, s. 28.10.1725 Rantasalmi, Osikonmäki, k. 14.3.1771 Rantasalmi, Osikonmäki
| (Brita Kettunen (Ketutar), Forsman, s. 3.1.1733 (1729?) Rantasalmi, Repomäki, k. 24.2.1770 Rantasalmi, Osikonmäki)
| | 3. Katarina Forsman, Ruuth, s. 21.9.1748 Rantasalmi, Osikonmäki, k. 11.3.1786 Rantasalmi, Osikonmäki
| | (Erik Ruuth, s. 24.4.1748 Joroinen, Kerisalo)
| | | 4. Antti (Andreas) Ruuth, s. 16.3.1765 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | 4. Johan Ruuth, s. 5.2.1767 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | 4. Ulriikka Ruuth, Hukkanen, s. 3.4.1769 Rantasalmi, Osikonmäki, k. 17.9.1825 Rantasalmi, Hiismäki
| | | (Matti (Matths) Hukkanen, s. 30.4.1769 Rantasalmi, Hiismäki 5, k. 27.12.1813 Rantasalmi, Hiismäki 5)
| | | | 5. Helena (Lena) Catharina Hukkanen, s. 8.4.1791 Rantasalmi, Hiismäki 5, k. 12.2.1863 Rantasalmi, Hiismäki 4
| | | | 5. Matti (Matts) Hukkanen, s. 28.12.1792 Rantasalmi, Hiismäki 5, k. Rantasalmi, Hiismäki 5
| | | | 5. (kaksonen) Hukkanen, s. 28.12.1792 Rantasalmi, Hiismäki no. 5
| | | | 5. Matti (Matths) Hukkanen, s. 7.6.1794 Rantasalmi, Hiismäki 5, k. 12.8.1848 Viipurin pitäjä, Nygård
| | | | 5. Ulriikka Maria Hukkanen, Frese, s. 29.6.1796 Rantasalmi, Hiismäki 5
| | | | 5. Dödfödd gosse Hukkanen, k. 29.11.1801 Rantasalmi, Hiismäki 5
| | | | 5. Erik Johan Hukkanen, s. 4.3.1803 Rantasalmi, Hiismäki 5
| | | | 5. Anders Hukkanen, Huchtman, s. 11.12.1805 Rantasalmi, Hiismäki 5, k. 10.2.1855 Taipalsaari
| | | | 5. Eva Lovisa Hukkanen, Sopanen, s. 6.11.1809 Rantasalmi, Hiismäki 5, k. 18.10.1863 Rantasalmi, Hiismäki 4
| | | 4. Erik Ruuth (Rutu, Ruutu), s. 6.1.1772 Rantasalmi, Osikonmäki, k. 25.8.1829 Rantasalmi, Osikonmäki 7
| | | (Katariina Ikäheimonen, Ruuth, s. 19.8.1773 Rantasalmi, Rantasalo, k. 15.7.1794 Rantasalmi, Osikonmäki)
| | | (Katariina Taskinen, Ruuth, s. 5.3.1774 Rantasalmi, Hiltula 4, k. 18.4.1826 Rantasalmi, Osikonmäki 7)
| | | | 5. Erik Johan Ruuth (Rutu, Ruutu), s. 9.7.1802 Rantasalmi, Osikonmäki 2, k. 23.5.1856 Rantasalmi, Osikonmäki 7
| | | 4. Abraham Ruuth, s. 12.4.1774 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | 4. Jeremias Ruuth, s. 3.7.1776 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | 4. Aatami (Adam) Ruuth, s. 1.1.1778 Rantasalmi, Osikonmäki, k. 16.2.1822 Tuusniemi, Tuusjärvi
| | | (Kristiina Pitkänen, Ruuth, s. 12.12.1783 Tuusniemi, Toivala, k. 2.8.1818 Tuusniemi, Tuusjärvi)
à äitini suku: Mustonen, Tuusniemi, Kiukoonniemi à Enso
| | | | 5. Johan Ruuth, s. 17.11.1805 Tuusniemi, Tuusjärvi
| | | | 5. Antti (Anders) Ruuth, s. 16.12.1807 Tuusniemi, Tuusjärvi 1, k. 20.5.1808 Tuusniemi, Tuusjärvi 1
| | | | 5. Helena Kristiina Ruuth, s. 23.9.1809 Tuusniemi, Tuusjärvi 1
| | | | 5. Adam Ruuth, s. 16.1.1813 Tuusniemi, Tuusjärvi 1
| | | | 5. Ulriikka Juliana Ruuth, Mustonen, s. 5.10.1814 Tuusniemi, Tuusjärvi 1
| | | | 5. Katarina (Kaisa) Sofia Ruuth, Mustonen, s. 4.3.1817 Tuusniemi, Tuusjärvi 1
| | | | 5. Abraham Ruuth, s. 2.8.1818 Tuusniemi, Tuusjärvi 1
| | | (Cecilia Hyvärinen, Ruuth, s. 1800)
| | | | 5. Johan Ruuth, s. 8.2.1821 Tuusniemi, Tuusjärvi 1
| | | 4. Pietari (Petrus) Ruuth, s. 19.1.1781 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | 4. Alisa Ruuth, Tuhkunen (Tuhkuin), s. 22.1.1783 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | (Juho (Johan) Tuhkunen (Tuhkuin))
| | | 4. Helena Kristiina Ruuth, s. 27.11.1785 Rantasalmi, Osikonmäki
| | 3. Brigitta Forsman, s. 18.4.1750 Rantasalmi, Osikonmäki
| | 3. Johan Forsman, s. 27.4.1751 Rantasalmi, Osikonmäki
| | 3. Simon Forsman, s. 16.12.1753 Rantasalmi, Osikonmäki
| | 3. Petrus Forsman, s. 19.1.1756 Rantasalmi, Osikonmäki, k. 26.3.1756 Rantasalmi, Osikonmäki
| | 3. Aatami (Adam) Forsman, s. 4.5.1757 Rantasalmi, Osikonmäki
| | 3. Samuli (Samuel) Forsman, s. 17(12).2.1760 Rantasalmi, Osikonmäki
| | 3. Helena Forsman, s. 7.5.1762 Rantasalmi, Osikonmäki, k. 27.12.1762 Rantasalmi, Osikonmäki
| | 3. Pekka (Pehr) Forsman, s. 25.1.1766 Rantasalmi, Osikonmäki

[Pekka Hiltunen]

Erik Ruuthin, s. n. 1650, puoliso kuoli siis Joroisissa 1697, jos HisKissä mainittu puoliso Erik Ruutiainen oli Ruuth-sukua.

Joroinen - Jorois - haudatut
Omaisen etunimi: ERIC => Erik
Omaisen sukunimi: RUUT => Root, Ruuth, Ruutu, Ruuthu, Ruutiain, Ruutistar, Ruutain, Ruutiais, Ruutiaises


Ikä
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
1697 h:ru


omainen: Eric Ruutiain

Minulta puuttui tiedoistani Abraham Erikinpoika, s. noin 1668, k. 9.4.1743 Joroinen, Kerisalo, Sipilä, jonka sisaria siis näyttäisivät olleen Karin Eriksdotter, s. noin 1678, k. 18.3.1745 Haukivuori
Joroinen - Jorois - vihityt
Miehen sukunimi: FORS => Fors, Forsman, Forsberg, Forsius, Forsbom, ForströmKuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
6.1.1707 Piexämä sn Anders Jocobss. Forsman Carin Ericsd:r Kerisalo


ja Pehr Ruuth
Joroinen - Jorois - vihityt
Miehen etunimi: PETER => Pehr
Miehen sukunimi: RUUT => Root, Ruuth, Ruutu, Ruuthu, Ruutiain, Ruutistar, Ruutain, Ruutiais, Ruutiaises
Vaimon etunimi: INGEBORG => Ingeborg
Vaimon sukunimi: IM:ONEN => ImmonenKuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
23.10.1716 Kerisalo Peter Ruut Ingeborg Im:onen -

Eräällä tuntemattomalla Forsmanilla on ollut tytär Maria, joka on haudattu Rantasalmella, ja jonka laskettu syntymävuosi oli noin 1657. Maria Forsmanilla näyttäisi olleen veljet (tai serkut?)
1. Erik, jonka tytär Malin kuoli Sulkavalla 14.8.1740 ja joka oli syntynyt noin 1690,
2. Jacob, s. 1658, k. 1730 Pieksämäki, pitäjänkirjuri, puoliso Gertrud Lackman (jonka isä nähtävästi Samuel L.), ja jolla lapset 1. Anders s. 1768 Pieksämäki, k. 8.4.1751 Haukivuori, puoliso 6.1.1707 Joroisissa Karin Eriksdotter Ruuth (lapsia Samuel, Gertrud, Anders ja Abraham), 2. Johan, p:so Anna Tieder (lapsia Gertrud ja Johan), Jacob, p:so Brita Pijk (lapsia Helena, Margareta ja Anders) ja Samuel. s. 7.4.1695 Haukuvuori, ja
3. Simon Forsman, puoliso tuntematon, poika Johan, s. 1680, k. 18.10.1730 Osikonmäki, rusthollari, puoliso 1:o Agneta Henriksdotter, Osikonmäki, vihitty 16.5.1706 Rantasalmi, puoliso 2:o Catharina Lättäläinen (Lättiläinen?), s. Rantasalmi, vihitty 30.12.1720 Rantasalmi, poika Johan Johansson Forsman, s. 1721, k. 19.10.1750 Osikonmäki.
PH

[Bodniemi37]

Eräällä tuntemattomalla Forsmanilla on ollut tytär Maria, joka on haudattu Rantasalmella, ja jonka laskettu syntymävuosi oli noin 1657. Maria Forsmanilla näyttäisi olleen veljet (tai serkut?)
1. Erik, jonka tytär Malin kuoli Sulkavalla 14.8.1740 ja joka oli syntynyt noin 1690,
2. Jacob, s. 1658, k. 1730 Pieksämäki, pitäjänkirjuri, puoliso Gertrud Lackman (jonka isä nähtävästi Samuel L.), ja jolla lapset 1. Anders s. 1768 Pieksämäki, k. 8.4.1751 Haukivuori, puoliso 6.1.1707 Joroisissa Karin Eriksdotter Ruuth (lapsia Samuel, Gertrud, Anders ja Abraham), 2. Johan, p:so Anna Tieder (lapsia Gertrud ja Johan), Jacob, p:so Brita Pijk (lapsia Helena, Margareta ja Anders) ja Samuel. s. 7.4.1695 Haukuvuori, ja
3. Simon Forsman, puoliso tuntematon, poika Johan, s. 1680, k. 18.10.1730 Osikonmäki, rusthollari, puoliso 1:o Agneta Henriksdotter, Osikonmäki, vihitty 16.5.1706 Rantasalmi, puoliso 2:o Catharina Lättäläinen (Lättiläinen?), s. Rantasalmi, vihitty 30.12.1720 Rantasalmi, poika Johan Johansson Forsman, s. 1721, k. 19.10.1750 Osikonmäki.
PH

Hei!

