Jaakko Niilonpoika Aro

[PekkaLehtonen]

Kaikissa näkemissäni tutkimuksissa Jaakko Niilonpoika Aro (1.11.1689-21.2.1749) on kirjattu Aron suvusta tulleeksi ja Niilo Sipinpoika Seppäsen pojaksi, jolloin avioliittonsa Riitta Simontyttären kanssa olisi sukulaisavioliitto.
Paremmin perusteltu on kuitenkin, että Jaakko Niilonpoika tulisi Teuvan Hakalasta ja olisi Niilo Mikonpoika Hakalan poika. Lähtökohtana tälle on Närpiön käräjäpöytäkirjan kirjaus vuodelta 1731.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23123163
Siinä edesmenneen Matti Pekanpoika Upan alaikäiset lapset Jaakko ja Antti Matinpojat ja Maria Matintytär pyytävät oikeudelle jätetyllä kirjelmällä tulla varustetuksi edusmiehellä, joka heidän toiveidensa mukaan olisi heidän edesmenneen äitinsä veli Jaakko Niilonpoika Aro Ilmolan pitäjästä Kauhajoen pastoraatista yhdenmukaisesti jonkun 20. kapiteelin kanssa.
Lasten äiti Vappu Niilontytär kuoli 21.9.1730 Teuvalla ja yhteensopivasti tällainen henkilö löytyy Say:ssä Niilo Mikonpojan tyttärenä Hakalassa 1703-1704 ja sitten Upassa Matti Pekanpojan vaimona 1705 lähtien.
Kun sitten Hakalassa esiintyy myös Simo Niilonpojan veljenä (ja siis Niilo Mikonpojan poikana) 1713 Jaakko, niin johtopäätös olisi, että tämä Jaakko olisi Jaakko Niilonpoika Aro. Vähän myöhäänhän (n. 24 vuotiaana) Jaakko henkikirjoihin Hakalassa tulee, kun on syntynyt 1689, muttei se ole tavatonta ja ehkä oli muualla.

Näistä lapsista Antti saattaisi olla se renki, joka lähtee 1.1738 Arosta Laihialle ja Maria se piika, joka myös esiintyy Arossa ja lähtee 1732 vihityn miehensä Erkki Tuomaanpojan kanssa Vöyriin 3.1737
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066647
Antti Matinpoika päätyy lopulta Lappväärttin Ulfvesin isännäksi naituaan 1744 talon lesken, Hän kuoli 1788 kirjojen mukaan 81 vuotiaana, jossa on liikaa vuosia, sillä 1707 syntyneenä hän ei voisi olla alaikäinen 1731.

Kun ei täydellä varmuudella voi tietää, oliko Vappu Niilontytär Hakalasta, olisi hyvä, jos Jaakko Niilonpoika Aron mieslinjaisista pojista saisi testin, sillä Aron miehistä on vertailutesti ja arolaisuus voitaisiin mahdollisesti poissulkea. Hakala mieslinjasta en tiedä testiä, mutta kai sekin joskus tulee.

[KariKK]

Kaikissa näkemissäni tutkimuksissa Jaakko Niilonpoika Aro (1.11.1689-21.2.1749) on kirjattu Aron suvusta tulleeksi ja Niilo Sipinpoika Seppäsen pojaksi, jolloin avioliittonsa Riitta Simontyttären kanssa olisi sukulaisavioliitto.
Paremmin perusteltu on kuitenkin, että Jaakko Niilonpoika tulisi Teuvan Hakalasta ja olisi Niilo Mikonpoika Hakalan poika. Lähtökohtana tälle on Närpiön käräjäpöytäkirjan kirjaus vuodelta 1731.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23123163
Siinä edesmenneen Matti Pekanpoika Upan alaikäiset lapset Jaakko ja Antti Matinpojat ja Maria Matintytär pyytävät oikeudelle jätetyllä kirjelmällä tulla varustetuksi edusmiehellä, joka heidän toiveidensa mukaan olisi heidän edesmenneen äitinsä veli Jaakko Niilonpoika Aro Ilmolan pitäjästä Kauhajoen pastoraatista yhdenmukaisesti jonkun 20. kapiteelin kanssa.
Lasten äiti Vappu Niilontytär kuoli 21.9.1730 Teuvalla ja yhteensopivasti tällainen henkilö löytyy Say:ssä Niilo Mikonpojan tyttärenä Hakalassa 1703-1704 ja sitten Upassa Matti Pekanpojan vaimona 1705 lähtien.
Kun sitten Hakalassa esiintyy myös Simo Niilonpojan veljenä (ja siis Niilo Mikonpojan poikana) 1713 Jaakko, niin johtopäätös olisi, että tämä Jaakko olisi Jaakko Niilonpoika Aro. Vähän myöhäänhän (n. 24 vuotiaana) Jaakko henkikirjoihin Hakalassa tulee, kun on syntynyt 1689, muttei se ole tavatonta ja ehkä oli muualla.

