Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Taneli Hirmu 1600-luvulta
Moron, sain käsiini yhden hirmu-tutkielman ja naputtelin siitä tuota Hannu Hirmun s.1613 sukua tervolan suunnalta.
Aiemmin olen jo kasannut itselleni Nils Danielinpoika Hirmun, s.1650 nykyisen Keminmaan Hirmulan sukuhaaran.
Mutta siitä puuttuu tuo itse Taneli, jota ei kukaan ole löytänyt. Osaako joku löytää hänet?
Oletan, että Tervolan suunnasta nämä Hirmulan Hirmutkin ovat joskus tulleet, matkaa vain 30 km.
Siksi haluaisin nähdä myös jonkun yhteyden tuon Tervolan Hannu Hirmun ja Hirmulan Nils Danielinpojan kesken.
Apu kelpaisi. Muuten täytyy tuunata Taneli tuosta Hannusta, onhan ikäkin sopiva eikä nimikään eroa kuin muutamalla kirjaimella. Vitsi.:D:
Tässä nämä sukulinjojen alut
1-Hans Hirmu * 1613, † 1673 +Tuntematon
2-Johan Hansson Hirmu * 1637, † 1696 +Brita Hirmu * 1636, † 1699
3-Anna Johansdotter Hirmu * 1665, † 1737 +Pehr Tiekso † 1697
3-Jacob Johansson Hirmu * 1668, Tervola, † 1718, Tervola +Margaretha Peura * 1676, Tervola, av. 1699, † 1733, Tervola
ja se toinen on
1-Nils Danielsson Hirmu * 1650, Kemi, Hirmula, † 1708, Kemi +Maria Hirmu av. 1685
2-Brita Nilsdotter Hirmu, Laiti * 1688, Kemi, Hirmula, † 1755 + Michel Laiti * 1689, Kemi, Koroiskylä, av. 1719, † 1765, Kemi, vanh. Mikko Eriksson Laiti ja Liisa Laiti
3-Michel Michelsson Laiti * 1723, Kemi, Koroiskylä, † 13.10.1765, Kemi + Wallborg Pehrsdotter Coivuniemi, Laiti * 21.01.1723, Kemi, Koskenkylä, † 10.10.1799, Kemi,
Löytyisikö etsimäsi Taneli Hannunpoika Hirmula Kemin msrkn Hirmulan kylästä 1653: linkki asiakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184047). Tanelia ilmeisesti edelsi isäntänä Hirmun tilalla porvari Erik Henrikinpoika, joka ehkä oli tilalle vuonna 1634 kirjatun Henrik Eskilinpojan poika. Eli tuliko Taneli taloon 1652 ehkä vävyksi tai muista syistä?
Taneli löytyy aukeaman vasemmalta sivulta, Hirmulan kylän kolmas talo.
Moi Outika, kyllä sinä varmasti oikealla maakirjasivulla olet, kiitos vaivasta. Kuten tiedät, alakemijokivarren väki kulki 1600 luvulta 1800-luvun lopulle talosta toiseen palkollisina toisilleen ja usein talon nimi tarttui omaan nimeen mukaan, vaikka perintöoikeus talon maihin oli tietysti vain harvoilla. Taloa jäi isännöimään yksi sisaruksista, puolet lopuista löysivät isäntärengin tai emäntäpiian paikan avioitumalla naapurien pienempiin taloihin. Loppupuolikas meni palkolliseksi muille, osa toki saattoi jäädä kotitaloonsakin palkolliseksi, jos sovut antoivat periksi. Näin nykyisin sukunimeksi luettava talonnimi saattoi sisältää kovinkin monenlaista kromosomiperimää.
Hirmun osalta olisi mielenkiintoista selvittää myös missä vaiheessa Rantahirmu erosi omaksi sukukunnaksi. Joitain viitteitä löysin Matti Rantahirmusta kolmessa polvessa 1700-luvulta ja Anders Rantahirmun poikien edesottamuksista, mutta en saanut edes selville, miten tämä linja tulee 1960-luvulla eläneeseen Erkki Hirmuun ja jo 1900-luvun alussa Kemissä toimineeseen kauppiaaseen Matti Hirmuun. Asia jaksaa kiinnostaa, koska vanhan Rantahirmun kartanon rauniot ovat lähellä synnyinkotiani Hirmulassa. Genin mukaan Hirmun suku sisältää 5000 verisukulaista, valtaosa varmaan lähtöjään Tervola-Kemin 50 km taipaleelta.
