Thomas Eriksson, Turku, noin 1630 - 1660

[Calonius]

Mietin laittaako johonkin vanhaan ketjuun vai tehdäkö uusi ja mille alueelle. Tässä on nyt niin paljon jonkinlaisia löytöjä, joten sopinee uudeksi ketjukseen tänne. Kuka on siis tämä etenkin Turun raastuvan- ja kämnerinoikeuden pöytäkirjoissa noin välillä 1630-1660 näkyvä Thomas Eriksson? Mistä hän oli peräisin? Ja onko tässä alla nyt monta eri henkilöä, joilla vain sama nimi?

Turussa oli tapana, että jokaisella porvarilla oli yksiselitteinen nimi. Käytännössä samaan aikaan sai olla vain yksi Thomas Eriksson. Jos tällainen nimi oli jo viety, otettiin lisänimi yleensä ammatista esim. Thomas Smed. Jos sekin oli jo viety, usein nimi otettiin vaikka ulkonäöstä tms. Kai tässä nimenvalinnassakin sitten rikkaammat oli etusijalla. Ja jos vahvasti kuului johonkin vanhaan tunnettuun sukuun, varmasti halusi käyttää sitä nimeä. Ulkomaalaisilla näyttää olleen hyvin usein sukunimi käytössään. Koska alla olevissa jutuissa lähes poikkeuksetta mainitaan vain nimellä Thomas Eriksson, päättelisin pelkästään nimen perusteella hänen kuuluneen porvariston keskikastiin. Ainakin osa jutuista koskee Kankaisten voutia, joten tuo ammatti on mainittu joskus nimen yhteydessä. Päättelen myös, että näissä on kyseessä korkeintaan kolme eri henkilöä, arvioni on kaksi.

En nyt tähän laita ainakaan vielä löytöjä Turun manttaaleista, mutta sen verran on tiedossani, että hämmentävän vähän siellä näkyy näinä vuosina ketään Thomas Erikssonia. Olisiko siis kyseessä jokin Thomas, joka manttaaleihin halusi esimerkiksi jonkinlaisen kauppiasnimensä ja oikeuden pöytäkirjoihin taas isännimensä?

[Calonius]

Turun tuomiokirkon tili 1633-1633 (266)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698481
Joku lista
Desse effterschrefne haffwa förärdt...
esim:
Thomas Erichsson 8
Simon Blom 20
Lars Palicka 6

Turun tuomiokirjat 1635 31/10
Thommos Erichsson, fogde på Kankas, begärde att Robbort Ronchen skulle betala 59 dr. 10 öre, som han blifvit skyldig “fruen” på den ränta han uppburit af hennes bönder...

Turun tuomiokirjat 1635 31/10
Robort Ronchen klagade öfver att Thomass Erichsson, fogde på Kankas, hotat taga honom i nacken och föra honom till slottet…

Turun tuomiokirkon tilien katkelmia 1634-1634 (266a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1690051
Den 12 när Thomas Erichsons Bröllop höltes ringdes medh söndagz klåckor

RP 6.3.1637
3dje g. låt Tomas Eriksson uppbjuda sin gård, belägen i Ky. kv. på Skolgatan mitt emot krydsgården.

Euran käräjät 20.-21.10 1637
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846892
Käsitellään vanhaa Knut Erikssoninin kirjettä vuodelta 1510. Myös esim. Anders Westgöthen kirjettä vuodelta 1550. Mainitaan Marg. Fincke till Canckas ja Thomas Erichsson.
http://df.narc.fi/document/5491#ref2
Knut Eriksson utger 1510 ett lagmansdombrev rörande rågången mellan Säkylä by (i Säkylä socken) och Virtsanoja by (i Loimijoki socken), så att Låhilähden och Suosionsilda skola skilja dem åt.

Turun tuomiokirjat 1638 12/10
Arvid Horns sekretare, Lars Håkansson, besvärade sig å sin herres vägnar öfver Petter Sågares gatubosdräng, Hans Burmester…
...Berättade och Thomas Erichzson at han hade waritt hoos frwen och hern der om och dee tillgifvidt allenast han satt inmanter een dagh eller twå, hwilket han och giorde.