Näistä lapsista Antti saattaisi olla se renki, joka lähtee 1.1738 Arosta Laihialle ja Maria se piika, joka myös esiintyy Arossa ja lähtee 1732 vihityn miehensä Erkki Tuomaanpojan kanssa Vöyriin 3.1737
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066647
Antti Matinpoika päätyy lopulta Lappväärttin Ulfvesin isännäksi naituaan 1744 talon lesken, Hän kuoli 1788 kirjojen mukaan 81 vuotiaana, jossa on liikaa vuosia, sillä 1707 syntyneenä hän ei voisi olla alaikäinen 1731.

Kun ei täydellä varmuudella voi tietää, oliko Vappu Niilontytär Hakalasta, olisi hyvä, jos Jaakko Niilonpoika Aron mieslinjaisista pojista saisi testin, sillä Aron miehistä on vertailutesti ja arolaisuus voitaisiin mahdollisesti poissulkea. Hakala mieslinjasta en tiedä testiä, mutta kai sekin joskus tulee.

Olen kyllä taipuvainen uskomaan, että olet oikeassa.
Tuo käsitys, että Jaakko Niilonpojan isä olisi ollut Niilo Sipinpoika Seppänen e Aro perustunee paljolti siihen merkintään, joka näkyy Seppäsen (Säppä) sivulla SAY:ssa Ilmajoki 1695-1714:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70596.
Siinä on Seppäsessä 1709-1710 veljen poika Jaakko ja isäntänä on Tuomas Sipinpoika, joka oli Niilo Sipinpoika Aron veli. Tämä poika ei voi olla Simo Sipinpojan poika Jaakko, joka näkyy silloin Arossa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70606 . Vuonna 1689 syntynyt poika olisi juuri 20-vuotias 1709.
Mutta merkintä on ajalta ennen isoavihaa eikä Jaakosta ole seurantatietoja, joten ei voi olla varma selvisikö hän isonvihan yli.
Siitä ei ole tietoa oliko Simon, Niilon ja Tuomaan veljellä Antilla poikaa Jaakko.
Kauhajoella oli kyllä sotilas Jaakko Antinpoika Forsman s. 1687, mutta epäilen hänen syntyperäkseen muuta.

Jos Aron Jaakko Niilonpoika oli Niilo Sipinpoika Seppäsen poika, hän olisi ollut vaimonsa Brita Simontyttären äidin serkku. Sellaisia liittoja näyttäisi kyllä olleen.
Mitä tulee Valpuriin, niin Kauhajoen Mattilassa on mainittu vuosina 1702-1705
piika Valpuri, jonka patronyymi ja myöhemmät vaiheet ovat jääneet tunnistamatta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70605
Mattilan emäntä Johanna Sipintytär oli Niilo Sipinpojan sisar ja Mattilassa oli tunnistetusti sukulaislapsia. Periaatteessa tämäkin Valpuri melkein sopisi Upan emännäksi, vaikka vuonna 1705 on kyllä päällekkäiset merkinnät.

Kaiken kaikkiaan Teuvan merkinnät sopivat vähän paremmin käräjäpöytäkirjan todistukseen, kun Mattilan Valpurin patronyymikään ei ole varma.
Joka tapauksessa näyttää siltä, että toisen Jaakon ja toisen Valpurin myöhemmät vaiheet ovat hukassa.

Pekan vaihtoehto näyttää kyllä vahvemmalta, mutta toivoisin myös vahvistusta DNA-testillä. Toivottavasti löytyy sukututkimusta harrastava Jaakko Niilonpoika Aron mieslinjainen jälkeläinen, että toivomus testistä voisi totetua.