Pidän mahdollisena, että pitäjänkirjuri Jakob Forsmanin ja kenties myös Rantasalmella eläneen Maria Forsmanin vanhemmat olivat rykmentinkirjuri Jakob Forsman ja Maria (Hansintytär?) Jabel ensimmäisessä aviossaan. Maria Jabel meni toiseen liittoonsa 1674 Viipurissa Kymin kirkkoherraksi päätyneen Andreas Jacobi Aganderin kanssa.

Henrik Falck kirjoittaa vuosikirja-artikkelissaan Agander, SSV 41(1979), Anders Aganderin perhesuhteista mm. näin:

(s. 198-199): "Äldst i brödraskaran från Viborg var Anders Jacobi Agander, som 1665 blev kapellan i Siikaniemi församling där.3 Där gifte han sig också i början av 1674 med Maria Hansdotter Jabel, som sedan någon tid var änka efter regementsskrivaren Jakob Forsman.4 Då Forsman tidigare varit "secreterare i Helsingfors", verkar det sannolikt att Maria Jabel var en dotter till rådmannen i Helsingfors Hans Jabel. .........Om hans barn föreligger i tryckta källor en del oriktiga uppgifter. I Akianders herdaminne upptas barnen Maria och "Henrik, prästman".3 Ingetdera är riktigt: Maria var Maria Jabels dotter ur första giftet och var således Anders Aganders styvdotter. Henrik var identisk med Anders' yngre broder, som efter Anders' död utförde prästerliga förrättningar inom församlingen; härav har tydligen missuppfattningen om hans ursprung uppstått. I "Kymin historia" berättas att Anders Agander hade en broder Ernest Jakobsson, från 1693 nämnd som kvartermästare och bosatt på Ritala i Kymmene, Bredfors (Laajakoski).5 Också denna Ernest var emellertid Anders styvbarn. Han hette alltså Forsman, ehuru han blott sällan har nämnts med detta namn."
----------------------------------
Rantasalmella eläneen Maria Forsmanin puoliso oli lukkari Thomas Philippaeus, joka saattoi olla Pälkjärven kappalaisen poika.
-----------------------------------
Kirjallisuutta: Falck, Henrik. Agander. SSV 41(1979), 195-227, Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1, Wiborg 1895, s. 71, Wirilander, Kaarlo. Aviosukulaisuuden sosiaalihistoriallista taustaa Mikkelin pitäjän säätyläistössä. Genos 53(1982), s. 1-21, http://www.genealogia.fi/genos/53/53_1.htm

[tuomoerola]

Olen vasta muutama päivä sitten liittynyt SukuForumiin enkä ole valmistautunut vastaamaan paremmin Joroisten Ruuth-sukua koskeviin kyselyihin, mutta minulla on kyllä jonkin verran lisää tietoa nyt sivuilla esitettyyn. Ehkä palaan myöhemmin tarkemmmin. Esivanhempiini kuuluu näet Kaisa ( Karin, Carin ) Erikintytär Ruuth ( omine esivanhempineen ), syntynyt 7.1.1732 Joroinen, Kerisalo. Hänen vanhempansa olivat Erik Abrahaminpoika Ruuth, s. 31.8.1697, k. 27.6.1766 Kerisalossa, ja Anna Antintytär Hyvönen, s. 1710 Joroinen, Häyrilä, k. 25.8.1790 Kerisalo. Kaisa ( Carin ) vihittiin isälinjassa suoranaisen esi-isäni Antti ( Anders ) Iskaniuksen ( Joroisten Häyrilän kylästä Tuomaalan kartanon poika ) 1747. Heillä oli 9 lasta, joista neljällä oli jäkeläisiä.
Kerisalon ( myöhemmin RN:o 2 ) Sipilän tilan otti 1630-luvulla viljelläkseen ratsupalvelusta vastaan Sipi Bengtinpoika, josta tila sai nimensä. Grotenfelt on kirjassaan Joroinen I ( 1931 ) selvittänyt Joroisten tilojen historiaa. Hän mainitsee, että Sipin poika Abraham on maakirjoissa isäntänä vuodesta 1643 ainakin vuoteen 1690 ja tämän poika Erik Abrahaminpoika 1695-1722. "V. 1728 mainitaan, että tilan omistaa rakuunaratsutilallinen Abraham Erikinpoika, joka myös kutsuu itseään Ruuthiksi ". Kirjan selvitys jatkuu tämänkin jälkeen. -- Myös Kerisalo RN:o 8, Hämälä, Kotkatlahti RN:o 8, Karhulahti, Lahnalahti RN:o 7, Ruuttula, ja Vättilä RN:o 2, Laakkola, olivat myöhempinä aikoina Ruuthien asuinsijoina. Nimi Ruuth on noina aikoina tyypilliseen tapaan kirjoitettu eri tavoin, jostus Ruut, joskus Ruth ( myös Grotenfeltin kirjassa ), joskus Ruuthu jne. Ruutiaisesta en ole varma - voi olla, että joku suvun jäsenistä kirjattiin silläkin nimellä. - "Kantaisä" Sipi ( Sigfrid ) merkittiin kirjoihin isän nimellä ilman sukuniemä, joten hän ei varmastikaan kuulunut savolaisiin sukuihin, joiden sukunimet olivat peräisin jopa 1300-luvulta. Saattaa olla, että hän oli ruotsalaista alkuperää tai kuului muuten "säätyläissukuihin", joiden jo ehkä käytössä olleet "sukunimet" jätettiin kirjaamatta. - - -
Muutakin kiinnostavaa tietoa minulla on - osa siitä löytyy tekemistäni sukutauluista ja kirjoittamistani artikkeleista Iskaniusten Sukuseura ry:n kustantamissa kirjoissa Koillis-Savon Iskaniukset ( 2005 ) ja Iskaniusten suku ( 2008 ). Kirjat löytynevät ainakin Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta.

[Kaija Salminen]

Hei Tuomoerola!

Kiitokset osallistumisesta tähän ketjuun Ruutheista ja Forsmaneista. Nytpä kyllä lykkäsit tukun uusia pulmia. Minun esi-isäni on ilmeisesti samainen Erik Abrahaminpoika Ruuth (s. 1697, k. 31.8.1766) kuin sinullakin, mutta minulla vaimona on Anna Paavontytär Nykänen, s. 1710 Pieksämäki. Mistä on peräisin tieto, että vaimo olisikin Anna Antintytär Hyvönen? Entä mistä tarkka syntymäpäivä Erik Abrahaminpoijalle? Minä olen nähnyt rippikirjoissa vain syntymävuoden 1697. Kiitos myös kirjavinkeistä, en ole tutustunut kumpaankaan, mutta täytyypä ottaa ne lainauslistalle. Hankkiminen voi olla kiven takana.

Oman viestini (8.8.2008) Ruuthien ja Forsmanien jälkeläislistoissa on pari pahaa virhettä, jotka pitää korjata. Olen ystävällisesti saanut uutta ja tarkempaa tietoa Leena Salmelalta. Erik Erikinpoika Ruuth (s. 24.4.1748) on listassani saanut väärän vaimon. Oikea on Kristiina Hämäläinen (ja toinen vaimo Leena Kaisa Anthon). Lapsetkin ovat siis väärin. Katarina Forsman on sensijaan Erik Antinpojan (s. 1743) vaimo. Tämä Erik Antinpoika on edellisen Erik Erikinpoijan serkku, joka puuttuu minulta kokonaan. Forsmanien jälkeläislistassa virhe toistuu, eli siellä Katarinalla pitäisi olla puolisona Erik Antinpoika Ruuth, s. 1743. Lapset ovat nyt OK. Mutta perästä kuuluu, kunhan olen ehtinyt tarkistaa kaikki tietoni. Noita Erik Ruutheja kun on Joroisissa ja lähipitäjissäkin niin paljon, ettei heihin millään tahdo saada mitään tolkkua.

Terv. Kaija Salosta

[tuomoerola]

Kaija,
kuten mainitsin, vastasin viestiisi ilman sen kummempaa valmistautumista. Mainitsemissani kirjoissa ei ole Iskaniusten puolisoiden vanhempia, joten niitä tehdessäni en tarkistanut näitä tietoja. Tein sen nyt. Sinulla on aivan oikeat tiedot Anna Nykäsestä. Minulla on 1980-luvulta Valtionarkistossa käsin tekemäni muistiinpanot alkuperäisestä Joroisten syntyneiden ja kastettujen kirjasta Kaisa ( kirjassa Catharina ) Ruuthin syntymästä vanhempinenn ja kummeineen. Olen yksinkertaisesti lukenut väärin nimen "Nyätär" nimeksi "Hyvötär". Totesin nyt, että mustia kirjoja tehdessä on tainnut tulla sama virhe, koska HisKi:ssä lukee tällä kohtaa "Hywitar". - Myöhemmissä rippikirjoissa ei eikä muiden lasten syntymän kohdallakaan ole mitään
epäselvää: Annan sukunimenä on Nyätär eli Nykänen.
Samaten Erikin syntymä- ja kuolinajoissa on saman päivän muistiinpanoissa selvä virhe:
Rippikirjassa 1762-1772 on Erikin syntymäajan 1697 perässä päivämäärä 31/8, joka tarkoittaa kuolinpäivää vuonna 1766, niin kuin olet merkinnyt. Muistiinpanoissani kuolinpäiväksi merkitsemäni 27.6. on ripilläkäynnin päivämäärä seuraavasta sarakkeesta.
Kirjoissa, joihin viittaan, on muita Ruuthin sukuun liittyviä tietoja, mm.
kertomus piispa Gezeliuksen 1724 myöntämästä harvinaisesta avioerosta Erik Ruuthille ja hänen vaimolleen Karin Iskaniukselle sekä Häyrilässä sijaitsevan Torstilan kartanon pitkällisestä testamenttiriidasta, jonka esi-isäni Antti Iskanius sekä testamentintekijän Torsti Torstinpoika Häggin leski Maria Mahlman, joka oli naimisissa Antin langon Abraham Iskaniuksen kanssa, lopulta hävisivät Tukholmassa valtiopäivillä säätyjen äänestyksessä äänin 1-3 !
T.E.

