Länsipohjan rykmentin sotilaat v. 1809 jälkeen

[Juhani Mäkitalo]

Mitä tapahtui esim Tornionlaakson itäpuolen sotilaille v. 1809
jälkeen ? Saivatko vain lopputilin tai mitään ? Vai liittyivätkö
esim Pohjanmaan rykmentin Kemin komppaniaan ?

JM

[P.Mäntylä]

Tervehdys


Kirjassa ”Suomen sodan historia 1808-1809”, jonka kokosivat Jussi T. Lappalainen, Lars Ericson Wolke ja Ali Pylkkänen, mainitaan seuraavaa; ’Länsipohjan rykmentin pohjoinen pataljoona sai määräyksen luovuttaa aseensa Kalixin kirkolla ja sitten palata kotiin ruoduilleen, kun taas Suomen joukot lähtivät 30. maaliskuuta marssille itään.
Kun suomalaisjoukot kulkivat kotimatkallaan Tornion läpi, venäläisjoukot seisoivat paraatiasennossa heidän ohittaessaan; aseet piti riisua Kemin kirkolla. Osassa joukkoja vallitsi selvästi suuri katkeruus, ja sotilaat löivät aseensa rikki ja polkivat liput jalkoihin mieluummin kuin luovuttivat ne ehjinä venäläisille. Maaliskuun 30. ja 31. päivinä viimeiset suuret suomalaiset osastot luovuttivat aseensa ja lippunsa Kemin kirkolla. Osa joukoista jatkoi sitten yhtenäisenä osastona Kokkolaan, missä yksiköt hajotettiin ja jokainen lähti kotiinsa. Toukokuun 10. päivään 1809 mennessä oli siten 5’431 upseeria ja miestä palannut Suomeen ja laskenut aseensa Kainuunjoen antautumissopimuksen mukaisesti. Suomen armeija oli lakannut olemasta.’


Terveisin Pentti

[Juhani Mäkitalo]

Nämä asiat suurinpiirtein tiesin, kiitos vastauksesta kuitenkin.
Pitää tarkentaa kysymystä: mitä tapahtui Tornionlaakson itäisellä
puoliskolla v. 1809 jälkeen sotapalveluksen suhteen, kai siellä
miehillä oli palveluvelvollisuus Venäjän armeijassa.
Mistä löytyvät Suomen armeijan tiedot v. 1809 alkaen, Pohjanmaan
rykmentistä lienee kysymys. SVAR:in sivuillahan ne eivät luonnolli-
sestakaan jatku.

JM

[JHissa]

Kannattaa tarkistaa
Katselmusluettelot - Autonomian ajan Suomen armeija
http://www.genealogia.fi/katselmus/
siellä ensimmäiset taitavat olla Vaasan pataljoonan katselmusluettelot vuodelta 1813.

[Juhani Mäkitalo]

Eipä aukene asia ! Kysymys siis esim. Alatornion/Ylitornion sotilaat.

JM

[JHissa]

Kannattaa varmaan lukaista
Kuoleman valtakunnassa - Suomen sota Tornion seudulla 1808-1809
(https://www.tornio.fi/filewrap.php?c=&f=Kuolemanvaltakunnassa.pdf)

[Juhani Mäkitalo]

Missä kohtaa kysymys on epäselvä ?
Siis mistä löytyvät Alatornion ja Ylitornion sotilaat 1809 alkaen ?

JM

[P-L H]

Hei

Kaarlo Wirilander on kirjoittanut kirjan Suomen Armeijan Upseeristo
Aliupseeristo ja sotilasvirkamiehistö 1812-1871 (1880)

Suomen armeijaa eikä siten tietojakaan ole vuodesta 1809 alkaen, vasta
vuodesta 1812.