[KariKK]

Jatkan tässä ketjussa aiheesta Kauhajoen Aro, josta oli Markku Pihlajaniemen mielenkiintoinen artikkeli Eteläpohjalaisissa Juurissa 4/2017.

Kiitos artikkelista!

Kommentoin tässä vain k.o. artikkelissa esitettyä Simo Sipinpoika Aron jälkeläisten Taulun 4 Jaakko Simonpoika Marttilan lasten luettelon paria virhettä, koska lehden seuraavan numeron ilmestymiseen menee monta kuukautta.

Tämä poika, Matti Jaakonpoika s. 10.12.1709 Kauhajoki, k. lapsena, on ylimääräinen, häntä ei ollut olemassa.
Sensijaan tuolla päivämäärällä syntyi seuraavana mainittu
Maria Jaakontytär Teevahainen, jolle on annettu syntymäaika 12.1710.
Tuona vuonna 1710 joulukuussa Jaakko Simonpojalle ja Marketta Matintyttärelle ei syntynyt lasta.
Maria Jaakontyttärellä kyllä näkyy rippikirjassa enimmäkseen syntymäaikana tuo 12.1710, mutta se on väärä.

Itse asiassa täällä on rippikirjassa/kinkerikirjassa Marialla oikea syntymäaika
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066651 .

Alkuperäinen kastemerkintä Kauhajoen kastettujen luettelossa on täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7029673 .

Kun merkintää katsoo tarkkaan, syntymäpäivä on 10. joulukuuta 1709.
Vuoden 1710 kastetut alkavat tämän merkinnän jälkeen.
Lisäksi merkintään on lisätty kuolinaika 19.3.1790.
Sillä päivämäärällä on kuollut nimenomaan Maria Jaakontytär Teevahainen, ei ketään Mattia Kauhajoella.
Kastemerkinnässä ei ole itse asiassa näkyvissä lapsen nimeä ollenkaan, vain vanhemmat ja kaksi kummia Matthias Soraús (=lapsen eno) ja Lauri Mattila.
Tosin aukeaman oikealla puolella hieman ylempänä on nimi Maria vähän kuin irrallaan, mutta ei välttämättä kuulu tähän merkintään, vaikka siinä välillä jokin viivakin näkyy. Oli miten oli, tämä on Maria Jaakontyttären kastemerkintä eikä mitään 1709 syntynyttä Matti Jaakonpoikaa ollut ollenkaan.

[KariKK]

J ssa.

Alkuperäinen kastemerkintä Kauhajoen kastettujen luettelossa on täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7029673 .

Kun merkintää katsoo tarkkaan, syntymäpäivä on 10. joulukuuta 1709.
Vuoden 1710 kastetut alkavat tämän merkinnän jälkeen.
Lisäksi merkintään on lisätty kuolinaika 19.3.1790.
Sillä päivämäärällä on kuollut nimenomaan Maria Jaakontytär Teevahainen, ei ketään Mattia Kauhajoella.
Kastemerkinnässä ei ole itse asiassa näkyvissä lapsen nimeä ollenkaan, vain vanhemmat ja kaksi kummia Matthias Soraús (=lapsen eno) ja Lauri Mattila.


Sellainen korjaus, että olihan niitä kummeja enemmän kuin nämä kaksi mainittua.
Lisäksi kummeina olivat Matti Niilonpoika Aro (=lapsen isän serkku),
Yrjö Kuutin vaimo (= Maria Matintytär alkuaan Tarkka) ja piika Kaarina.

[Markku Pihlajaniemi]

Kiitos hyvästä ja asiantuntevasta kommentista! Uskon että olet oikeassa.
Tästä rakennellaan oikaisu seuraavaan lehteen.
Parhaiten ja varmimmin kommentit artikkeleista saa perille lehden toimituksen kautta. Itse seuraan foorumeita melko epäsäännöllisesti ja kommentti voi jäädä näin piiloon.

Koska kommentti on tässä ketjussa, niin mainittakoon, että edellä oleva Pekka Lehtosen oivallus on sisällytetty artikkeliin hänen luvallaan ja hänet mainiten.

Vielä ajatelmaa asian tiimoilta. Monien vuosien kirjoittamisen jälkeen itseäni kiinnostaa entistä enemmän mitä ihmisille tapahtui, mitä he tekivät yms., suhteutettuna toki aikakauteen ja sen normeihin. Tämän vuoksi kirjoitin Aron jutun lisäksi samaan lehteen artikkelin Simo Sipinpoika Aron riitajuttuja. Toivon että se kiinnostaa muitakin kuin vain kirjoittajaa.