[Pekka Hiltunen]

Raimo Viikki: Joroisten historia (2003):

" Kerisalossa Nikkisten ja Tirrosten maat päätyivät vuoteen 1600 mennessä jälkimmäisen haltuun yhteensä yhdeksän vanhan veromarkan tilana. Se autioitui vuosisadan vaihteen ankaran kadon seurauksena ja Sipi Pentinpoika ryhtyi 1604 tekemään siltä ratsupalvelusta. Hän hallitsi tilaa yhä 1630-luvulla, minkä jälkeen se siirtyi hänen pojalleen Abraham Sipinpojalle."

Rusthollariksi tuli 1670-luvulla poika Erkki Abrahaminpoika. "Viimeistään 1712 isännäksi vaihtui hänen poikansa Abraham Erikinpoika. Hänestä on mainittu 1728, että hän kutsui itseään Ruthiksi. Ratsutila sai kuitenkin nimen Sipilä."

Mm. HisKin haudatuista ilmenee, että myös Abraham Erikinpoika Ruthin sisaret käyttivät Ruuth-nimeä. Suvun kantaisän Sigfrid Bengtssonin on täytynyt syntyä viimeistään 1580-luvun alussa. Joroisten säätyläistö oli pääosin kai peräisin Viipurista. On mahdollista, että nimi tulee Erik Abrahaminpojan (k. < 1712) vaimon tai äidin puolelta.
PH

[tuomoerola]

Ruuth-suku esiintyy Joroisten kirkonkirjoissa jo ainakin 1709 tällä nimellä, kun kastettujen kirjassa on 29.5.1709 Kerisalon kylältä kastettu Ingeborg-tyttö.
Isäksi on merkitty Erich Ehrss. Ruut ja äidiksi Catharina Larsdr. Tämä on juuri se pariskunta, jolle piispa Gezelius myönsi kirjeellään avioeron 1724 ja määräsi, että Joroisten kirkossa oli puolen vuoden ajan ruokoiltava syntisen Erikin parannukseksi. - Siis isä oli Erik Erikinpoika Ruuth Sipilän rusthollista ja äiti Katariina Laurintytär Iskanius, Ruokolahden kappalaisen Lauri Tuomaanpojan tytär ja Joroisten kirkkoherran Tuomas Laurinpojan pojantytär.

[Leena S]

Kiitos mielenkiintoisista Ruuth-tiedoista. Minunkin esi-isäni on Erkki Abrahaminpoika Ruuth (s. noin 1697).
Kauko Pirisen Savon historiassa II:1 s.214 on mielenkiintoinen tieto Kerisalosta. Kysymyksessä on Kasasen tila. Lainaus kirjasta: 'Käskynhaltija Aksel Ryning määräsi 1603 tilan luovutettavaksi Tönne Henrikinpojalle, ja hänen kuoltuaan tilan sai hänen veljensä Juhana Henrikinpoika. Ratsumies Sigfrid Pentinpoika, joka jo äidin aikana oli tehnyt tilalta ratsupalvelusta, on merkitty hänen lampuodikseen. Hänen suvulleen, joka sittemmin käytti Ruth-nimeä, Kerisalo seuraavalla aikakaudella jäikin.'

Leena Salmela

[Kaija Salminen]

Hei Ruuth-tutkijat!

Kun Tuomo Erola mainitsi Grotenfeltin Joroinen I -kirjan, minulle välähti, että hyllyssäni seisoo Raimo Viikin Joroisten historia I -kirja (2003), jota en ole aikaisemmin ymmärtänyt hyödyntää Ruth-tutkimuksissa, vaikka von Burghausenien ja Hypénien tietoja olen sieltä kyllä etsinyt ja löytänyt runsaasti. Olen tässä töiden jälkeen tutkiskellut kirjaa, ja se tuntuu olevan todellinen aarreaitta Ruth-suvun tutkijalle. Esim. kantaisä Sipi Pentinpojasta löytyi eri paikoista seuraavaa tietoa, sikäli kuin olen osannut yhdistää asiat oikein. Pari kysymysmerkkiä on mukana:

"Sipi Pentinpoika (Sigfrid Bengtsson) suoritti ratsupalvelusta Kerisalon kartanolle, jonka perusti Pien-Savon vouti, uusmaalainen vaakunamies(?) Finbyn Henrik Laurinpoika tulemalla osakkaaksi Kasasen tilaan Kerisalon kymmeneksessä ja kartuttamalla sen 10 veromarkaksi vuoteen 1591 mennessä. Henrik Laurinpojan leski Kaarina Tönnentytär Wildeman sai Arvid Stålarmilta v. 1598 vapauden puoliveron suuruiseen tilaan. V. 1602 leski sai todistuksen ratsupalveluksen suorittamisesta. Neljä vuotta myöhemmin talon ratsumiehenä on mainittu Sipi Pentinpoika, joka toimitti ratsupalveluksen lesken puolesta. Kartano oli kuitenkin määrätty v. 1603 edellisen omistajan pojalle, Tönne Henrikinpojalle, ja tämän kuoltua muutaman vuoden päästä tilan sai tämän Tönnen veli Juhana Henrikinpoika. Kartanon koko oli tällöin 15 veromarkkaa. Kapteeni Tönne Matinpoika, joka kuului puolirälssiin nousseeseen sukuun ja jolla oli laajat omistukset myös Juvan Purholassa, oli saanut läänityksekseen Keriharjun neljänneksestä kuusi taloa. Näiden joukossa oli myös Sipi Pentinpojan ratsutila, jonne Sipi oli vielä 1620-luvun alussa kirjattu Tönne Matinpojan lampuodiksi. 1620-luvun lopulla Sipi näyttää hallinneen kartanoa itsenäisenä ratsutilallisena, ja sen sijainniksi ilmoitetaan Kerisalon seutu. Pienempi osa tiluksista oli Rantasalmen puolella. - Kerisalossa Nikkisten ja Tirrosten maat (eri tila kuin edellä?) päätyivät v:een 1600 mennessä Tirrosen haltuun (9 vanhaa veromarkkaa). Vuosisadan vaihteen ankara kato autioitti tilan, ja Sipi Pentinpoika ryhtyi tekemään siltä ratsupalvelusta. Hän hallitsi tilaa 1630-luvulle saakka, minkä jälkeen se siirtyi hänen pojalleen Abrahamille. - Sipi Pentinpojan suku ryhtyi myöhemmin käyttämään Ruth-nimeä, ja ratsutilaa ryhdyttiin kutsumaan sittemmin kantaisän mukaan Sipiläksi. - Ratsumies Sipi Pentinpoika aloitti lautamiesuransa v. 1606 ja oli lautakunnassa vielä 1620-luvulla. Hänen puumerkkinsä oli B-riimu, joka voidaan johtaa hänen patronyymistään." (Viikki, R.: Joroisten historia I, s. 74, 77, 110, 135, 190 ja 204.)

Eli tämän verran on Raimo Viikki kerännyt tietoja Sipistä. Muista Ruutheista löytyy paljon lisää, mm. Pekka Hiltusen mainitsemia tietoja. Tutkimukset ja tiedonkeruu jatkuvat, ja tällä menolla Ruutheista on ennen pitkää koossa pieni romaani. Toivottavasti kaikki lukuisat Erik Ruuthitkin saadaan johonkin järjestykseen. Ja vielä paljon kiitoksia näin jälkikäteen Ritva Jurvaselle, jolta tuli jokin aika sitten mielenkiintoista lisätietoa Forsmaneista.

Terv. Kaija Salosta

[Pekka Hiltunen]

Sipi Pentinpojan syntymäaika-arvio on siis Raimo Viikin tietojen perusteella korjattava noin 1560-luvulle, mahdollisesti jopa 1500-luvun puolivälin seutuville: hän on istunut lautakunnassa vuodesta 1606 ja lienee tullut valituksi tähän luottamustehtäväänsä ikäänkin liittyvän kokemuksen ja arvostuksen perusteella.
PH

[Pekka Hiltunen]

Hei Ruuth-tutkijat!

Kun Tuomo Erola mainitsi Grotenfeltin Joroinen I -kirjan, minulle välähti, että hyllyssäni seisoo Raimo Viikin Joroisten historia I -kirja (2003), jota en ole aikaisemmin ymmärtänyt hyödyntää Ruth-tutkimuksissa, vaikka von Burghausenien ja Hypénien tietoja olen sieltä kyllä etsinyt ja löytänyt runsaasti. Olen tässä töiden jälkeen tutkiskellut kirjaa, ja se tuntuu olevan todellinen aarreaitta Ruth-suvun tutkijalle. Esim. kantaisä Sipi Pentinpojasta löytyi eri paikoista seuraavaa tietoa, sikäli kuin olen osannut yhdistää asiat oikein. Pari kysymysmerkkiä on mukana:

"Sipi Pentinpoika (Sigfrid Bengtsson) suoritti ratsupalvelusta Kerisalon kartanolle, jonka perusti Pien-Savon vouti, uusmaalainen vaakunamies(?) Finbyn Henrik Laurinpoika tulemalla osakkaaksi Kasasen tilaan Kerisalon kymmeneksessä ja kartuttamalla sen 10 veromarkaksi vuoteen 1591 mennessä. Henrik Laurinpojan leski Kaarina Tönnentytär Wildeman sai Arvid Stålarmilta v. 1598 vapauden puoliveron suuruiseen tilaan. V. 1602 leski sai todistuksen ratsupalveluksen suorittamisesta. Neljä vuotta myöhemmin talon ratsumiehenä on mainittu Sipi Pentinpoika, joka toimitti ratsupalveluksen lesken puolesta. Kartano oli kuitenkin määrätty v. 1603 edellisen omistajan pojalle, Tönne Henrikinpojalle, ja tämän kuoltua muutaman vuoden päästä tilan sai tämän Tönnen veli Juhana Henrikinpoika. Kartanon koko oli tällöin 15 veromarkkaa. Kapteeni Tönne Matinpoika, joka kuului puolirälssiin nousseeseen sukuun ja jolla oli laajat omistukset myös Juvan Purholassa, oli saanut läänityksekseen Keriharjun neljänneksestä kuusi taloa. Näiden joukossa oli myös Sipi Pentinpojan ratsutila, jonne Sipi oli vielä 1620-luvun alussa kirjattu Tönne Matinpojan lampuodiksi. 1620-luvun lopulla Sipi näyttää hallinneen kartanoa itsenäisenä ratsutilallisena, ja sen sijainniksi ilmoitetaan Kerisalon seutu. Pienempi osa tiluksista oli Rantasalmen puolella. - Kerisalossa Nikkisten ja Tirrosten maat (eri tila kuin edellä?) päätyivät v:een 1600 mennessä Tirrosen haltuun (9 vanhaa veromarkkaa). Vuosisadan vaihteen ankara kato autioitti tilan, ja Sipi Pentinpoika ryhtyi tekemään siltä ratsupalvelusta. Hän hallitsi tilaa 1630-luvulle saakka, minkä jälkeen se siirtyi hänen pojalleen Abrahamille. - Sipi Pentinpojan suku ryhtyi myöhemmin käyttämään Ruth-nimeä, ja ratsutilaa ryhdyttiin kutsumaan sittemmin kantaisän mukaan Sipiläksi. - Ratsumies Sipi Pentinpoika aloitti lautamiesuransa v. 1606 ja oli lautakunnassa vielä 1620-luvulla. Hänen puumerkkinsä oli B-riimu, joka voidaan johtaa hänen patronyymistään." (Viikki, R.: Joroisten historia I, s. 74, 77, 110, 135, 190 ja 204.)