Turun tuomiokirjat 1638
Extract på dem, som haffwa till att fordra aff sal. Frans guldsmedh.
Thomas Erichzson Kanckas fougden 13 ½ lodh Silfwerpeningar
Anno 1639 in oktobri är detta creditorerne emillan deelt och bekommo hwar pro quota, emädan ägendom eij tillräk., at hwar fick tillfyllest, som han boorde.
Thomas Erichsson 5 lodh 5 daller 8 öre
Lefwereratt som föllier:
Thomas Erichsons bekom hans tienare effter Thomases schrifftelighe begäran 5 lodh 5 daller 8 öre

TRO 1639 3/4
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474994
Thomas Ersson, Bengt Phillipsson

TRO 1639 11/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475011
Thomas Erichsson arresterades nu icke här aff Radhen förr än som han haffuar soldt Petter Thorwösst till frädz om någon geld.

TRO 1639 11/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475011
Thomas Ersson, Mårthen Larsson från Pällkäne och Liusama by ...
Kyseessä luultavasti Pälkäneen Kuisema, jossa Mårten Larsson noin vuoteen 1642 (SAY). Sitä ennen isäntänä Matts Eriksson vuoteen 1627, förl. Carsten Skedhe utan ödhe.

TKO 1640 23/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12155693
Thomas Erichsson fordrade betalning af Anders Simonsson de 40 daler k: pengar(?) opå S. welb: Hieronimus v. Birkholz ...

TKO 2.4.1642
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139608
Thomas Erichsson gam: Kanckas schrifuare framladt i Rätten om Lasse Palickas Clar handskrift, datum den 12 Maij 1633 lydandes 20 daler … dermed bete Thomas hade betalt Palickas geld derföre han bårgen(?) hade gånget. Demtill ändo 1639 den 20. Junij låndt Palicka femton daler … 35 daler … at skola till Thomas Erichsson betala innan 14 dagar ...
Lars Palikka tuomittiin maksamaan kahden viikon sisään Thomas Erikssonille 35 taalaria.

TRO 1642 27.4
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475672
Thomas Eersson mot Joh. Carllsson.
Ei saa selvää.

TKO 1643 15/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139688
Julius Jacobsson. Anno 1642 den 7 July hafuar Thomas Erichsson gårh i fullan CAUTION och Bårgan hos Leutenanten Manhaft: Julius Jacobsson för Capitens M. Ifuer Ifuerssons geld - 747 dlr 16 öre k myntt gifwuidh och den opå sin clar OBLIGATION på bete dato att vela förbde geld till Leutenant samma hööst, utan argelist(?) CONTENTEIA och betala der till och H:H:t Welb. landhöfdingen med sin förmaningz skrift fördreta Thomas Erichsson tilbundet hafuar, förden skull dömdes Thomas Erichsson sin uthgifuit handsk.th innehåld fulgöra och bete geld till Julius Jacobss effter det 16 CAPIT: i Rådst: Balcken betala. Såsom och Henrich Jöranssons ser på kostade EXPENSER fram L.H.M Sedan hafuar Thomas Erichsson fogh och rätt sökia sin man Ifuer Ifuersson igen, enär honom behagar.
Luutnantti Julius Jakobsson oli Pälkäneen Laitikkalasta. Mainitaan myös ilmeisesti kapteeni Ivar Ivarsson Friedenskiöld, joka kuoli vuonna 1679. Tämä mainitaan myös esim. täällä:
21-23.1644 Huittinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847752
Oplystes och heembödz sleehten Thomas Knutzsons heman i Olula som han CAPTENEN Ifuar Ifuarsson försåldt hade, skeedde nu uthi förste ting, och ingen stod den emot.

TRO 1643 30/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11480186
Thomas Erichsson joutui maksamaan 40 hopeataalaria Julius Jacobssonille (kämnerioikeuden päätöksen mukaan)

Åbo stads domb. 1643 21/8 s. 437 (TRO)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11480115
Thomas Erichssons gård blev på överste Gustaf Horns begäran värderad. - Värde 1200 Dls.

