PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tulkinta-apua (SAY Kemiö 1600-19)


Kivipää
09.07.17, 13:21
Toivon tulkinta-apua Kemiön Engelsbystä ja Rugnolasta. Tässä linkissä sivun alaosassa oleva lyijykynäteksti kaipaa selventämistä eli keneen tai mihin siinä viitataan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1318978 (SAY Kemiö Engelsby 1600-19)

Tässä linkissä kaipaan selventämistä tuossa keskellä (v. 1604) olevaan tekstiin, jossa mainitaan mm. Johan Månsson. Keneen/mihin siinä viitataan? Tila oli aiemmin Torkill Anderssonilla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1318989 (SAY Kemiö Rugnola 1600-19)

_________________
Matti Pesola

KJP65
10.07.17, 09:56
Hei,
Tässä olisi minun tulkintani ensimmäisestä:
"Cronans säteri, ath icke mehr än 9 <?, åhr?> hafver tagit ofrälst man"

Kruunun säteritilasta on kyse, ja näyttäisi siltä että tilaa hoitaa ei-aatelinen. Luvun "9" jälkeisestä sanasta en ole varma, vuosi "åhr" sopisi kontekstiin.

Ja toinen:
"Frelse u. (under) Cronan, hafver tagit ofrälst man Johan Månsson t. (till) underpant ath honom förbrukt."

Kruunun alainen rälssitila, jonka kruunu on pantannut ja jota viljelee ei-aatelinen Johan Månsson. Ymmärtääkseni "Underpant" tarkoittaa sitä että tila toimii lainan vakuutena mutta hallintaoikeus pysyy kumminkin alkuperäisellä omistajalla, tässä tapauksessa kruunulla.

Terveisin,
Kimmo

Kivipää
11.07.17, 13:57
Kiitos Kimmo.

Nämä tapaukset kiinnostavat minua siksi, että niissä mainitaan Johan Månsson, joka oli Piikkiön Storgårdenin Måns Sigfridssonin poika. Johan oli isänsä kautta Ispoisten sukua ja äitinsä kautta Kalmusnäsin Sjundby-sukua. Minua askarruttaa se miksi Johan tuli Torkill Anderssonin (Attu) jälkeen tuon tilan haltijaksi. SAY:n tietojen mukaan siitä tuli Johanin säteri (SAY:n teksti 1618-19). Johanin puoliso oli Valborg Jakobsdotter (nuor. Svärd-sukua), jonka kautta tämän talon haltijuus ei tietääkseni selity. Johan ja veljensä Erik Månsson (Ispoinen) joutuivat vuosien saatossa todistelemaan aateluuttaan, mutta mielenkiintoista on huomata, että 1600-luvun alussa Johania ei pidetty rälssimiehenä.