Eli tämän verran on Raimo Viikki kerännyt tietoja Sipistä. Muista Ruutheista löytyy paljon lisää, mm. Pekka Hiltusen mainitsemia tietoja. Tutkimukset ja tiedonkeruu jatkuvat, ja tällä menolla Ruutheista on ennen pitkää koossa pieni romaani. Toivottavasti kaikki lukuisat Erik Ruuthitkin saadaan johonkin järjestykseen. Ja vielä paljon kiitoksia näin jälkikäteen Ritva Jurvaselle, jolta tuli jokin aika sitten mielenkiintoista lisätietoa Forsmaneista.

Terv. Kaija Salosta

Karin Tönnesdotter Wildemanin puoliso oli vouti, Finnbyn Henrik Larsson Creutzhammer. Johan Henriksson Creutzhammerin pojan, Sipoon kirkkoherra Laurentius Johannis Pampineuksen (Winblad) 3. puoliso oli Agneta Bröijer, jonka vanhemmiksi on mainittu Johan Bröijer ja Katarina Stråhlman.
Viipurin raatimies Hans Thesleffin (k.1615) puoliso oli Katarina Stråhlman. Heidän poikansa, tuomiorovasti Claes Thesleffin tyttären Katarina Thesleffin puoliso oli kruununvouti Henrik Jönsinpoika Korhosen poika, lehtori ja Jääsken kirkkoherra Anders Heinricius (ent. Korhonius). Pieksämäen kappalaisen, Nils Frilanderin puoliso Walborg "Heinniäin" on saattanut olla Heinricius-sukua.
Viipurilaisella kauppiaalla, luutnantti Petter Ruuthilla (1620-70) oli tytär Margareta (k.1688), jonka puoliso oli Petter Thesleff (k.1710). Tämän vanhemmat olivat Pien-Savon kihlakunnantuomari Petter Thesleff ja Katarina Hansdotter Schmedeman.

Oliko kyseessä yksi ja sama Katarina Stråhlman vai ehkä serkukset? Olivatko Claes ja Petter Thesleff ehkä veljeksiä?

Ruotsinpyhtää-keskustelussa tuli alkukeväällä esiin mm. Tjäder-suku. Anna Tieder esiintyy Pieksämäen rk:ssa 1735-1750 Haukivuorella Henrik Eskelinpoika Kääriäisen vaimona.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2680&pnum=178
Samalla sivulla näyttää olevan korpraali Anders Hoppius vaimoineen ja Maria-tyttärineen. Anders Hoppiuksen (s. n.1705) puolisona tunnetaan Daniel Launiaisen tytär Ingeborg (s. n.1710). Hoppius esiintyy HisKin kastetuissa kuitenkin v:sta 1738 Ingeborg Nykäsen puolisona, ja sitä ennen, 1723-26 Häkkilässä ja Nykälässä on Andersin vaimo Ingeborg Launiainen. Andersin isä Henrik Hoppius on syntynyt n. 1680 (David Jordan; Savon genealogia 1721-1850). Jämsässä kastettiin Säkkijärven kappalaisen Henrik Hoppiuksen ja Anna Maria Forstadian poika Claudius 1711. Henrik Hoppius kuoli 1737 87-vuotiaana Säkkijärvellä. Matrikkelin mukaan hän oli ylioppilas Turussa 1683. Erehtyykö Jordan Anders Hoppiuksen isän syntymäaika-arviossa noin 20v.?
Anna Tieder oli nähtävästi Johan Jacobsson Forsmanin leski.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=275&pnum=52

Ratsumestari Jöns Pedersson Ruuth (Ruta) tuli Finnbyn omistajaksi 1582 hankittuaan vaihtamalla myös Bertil Persson Ruuthin langon, Helsingin pormestari Lars Michelssonin osuuden itselleen. Bertil Persson Ruuthin apen Enevaldin isä oli nimeltään Sigfrid. Bertil Persson ja Kirstin Enevaldi vihittiin kuitenkin v. 1579 jälkeen, jolloin Sipi Pentinpojan, ollakseen Bertil Ruuthin poika, olisi täytynyt aloittaa lautamiesuransa enintään 25-vuotiaana.
PH

[Bodniemi37]

Oliko kyseessä yksi ja sama Katarina Stråhlman vai ehkä serkukset? Olivatko Claes ja Petter Thesleff ehkä veljeksiä?

PH

Hei!

Johan Bröijerin puolison Katarina Stråhlmanin vanhemmat olivat luutnantti Henrik Stråhlman ja Maria Lod [kts. Luther, Georg. Tiedonantoja - Meddelanden. Jobin och Stråhlman. Genos 43(1972), s. 19-20]. Luutnantin isä, saksalaissyntyinen kauppias Henrik Stråhlman ja Anna Juusten olivat Hans Thesleffin puolison vanhemmat [Kirjallisuutta: Bergholm, Lundén Cronström, Ingegerd. Thesleff, Theslöf. Släktbok. Ny följd II:1-2. Ingegerd Lundén Cronström, utg. SSLS 412(1965), Ruuth, J. W. Wiipurin historia I, . Wiipuri 1908, Ruuth, J. W. Wiipurin kaupungin historia II. Wiipuri 1908]. Hans Thesleffin kuoltua Katarina Stråhlman avioitui Käkisalmen läänin lainlukijan Herman Böökin kanssa.

Claes ja Petter Thesleff olivat veljeksiä.



Samalla sivulla näyttää olevan korpraali Anders Hoppius vaimoineen ja Maria-tyttärineen. Anders Hoppiuksen (s. n.1705) puolisona tunnetaan Daniel Launiaisen tytär Ingeborg (s. n.1710). Hoppius esiintyy HisKin kastetuissa kuitenkin v:sta 1738 Ingeborg Nykäsen puolisona, ja sitä ennen, 1723-26 Häkkilässä ja Nykälässä on Andersin vaimo Ingeborg Launiainen. Andersin isä Henrik Hoppius on syntynyt n. 1680 (David Jordan; Savon genealogia 1721-1850). Jämsässä kastettiin Säkkijärven kappalaisen Henrik Hoppiuksen ja Anna Maria Forstadian poika Claudius 1711. Henrik Hoppius kuoli 1737 87-vuotiaana Säkkijärvellä. Matrikkelin mukaan hän oli ylioppilas Turussa 1683. Erehtyykö Jordan Anders Hoppiuksen isän syntymäaika-arviossa noin 20v.?

PH

Ingeborg Danielintytär kuoli mielestäni 1767 Koiviston pitäjässä, missä Anders Hoppius toimi myöhemmin siltavoutina:

1767 1767 Humalj: inh: enk: Ingeb: Danielsdr: 83
alkup - KARJ:HAUPP: Feria 4:te Paschat:

Kuolikä lienee virheellinen.

Pariskunnalle syntyi Koivistolla vielä Hedvig-niminen tytär 23.7.1747 (äidin nimeä ei mainita HisKissä). Avioparin toiseksi vanhin tytär Eva (toinen nimi Helena?) meni naimisiin Axel Forsanderin kanssa. Tämä saattoi olla Koiviston kirkkoherran Carl Forsanderin ja tämän puolison Anna Maria Paulinin poika (viimeksi mainittua olen yrittänyt joskus sovitella Iitin Paulin-nimisten pappismiesten tyttäreksi). Anders Hoppius menehtyi Koivistolla vuonna 1750 49-vuotiaana siltavoutina.

Anders Hoppiuksella oli ilmeisesti myös Johan-niminen veli, joka luopui 1720 sotilasurasta ja päätyi Inkerinmaan Tyrön ja Tuutarin seurakuntien kirkkoherraksi 1729. Hänen kerrotaan hallinneen seitsemää suomen kielen murretta ja hän sepitti suomenkielisiä virsiä [Luther, Georg. Herdaminne för Ingermanland II, s. 260-262, n:o 431].

Olen joskus rohjennut arvella, että sukujuuriltaan tuntemattomana pysyttelevä luutnantti Henrik Hoppius, myöhemmin Hoppendorff, kuului samaan veljessarjaan.

[Pekka Hiltunen]

Edellisen viestini lopun pähkäilyssäni näyttää minulla Sipi Pentinpoika muuttuneen Pertinpojaksi. Ruuth-nimi näyttäisi joka tapauksessa tulleen "värttinän puolelta", ellei sitten kokonaan suvun ulkopuolelta.

Hoksasin ensivisiitilläni eilen seuran kirjastossa 2002 laaditun, kattavan selvityksen Stråhlman-Stråhlmann -suvuista ja samalla tarttui käteen Wilhelm Thesleffin jo 1925 painettu "Släkten Thesleff".

Ilmo Sipari on 1997 laatinut Frilander-suvusta selvityksen, jonka mukaan Pieksämäen kappalaisen Nils Frilanderin puoliso Walborg "Heinniäin" tosiaankin oli "Heinricia".

Stråhlman-suvun kantaisän pojan, Peter Stråhlmanin ja puolisonsa Margareta Mårtenintytär Sarfven (vanhemmat Pyhtään kirkkoherra Martinus Henrici ja Karin Mårtensdotter Poitz) tytär Margareta vihittiin 28.1.1651 Henrik Hoppius (Hopp) vanhemman kanssa.

Juhani Pesu on tuonut esiin Hoppius-suvun yhteyksiä tällä foorumilla. Prof. Arno Forsiuksen kotisivuilla esitellään hyvin niin Juusten-, Stråhlman- kuin Thesleff-suvunkin varhaisimpia tunnettuja vaiheita.
PH

[Helena V.]