TRO 1643 12/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11480123
Claas Hansson joutui maksamaan 40 hopeataalaria Thomas Erichssonille

TRO 1644 23/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474375
Carll Lindlöff joutui maksamaan Thomas Erichssonille 40 hopeataalaria

TRO 1644 28/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474381
Thomas Erichsson, Axell Skräddare, 40 dlr silfwermynde

TRO 30.3.1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474416
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474420
Simotei Suku Forumilla: Pitkä juttu Peter Jesenhausenin ja lankojen Thomas Erikssonin sekä Johan Hanssonin välisestä riidasta edesmenneen appiukko Hans Hanssonin rahoista. Mukana oli myös anoppi Kirstin Johansdr ja tämän poika Erich Hansson (joka on Viipurissa) sekä Jesenhausenin edesmennyt lanko Henrich Hansson…
Hans Hansson oli Vehmaan kruununvouti ja omisti Lokalahdella Harois-nimisen talon. Vävyt Thomas Eriksson ja Peter Jesenhaus näyttävät olleen lirissä appiukon velkojen kanssa ja Turun raastuvassa puitiin näitä juttuja jonkun verran.
Tor Carpelanin mukaan Hans Hanssonin tytär Beatan (k. n. 1662) toinen avio oli Petter Jesenhausenin kanssa, ja taas toinen nimeltä tuntematon tytär oli aviossa Thomas Erikssonin kanssa.

TRO 1645 3/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479846
Thomas Erichsson joutui maksamaan 40 hopeataalaria kämnerioikeuden päätöksen mukaan Axell Skräddarelle.

TRO 1646 3/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479695
Bekom Peter Thorwöstes Herman arrest på Thomas Erichsson wedh 30 dlr silffuer ...

TRO 1646 5/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479696
Arresterades Thomas Erichsson aradh 40 dlr sill…? … Sigfrid Erichsson om det saak ...

Åbo Stads domb. 1646 19/3 s. 165. 166. (TRO)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479530
Dahlströmin kortin teksti: (arv.) Anders Mattsson vill hava “inrymme” i Thomas Erichssons gård, likaså i Peter Jesenhauses
-Hans Hanssons samtliga arvingars kautionsskrift av 14/6 1642 , där de visa sina fordriga? på Anders Matsson. Jesenhausens namn finnes ej i handlingarna!
Mainitaan myös Erich Wijnblad

Åbo Stads domb. 1646 20/6 s. 289. (TRO)
TRO 1646 20/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479647
Peter Thorwöste lätt igenom sin tienare Herman förrtez Thomas Erichssons handschrifft aff den 18 dujusnästladat, lijdandes på 553 dr 6 ? koppar som han … man komm till Kaliala gården ...

Thomas Erikssons gård. se: Kaliala gården
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479649

Åbo Stads domb. 27.6.1646 s. 293:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30993370
Hr. Erik kyrkoherde i Wemo. Se: Bertill Mårtenssons arvingars gård.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479649
Thomas Erichssons schrifftligen androgh hurulunda han hada till att fordra aff S. Bertill Mårthenssons Arffwingar i een summa räknadt till -1323 dlr 24 ½ koppar giorde färdenschulllaga ? på Sal. Månssons gård den han för detta sade sigh låttit upbiuda ellirst medh sade han sigh hafwa betalt till Sal. Bertill Mårthensson ...som kyrckioherdens i Wemo Sal. Erichz giäld som schriffen ? acta i mehåller?

Loimaa 1646 20-21/11 mm 6:201 2 alh.:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848123
Thomas Erichsson i Åbo stadh kärde till Marcus Simonsson i Reitoila om sin Broders Leigde Pengr Stadgat till 30 dal:r Kopor M:t för 10 åhr sedhan Uth dragit å tågh, der emot Marcus förebär sig hafwa Öfwer Lefwererat 6 dal: hwar till Thomas Nekade och raskade(?) hans Eedh sigh befrija, Hwilken han giorde och der medh war till fredzes.
Turun Thomas Eriksson hakee Loimaan käräjiltä veljensä kymmenen vuotta aiemmin saamaa sotilaspalkkaa (30 kuparitaaleria).