Omalta osaltanikin 500 vuoden ajalta (Hans Hirmu,s.1613) Hirmun suku tulee suoraan sukulinjaan tai sivuaa sitä oleellisen läheltä jokaista neljää sukulinjaani sekä äidin että isäni puolelta (isän isä, isän äiti, äidin isä, äidin äiti). Silti ainoa aito Hirmu-sukuniminen, jonka itse tunsin, oli leskirouva Aino Hirmu, joka piti 1960-luvulla meille Hirmulan kylän lapsille pyhäkoulua omassa hienossa olohuoneessaan. Tämän kiltin tädin pyhäkoulussa sai aina mehua ja pullaa jokseenkin mahantäydeltä. Eikä hän koskaan huutanut eikä hakannut niinkuin oikean koulun vanha naisopettaja teki.
<<<<
Tanelia ilmeisesti edelsi isäntänä Hirmun tilalla porvari Erik Henrikinpoika, joka ehkä oli tilalle vuonna 1634 kirjatun Henrik Eskilinpojan poika. Eli tuliko Taneli taloon 1652 ehkä vävyksi tai muista syistä?
<<<<
Lisätietoa keminmaan historia -kirjasta.
Juho Juhonpoika Hirmula oli velkaantunut pahasti oululaiselle kauppiaalle Sakari Jenderjanille ja niinpä Juho menetti tilansa veloista käräjllä 1672.
Jo vuonna 1673 kauppias Sakari möi tilan Niilo Hannunpojalle, josta viimeistään nyt tuli Hirmula-niminen.
Tieto lisää tuskaa. Ja löytäminen onnen tunnetta.
Tuo minun toisaalta keräämäni tieto lähtee tervolasta Hannu Hirmusta, 1613-1673 ja hänenkin isäksi on siellä merkitty Niilo Hirmu.
Oiskohan ihan samainen Nils Hansson? Mahdoton varmistaa???
Taneli löytyi louhimalla...
silloin menisi juho-->juho-->niilo hannunpoika--->hannu niilonpoika,s.1613-->taneli-->niilo tanelinpoika jne
vain alkupään henkilöiden 1500-luvun synnyinvuodet puuttuvat.
Nyt tämä alku tervolalaisesta hannusta lähtien näyttäs tältä:
-Hans Hirmu * 1613, † 1673
+Tuntematon
2-Daniel Hansson Hirmu * 1632, † 1680
+Beata Hirmu * 1632
3-Nils Danielsson Hirmu * 1660, Kemi, Hirmula, † 1708, Kemi
+Maria Hirmu av. 1685
4-Brita Nilsdotter Hirmu, Laiti * 1688, Kemi, Hirmula, † 1755, Kemi, Koroiskylä
+Michel Laiti * 1689, Kemi, Koroiskylä, av. 1719, † 1765, Kemi
2-Daniel Hansson Hirmu * 1632, † 1680
+Beata Hirmu * 1632
3-Nils Danielsson Hirmu * 1660, Kemi, Hirmula, † 1708, Kemi
+Maria Hirmu av. 1685
Hei,
Mistä olet löytänyt Beata-vaimon nimen? Ja eikö Nilsin vaimo ole Anna?
Anna on toinen vaimo, av. 1697
niin, edellisen sukupolven beatan löysin ftdna-ystäväni avulla
eli tulin autetuksi.
Jos Daniel on Johan Hanssonin veli, Nils Danielssonin tytär Malin on mennyt naimisiin isänsä serkun Nils Johanssonin kanssa.
TIedätkö muuten onko Malinin äiti Maria vai Anna? Malin on syntynyt noin 1697.
Hei,
Jatkan vielä, koska asia kiinnostaa. Olen Hirmulan Hirmujen jälkeläinen. Ja Danielkin on tullut vastaan monessa yhteydessä.