[KariKK]

Kiitos hyvästä ja asiantuntevasta kommentista! Uskon että olet oikeassa.
Tästä rakennellaan oikaisu seuraavaan lehteen.
Parhaiten ja varmimmin kommentit artikkeleista saa perille lehden toimituksen kautta. Itse seuraan foorumeita melko epäsäännöllisesti ja kommentti voi jäädä näin piiloon.

Koska kommentti on tässä ketjussa, niin mainittakoon, että edellä oleva Pekka Lehtosen oivallus on sisällytetty artikkeliin hänen luvallaan ja hänet mainiten.

Vielä ajatelmaa asian tiimoilta. Monien vuosien kirjoittamisen jälkeen itseäni kiinnostaa entistä enemmän mitä ihmisille tapahtui, mitä he tekivät yms., suhteutettuna toki aikakauteen ja sen normeihin. Tämän vuoksi kirjoitin Aron jutun lisäksi samaan lehteen artikkelin Simo Sipinpoika Aron riitajuttuja. Toivon että se kiinnostaa muitakin kuin vain kirjoittajaa.

Päätin laittaa tarkennukset Jaakko Simonpoika Marttilan lasten tietoihin tänne kahdesta syystä.
-Kaikki, joita asia mahdollisesti kiinnostaisi, eivät välttämättä kuulu Eteläpohjalaisten Juurien tilaajiin.
- Riippuu ehkä kirjoittajasta, mutta k.o. lehti ei välttämättä julkaise virheitten oikaisuja. Moni asia on niin mutkikas, että voi vaatia dialogia useamman kierroksen ja lehden politiikaksi ilmoitetaan, ettei sovellu sellaiseen vuoropuheluun.
Tämä oikaisu nyt tosin ei ollut monimutkainen asia.

Simo Sipnpoika Aron oikeusjutut oli kiinnostava. Simosta syntyy kuva hyvin hankalana ihmisenä. Ihmetyttää, mistä kumpusi tuo liialliselta tuntuva
omanarvontunto tai oman arvon varjelemisen tarve.

[Matti Lund]

...

Simo Sipnpoika Aron oikeusjutut oli kiinnostava. Simosta syntyy kuva hyvin hankalana ihmisenä. Ihmetyttää, mistä kumpusi tuo liialliselta tuntuva
omanarvontunto tai oman arvon varjelemisen tarve.

Eräs asia näyttää jääneen vaille sen ansaitsemaa huomiota, vaikka on muuten tunnettu seikka.

Simuna Siponpoika Aro, joka kuuluu kahta kautta omiin esi-isiinikin, oli toisen aikalaisensa, kärhämäkumppaninsa ja partnerinsa Heikki Heikinpoika Reinin kanssa Pohjanmaalla hyvin poikkeuksellisessa asemassa olevia talollisia.

He jatkoivat, Simuna isänsä Sipon jalanjäljissä, ja Heikki Reini appensa jalanjäljissä niin sanotun Hämeenmetsätien kunnon hoitoa maaherran alaisuudessa koko maakunnan talonpoikaiston puolesta Lapväärtistä aina Kokkolaan saakka. Siis tällä tarkoitan, että itse tien fyysinen hoito ei ulottunut Kokkolaan saakka eikä se hoito-osuus kulkenut Lapväärtin läpi, vaan taloudellinen vastuu oli näihin raameihin sisältyvillä talollisilla ja kaikille ko. alueen verotalollisille oli määrätty tienhoitotaksa, jonka omana aikanaan Simuna Aro ja Heikki Reini joutuivat keräämään ja he joutuivat tämän virka-asian takia esittelemässä asiaansa kaikkien Etelä-Pohjanmaan kihlakuntien käräjillä ja hoitamaan asioitaan tietysti Hämeen puolellakin, jopa Turussakin saakka. Siis he joutuivat jatkuvasti kiertelemään maakuntaa ristiin rastiin, minkä itse tien parannustöiltä ja omien viljelystensä hoidolta pystyivät ja he saivat tästä huomattavat tulot, tietysti menojen kattamiseksi, mutta jotain varmaan liikeni omaan pussiinkin.