Samat Loimaan käräjät:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848129
Framstegh Thomas Ersson i åbo kärde till Jöran Thomasson i Mökis angående hans brodhers Lhön som war hans swäntienare b.d Matz Erichsson den blef afgången 1641 som Rytmästaren manhaftigh Michell Johanssons bewys dat. 22 February uthwyser, och alt så forderar - 4 åhrs lhön och deeras stadga warit - 30 dal. för hwart åhr. Så alderstundh alt uthi Anno 1635 åhrs by afskedh förklaras alt/att afgångens enkia och slächt skall unita ett nådhr åhr. Alltså blef dee eftter Räkning slutin och Jöran skyldigh 30 dal. Kop. Mt. och nembdes Eskill i Grekillä och Sigfrid i Iloila att uthmäta.
Turun Thomas Eriksson vaati veljensä palkkaa. Veli oli Mökköisten Jöran Thomassonin palkkaratsastaja, Matz Erichsson, joka kuoli (vai erotettiin?) 1641 ratsumestari Michell Johanssonin todistuksen mukaan 22.2. Jöran tuomittiin maksamaan 30 kuparitaalaria. Tämä Jöran oli myös Turun porvari.

Åbo Stads domb. 1646 14/12 s. 86.87. (TRO)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479304
Thomas Ericsson. se: Kaljala gården

Turun Akat. konsist. pöytäk. 13.1.1647:
Företrädde Axel Bergh, Thomas Erssons fullmechtige, och inlade en skrifft, der han anklagar Peer Erichsson Gerss, och fordrar vthaff honom 2 åhrs hushyra nembl. 10 dal:r S. M. för hwartera åhr(et), begärandes derpå resolution. Qvaestor förewänder sigh inthet medh honom contraherat hafwa om 10 dal:r S. M. åhrligen att vthläggia för husshyran, vthan allenast 16 dal:r K. M., elliest och lidit oförrät aff be:te Thomas, i thet cammaren bleeff slagen op och hans saaker derifrån bortkastadhe, förr hans ankompst ifrå Swerige. Sent: Medh denne saak dilationeres och förwänttes, om de kunna förlijkas.

Turun raastuvan pöyt. 15.1.1647 s.91
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479306
Thomas Erichs., Paulus Henricks. Ifrån ?, Henrik Thomass.

Åbo stads domb. 18.1.1647 s. 92
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479307
Första uppb.
Fältskären Nils Larsson uppbjuder 2 fällbodar som han “hade fådt” av Thomas Ericksson.

TRO 1647 23/1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479310
Thomas Erichsson, Hans Bertillsson

TRO 1647 27/1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479312
Thomas Erichsson leedde? Een khiämnärs doom aff den 12 April 1642 lijdandas på 35 dlr? Spermåll ? 6? Som Lars Pallicka ? honom skyldigh..endas execution der effter …
Viitataan tähän TKO 1642 2/4
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139608

Turun Akat. konsist. pöytäk. 27.1.1647:
Företrädde Axel Bergh och opå Thomas Erssons wägnar inladhe een skrifwelsse emoot Qvaest. Acad., Peer Gerss, der han wil bewijsa, att deras contract wore om 10 (dal.) S. M. for hwsshyran om åhret och icke om 16 dal:r K. M., såsom Qvaestor segher; föregifwandes att han, Qvaestor, för första åhret betaltte åth commissarien Bertill Blasiusson opå Thomas Erssons wägnar 20 dal:r, hwilcket han inthet giordt hadhe, om icke är samma contract, eij heller Thomas kunnat sådant elliest fordra vthaff honom; doch att vndwijka all widhlyfftighet, begärar han eedh aff Qvaestore, och will der medh wara till fredz, hwadh han sålunda bewijsar sigh hafwa vthfäst... etc.