Ensimmäinen Hirmulan Hans Nilsson Hirmu oli siellä jo 1634. Missä hänestä on jälkiä Tervolassa?
Hirmulasta hän löytyy asutuksen yleisluettelosta <http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319298> ja Daniel <http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319300>
Moron, mahtavaa kun jotakuta kiinnostaa.
Tietoni mukaan Annan synnyttämiä lapsia olivat Malin ja seuraava Daniel, muut aiemmat lapset ovat Marian. Faktakirjausta minulla ei lapsista ole esittää, vain luottamaltani henkilöltä saamani tietolista. Suhtaudu minuun ylipäätään kuten aloittelevaan sukututkijaan kuuluu.
Tulin tähän Hirmuun puolivahingossa Tervolan kautta, kun itselläni on sukujuuria sielläkin. Muistaakseni Peuran talon kautta tuli Jaakoppi Hirmu vastaan, sitten heti hänen isänsä Johan ja isoisänsä Hans. Jaakoppi sivusi avioliiton kautta minunkin sukua, on yksi niistä neljästä linkistä. Olin kirjannut ylös ja jäänyt silloin käsitykseen, että kokoajan oltiin Tervolassa, pitää tarkistaa, voi olla hyvinkin minun väärinkäsitys, tämä Jaakoppihan on voinut muuttaa toisinpäin avioiduttuaan vaimonsa kanssa Hirmulasta Tervolaan. Tietojesi pohjalta todennäköisesti juurikin näin.
3-Jacob Johansson Hirmu, Peura * 1668, Tervola, † 1718, Tervola
+Margaretha Peura * 1676, Tervola, av. 1699, † 1733, Tervola
Pystytkö avaamaan minulle Hirmu, Keskihirmu ja Rantahirmu tiloja/henkilöitä. Tunnen Hirmulaa hyvin kun synnyinkotini on 3 km Rantahirmusta. Tähän kevääseen asti Rantahirmu oli minulle se ainoa Hirmu, kauppias Matti Hirmun sukukartano. Tuo Keskihirmu vilahtelee nimissä, onko se tila esim jäänyt vedenalle isohaaran altaan vuoksi? Rantahirmusta jos lähtee ikivanhaa päätietä, siis rantakärrytietä Lautiosaareen päin tulee Maunu, Rantakittilä ja Aattu/Määttä. Onkohan siinä sitten Tuiskuvaaran taloa ennen ollut myös Hirmun tila?
Tietoni mukaan Annan synnyttämiä lapsia olivat Malin ja seuraava Daniel, muut aiemmat lapset ovat Marian.
Hei,
Nuo lapset kiinnostavat minua. Danielin olemassaolosta en edes ollut tietoinen. Ainoa, josta minulla on ennemmän tietoja on Hans Nilsson.
Hirmun, Keskihirmun ja Rantahirmun vaiheista en tiedä sen enempää, kuin mitä Keminmaa historiassa kerrotaan.Vaikka olen joskus ajanut seudun läpi, se ei ole minulle mitenkään kovin tuttu
Sukutietoni Hirmu-suvusta löytyvät osoitteesta <http://gw.geneanet.org/acolinduterrail_w?lang=fi&m=S&n=hirmu&p=>. Kuten tulet huomaamaan, jos käyt katsomassa, tiedot on alunperin syötetty ranskankielellä, koska perheeni on ranskalainen. Mutta ei siellä pitäisi olla mitään täysin käsittämätöntä. Jos on, niin kysele selityksiä.
Ymmärtääkseni Tervola tulee tosiaan kuvioihin vasta Jacob Johanssonin ja Margaretha Peuran yhteydessä.
Daniel Hanssonista on mielestäni vaikea sanoa, liittyykö hän mitenkään Hirmu-sukuun. Hän on hyvinkin saattanut ottaa Hirmu-nimen asetettuaan Hirmun (2) taloon. Jos hänen isänsä henkilöllisyydestä ei ole mitään muita todisteita kuin Hans-etunimi, se ei riitä.