Voidaan hyvin kuvitella, mitä kaikkea tämä aktiviteetti ja laaja liikkumisympäristö poiki sellaista, mitä ei niin hyvin tapahtunut paikallaanpysyvien kohdalla!

terv M Lu

[Markku Pihlajaniemi]

Tiejutut olisi ehkä pitänyt mainita, mutta niistä on tarkoitus tehdä ihan oma juttunsa. Etenkin Hämeenmetsän osalta.

[Matti Lund]

Tiejutut olisi ehkä pitänyt mainita, mutta niistä on tarkoitus tehdä ihan oma juttunsa. Etenkin Hämeenmetsän osalta.

En kyllä tarkoittanut, että Sinulta olisi tuo unohtunut, koska se tulee tavan takaa vastaan niissä lähteissä, joita olet käyttänyt, vaan yleensä sen asian merkitys ei ole saanut riittävää huomiota. Asia on vaativakin sen takia, että tietoja siitä on kaikkien tietyn laajan alueen kihlakuntien käräjiltä ja lisäksi löytyy materiaalia kuten kuitteja läänintileistä.

Jos otetaan syyniin vaikka kaksikin sukupolvea, materiaali on erittäin suuri ja jos haluaa harrastaa yksityiskohtaisia selostuksia eikä vain jonkinlaista suurpiirteistä yhteenvetoa tästä toiminnasta, siitä voi kirjoittaa vaikka kokonaisen kirjan.

Lisäksi sillä toiminnalla on ollut huomattava vaikutus näiden sitä toimintaa harjoittaneitten sukujen laajentumiseen ja sen kaikenpuolisessa selvittämisssä on myös suuri työ, koska on tutkittava niin monen pitäjän ja maakunnankin asioita.

terv M Lu

[enman]

huomasin pohjanmaa-lohkolla keskustelun kauhajoen aroista
omia juuriani löytyy kalajoen rahjankylän arosta 1600-1700 lukujen vaihteessa
on epäilys että olisivat tulleet kauhajoelta???
löytäisikö joku yhteyden Carin hendricksdotteriin s.1688
talonpaikka löytyy rahjankylästä vieläkin!
enman kyselee

[KariKK]

huomasin pohjanmaa-lohkolla keskustelun kauhajoen aroista
omia juuriani löytyy kalajoen rahjankylän arosta 1600-1700 lukujen vaihteessa
on epäilys että olisivat tulleet kauhajoelta???
löytäisikö joku yhteyden Carin hendricksdotteriin s.1688
talonpaikka löytyy rahjankylästä vieläkin!
enman kyselee

Tiedossani ei ole Aron suvun miehissä ketään Heikkiä, joka sopisi 1688 syntyneen Kaarinan isäksi. Eikä myöskään mitään merkintää Kauhajoelta tuolloin syntyneestä kenenkään Heikin tytär Kaarinasta.

Sitä en osaa sanoa voisiko Kauhavalta löytyä sopivaa henkilöä. Kauhavasta on myös käytetty nimeä Kauhajoki tai Lapuan Kauhajoki. Kauhava olisi paljon lähempänä Kalajokea.

[Jari Latva-Rasku]

Kaikissa näkemissäni tutkimuksissa Jaakko Niilonpoika Aro (1.11.1689-21.2.1749) on kirjattu Aron suvusta tulleeksi ja Niilo Sipinpoika Seppäsen pojaksi, jolloin avioliittonsa Riitta Simontyttären kanssa olisi sukulaisavioliitto.
Paremmin perusteltu on kuitenkin, että Jaakko Niilonpoika tulisi Teuvan Hakalasta ja olisi Niilo Mikonpoika Hakalan poika. Lähtökohtana tälle on Närpiön käräjäpöytäkirjan kirjaus vuodelta 1731.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23123163
Siinä edesmenneen Matti Pekanpoika Upan alaikäiset lapset Jaakko ja Antti Matinpojat ja Maria Matintytär pyytävät oikeudelle jätetyllä kirjelmällä tulla varustetuksi edusmiehellä, joka heidän toiveidensa mukaan olisi heidän edesmenneen äitinsä veli Jaakko Niilonpoika Aro Ilmolan pitäjästä Kauhajoen pastoraatista yhdenmukaisesti jonkun 20. kapiteelin kanssa.
Lasten äiti Vappu Niilontytär kuoli 21.9.1730 Teuvalla ja yhteensopivasti tällainen henkilö löytyy Say:ssä Niilo Mikonpojan tyttärenä Hakalassa 1703-1704 ja sitten Upassa Matti Pekanpojan vaimona 1705 lähtien.
Kun sitten Hakalassa esiintyy myös Simo Niilonpojan veljenä (ja siis Niilo Mikonpojan poikana) 1713 Jaakko, niin johtopäätös olisi, että tämä Jaakko olisi Jaakko Niilonpoika Aro. Vähän myöhäänhän (n. 24 vuotiaana) Jaakko henkikirjoihin Hakalassa tulee, kun on syntynyt 1689, muttei se ole tavatonta ja ehkä oli muualla.