Turun Akat. konsist. pöytäk. 10.2.1647:
Inladhe åther Thomas Ersson in Consist. een supplication, der han beswärar sigh öfwer Acad. Qvaestorem, att han will sigh icke beqwäma till någon förlijkningh, eij heller vthläggia penningama effter affgångne doom, vthan gifwer allenast snöpplige ordh. Bleeff fördenskull förorsakadh att fordra execution opå doomen. Sent: Qvaestor skall efter middagen comparera hooss Prorectorem och alfwarligen admoneras till att ställa be:te Thomas till fredz, elliest skall execution fölia opå domen.

Yllä Thomas Erikssonin valtuutettu Axel Bergh syyttää Akatemian kvestoria Per Eriksson Gersiä maksamattomasta asunnon vuokrasta.

TRO 5.4.1647:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479381
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30993372
Toropainen: Thomas Erikinpoika vaati langoltaan Hans Bertilinpojalta vielä perintöä. Hans ilmoitti sitä olevan inspehtori Thomas Thomasinpojan hallussa, mutta hän oli jo toimittanut isänsä velkakirjan mukaan äidinperinnön (40 taalaria) Vehmaan herra Erikille. Hansin ja vaimo Margaretan tuli vastata lopusta perinnöstä.

Åbo Stads domb. 27.9.1647 s. 395:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479513
Laurentius Brochius anhöll den arrest opå sin swär faders herr Josephz i Kangasala… o på 41 dlr koppar aff samma gårdzwärde för den giälld som Thomas Erichsson effter sin egen skhrifft ? b:te herr Joseph skhylldigh, arrest ? och med ?, så länge Thomas affinner? sigh om giällden.
Toropainen: Laurentius Brochius vaati appensa Kangasalan herra Josefin puolesta arestia Thomas Erikinpojan velalle.

TRO 1647 27/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479513
Dagen der effter bekom och fältskiäraren Nils Larsson arrest på 53 daler koppar till herr Erich aff samma Thomas Erichssons gårdzwärde för det som honom resterar på sin förtiente.

11/10 s. 405. 2 dra
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479515
18/10 s 407. Thomas Erickssons obligation till Gustav Horn är given i Nyckelberg 1645 9/7; en ranskakan? har skedt vid “Bergsund”, men gården o. Falander nämnas ej ens där.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479516
Thomas Eriksson myy taloaan Kirkkokadulla. (2 sivun juttu)

Åbo stads domb. 1647 4/10 s. 404
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479515
Thomas Erikssons gård
se: Erik Falanders gård

Åbo Stads domb. 2.4.1649. s 106.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11601268
Herra Erick Falander (svenska kapellanen) on ostanut Kirkkokadun talon Thomas Erikssonilta.
RP 1649 [Fs p. 4v]:
Thomas Eriksson har sålt gård åt Svensk kapellanen Erik Falander. Konfirmation kan ej givas innan man får veta hu.. gen, maj. Gustaf Horn "kunna hafva praet… … oppå."

TRO 1.7.1650
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479160
Thomas Erichsson framtredde nu och bertrade? det Peter Torwöste wille ståå och cavera för dhen pratension som General Majoren Welborne herr Gustaff Horn kunna hafua till Herr Erick Falandrum om Thomas Erichssons gårdh, allenast Herr Erich kunde bekomma? Schiutningh och Peter Torwöste det reflerunde? gårdzwärdet som Thomas Erichsson hade honom öfwerdragat uthi sin gårdzbetalningh : då tilsades honom skaffa schriftligen suma Caution.

TKO ?.7.1650
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139434
Han giöör sigh skyldigh på Baltzar Larsons wägnar till Wälb. Sal. fru Margareta Fincke på Kankas ...Borgmästarens Johan Knutssons Arffuingar skola betala till Tommas Erikson som på deen tijden fougde war, och böö giöra redo för sama? Hamdlingar?

TKO ?.7.1650
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139440
Tommas Eriksson … drängs Peder Tommason
Tässä on lyöty haavoja jne. En tiedä, kuka on renki ja kuka isäntä.