Vielä yksi huomautus. Kun vertaa lasten ja lastenlasten syntymävuosia, on ilmeistä, että Daniel Hanssinpoika on selvästi vanhempi kuin Hans Nilsson Hirmun tunnetut lapset. Ja Hans olisi ollut Danielin syntyessä korkeintaan noin 18-vuotias.
Mielestäni Daniel ei kuulu Hans Nilsson Hirmun sukuun.
Löytyisikö etsimäsi Taneli Hannunpoika Hirmula Kemin msrkn Hirmulan kylästä 1653: linkki asiakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184047). Tanelia ilmeisesti edelsi isäntänä Hirmun tilalla porvari Erik Henrikinpoika, joka ehkä oli tilalle vuonna 1634 kirjatun Henrik Eskilinpojan poika. Eli tuliko Taneli taloon 1652 ehkä vävyksi tai muista syistä?
Taneli löytyy aukeaman vasemmalta sivulta, Hirmulan kylän kolmas talo.
Moron Outika
Palaan tähän hyvään maakirjalöytöösi, Daniel on kolmannessa talossa listan kärjestä Hirmu tilalla.
Hirmulan kylä on näköjään alkanut Lautiosaaren jälkeen juuri tuosta Hirmu-taloryhmästä.
Löytösi yläpuolella toisena talona on Hirmula-niminen, eikö vain? Mikä on se ensimmäinen, en osaa lukea, onko se mahd. pentinsaari?
Tässä viestiketjussa on väestöluettelo-linkki hans hirmuun 1634 ja selasin siitä seuraavan sivun, sielläpä oli talo hirmula=gunnar eli kunnari.
Tiedän ,että siinä rantahirmun takana kunnarinmäellä on vieläkin vanha paritalo, kunnarin talo. Olen aikaisemminkin kuullut/uskonut että myös gunnar liittyy varhaiseen hirmuun, eli olisikohan juuri tämä hirmula-talo siis se sama, jonka omistus siirtyi käräjillä 1672 juhojuhon pojalta kauppiaan kautta nils hanssonille?
eli
Hirmu talot olisivat tuossa nipussa, rantahirmu(myöhemmin), hirmu (siinä maanpuolella vieressä ja keskellä mäellä gunnar eli hirmula, oisko tuo talo jopa ollut joskus se keskihirmu nimeltään?
Pähkin lisää, sillä väestöluettelolinkin toisella sivulla tähän keskimmäiseen gunnar=hirmula -taloon on merkitty 1635 jöns nilsson ja 1653 on merkitty ilm. poika hans nilsson.
Nyt onkin mielenkiintoista, kuka siinä pää-hirmu talossa jatkoi sukua, johan, daniel vai molemmat? Oliko isä-hans niilonpojalla, s.1613 kaksi vaimoa, pojat olisivat eri äideistä ja siksi niin erillään sukuselvityksissä?
Näin pähkii hän, kun ei muuta voi....
Hei,
Missä alkuperäisessä lähteessä on kirjoitettuna, että Danielin isä olisi nimeltään Hans Nilsson?
Nyt onkin mielenkiintoista, kuka siinä pää-hirmu talossa jatkoi sukua, johan, daniel vai molemmat?
Vuodet 1654-1673 löytyvät asutuksen yleisluettelosta.
Pentinsaari ja Hirmu 1: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342990
Hirmu 2 (Danielin talo) ja Hirmula/Gunnari:http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342991
Ja vuosina 1674-1693: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344646 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344648 (josta löytyy myös Beata-leski, mutta voiko hän olla Daniel Hanssonin leski?)
Rantahirmu on käsittääkseni Hirmu ykkösestä käytetty nimitys.