Näistä lapsista Antti saattaisi olla se renki, joka lähtee 1.1738 Arosta Laihialle ja Maria se piika, joka myös esiintyy Arossa ja lähtee 1732 vihityn miehensä Erkki Tuomaanpojan kanssa Vöyriin 3.1737
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066647
Antti Matinpoika päätyy lopulta Lappväärttin Ulfvesin isännäksi naituaan 1744 talon lesken, Hän kuoli 1788 kirjojen mukaan 81 vuotiaana, jossa on liikaa vuosia, sillä 1707 syntyneenä hän ei voisi olla alaikäinen 1731.

Kun ei täydellä varmuudella voi tietää, oliko Vappu Niilontytär Hakalasta, olisi hyvä, jos Jaakko Niilonpoika Aron mieslinjaisista pojista saisi testin, sillä Aron miehistä on vertailutesti ja arolaisuus voitaisiin mahdollisesti poissulkea. Hakala mieslinjasta en tiedä testiä, mutta kai sekin joskus tulee.

Kiitokset vielä Jaakko Niilonpojan alkuperän selvittämisestä, vielä vuosia jälkeenpäin. Teuvan Hakala kuuluu yhdellätoista tavalla kaikkien neljän isovanhempani esivanhempiin, vaikka kulkeumisalue Teuvalta on laajempi kuin kyläkunta, Pirttikylästä Laihialle eri syystä Sarvijoelle, Jokikylään ja Miettylään, Teuvalta Ilmajoelle, josta Peräseinäjoelle ja Jalasjärvelle, mistä takaisin suoraan tai Kurikan kautta.

Hakalassa oli poika, Jaakko Niilonpojan noin vuoden 1690 paikkeilla syntynyt veli Tuomas Niilonpoika. Tuomas mainitaan Hakalassa vuosina 1708-1712. Olisi mielenkiintoista tietää, minne hän meni vai menikö taivaaseen tai sitä ennen isoonvihaan?

Nimiyhdistelmä Tuomas Niilonpoika ei niitä tavallisimpia ollut. Itse päädyin Hakalaan, kun iteroin pelkän nimen perusteella vaihtoehtoja, mistä Lapväärttin Myrkyn Söderbackin vuonna 1752 kuollut isäntä Thomas Nilsson olisi voinut tulla. Thomaksen puoliso ja seuraavien sukupolvien äiti oli Brita Michelsdotter, joka eli 1688-1772. Brita ei voi patronyymistä huolimatta ikänsä puolesta olla aikaisemman Lapväärttin Erlandsista tulleen yksittäisen Michel-isännän tytär eikä myöskään aikaisemmin Söderbackissa asuneen suvun ainakaan lähisukulainen. Suku siis vaihtui jo toisen kerran isonvihan aikana tai heti sen jälkeen. Seuraavan sukupolven isäntä oli vuonna 1719 syntynyt Jakob Thomasson veljensä Mattssin jälkeen. Jakobin puoliso oli melko todennäköisesti naapurista Ojalasta, vaikka en ole varsinaista todistetta nimi- ja kummiyhteyksien lisäksi löytänyt. Naapureita kun paremman puutteessa haettiin hätäpäissään satunnaisten ohikulkijoiden ohella vaikkapa pääkummeiksi. Ojalasta oli sukuyhteys Teuvalle, eli Jakobin puolison Maria Henriksdotterin mahdollinen äiti oli Teuvan Komsista. Jakob oli kuudennusmies ja Marian mahdollinen isä lautamies.