Stråhlman-suvun kantaisän pojan, Peter Stråhlmanin ja puolisonsa Margareta Mårtenintytär Sarfven (vanhemmat Pyhtään kirkkoherra Martinus Henrici ja Karin Mårtensdotter Poitz) tytär Margareta vihittiin 28.1.1651 Henrik Hoppius (Hopp) vanhemman kanssa.


Hei Pekka,

Henrik Hoppius vanhemman naineen Margareta Petersdr Stråhlmanin äiti oli Brita Eriksdr Cremer, Peter Henriksson Stråhlmanin 2. pso.

Margareta Mårtensdr (Sarfve) kuoli ennen 19.6.1619 (ks. Love Kurténin Genos 45: 1975, s. 4-11 ja mainitsemasi L-E Stråhlmanin Släkten Stråhlman- Stråhlmann, s. 26, tab. 5.). Margareta Stråhlman avioitui v. 1651 ja sai viimeisen lapsensa Marian Henrik Hoppiuksen kanssa 2.7.1672. Siitä voinee laskea, ettei Margareta Stråhlman oikein voinut olla syntynyt 1619 tai aiemmin (vaikka etunimi antaisikin osviittaa siihen suuntaan). Margaretan ensimmäinen tytär olikin sitten Birgitta/Brita.

Käsittääkseni (ja myös Lars-Erik Stråhlmanin arvelujen mukaan) ainoastaan Hans (1. pso porvari Jacob Strangin leski N.N. Harakka, 2. pso Catharina Suniksdr Holst) voisi mahdollisesti olla Peter Stråhlmanin aviosta Margareta Mårtensdr:n kanssa - tämä perustuen ainoastaan Hansin tyttärien nimiin, ensin Margareta (/isoäiti) ja sitten Catharina (/äiti).

t. Helena V.

[Pekka Hiltunen]

Kiitos oikaisusta, Helena! Tulin huitaisseeksi tekstini puolihuolimattomasti. Stråhlman-sukukirjan s. 6 taulussa ei lasten äitejä ole eritelty ja Britakin tunnetaan vain etunimeltään; sivulla 27 todetaan, ettei ole tiedossa, kummasta avioliitosta lapset ovat syntyisin. Esittämäsi päättely vaikuttaa kyllä aukottomalta. (Mainitsemasi Genoksen vuosik. 45 ilmestyi muuten 1974 eikä 1975 - tässä oli ehkä lyöntivirhe.)

Taipalsaaren Korholan rusthollissa asunut kruununvouti Henrik Jönsinpoika Korhoin kuoli 1642. Anders Heinricius esiintyi 1655 Turussa Korhonius-nimisenä. Hän oli syntynyt 1630-luvulla. Pieksämäen kappalaisen Nils Frilanderin esikoinen syntyi vuonna 1662, joten hänen puolisonsa Walborg Heinricia on syntynyt varmaankin kuopuksena. 1658 esiintyy Korholassa Henrik Jönsinpojan leski ja yksi tytär - nähtävästi juuri Walborg. 1660-luvulla tila on siirtynyt tytär Margaretan puolison nimiin.

Vilkaisu Ilmo Siparin Frilander-sukukirjaan (1997) osoitti, että Nils Frilanderille oli merkitty 2 puolisoa: 1. "N. Heinricia?" sekä 2. Walborg. Luulen, että tässä on tapahtunut jonkinlainen sekaannus, sillä Walborg "Heinniäin" esiintyy rippikirjoissa 1722 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka ja on kuollessaan ainakin 80v.

En tiedä, mitä taulun "N." tarkoittaa. N.N. merkitsee "nomen nescia", "en tiedä nimeä", mutta myös "notetur nomen" eli "tähän merkittäköön nimi". Siis Walborg Heinricia. (Kts. K.A. Ilmoniemi, Heinricius-suvun alkuperä, Vuosikirja 10, ss. 247-54.)
PH

[Helena V.]

Kiitos oikaisusta, Helena! Tulin huitaisseeksi tekstini puolihuolimattomasti. Stråhlman-sukukirjan s. 6 taulussa ei lasten äitejä ole eritelty ja Britakin tunnetaan vain etunimeltään; sivulla 27 todetaan, ettei ole tiedossa, kummasta avioliitosta lapset ovat syntyisin. Esittämäsi päättely vaikuttaa kyllä aukottomalta. (Mainitsemasi Genoksen vuosik. 45 ilmestyi muuten 1974 eikä 1975 - tässä oli ehkä lyöntivirhe.)


Hei Pekka,

Lyöntivirhe oli, sorry. Olen ollut yhteyksissä Lars-Erik Stråhlmanin kanssa yksityisesti ja hän kertoi käyneensä kirjeenvaihtoa "Cremer-tutkijan" Katy Hedman Brännlandin kanssa, josta syystä myös Stråhlman-selvityksen Bilagor-osassa löytyy yksi esimerkki Katy Hedmanin kirjeestä sukulaiselleen Gahmbergille päivättynä Tullingessa 28.1.1993. Siinä Katy Hedman ihmettelee, miksi kh Henrik Hoppiuksen "kastekirjassa" Vesilahdelta, käsitellään Krämereitä hänen lähiomaistensa yhteydessä, muttei ketään muita Vesilahden merkkihenkilöitä?

Katy Hedmanin päättely kirjeessä etenee seuraavasti:

"Uppgiften att Margareta Stråhlmans mor, Brita, skulle vara en dotter till Erik Jönsson (Cremer) i hans 1:o gifte är obekräftad,men uppgiften finns.

Erik Jönsson Cremer, major, fälttygmästare f. ca. 1570, d. 1632.
g. 1:o Brita (ant. Stårck). Barn: Ev. Brita gift med Peter Stråhlman och Nils, f. 1617
g. 2:o ca. 1620 Brita Bergenfelt (ej Anna som anges i tryckta källor). Barn: Johan f. 1625, Peter f. 1627.
g. 3:o efter 1627 Anna Bertilsdotter Ruuth f. Bergstad.

Anna Bertilsdotter Ruuth f. Bergstad i Borgå sn., f. 1692 (1592?), d. 1668, var 1641 änka efter major Erik Jönsson, kommendant på Nymynde skans i Riga, "där han ock död blefven är".
g. 1:o fänriken under unge Lindved Klassons fana, "välbördig" Johan Jacobsson, som stupade 1611 utanför Nöteborg. (Kanske en kusin eller bror till Margareta Sarfve?) Dotter: Anna gift med Peter Udnie.
g. 2:o kornetten Mårten Hofstädt, "en kurländsk adelsman", var död 1623.
g 3:o Major Erik Jönsson, kommendant på Nymynde skans.

Sannolikheten att Erik Jönsson, som var kommendant på Nymynde skans och gift Anna Ruuth, skulle vara identisk med Erik Jönsson Cremer var stor. Vi vet att Cremer satt på Nymynde fram till 1628, då han fick order av kungen att bestyrka bl. a. skeppet Wasa och han var också med vid förlisningen i aug. s.å. men klarade sig. Vi har än så länge inte hittat någon utnämning av en ny kommendant på Nymynde efter Cremer, som dog 1632, förran 1639 då Thomas Kinnemund utses. Cremers ev. tredje äktenskap måste ha ingåtts efter 1627 då hans son i 2:o giftet, Peter, föddes, förmodl. omkr. 1629/1630.
Att det skulle ha funnits en annan kommendant och major Erik Jönsson mellan 1632 och 1639 är teoretiskt mögligt, men högst osannolikt.

Om nu alla dessa teorier skulle stämma så våre i så fall Hoppius' svärmor, Brita, dotter till Erik Jönsson Cremer. Den i kyrkobokstillägget nämnde Jurgen Kraemer var Erik Jönssons brors, Nils Jönssons, sonson. I så fall var Margareta Stråhlman och Jurgen Kraemer småkusiner och förklarar skrivningen i tillägget.

Betr. Uppgifter om Stråhlman.
Rulla 1625 1/11 --1626 1/11 över arklifolk (artilleri) i Erik Jönssons komp.
Kapten: Erik Jönsson
Löjtn.: Simon Skult och Henrik Stråhlman
Fänrik: Evert Croell m.fl.

och
Rullor för artillerifolk Riga 1664 9/9
Kapten Henrik Stråhlman
..."

Tämä siis v. 1993 ja kirjassaan v. 2003, Till minne av Maria Christina Kraemer, en kronika över 500 år med släkten, s. 118 Katy Hedman listaa Britan Erik Jönsson Cremerin lapseksi 1. aviosta Brita Nilsdotterin kanssa (vht. Vesteråsin piispaksi 1606 nimitetty- ei ehtinyt ottaa virkaa vastaan - Nicolaus Petri, k. 1606 ja Kerstin).

Jo Ramsay esitti Peter Henriksson Stråhlmanin toiseksi vaimoksi "Brita (Cremer?), begravd i domkyrkan i Viborg 5.1.1662".

Enhän minä muuten, mutta pidän Brita Cremeriä yhtenä esiäitinäni.:p:

Aika hauskasti tässä tulisi harkintaan yksi Ruuth-syy-yhteyskin...

t. Helena V.

[Bodniemi37]

Rantasalmella eläneen Maria Forsmanin puoliso oli lukkari Thomas Philippaeus, joka saattoi olla Pälkjärven kappalaisen poika.

Rantasalmen lukkarin Thomas Philippaeuksen puolison syntyperä käy ilmi ylioppilasmatrikkelin henkilöä 6786 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6786) koskevista viittauksista: viipurilainen räätäli Johan Forsman, joka oli syntynyt Kuopiossa 1678 nimismies Johan Ivarinpojan (Argillander) palveluksessa olleen Anders Erikinpojan ja tämän puolison Beata Ben:-(Benjaminin(?)-)tyttären poikana, oli Thomas Philippaeuksen lanko.

Lukkari itse näyttää olleen 1685 menehtyneen Pälkjärven kappalaisen Henrik Philippaeuksen ja tämän puolison, Mäntyharjun kirkkoherran Thomas Henrikinpojan, U254 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U254), Elisabet-tyttären poika (vrt. viestiketju Thomas Henrici, Mäntyharju).

Terveisin,

[TerhiA]

Lukkari itse näyttää olleen 1685 menehtyneen Pälkjärven kappalaisen Henrik Philippaeuksen ja tämän puolison, Mäntyharjun kirkkoherran Thomas Henrikinpojan, U254 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U254), Elisabet-tyttären poika (vrt. viestiketju Thomas Henrici, Mäntyharju).