Tuossa aiemmin mainitaan Tuiskuvaaran talokin ja Tuiskuvaaran talossa asui johonkin aikaan Antti Henrikinpoika (1793) Kontio ja vaimonsa Katariina Rautio (1791) koska Antti käytti myös Tuiskuvaaran nimeä ja tytär Susanna vihittiin Tuiskuvaarana. Antti oli käsittääkseni Henrik Antinpoika Kontion (1753). Henrik syntyi Hirmulassa ja vaimonsa Susanna oli Niemen eli Alaniemen tyttäriä ja niin isä Henrikkikin käytti Niemen nimeä, luultavasti talon mukaan. Tämän Henrikin vanhemmat olisivat olleet Antti Kontio eli Hirmula (1725) ja Valpuri Henrikintytär Tervo ja edelleen seuraava sukupolvi taaksepäin Antti Juhonpoika Hirmula ja Anna Matintytär Pieti - Juho Hannunpoika Hirmu ja Valpuri - Hannu Niilonpoika Hirmu eli Gunnari.
Taneli Hirmu löytyy vielä maakirjasta ainakin 1671 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13586691). Aukeaman oikealta sivulta löytyvät Hirmulan kylän talot.
Huh, nyt alkaa ymmärtämään, miksei tästä ole lopullista tolkkua saanut kukaan, eikä sitä saakaan ilman aitoja lähdedokumentteja.
Pari havaintoa:
-Mielestäni väestoluettelo paljastaa puhumalla hirmu1 ja hirmu2 –porukoista sen, että tässä keskeinen gunnar-hirmula -talo oli jo alkujaankin ns kakspäinen iso talo Hirmulan kylän kunnarinmäellä, jonka toisessa päässä asuivat alkujaan Kunnarit ja toisessa päässä Hirmut. Aikojen saatossa nämä väet ovat voineet avioliittojen myötä joltain osin yhtyäkin ja soppa senkun sakenee.
-Toisekseen paikallistuntemuksella tiedän, että tuon kakspäisen talon lisäksi alempana on ollut kaksi Hirmu-asuinrakennusta toisistaan n 500m, se toinen näistä melkein samassa pihassa kuin tuo paritalo. Tämä toinen pienempi tila/talo näistä on toki voitu lohkoa vasta paljon myöhemminkin Rantahirmusta. Rantahirmun muuntumisen isoksi kartanoksi mahdollisti myöhempien aikojen kauppias Hirmu –sukupolvet. Ihmettelen vain, miksi Rantahirmu näkyy niin harvoin henkilöiden nimissä. Toisaalta se kyllä viittaisi yhteen ja samaan tilaan.
-Daniel Hansson Hirmu oli olemassa ja vahvasti Hirmu. Beata vaimo ja pojat Nils, Johan ja Hans löytyivät mielestäni noista väestöluetteloista. Tämäkin rohkeasti sanottu. Se 1672 käräjien kautta omistajan vaihdos koski kaiketi jompaakumpaa päätä tuota gunnar-hirmula -paritaloa, koska sen jälkeen 1675 olin tuosta rivienvälistä lukevinani, että Daniel omisti puolet (toisen pään) ja joku Matts Pehrsson puolet, toisen pään. Mutta toisaalta jollekulle Nils Hanssonillehan se kauppias sen käräjäpäätöksen jälkeen möi 1673. Oisko tämä Nils ollut sen Jöns Hansson Hirmun poika, kuka sen tietää? Ihan spekulaatiota vaan, väärinymmärryksen vaara on valtava. Lopetan spekuloinnin osaltani nyt, nöyrä kiitos seurasta.:confused:
No, sekoitetaan sitten lopullisesti soppa.
Daniel Hansson ilmestyy 1651 Hirmu kakkoseen ja pysyy siellä vuoteen 1676 asti. Häntä ei koskaan mainita muualla.
1635 Hans Nilsson mainitaan Hirmun (1) isännäksi ja Jöns Nilsson Hirmulan eli Gunnarin isännäksi.
1653 Hans on mainittu sekä Hirmun että Hirmula/Gunnarin isännäksi.
1654 Hirmussa mainitaan sekä Jöns että Lars Nilsson.
1673 on Hirmula/Gunnarissa Hans ja Jöns.
Saattaa olla, että Hans Nilsson, Jöns Nilsson ja Lars Nilsson olivat veljeksiä.
Pähkäilystä pääsee eteenpäin tutkimalla.
Löysin vanhan kartan, johon talot oli merkattu, myös Keskihirmu.
