Tulkinta-apua (SAY Piikkiö 1600-19)

[Kivipää]

Piikkiön Iso-Hepojoella mainitaan useana vuonna Sigfrid Henriksson. Mitä tuolla vuoden 1614 merkinnällä (ruskea teksti) on tarkoitettu?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703875

[Pekka Hiltunen]

Piikkiön Iso-Hepojoella mainitaan useana vuonna Sigfrid Henriksson. Mitä tuolla vuoden 1614 merkinnällä (ruskea teksti) on tarkoitettu?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703875

Jos ensin on rälssilampuoti kirjattu tilalle, ja tämän aikana on Sipi maksanut kymmenyksiä (punaisella), ja sitten on ruskealla eli maakirjassa, niin eiköhän ole isäntänä talossa.
PH

[Kivipää]

Kiitos Pekka kommentista. Eikö ruskealla värillä merkitty maakirjatietoja vasta vuodesta 1634 eteenpäin? Nähdäkseni sitä ennen ruskealla värillä merkittiin eriliaisia apuveroluettelotietoja. Voisiko esim. tuo vuoden 1614 kirjaus viitata Älvsborgin hopeaveroon? Jos, niin mihin toimenpiteeseen merkintä "1 par är bortdragen" voisi viitata?

Tulkitsen tuota aukemaa niin, että samaan aikaan (muutama rivi ylempänä) Mårten Eskilsson on merkitty rälssilampuodiksi vuodesta 1610 lähtien.

[Seija Randell]

Muistaakseni niissä SAY:n ohjeissa sanottiin jotakin, että käytäntö jotenkin vaihteli eli merkintätavat voivat olla erilaisia eri pitäjissä. Olisko selitys eroon siinä ? Pitääpä muutenkin lukea ne ohjeet uudelleen.

[Antti Järvenpää]

Kun katsoo sivulta yksi, näkee mihin asiakirjasarjaan väri liittyy.

Tässä tapauksessa 1614 asiakirjasarja on 483Bb, joka on Raumaan kaupungin sekä Vehmaan, Halikon ja Piikkiön kihlakuntien Älvsborgin lunnaiden kantoluettelot 1614 - 1614

Voi vielä tietenkin käydä katsomassa tarkemmin digiarkistossa http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=41602 miten merkintä on tehty

[Kivipää]

Lähinnä pohdin sitä, mikä tuo toimenpide "Sigfrid Henriksson, 1 par är bortdragen" on ollut ja miksi niin on toimittu. Oliko siis niin, että syystä tai toisesta Sigfridiltä ei kannettu Älvsborgin lunnaita Piikkiön Iso-Hepojoella?

[Antti Järvenpää]

Tuossa olisi ilmeisesti tuo tarkka sivu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719921

Kaikesta päätellen syystä tai toisesta häneltä ei peritty Älvsborgin lunnaita. Muilta samassa kohdasssa näytetään perityn.

[Kivipää]

Jospa hän asui vakituisesti muualla ja maksoi siellä osuutensa. SAY:n mukaan paikan rälssilampuoti oli tuolloin Mårten Eskilsson.

[Antti Järvenpää]

Minulla ei alkuunkaan käsitystä ja kokemusta Piikkiöstä, mutta SAY:ta lukiessa
- ruskea tulee Alvsborin lunnaista http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719921
- punaiset on kymmenysluettelot http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1900826
- musta näyttäisi olevan maakirja esim 1610 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1895578
- vihreä on esim. 1672a Piikkiön voutikunnan autiotilojen tarkastus 1606 - 1606

Jotenkin kun tätä katsoo, niin ilmeisesti on kyse useampi taloisesta kylästä, josta kylän maaveron on maksanut joku. Kuitenkin niin kymmenys luettelot kuin Alvsborgin lunnaidenkin luettelot kertovat että asujia oli useampia. Luultavasti useampia perhekuntiakin.

1500-luvulla kunnan prototyyppi oli sellainen, että kunnassa oli neljä neljänneskuntaa, joissa kussakin neljänneskunnassa oli keskimäärin kymmenen kylää ja kussakin kylässä keskimäärin 4 taloa. Verotusmielessä yksi kylä vastasi yhtä koukkua ja esim.1600-luvulla koukku muuttui kahdeksi manttaaliksi. Voudin näkökulmasta maavero oli kollektiivinen vero kun maatkin oli ennen isojakoa pääsääntöisesti yhdysviljelyksessä tangotettuina. Maakirjan veronmaksaja on tästä syystä jonkun verran horjuva ja tässäkin tulee mieleen, että Hepojoen kylässä oli kyllä enemmän taloja kuin yksi - vaikka kuten sanon, minulla ei ole mitään käsitystä Piikkiöstä enkä ole sitä koskaan tutkinut.