No nytpäs menikin mielenkiintoiseksi!
Kun toistaiseksi herra Tuomaalla on näkynyt kaksi vävyä, Mårten Pa(a)sonen ja herra Nikolaus, niin tämän mukaan on siis kolmaskin? Ja siis tämä käräjillä Elisabet-nimisenä mainittu herra Tuomaan tytär, papin vaimo, ei olisikaan se herra Nikolauksen vaimo?
Lisätietoja nyt tarvittaisiin tähän palapeliin.

[Bodniemi37]

No nytpäs menikin mielenkiintoiseksi!
Kun toistaiseksi herra Tuomaalla on näkynyt kaksi vävyä, Mårten Pa(a)sonen ja herra Nikolaus, niin tämän mukaan on siis kolmaskin? Ja siis tämä käräjillä Elisabet-nimisenä mainittu herra Tuomaan tytär, papin vaimo, ei olisikaan se herra Nikolauksen vaimo?
Lisätietoja nyt tarvittaisiin tähän palapeliin.


Ylioppilasmatrikkelin hlön 6786 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6786) tietojen korjauksen yhteydessä sain Yrjö Kotivuorelta tällaista lisätietoa Pälkjärven kappalaisen Henrik Philippaeuksen puolisosta: "O. Durchman (utg.), Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655-1704. SSV 12 (1928) s. 164 mukaan Pälkjärven kappalainen Henricus Philippæus vihittiin Viipurissa 20.2.1672 Lissbeta Thomasdotterin kanssa. Käräjäviitteistä selviää, että vaimo oli Mäntyharjun kirkkoherran Thomas Henricin tytär."

Hlön 6786 viitteistä poimittua: "KA mf. ES 1817 (ii 11) Luumäen ja Mäntyharjun käräjät 14.–15.10.1695 s. 206 (Det haar fuller Sahl: Cappellan H:r Henrich Philippæi [Pälkjärven kappalainen Henricus Philippaeus, † 1685] Enckia Elisabeth Thomassdotter för denne gången i anledning af Venerandi Consistorij Wijburgensis Remissorial af d: 12 hujus igenom dess införsände skrifwelse till denne Rättz äntelige afgiörande understält den twistige Saaken ... Emellan henne i Saaken Kiärande och fordom Kyrckioheerden i Menduhariu församblingh H:r Bartholdum Mollerum och däss Erf:r (katso 2171 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2171)) Swarande ang:de Ett af Sahl: Kyrckioheerden ingånget Contract af den 7 Martii 1667 med mehra som Elisabeth på sina och sina Med Erfwingars wägnar fodrat, aff det som deras Moder, för det henne då tillfallande Nåde Åhr, skulle bort åthniuta ... befinnes att denne Saaken är icke allenast hoos Venerandum Consistorium för så Långh tijdh som är allaredo 1671 först giordt anhängig uthan är och samma saak medh Een interlocutoria doom af d: 7 Martii 1672 och än sedermehra 1675 d: 19 Martii Finaliter afgiord. Tekstistä voidaan päätellä, että Elisabetin isä oli Mäntyharjun kirkkoherra 1649–66 Thomas Henrici, vertaa U254 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U254));" Bartholdus Matthiae Mollerus oli Mäntyharjun kirkkoherra (1668-78) Thomas Henricin jälkeen (HisKi/linkki Lisätietoja seurakunnasta).

Terveisin,

[Eero Hemming]

Kyselin toisaalla Tuusniemen Forsmaneista. Nyt kun olen asiaa itselleni lisää selvittänyt näyttää, että Tuusniemen Formanit tulivat Rantasalmelta. Eli Kaija Salmisen taulussa näkyvät Simon Forsmanin pojat Adam (syntynyt 1757, mutta rippikirjoissa ja muuttaneiden luettelossa syntymäaika 1754) ja nuorempi veli Pehr s. 1766 muuttivat 19.9.1784 Kuopion Tuusniemeen. Tuusniemessa Pehr (Petter) on vihitty 1.7.1787 valtiopäivämies Pietari Väänäsen siskon Elin Väänäsen kanssa.

[IlkkaH]

Hei,

Hiski (kastetut):
10.11.1741 Haukivuori Handtlangar. Pär Weigman Gertrud Forsman Anna-Catharina
Gertrud Forsman on mahd. se leski, joka nainut Mikkelissä 1745 katselmuskirjuri Matts Karstenin.

Olisiko teillä tietoa tästä Gertrud Forsmanin puolisosta Pär Weigmanista? En ole onnistunut hänestä mitään löytämään - pappi on tosin voinut kirjoittaa nimen väärinkin.

Yt. Ilkka

[Pekka Hiltunen]

Hei,

Hiski (kastetut):
10.11.1741 Haukivuori Handtlangar. Pär Weigman Gertrud Forsman Anna-Catharina
Gertrud Forsman on mahd. se leski, joka nainut Mikkelissä 1745 katselmuskirjuri Matts Karstenin.

Olisiko teillä tietoa tästä Gertrud Forsmanin puolisosta Pär Weigmanista? En ole onnistunut hänestä mitään löytämään - pappi on tosin voinut kirjoittaa nimen väärinkin.

Yt. Ilkka
Tämä Gertrud (s 18.8.1721 Haukivuori) oli siis Johan Jacobssonin ja Anna Tiederin tytär. Weigman voisi olla esim. Weckman-nimen muunnos ja ehkä lähtöisin Vehkalahdelta tai Rautalammilta (?):
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5625

PH

[Pekka Hiltunen]

Kirjaan tähän nyt vielä yhteenvetona edellisistä viesteistä, Impolan teoksesta ja Ramsayn tiedoista kootun Kerisalon rusthollarin sukujohdon
Ruuth-sukuun:

I
Jöns Jute (Ruuth), Porvoon porvari
Anna Jacobsdotter (Dufva)

II
Gertrud Jönsdotter Ruuth
Lars Jönsson, talollinen Helsinginpitäjän Haltialassa (Tomtbacka)

III
Henrik Larsson till Finnby (Sibbo), (Hästesko)
Karin Tönnesdotter Wildeman

IV
NN Henriksdotter (Ruuth)
Sigfrid Bengtsson till Kaistlax, ratsastilallinen Joroisten Kerisalossa, lautamies 1606-20, s. noin 1540 Viipuri

V
Abraham Sipinpoika, Kerisalon rusthollari
NN, s. Joroinen?

VI
Erik Abrahaminpoika Ruuth, Kerisalon rusthollari, s. 1650

PH

[Leena S]

Kiitokset Pekka H:lle Kerisalon Ruuth-suvun tiedoista. Sigfrid Bengtssonista olen tällä palstalla lukenut, mutta hänestä vanhemmat henkilö- ja talotiedot ovat minulle ihan uusia ja mielenkiintoisia. En osaa lukea näin vanhoja tekstejä, joten kiitos siitä, että tietoja jaetaan.

Terveisin Leena S.

[Pekka Hiltunen]

Kiitokset Pekka H:lle Kerisalon Ruuth-suvun tiedoista. Sigfrid Bengtssonista olen tällä palstalla lukenut, mutta hänestä vanhemmat henkilö- ja talotiedot ovat minulle ihan uusia ja mielenkiintoisia. En osaa lukea näin vanhoja tekstejä, joten kiitos siitä, että tietoja jaetaan.

Terveisin Leena S.
Kiitos kiitoksista. Niitten innoittamana lataan tähän vielä Erik Abrahaminpojan esivanhempia 6 sukupolvea. En ole kirjannut näitten kaikkia sisaria - enkä aio keskustella taulujen 12. ja 14. tulkinnoista, koska niistä on keskusteltu tarpeeksi muissa osastoissa.
tv PH

Taulu 1
1. Erik Abrahaminpoika Ruuth
s. 1650.
Vanhemmat:. Taulu 2
Puoliso:
NN
s. 1650, k. 1697 Joroinen.
Lapset:
Abraham, s. 1668, k. 9.4.1743 Joroinen Kerisalo
Karin, s. noin 1678 Joroinen Kerisalo, k. 18.3.1745 Haukivuori
Erik, s. 1683, k. 26.7.1740
Petter, s. 1689, k. 19.12.1757
Johan, k. ennen 1682 Joroinen
Sigfred


Taulu 2 (taulusta 3)
2. Abraham Sipinpoika
Vanhemmat:. Taulu 3
Puoliso:
NN
s. Joroinen?
Lapset:
Johan, s. noin 1649, k. 10.3.1714 Osikonmäki Rantasalmi
Erik, s. 1650. Tauluun 1
Bertil


Taulu 3 (taulusta 4)
3. Sigfrid Bengtsson till Kaistlax
s. noin 1540 Viipuri.
Vanhemmat:. Taulu 4
Puoliso:
NN Henriksdotter (Ruuth)
Vanhemmat:. Taulu 5
Lapset:
Abraham. Tauluun 2


Taulu 4
4. Bengt Mattsson till Kaistlax Viborg
k. noin 1575 Viipuri.
Puoliso:
Cecilia Larsdotter
k. jälkeen 1583.
Lapset:
Sigfrid Bengtsson, s. noin 1540 Viipuri. Tauluun 3


Taulu 5 (taulusta 6)
4. Henrik Larsson till Finnby (Sibbo), (Hästesko)
Vanhemmat:. Taulu 6
Puoliso:
Karin Tönnesdotter Wildeman
Vanhemmat:. Taulu 9
Lapset:
NN Henriksdotter. Tauluun 3


Taulu 6
5. Lars Jönsson
Puoliso:
Gertrud Jönsdotter Ruuth
Vanhemmat:. Taulu 7
Lapset:
Henrik Larsson. Tauluun 5


Taulu 7
6. Jöns Jute (Ruuth)
Puoliso:
Anna Jacobsdotter (Dufva)
Vanhemmat:. Taulu 8
Lapset:
Peder Jönsson, k. 1565
Gertrud Jönsdotter. Tauluun 6


Taulu 8
7. Jacob Lydekesson i Borgå
Puoliso:
Brita Bengtsdotter Dufva
Vanhemmat Bengt Olofsson Dufva till Munkby i Borgå sn ja Katarina (som i vapnet förde två svarta hästskor på en hvit snedbjelke), Hästesko av Dönsby.
Lapset:
Anna Jacobsdotter. Tauluun 7


Taulu 9 (taulusta 10)
5. Tönne Olofsson Wildeman
k. 2.5.1584 Pernaja Tjusterby.
Vanhemmat:. Taulu 10
Puoliso:
Brita Henriksdotter Risbit
Vanhemmat:. Taulu 13
Lapset:
Brita, s. noin 1540 Viro, k. 1608
Karin Tönnesdotter. Tauluun 5


Taulu 10 (taulusta 11)
6. Olof Persson Lille (Wildeman) till Autis
Vanhemmat:. Taulu 11
Puoliso:
Anna Johansdotter Fleming
Vanhemmat:. Taulu 12
Lapset:
Tönne Olofsson. Tauluun 9
Arvid
Karin
Barbro
Märta
Anna Olofsdotter