Alla ollaan aloittamassa Jakob Thomassonin isän, myös kruununtalonpojan, Thomas Nilssonin perinnönjakoa 30.10.1752, mutta en löytänyt sille jatkoa muutamaan vuoteen ajassa eteenpäin. Söderbackissa asuivat sopuisasti lapset, veljet ja siskot yhdessä, eli ehkä vähäinen perintö jäi jakamatta, koska sitä ei ollut riittänyt myöskään perintöoikeuden lunastamiseen.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=565&kuid=22633705&amnimeke=Etel%C3%A4-Pohjanmaan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1752-1752+%28KO+a%3A65%2C+Syysk%C3%A4r%C3%A4j%C3%A4t%29&ay=1556573&sartun=202876.KA&atun=315091.KA&hakid=33688

[PekkaLehtonen]

Kiitokset vielä Jaakko Niilonpojan alkuperän selvittämisestä, vielä vuosia jälkeenpäin. Teuvan Hakala kuuluu yhdellätoista tavalla kaikkien neljän isovanhempani esivanhempiin, vaikka kulkeumisalue Teuvalta on laajempi kuin kyläkunta, Pirttikylästä Laihialle eri syystä Sarvijoelle, Jokikylään ja Miettylään, Teuvalta Ilmajoelle, josta Peräseinäjoelle ja Jalasjärvelle, mistä takaisin suoraan tai Kurikan kautta.

Hakalassa oli poika, Jaakko Niilonpojan noin vuoden 1690 paikkeilla syntynyt veli Tuomas Niilonpoika. Tuomas mainitaan Hakalassa vuosina 1708-1712. Olisi mielenkiintoista tietää, minne hän meni vai menikö taivaaseen tai sitä ennen isoonvihaan?

Nimiyhdistelmä Tuomas Niilonpoika ei niitä tavallisimpia ollut. Itse päädyin Hakalaan, kun iteroin pelkän nimen perusteella vaihtoehtoja, mistä Lapväärttin Myrkyn Söderbackin vuonna 1752 kuollut isäntä Thomas Nilsson olisi voinut tulla. Thomaksen puoliso ja seuraavien sukupolvien äiti oli Brita Michelsdotter, joka eli 1688-1772. Brita ei voi patronyymistä huolimatta ikänsä puolesta olla aikaisemman Lapväärttin Erlandsista tulleen yksittäisen Michel-isännän tytär eikä myöskään aikaisemmin Söderbackissa asuneen suvun ainakaan lähisukulainen. Suku siis vaihtui jo toisen kerran isonvihan aikana tai heti sen jälkeen. Seuraavan sukupolven isäntä oli vuonna 1719 syntynyt Jakob Thomasson veljensä Mattssin jälkeen. Jakobin puoliso oli melko todennäköisesti naapurista Ojalasta, vaikka en ole varsinaista todistetta nimi- ja kummiyhteyksien lisäksi löytänyt. Naapureita kun paremman puutteessa haettiin hätäpäissään satunnaisten ohikulkijoiden ohella vaikkapa pääkummeiksi. Ojalasta oli sukuyhteys Teuvalle, eli Jakobin puolison Maria Henriksdotterin mahdollinen äiti oli Teuvan Komsista. Jakob oli kuudennusmies ja Marian mahdollinen isä lautamies.

Alla ollaan aloittamassa Jakob Thomassonin isän, myös kruununtalonpojan, Thomas Nilssonin perinnönjakoa 30.10.1752, mutta en löytänyt sille jatkoa muutamaan vuoteen ajassa eteenpäin. Söderbackissa asuivat sopuisasti lapset, veljet ja siskot yhdessä, eli ehkä vähäinen perintö jäi jakamatta, koska sitä ei ollut riittänyt myöskään perintöoikeuden lunastamiseen.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=565&kuid=22633705&amnimeke=Etel%C3%A4-Pohjanmaan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1752-1752+%28KO+a%3A65%2C+Syysk%C3%A4r%C3%A4j%C3%A4t%29&ay=1556573&sartun=202876.KA&atun=315091.KA&hakid=33688