Kyse on siis ollut koko ajan Hirmu2-talosta eli Hirmun taloja oli 1634 kaksi kappaletta (Hirmu1, Rantahirmu ja Hirmu2) ja lisäksi oli Gunnar-Hirmulan –talo.
Oheinen asutusluettelo myöhemmästä 1674-tilanteesta antaa lisävalaisua Daniel-asiaankin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344648
En ihmettelisi, jos jompikumpi Beata Hansdotter tai Daniel Hansson olisi Hans Nilsson Hirmun, s.1613 lapsi. Tässä linkissä he molemmat katoavat, kuolevat pois. Suku saa maksettua Matts Pehrssonin ulos, näin Hirmu2 jatkaa puhtaasti Nils Danielssonin ja hänen veljiensä omistuksessa. Olikohan liian rohkeasti tulkittu?
Gunnar-Hirmulan kakspäinen talo on ylösrakettu uusiksi 1852, sen toisessa päässä asuivat senjälkeen lähisukulaiseni .
Ohessa Hirmu- listani alkupää nyt, tällä menen kunnes muuksi muutun.
1-Hans Hirmu * 1613, † 1673, Kemi, Hirmula, Hirmu1
+Tuntematon
2-Beata Hansdotter Hirmu † , Kemi, Hirmula, Hirmu2
+Daniel Hansson Hirmu † 1680, Kemi, Hirmula, Hirmu2
2-Johan Hansson Hirmu * 1637, † 1696, Kemi, Hirmula, Hirmu1
+Brita Henricsdotter Hirmu * 1636, † 1699, Kemi, Hirmula, Hirmu1
2-Anna Hansdotter Hirmu † 1689
+Eric Andersson Hirmu * , Kemi, Hirmula, Gunnar-Hirmula, av. 1677, † 1689, Gunnar-Hirmula
Seuraava iso Hirmu -talo Hirmulaan rakennettiin noin kilometri joelta maallepäin tuhkatörmän laitaan vasta joskus 1800-luvun lopulla. Sen rakennutti ilm kauppias Otto Hirmu, s.1830. Talon omistaja ja toimiala vaihtuivat, mutta siinä talossa aloitin työurani 1960-luvun lopulla 13-vuotiaana kesätöissä.
Sukulinjaan Hans Nilsson, s.1613-Johan- Jaakoppi Hirmu, s.1688 olen sukua Jaakopin tytön Margaretha Peuran, s.1712 solmiman avioliiton kautta isän isän puolelta.
Suora äitilinja (5*äiti-tytär) isäni äitiin tulee Nils Mattson Hirmun, s.1754 tyttärestä Anna Kreetasta, s.1799, toki joka sukupolvella Hirmusta uloten.
Äitini vanhemmat tulevat Nils Danielsson Hirmun sukuun hänen Brita-tytön, s.1688 solmittua avioliiton Mikko Laitin, s.1689 kanssa. Äitini isän ja äidin sukulinjat tulivat 300 vuoden rinnakkaiselon jälkeen yhteen Laiti-veljeksistä, näiden veljesten isä oli Erik Laiti, s.1630. Tämän Erikin tila oli 3-4 km ylöspäin jokea, hän oli seuraavan kalastamon, Ilmolan lohipadon patoisäntä. Nils Danielsson ja Erik tunsivat varmasti toisensa.
Tunnen olevani Hirmulan kylän kävelevänä geenipankki ja kromosomiaitta. 400 vuotta 40 km jänteellä…
Haluaisin vielä tietää kuka oli se vaikutusvaltainen Hirmu, joka onnistui vuonna 1618 erotuttamaan alle kymmenen talon Hirmulan kylän isosta Lautiosaaren kylästä. Näin Lautiosaaren lohitalojen porvarit saatiin ulostettua Hirmun kohdalla kemijoessa olevalta Kilon lohipadolta eli maailman suurimmalta/tuottoisammalta Korvan karsinapadolta.
Korvan kalastamon saaliin (useita kymmneniä tuhansia kiloa lohta vuosittain 1500-luvulta lähtien) pääjakajiksi jäi näin Hirmun lisäksi muutama kemijoen vastarannan Sigstuunan sotaupseeri/lohitalo, Kruunu ja Kirkko. Korvan kalastamon toimitusjohtaja, patoisäntä, tuli usein Hirmu-talosta.