[Kivipää]

Kiitos kommenteista Antti. Kyseessä oli Iso-Hepojoen kylä, jossa oli nähdäkseni kolme tilaa eli vanhasta flöteveromaasta tavalliseksi veromaaksi muuttunut Juutas (8 tankoa) sekä piispan maista Pussilan suvulle (Lax) annetut rälssitalot Alakylä ja Ylikylä. 1600-luvun alussa Ylikylä oli Pussilan Hans Mårtenssonilla ja Alakylä oli Hansin velivainaan morsiammelleen (Valborg Jakobsdotter, nuor. Svärd-suku) testamenttaama. SAY:n merkinnöissä Alakylän kohdalla v. 1602 lukee Raitniemen Anna, mutta kyse oli tästä (Raitniemen) Valborgista. Valborg avioitui Kalmusnäsin Johan Månssonin kanssa. Johan oli Ispoisten Sigfrid Mattsonin pojanpoika.

Minua kiinnostaa tämän Sigfrid Henrikssonin henkilöllisyys. Olen pohtinut josko tämä Piikkiön Alakylän Sigfrid olisi sama henkilö kuin Piikkiön lainlukija (1608-09 ja 1609-11) Sigfrid Henriksson sekä Turun koulun konrehtori (1618-25/28) ja Piikkiön kirkkoherra (1628-30) Sigfridus Henrici.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703875 (SAY Piikkiö 1600-19)
_________________
Matti Pesola

[Antti Järvenpää]

Olen katsellut aika paljon näitä SAY:n filmejä. Jos katsoo vaikkapa tässä tapauksessa vaikkapa henkiveroja ja noita Alvsborgin lunnaita, niin niissä kummassakaan ei ole mitenkään kohdennettu henkilöitä eri taloihin vaan he ovat kylän alla.

SAY:n tekijät ovat sitten koittaneet arvata, mihinkä mahdollisesti tunnetuista taloista he liittyisivät. Monasti näyttäisi siltä, että on koitettu katsella patronyymejä ja sovittaa henkilöt sillä oikeisiin paikkoihin ja kun on ollut kyse nimestä, joka ei tunnu liittyvän mihinkään aiempaan, on se vaan laitettu johonkin kohtaan.

Eli se mitä koitan sanoa, on se, että monasti hyvän paikallistuntemuksen omaava henkilö, osaa sijoittaa henkilöt paremmin tai oikeammin kuin SAY:n tekijät. Ja toisaalta kannattaa katsoa, mistä tiedot on noukittu, joka on näin digiaikana mahdollista.

Tämä Sigfrid Henriksson kyllä vaikuttaisi asuneen kylällä, koska hänen on siellä monena vuotena merkitty henkiveron maksajaksi aina vuoteen 1627 asti.

[Kivipää]

Kun tulkitsen SAY:n merkintöjä, niin sen mukaan Sigfred Henriksson oli veronmaksajana vuoteen 1621. Vuonna 1626 (ja 1627?) mainitaan Sigfrid Eriksson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705785 (SAY Piikkiö 1620-39)

Kun verrataan Alakylän ja Ylikylän SAY-merkintöjä 1600-19 ja 1620-39 välillä, niin Ylikylä mainitaan (1602) Hans Mårtenssonin (till Bussila) rälssinä, jonka lampuotina oli 1610 lähtien Jakob Eriksson. Alakylä mainitaan (1602) Raitniemen Annan (po. Valborg) rälssinä. Samassa yhteydessä tummalla värillä mainitaan Sigfred.

Ylikylän merkinnöissä Jacob Eriksson jatkaa vielä 1620-luvulla. Vuoden 1622 kohdalla hänet mainitaan Johan Månssonin lampuodiksi. Johan Månsson oli em. Raitniemen Valborgin puoliso. Alakylän kohdalla ei tilanomistajan nimeä näy ennenkuin vasta v. 1634, jolloin tila mainitaan Gert von Ungernin (till Päisterpää) rälssinä.

Von Ungern oli naimisissa Brita Persdotterin kanssa. Britan isä Per Jakobsson (nuor. Svärd-suku) oli Alakylän omistajana aiemmin mainitun Raitniemen Valborgin veli. Valborg ja miehensä Johan Månsson olivat lapseton aviopari. Britan äiti Elsa Mårtensdotter oli Ylikylän omistajana aiemmin mainitun Hans Mårtenssonin sisar. Hans oli lapseton.

Se on totta, että Alakylän ja Ylikylän SAY-merkinnöissä voi paikoitellen olla hieman horjuvuutta, mutta aina tuonne 1630-luvulle saakka niiden omistus kietoutui Piikkiön Pussila-suvun (Lax) omistus- ja sukulaissuhteisiin.

[Antti Järvenpää]

Kun tulkitsen SAY:n merkintöjä, niin sen mukaan Sigfred Henriksson oli veronmaksajana vuoteen 1621. Vuonna 1626 (ja 1627?) mainitaan Sigfrid Eriksson.......

katsoin huolimattomasti huonoilla silmillä. 1621 on oikein ja myöhemmin toinen patronyymi.

[Kivipää]

Kiitos Antti vielä asiantuntevista kommenteistasi. Tuollainen sparrausapu on tuiki tarpeen pohdittaessa tutkittavien henkilöiden sijoittumista aikaansa ja paikkaansa.
_______________
Matti Pesola