Hakalan miehistä on nyttemmin BigY tulos. Heidän päätehaplonsa nykyisellään on I-BY176410. Ainakin kaksi tulosta on tästä. Toinen tulee Simo Niilonpoika Hakalaan. Toisen esi-isäksi olen päätellyt Tuomas Matinpoika Äppelin Tiukasta, s. 16.2.1794, Tiukan rippikirjan mukaan. Tuomas puolestaan sopisi olemaan renki Matti Heikinpoika Söderbäckin ja Cristina Antintyttären poika, joka olisi syntynyt 15.12.1794 Lappväärtissä. Matti Heikinpoika puolestaan sopisi olemaan Heikki Tuomaanpoika Söderbäckin (1733-7.1800) poika. Heikki on Tuomas Niilonpoika Söderbäckin poika. Jos tuo ketju pitää, niin se todistaisi Tuomas Söderbäckin olevan Hakalasta.
Tuomas Niilonpoika Söderbäckin vaimo Riitta Mikontytär sopii olemaan Mikko Markunpoika Myllärin ja Agnes Rekontytär Upan tytär. Eli olisivat jo Teuvalla menneet naimisiin ja sitten siirtyneet Söderbäckin isäntäpariksi.
Jaakko Tuomaanpojan vaimo tuli varmaankin Ojalasta, jonka isäntäpari olivat Heikki Hannunpoika Perttula ja Maria Mikontytär Komsi Teuvalta.

[Jari Latva-Rasku]

Hakalan miehistä on nyttemmin BigY tulos. Heidän päätehaplonsa nykyisellään on I-BY176410. Ainakin kaksi tulosta on tästä. Toinen tulee Simo Niilonpoika Hakalaan. Toisen esi-isäksi olen päätellyt Tuomas Matinpoika Äppelin Tiukasta, s. 16.2.1794, Tiukan rippikirjan mukaan. Tuomas puolestaan sopisi olemaan renki Matti Heikinpoika Söderbäckin ja Cristina Antintyttären poika, joka olisi syntynyt 15.12.1794 Lappväärtissä. Matti Heikinpoika puolestaan sopisi olemaan Heikki Tuomaanpoika Söderbäckin (1733-7.1800) poika. Heikki on Tuomas Niilonpoika Söderbäckin poika. Jos tuo ketju pitää, niin se todistaisi Tuomas Söderbäckin olevan Hakalasta.
Tuomas Niilonpoika Söderbäckin vaimo Riitta Mikontytär sopii olemaan Mikko Markunpoika Myllärin ja Agnes Rekontytär Upan tytär. Eli olisivat jo Teuvalla menneet naimisiin ja sitten siirtyneet Söderbäckin isäntäpariksi.
Jaakko Tuomaanpojan vaimo tuli varmaankin Ojalasta, jonka isäntäpari olivat Heikki Hannunpoika Perttula ja Maria Mikontytär Komsi Teuvalta.

Kiitos Pekka! Kaikki tiet ja geenien väylät vievät Teuvalle. Vaikuttaisi, että olen nyt 12 tavalla peräisin Teuvan Hakalan suvusta. Kun Margareta Jaakontytär Söderbackin poika jurvalainen Iisakki Jaakonpoika Alakoski meni 1830-luvulla vävyisännäksi Ilmajoen Kokkolan Yli-Raskuun, tämä ensimmäinen avioliitto ei liittynyt Teuvan Hakalan jälkeläiseen, mutta isälinjan neljä seuraavaa avioliittoa ennen minua liittyivät. Oleellisempaa lienee, että vanhan asumispaikan Lapväärttin eli Karijoen Myrkyn eli Mörtmarkin kylän niukasti tutkitut suvut saavat täydennystä. Kävin Myrkyssä viitisentoista vuotta sitten ja kaikki kylän raitilla vastaan tulleet nuoret ja vanhat puhuivat ruotsia.

[SorpakanMari]

Kommentoin tähän vuosia vanhaan ketjuun, kun ilahduin niin kerrankin löytäessäni jotain keskustelua Myrkyn Söderbackasta! Tuomas Niilonpoika on suoraa isälinjaa sukupuussani 9. polvessa.

Olen myös tullut siihen tulokseen, että Jaakko Tuomaanpoika Söderbackan vaimo Maria Heikintytär olisi Ojalasta. Lisäksi epäilen, että samojen perheiden välillä on solmittu toinenkin avioliitto eli Susanna Tuomaantytär Söderback olisi mennyt naimisiin Tuomas Heikinpoika Ojalan kanssa. Myös Heikki Hannunpoika Ojala on esi-isäni toisessa sukuhaarassa.

Söderback on ”suomeksi” Sorpakka, siitä nimimerkkinikin.