Taulu 11
7. Peder Lille (Wildeman)
s. Šedere, Liivinmaa, k. ennen 1492.
Puoliso:
Barbara Olofsdotter
Vanhemmat Olof NN ja Kristina Jacobsdotter Garp, till Autis i Lemo.
Lapset:
Olof Persson. Tauluun 10


Taulu 12
7. Johan Henriksson Fleming
k. 1514.
Vanhemmat Henrik Klasson Fleming ja Valborg Jönsdotter Tavast.
1. puoliso:
Märta Erengislesdotter
Vanhemmat Kaarle Knuutinpoika Bonde ja Karin Knutsdotter.
Lapset:
Brita Johansdotter
Anna Johansdotter. Tauluun 10

2. puoliso:
NN Hansdotter van Asken
Vanhemmat Hans van Asken ja Greta van Meideburg.
Lapset:
Valborg Johansdotter
Peder Johansson
Karin Johansdotter, k. 1653


Taulu 13
6. Henrik Eriksson Risbit
Puoliso:
Ebba Jacobsdotter Dufva
s. 1498, k. 1556.
Vanhemmat:. Taulu 14
Lapset:
Brita Henriksdotter. Tauluun 9
Cecilia Henriksdotter


Taulu 14
7. Jacob Bengtsson Dufva till Näset
Vanhemmat Bengt Olofsson Dufva till Munkby i Borgå sn ja Katarina (som i vapnet förde två svarta hästskor på en hvit snedbjelke), Hästesko av Dönsby.
Puoliso:
Margareta Tuvesdotter (Natt och Dag)
k. 10.3.1532.
Vanhemmat Tuve Månsson (Natt och Dag) ja Cecilia Jacobsdotter Horn af Kankais.
Lapset:
Ebba Jacobsdotter, s. 1498. Tauluun 13

[pirjosirainen]

Oletpa kerännyt aikamoisen listan. Tönneä minäkin yritin esipolviini sijoittaa, mutta en sitten löytänyt varmistuksia.

[Leena S]

Kiitos taas Pekka H:lle. Jostain syystä en nyt saanut ilmoitusta, vaikka viestiketjun olen tilannut. Eipä huolta, katson muutenkin aina Savoon liittyvät viestit. Innostavaa, kun saa uutta tutkittavaa.

Terveisin Leena S.

[Pekka Hiltunen]

Kiitos taas Pekka H:lle. Jostain syystä en nyt saanut ilmoitusta, vaikka viestiketjun olen tilannut. Eipä huolta, katson muutenkin aina Savoon liittyvät viestit. Innostavaa, kun saa uutta tutkittavaa.

Terveisin Leena S.
Jos olet tilannut muitakin ketjuja, saat meiliisi tiedon vain yhdestä...
PH

[Kaija Salminen]

Kirjaan tähän nyt vielä yhteenvetona edellisistä viesteistä, Impolan teoksesta ja Ramsayn tiedoista kootun Kerisalon rusthollarin sukujohdon
Ruuth-sukuun:

I
Jöns Jute (Ruuth), Porvoon porvari
Anna Jacobsdotter (Dufva)

II
Gertrud Jönsdotter Ruuth
Lars Jönsson, talollinen Helsinginpitäjän Haltialassa (Tomtbacka)

III
Henrik Larsson till Finnby[/COLOR] (Sibbo), (Hästesko)
Karin Tönnesdotter Wildeman

IV
NN Henriksdotter (Ruuth)
Sigfrid Bengtsson till Kaistlax, ratsastilallinen Joroisten Kerisalossa, lautamies 1606-20, s. noin 1540 Viipuri

V
Abraham Sipinpoika, Kerisalon rusthollari
NN, s. Joroinen?

VI
Erik Abrahaminpoika Ruuth, Kerisalon rusthollari, s. 1650

PH

Hei Pekka Hiltunen!

Voisitko ystävällisesti kertoa, minkä lähteiden perusteella olet päätynyt olettamaan, että Sigfrid Bengtssonin vaimo olisi Henrikintytär, ja että tämä Henrik-isä olisi nimenomaan Henrik Larsson till Finnby Sipoosta (lainauksessa korostettu ruskealla värillä). Minulla tämän Sipi Pentinpojan vaimo on edelleen nimeltään 'Tuntematon' :(. Vastaan ei ole tullut patronyymiä eikä isää, tosin en ole ihan pohjamutia myöten asiaa tutkinutkaan. Sukujohdon varmistamiseksi perustelut olisivat tarpeen, mutta niitä ei näyttänyt olevan aikaisemmissakaan viesteissä, vai enkö vain huomannut. Ruuth-sukuista vaimoa on joskus tarjottu muistaakseni myös Eerik Abrahaminpojalle (taisi olla mahdoton oletus) ja jopa Sipi Pentinpojan äidiksi. Henrik Impolahan ei mainitse vaimoa Sigfrid Bengtssonille teoksessaan Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet (s. 347).

T. Kaija S.

[Pekka Hiltunen]

Hei Pekka Hiltunen!

Voisitko ystävällisesti kertoa, minkä lähteiden perusteella olet päätynyt olettamaan, että Sigfrid Bengtssonin vaimo olisi Henrikintytär, ja että tämä Henrik-isä olisi nimenomaan Henrik Larsson till Finnby Sipoosta (lainauksessa korostettu ruskealla värillä). Minulla tämän Sipi Pentinpojan vaimo on edelleen nimeltään 'Tuntematon' :(. Vastaan ei ole tullut patronyymiä eikä isää, tosin en ole ihan pohjamutia myöten asiaa tutkinutkaan. Sukujohdon varmistamiseksi perustelut olisivat tarpeen, mutta niitä ei näyttänyt olevan aikaisemmissakaan viesteissä, vai enkö vain huomannut. Ruuth-sukuista vaimoa on joskus tarjottu muistaakseni myös Eerik Abrahaminpojalle (taisi olla mahdoton oletus) ja jopa Sipi Pentinpojan äidiksi. Henrik Impolahan ei mainitse vaimoa Sigfrid Bengtssonille teoksessaan Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet (s. 347).

T. Kaija S.

Kiitos, että otit asian esille!
Kannatan ehdottomasti "tuntemattomuuden" säilyttämistä "oikeissa" sukupuissa: tässä on vain eräs ehdotus, joka perustuu nimiin, muihin sukulaisuussuhteisiin, säätyasemiin sekä järkevään päättelyyn ilman geneaalogisesti kestäviä perusteluja filiaatioille.
PH

[Kaija Salminen]

Kiitos, että otit asian esille!
Kannatan ehdottomasti "tuntemattomuuden" säilyttämistä "oikeissa" sukupuissa: tässä on vain eräs ehdotus, joka perustuu nimiin, muihin sukulaisuussuhteisiin, säätyasemiin sekä järkevään päättelyyn ilman geneaalogisesti kestäviä perusteluja filiaatioille.
PH

Hei!
Onpa jokseenkin arveluttava periaate, jos haluaa esiintyä varteenotettavana sukututkijana. Eikö kaiken sukututkimuksen (kuten muunkin tutkimuksen) pitäisi perustua jäljitettäviin lähteisiin ja/tai hyviin perusteluihin, joiden myös olisi syytä perustua lähteisiin? Tutkimustulosten pitäisi olla toistettavia, ja tässä tapauksessa lukijoiden pitäisi voida omin silmin todeta lähteiden avulla sukujohdon oikeellisuus. No, minä yritän ohessa paikata sitä puutetta.

Tässä välillä tutkiskelin lainlukija Henrik Larsinpojan perhettä erään sukututkijakollegani myötävaikutuksella. Göran Söderlund on julkaissut Genoksessa artikkelin En släkthärva i Helsinge på 1500-talet, Genos 55 (1984), s. 49 - 59, os. www.genealogia.fi/genos-old/55/55_49.htm, jossa hän selvittää lainlukijan perhesuhteita ja omistuksia. Artikkelin mukaan Henrik Larsinpojalla oli omistuksia paitsi Helsingin pitäjässä (Helsinge) myös Savossa, jossa hän toimi voutina:
---
Utom hemmanen i Tomtbacka och Granböle samt stadgehemmanet i Finnby, som till en del var köpt jord, omfattade friheten även ett hemman i Kerisalo by i Rantasalmi, inköpt under den tid då Henrik var fogde i Lill-Savolax. Viite [24] RA: mf FR 577 Förläningsregister 1577, p. 14; 6747: 44.

Ts. Henrik Larsinpoika sai omistukseensa Kerisalon tilan Rantasalmella (Joroisissa). Samoista omistuksista kertoo myös Joroisten historia: Viikki, Raimo: Joroisten historia I. Joroisten kunta ja seurakunta,2003, esim. s. 74. Em. Söderlundin artikkelin mukaan tilan peri sittemmin Henrik Larsinpojan leski Karin Tönnentytär Wildeman ja sen jälkeen poika Tönne Henrikinpoika, ks. myös: Impola, Henrik: Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet. 2011, s. 372. Tälle samalle tilalle Sipi Pentinpoika (Sigfrid Bengtsson) suoritti ratsupalvelusta. Näin ollen on toki mahdollista (mutta ei "kirkossa kuulutettua"), että Henrik Larsinpojalla ja Karin Wildemanilla olisi ollut vielä yksi tuntemattomaksi jäänyt tytär, N. Henrikintytär, joka on voinut avioitua aatelittoman Sipi Pentinpojan kanssa. Tosin Söderman mainitsee Henrik Larsinpojalle ja Karin Wildemanille vain kaksi tytärtä (Gertrud ja Anna, joista kummankaan puoliso ei ollut Sipi Pentinpoika) sekä kaksi poikaa, em. Tönne ja Johan.

Jos jatketaan sukujohtoa vielä taaksepäin, em. Söderlundin artikkelin mukaan Henrik Larsinpojan isä oli aateliton Lars, jonka puoliso oli Gertrud Jönsintytär Lohjan Moisiosta (till Moisio i Lojo), 1. avioliitossaan. Pekka Hiltuselle uusi kysymys: mistä olet bongannut Larsille patronyymin Jönsinpoika? Gertrudin vanhemmiksi Söderlund mainitsee Jöns Mickelinpojan ja Anna Pederintytär Illen (aat.suku 60), ja tämä tieto lienee käytössä laajemmaltikin (mm. Juhan Suku-uutiset: http://juhansuku.blogspot.fi/2007/01/alma-johansson-211891.html). Kuitenkin Genoksessa Tapio Vähäkangas epäilee sukulaissuhdetta, koska Gertrudia ei mainita Jöns Mickelinpojan lapsena näiden jakaessa isänperintöään v. 1547 (ks. Vähäkangas, Tapio: Uusmaalainen rälssisukusikermä, Genos 70 (1999), s. 92-109 ja 137-138).