Verolohikiimassa Kruunu ja Kirkko kielsivät kaikilta muilta lohestuksen jokialueelta , lohta ei saanut pyytää edes nälkäänsä. Samalla tavalla Kruunun monopolisoima lohisirkus toimi vuosisatoja koko kemijokivarressa. Vuonna 1809 sotatoimien päätteeksi Kruunu vaihtui toiseen verottajaan, mutta Kirkko pysyi saaliinjaolla.
Lohipatotoiminnan tuhosi uitto 1800-luvun lopulla, lopullisena kuoliniskuna isohaaran voimalaitos v 1949. JOS uitto ja sähköntuotanto olisivat ottaneet paremmin huomioon ikiaikaisen lohen, niin koko Lappi eläisi vielä tänäpäivänäkin kemijoen lohikalastusmatkailusta. Hirmuharmi.
Juha Vuokila
29.07.17, 18:16
Jos kirkonkirjat pitää paikkansa niin olen suoraa isälinjaa Taneli Hirmuun. Olen teettänyt FTDNAlla isälinjan Y-dna testin, haplo tuolla Tanelilla ja minulla on I-A6172. Eli meidän isälinja tulee Suomen kamaralle todennäköisesti länsieurooppaista reittiä, jotkut nimittävät sitä Viikinkien jälkeläisiksikin. Hirmu nimi sopii siihen kuvaan ihan mukavasti :)
Olisi mukava, jos joku muukin suoran isälinjan omaava teettäisi Y-dna testin. Voisi päätellä pitääkö kirkonkirja-aineisto paikkansa.
Juha Vuokila Torniosta
Juhani Mäkitalo
30.07.17, 14:58
Katselin Vahtolan nimistöteosta ja selitystä sukunimelle, eipä
vastausta löytynyt. Nimeä esiintyy jo 1500-luulla Satakunnassa,
että sieltä mahdollisesti, mistään paikallisesta "hirmusta" ei liene kyse.
JM
Juha Vuokila
30.07.17, 16:29
Minulle Y-dna näytteen osuma sukulaisia, joilla on yhteinen isälinja, löytyy joitakin vain Suomen länsirannikolta Satakunnasta, sitten seuraavat menee Ruotsiin, läntiseen eurooppaan ja Englantiin, jokunen Norjasta.
Mielestäni Daniel ei kuulu Hans Nilsson Hirmun sukuun.
Olen ollut samalla kannalla, mutta selviäisikö tästä tuomiokirjasta jotain lisää Danielin ja Hansin sukulaisuudesta? Minulla ei nyt tuo käsiala kunnolla auennut.
http://digihakemisto.net/item/648144739/6805190565/61
Mielestäni asutukaen yleisluettelossa on virhe, tai useampiakin Hirmujen kohdalla. Maakirjojen perusteella näyttäisi, että Hans Nilssonin Hirmun 1 1/2 manttaalin tila on jaettu 1651 Hans Nilssonin ja Daniel Hanssonin kesken. Eli asutuksen yleisluettelon merkinnät ennen vuotta 1651 eivät koskisi Hirmu 2:ta. En silti usko ilman todisteita, että tämä Hans olisi Danielin isä, koska on ruodutusluetteloiden mukaan syntynyt 1613. Danielilla puolestaan on poika Nils, joka on kuollessa kirjatun iän perusteella syntynyt 1651. Lisäksi Nilsin äidin sisaren Beata-lesken partonyymi on Hans, joten Daniel voisi yhtä hyvin olla vävy.
T Pekka
http://digihakemisto.net/item/648144739/6805190565/61
Tämä oli siis Kemin pitäjän kesäkäräjillä 1650 (s. 57). Toinen kiinnostava käräjäpöytäkirja on talvelta 1654 (s. 3).
http://digihakemisto.net/item/648235314/6400941348/6
Ja tässä vielä kolmas, Kemin talvikäräjät 1657 (s. 241):
http://digihakemisto.net/item/648364649/6805195181/252
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.