Adlercreutzin värväysjoukotkin siirtyivät sodan päättyessä ruotsiin ja esi-isä
heidän mukanaan, sen jälkeen ei miehestä ole mitään tietoja.

t. Pirkko

[Julle]

< Missä kohtaa kysymys on epäselvä ?
Siis mistä löytyvät Alatornion ja Ylitornion sotilaat 1809 alkaen ? >

Suomen vai Venäjän alaiset?
Autonomian ajalla Suomessa toimi kahdenlaisia joukko-osastoja: venäläisiä Venäjän armeijan osia (ns. Suomenmaalaisia yksiköitä) sekä pääosin suomalaisten muodostamia autonomisen Suomen armeijan sotajoukkoja.
Autonomian ajan ensimmäisinä vuosina ruodut oli säätyjen pyynnöstä vapautettu sotaväen pidosta. Sen sijaan ne maksoivat ns. vakanssimaksuja, jotka säilyivät vuoteen 1889 saakka. Vuonna 1812 perustettiin 2 värvättyä jalkaväkirykmenttiä ja 1 jääkärirykmentti, jotka muutettiin tarkk’ampujapataljooniksi vuonna 1827 ennen lopettamistaan vuonna 1830.

Luultavasti Vaasaan kuuluvissa? Vrt. liite?

Tutkimisiin

[JHissa]

Kannattaa varmaan lukaista
Kuoleman valtakunnassa - Suomen sota Tornion seudulla 1808-1809
(https://www.tornio.fi/filewrap.php?c=&f=Kuolemanvaltakunnassa.pdf)
Lue ainakin kappale RUOTUMIESKOHTALOITA TORNION SEUDULLA, jossa on lueteltu Tornion seudun ruotumiesten kohtaloita Suomen sodan aikana ja sen jälkeen
"Suomen sodan päätyttyä Keisari päätti olla kutsumatta ”toistaiseksi” koolle Suomen sotaväkeä. Suomen senaatti määräsi puolestaan vuonna 1810, että sotamiesten oli saman vuoden puolipaastoon mennessä luovutettava torppansa maineen ruotunsa talonpojille, koska keisari vaati sotaväen ylläpitoon siihen asti käytetyt varat luovutettavaksi hänelle ns. vakanssiverona. Eloon jääneet Tornion seudun sotamiehet saivat tulla toimeen niin kuin parhaaksi näkivät. Hallituskonseljin myöntämästä 400:sta 10 ruplan suuruisesta eläkkeestä vanhoille sotamiehille ei liene tänne asti mitään liiennyt. Ruotsin puolelle siirtyneet ruotumiehet jatkoivat siellä palvelustaan.
Leskien ja orpojen kohtalo oli sodan jälkeen erityisen vaikea. Alatornion kirkonarkistossa olevan asiakirjan mukaan yleinen pitäjänkokous teki 14.2.1809 selvityksen niistä ruotusotilaiden lapsista, jotka eivät voineet saada vanhempiensa luona elatustaan, vaan joutuivat kerjäämään ympäri pitäjää. Tähän luetteloon on merkitty mm. Laivaniemeltä eron saaneen sotamiehen Niilo Gouverneurin kolme lasta, jotka olivat 4-12 -vuotiaita, sotamies Heikki Stoorin lapset, joiden lukua ei ole mainittu ja sotamies Bryggaren leski."

[Juhani Mäkitalo]

Siis mistä löytyvät Alatornion ja Ylitornion sotilaat v. 1809 JÄLKEEN
Sieltä tuli "kuoleman valtakuntaa" ym.
Siis linkkiä pöytään, jos tietoa on !

JM

[JHissa]

Siis mistä löytyvät Alatornion ja Ylitornion sotilaat v. 1809 JÄLKEEN
Sieltä tuli "kuoleman valtakuntaa" ym.
Siis linkkiä pöytään, jos tietoa on !

JM
Vuoden 1809 jälkeen ei Venäjän puolella ollut enään Alatornion ja Ylitornion sotilaita vaan Venäjän puolelle jääneet Ruotsin armeijan ruotumiehet oli vapautettu tehtävistään ja vuonna 1810 Tornion seudulla ruotumiehet jopa joutuivat luovutettamaan torppansa maineen takaisin talonpojille, koska keisari vaati sotaväen ylläpitoon siihen asti käytetyt varat luovutettavaksi hänelle ns. vakanssiverona. Osa Ruotsin puolelle siirtyneistä jatkoivat Ruotsin sotaväen palveluksessa.