Pekka Hiltunen esittää Gertrudia Jöns Juten ja Anna Jakobintytär Dufvan tyttäreksi. Utelen edelleen: miten olet tähän päätynyt? Vanhimman eli Jöns Juten vaimo oli Anna Jakobintytär, vanhemmat Jakob Lydekenpoika ja Brita Bengtintytär (Dufva). Heillä oli poika Peder Jönsinpoika ja tällä poika Jöns Pederinpoika Ruta, vaimo Anna Perintytär Dufva. Heillä oli kyllä tytär Gertrud, mutta puoliso oli Sabelhjerta-suvun Jakob Bengtinpoika, eivätkä he sovi näihin kuvioihin muutenkaan. Tieto peräisin Adelsvapenista os. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Sabelhierta_nr_186) ja Ramsayn matrikkelista (Ramsay, Jully: Frälsesläkter i finland intill stora ofreden. Helsingfors, 1909 - 1916, os. http://runeberg.org/frfinl/0373.html). Tosin sekään ei ole virheetön.

Yllä siis näitä oikeita ja vääriä sukukiemuroita ja pari ratkaisematonta kysymystä, joihin toivoisin perusteltuja vastauksia, ei pelkkää nimilistaa.

Terv. Kaija Salminen

[Pekka Hiltunen]

Onpa jokseenkin arveluttava periaate, jos haluaa esiintyä varteenotettavana sukututkijana.
Kuten periaatteestanikin voi "rivien välistä" lukea, en ole suinkaan "varteenotettava sukututkija" - tuskin edes varteenotettava sukututkimusharrastelija: en edes osaa lukea tuomiokirjojen tekstiä ja jo rk-tekstit tuottavat minulle pulmia, ainakin 1700-l. alusta... Pyrin siis yksinomaan selvittämään omat esivanhempani, ja kaikki muu on minulle toisarvoista. Genealogia ja Suku Forum ovat kaksi aivan eri entiteettiä - ja omat intressinikin ovat aivan muualla kuin humanistisissa tieteissä. En aio keskustella syvällisemmin sukujohdoistani, jolleivät "oikeat sukututkijat" osaa lyödä "faktaa pöytään". Henkilökohtaisesti sanoudun siis aivan ehdottomasti irti kaikenlaisista "kirkossa kuuluttamisista". Kommenttisi on arvelluttava (2:lla l:llä).
PH

[Pekka Hiltunen]

Heillä oli kyllä tytär Gertrud, mutta puoliso oli Sabelhjerta-suvun Jakob Bengtinpoika
Täytyy nyt vain sulkea silmät ja toivoa, että joku vanhempi Kerttu on ollut kummina...
PH

[Kaija Salminen]

Hei!

Suo anteeksi ajattelematon kommenttini! Nyt ymmärrän asiain laidan, mutta olen näköjään kuvitellut jotakin ihan muuta. Myös SukuForumin roolin olen käsittänyt toisin. Olisiko kuitenkin hyvä ilmoittaa noissa sukujohdoissa esim. kysymysmerkein tai muulla tavalla ne sukulaisuudet, jotka perustuvat oletuksiin ja joita ei ole varsinaisesti tutkittu? Nyt minulle (ja ehkä monelle muullekin) on jäänyt se käsitys, että vihdoinkin on saatu varmaa tietoa tähän Ruuthin sukuunkin. Sitten on käynyt ilmi pariinkin kertaan, että näin ei olekaan asian laita. Jatketaan tutkimuksia omilla tahoillamme, ja toivotaan, että löytyy joskus varmaa tietoa, mistä se Sipi Pentinpojan jälkeläisten Ruuth-nimi on peräisin. Asia kiinnostaa minuakin, koska Sipi Pentinpoika on myös oma esi-isäni sekä isän että äidin kautta.

Terv. Kaija

[Pekka Hiltunen]

Hei!

Suo anteeksi ajattelematon kommenttini! Nyt ymmärrän asiain laidan, mutta olen näköjään kuvitellut jotakin ihan muuta. Myös SukuForumin roolin olen käsittänyt toisin. Olisiko kuitenkin hyvä ilmoittaa noissa sukujohdoissa esim. kysymysmerkein tai muulla tavalla ne sukulaisuudet, jotka perustuvat oletuksiin ja joita ei ole varsinaisesti tutkittu? Nyt minulle (ja ehkä monelle muullekin) on jäänyt se käsitys, että vihdoinkin on saatu varmaa tietoa tähän Ruuthin sukuunkin. Sitten on käynyt ilmi pariinkin kertaan, että näin ei olekaan asian laita. Jatketaan tutkimuksia omilla tahoillamme, ja toivotaan, että löytyy joskus varmaa tietoa, mistä se Sipi Pentinpojan jälkeläisten Ruuth-nimi on peräisin. Asia kiinnostaa minuakin, koska Sipi Pentinpoika on myös oma esi-isäni sekä isän että äidin kautta.

Terv. Kaija
Syy väärinkäsitykseen on kyllä yksin minussa. Olen aiemmin monesti esittänyt sukujohtoehdotuksia, sukutaulujen muodossa, erikseen pyytäen lukijoita ja tutkijoita huomauttamaan virheistä tai epäilyttävistä polveutumisista (saaden myös paljon arvokasta lisätietoa - tai aikaiseksi ainakin keskustelua...), ja arvelin näköjään omaa ylimielisyyttäni olevani jo "tunnettu tekijä" tässä mielessä - jättäen mainitsematta sen, että kyseessähän on nytkin vain pelkkä hypoteesi. Olen omaksi yllätyksekseni löytänyt savolaiselle isälleni ja varsinaissuomalaiselle äidilleni useita, yhteensä noin kymmenkunta, keskiaikaista ja yhteistä esivanhempaa, vaikka molemmat olivat nuoruudessaan "omine nokkineen" päätyneet Helsinkiin, kauas omilta kotiseuduiltaan. On jännittävää jälkeen päin "nähdä", kuinka he löysivät toisensa! Eräs useampi kertainen yhdistävä tekijä näyttäisi olleen Dönsbyn Hästesko (Herttoniemen, ja samalla nähtävästi myös Isokylän Jägerhorneihinkin liittyen), johon nyt sitten "vaistojeni ohjaamana" olen varovasti koettanut eteläsavolaista Ruuth-sukuakin istuttaa.

Olemme tietoisia genealogisen tiedon rajoituksista, mutta on kiehtovaa pyrkiä jättämään jälkeensä tulevien polvien DNA-tietojen vertailukohdaksi gedcom-tiedosto, joka perustuu osittain enemmän tai vähemmän osuviin (eli nerokkaisiin?) arvauksiin.

Äidinisäni perheessä, jonka vaikutuspiirissä vartuin, oli eriskummallinen ja jotenkin "skitsofreeninenkin", kaksijakoinen suhtautuminen uskontoon ja uskonnollisuuteen. Kun vuosituhannen vaihteen tienoilla olin mikrokortteja tutkimalla päätynyt siihen tosiasiaan, että isoisäni isänäiti oli syntynyt aviottomana, valkeni minulle "kauhea totuus": lapsen isä oli mitä ilmeisimmin paikallinen pappismies ja saarnaaja, joka kaiken lisäksi näytti pitäneen avioliittonsakin aikanakin kaukaista sukulaistaan frillanaan siihen saakka kunnes au-tyttärensä oli saavuttanut luku- ja kirjoitustaidon sekä mahdollisuudet "normaaliin" elämään suuren talon "qp":n tyttärenä. Myöhemmin kyllä hylkäsin tämän hypoteesin useampaankin kertaan näyttöjen puuttuessa, mutta kun teetin autosomaalisen DNA-testin, löytyi matchejä, joitten sukujen kotisijat saattoivat selittyä vain siten, että sijoitin jo kokonaan pois pyyhityn papin sukuihini, johon hän kaikkien olosuhteiten perusteella erinomaisen hyvin kuitenkin sopi. En kyllä saanut tämän suvun mukana omiini mitään kreivejä tai edes Uuden Ajan aatelisia, joita kaikki (?) aloittelijat innokkaasti etsivät - päästäkseen "eteen päin" Keskiajalle, jollei muuta, mutta sen sijaan muitten ruotsalaissukujen muassa k.o. pappismies ja myöhemmin kpl auttaa hahmottamaan sitä emämaasta Itämaahan "pakkosiirtolaisuuteen" siirrettyjen pappien, virkamiesten ja sotilaitten joukkoa, johon kuuluvia saattavat yhdistää jotkut aivan tietyt seikat (kuten m.m. juutalainen sukutausta, kun Tukholman porvarit pakottivat kuninkaan karkoittamaan nämä vaaralliset kilpailijat pois silmistään, ja kun Keski-Euroopan ruhtinaitten tapa pitää neuvonantajinaan "hovijuutalaisia" ehkä poistui Ruotsin hovin muodista Erik Vaasan jälkeen).

Eräs "nettisukutauluissa" yleisesti esiintyvä nimi on "Tuve Månnsson Natt och Dag". Tuvehan oli tanskalainen. Hänen kyllä tiedetään käyttäneen kilpikuviota, joka vastaa Natt och Dag -suvun vaakunaa. Måns Bengtsson Natt och Dag on tauluissani aivan toisesta sukuhaarasta johtuen, joten en pidä suurenakaan virheenä yhdistää niihin myös Tuvea: jääväthän Måns Bengtsson ja Fikke Bülow tauluihin Tuvesta riippumatta - ja mahdollisesti tarkentuneissa DNA-testeissä sekvenssitkin paikoilleen. Kenties Tuve ja Johan Bengtsson olivat valtaneuvos Måns Bengtssonin jalkavaimon jälkeläisiä? Oli, miten oli, koetan muistaa jättää jälkeläisilleni sellaisen gedcomin, josta ainakin puuttuu Tuven (tai Johanin) äiti "Armgard Bülow" tai "Märta Klasdotter Plata". Myös Jöns Juutti (Jute) edusti omalla tahollaan kuninkaalle hyödyllistä väkeä, joka emämaan porvareitten ja ehkä aatelistonkin silmissä - viimeistään heidän menetettyään suuren osan keittiöittensä tai ruokailusaliensan kalusteista Älfsborgin lunnaisiin - oli vihollisleiriä, joka täytyi kätkeä Suomen "metsiin".
PH