[joukon66]

Vuonna 1812 on laadittu sotapalvelukseen kelpaavista irtolaisista luettelo, joka löytyy Oulun kansallisarkistosta ja edelleen Oulun lääninkonttorin arkistosta. Sieltä saattaa löytyä tietoa myös aikaisemmissa sodissa palvelleista sotilaista. Tämän jälkeen mennäänkin jo Krimin sodan aikoihin, joista löytyy kattavat luettelot Helsingin kansallisarkistosta. Onko näissä sitten mainitsemiesi paikkakuntien sotilaita, on toinen juttu, mutta muuta apua ei tähän hätään ole antaa.

Jouko

[Juhani Mäkitalo]

Se kai on sanomattakin selvää että Venäjän alamaiset Tornionlaaksossa
eivät Ruotsin armeijassa palvelleet, mutta se on minulle uusi tieto, että
v. 1809 jälkeen suomalaisten ja tornionlaaksolaisten ei tarvinnut sota-
palvelusta tehdä, vai mitä on edelläolevista selvityksistä ymmärrettävä.
Voisi kuvitella, että ainakin jotenkin Ruotsi/Suomen armeijaan koulutetut
sotilaat olisivat olleet valmista ainesta Venäjänkin armeijaan, siirtyminen
toisen maan armeijaan ei tietysti voinut mitenkään automaattista olla.

JM

[joukon66]

Suomen sodan jälkeen Suomeen perustettiin kolme rykmenttiä, joista Vaasassa taisi olla pohjoisin. Näihin kerättiin vapaaehtoisia ja irtolaisia eri puolilta Suomea. En ole kuitenkaan löytänyt näiden rykmenttien miehistöluetteloita (en tosin ole tainnut asiaa kysyäkään Helsingistä) eikä ole tietoa, miten kävi niiden, jotka löytyvät irtolaisluetteloista. Kyllä suomalaiset siis kelpasivat keisarilliseen armeijaan, mutta nuo rykmentit lakkautettiin aika pian 1830-luvulla. Krimin sota oli paljon laajempi, jossa otettiin ruotuväki palvelukseen, mutta sekin kesti enimmillään 12 vuotta.

Irtolaisluetteloista löytyy mielenkiintoisia tietoja mm. Kustaa III:n ja Suomen sodassa palvelleista sotilaista, joista osa joutui laitapuolen kulkijoiksi. Nämä luettelot antavat pientä täydennystä näiden sotien ruotusotilaista ja nostoväestä.

[JHissa]

Suomen sodan jälkeen Suomeen perustettiin kolme rykmenttiä, joista Vaasassa taisi olla pohjoisin. Näihin kerättiin vapaaehtoisia ja irtolaisia eri puolilta Suomea. En ole kuitenkaan löytänyt näiden rykmenttien miehistöluetteloita (en tosin ole tainnut asiaa kysyäkään Helsingistä) eikä ole tietoa, miten kävi niiden, jotka löytyvät irtolaisluetteloista. Kyllä suomalaiset siis kelpasivat keisarilliseen armeijaan, mutta nuo rykmentit lakkautettiin aika pian 1830-luvulla. Krimin sota oli paljon laajempi, jossa otettiin ruotuväki palvelukseen, mutta sekin kesti enimmillään 12 vuotta.

Irtolaisluetteloista löytyy mielenkiintoisia tietoja mm. Kustaa III:n ja Suomen sodassa palvelleista sotilaista, joista osa joutui laitapuolen kulkijoiksi. Nämä luettelot antavat pientä täydennystä näiden sotien ruotusotilaista ja nostoväestä.
Vaasan pataljoonan katselmusluettelot vuodesta 1813 alkaen löytyvät Katselmusluettelot - Autonomian ajan Suomen armeija
http://www.genealogia.fi/katselmus/