TRO 10.7.1650
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479167
Johan Knutssons arfving mot Thomas Ersson

Åbo Stads domb. 17.12.1651 (Dahlström):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478995
TRO 1651 17/12
Thomas Eriksson, fogde
Se: Johan Knutssons arvingar
Tässä näyttäisi olevan vastakkain edesmenneen Johan Knutssonin leski ja Thomas Eriksson. Viitataan aiempaan juttuun 21.4.1651 ja 22.4.1634. Seuraava juttu seuraavalla sivulla on päivätty aiemmaksi 23.4. (1651?). Siinä Jacob Andersson edustaa (fulmachtig) Thom. Erikssonia. Sitä seuraava juttu koskee Jacob Anderssonia ja siinä viitataan taas 22.4.1634 juttuun. Jatkuu vielä pari sivua.
Acta emillan Sak. Johan Knutssons Arffwingar och Thomas Eriksson

Seuraavalla aukeamalla näyttää jatkuvan sama aihe. Monesti mainitaan Baltzer Larsson. Joka tapauksessa laaja juttu kyseessä. Mainitaan Bryniel Månsson. Mainitaan myös aatelinen Margareta Fincke, joten kyseessä hänen voutinsa T. Erikss. Näyttää siltä, että T. Erikss. ei ole aina paikalla Turussa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478996

TKO 26.6.1652
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139184
Thomas Eriksson till Her Bryniell
Bryniell määrättiin maksamaan Thomas Erikssonille 92 taalaria ja 24 kupariäyriä(?). Luultavastikin Bryniel Kiellinus, joka näytti huolehtineen jotenkin edesmenneen pormestari Johan Knutssonin asioista ja jonka vaimo olikin Johan Knutssonin tytär.

TKO 21.6.1653:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12153209
Edesmenneen pormestari Bertil Mårteninpojan vävy Thomas Erikinpoika vaati perillisten puolesta velkaa Svante Rosenstrålelta. Tämän poika Libert Rosenstråle sanoi, että velka oli jo maksettu ennen kuin hän nai Margareta Qvasen.
Sahl. bårgmästares Bertill Mårtensons arfuingars fulmachtiga Thomas Eriksson kiärande… Thomas effter sin Sahl: Swärfaders giäldsbook ...

TRO 1653 22/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478756
Thomas Erichsson ja Johan Knuttssonin perintöasia
Tämä koskee myös Henrik Tawastia ja herra Brynielliä. Huittisten käräjillä viisi vuotta myöhemmin 1658 joku Thomas Eriksson oli Henrik Tawastin edusmies (kts. alla).

TRO 1655 28/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478369
Hinrich Sheper den yngre bekom til wäsdare(?) rätt, ARREST på Thomas Erichsson wid 40 dl … myntz wästhe tilgiörandes, eij begifwa sig lär(?) ifrån staden, förr än han sig med honom om hans gieldh forhdran förremadt lade.
Kyseessä pormestari Henrik Skepper / Schäfer.

TRO 1656 9/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478217
Thomas Erichsson, Borgmästar och Rådh
Mainitaan Gustaf Horn ja hopmanni Henrik Bertram

TRO 1656 19/11
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478242
Thomas Erichsson, Lars Pallicka
Mainitaan myös Henrich von Minden, Eskill Simonsson, kämneri Anders Andersson ja kaupunginvouti Jacob Erichsson

TRO 1656 13/12
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478254
Ingeborg Erichsdotter , Thomas Erichsson
Ingeborg Nielsdotter lekm(? ) arrest på dhe klädher som Thomas Erichsson gänlätt? Hoos Academie skräddaren Johan Sigfridsson, och det så länge och in till dhes b.te Thomas hadhe sigh med samma om sin pratensin? Förrut, och till döttens? Wijdher förklarigh.

Huittinen 30.-31.3.1658 ja 2.4. välikäräjät?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865963
Företrädde förrståndigh Thomas Erichsson aff Wb: Henrich Tawast : Åbo fullmachtigadh : och inlade i wädten? bete Taffwastes, att EXTRACT, aff hans gäldhbook, angående några kaudar? ser : Huittis Sochn, huilka framstältes, som fällier: förehades Lars Madzson i Talola, huilcken föran till beswär - 13 dlr kr mt adt wara PRO RESTO här emoth bete Lars förewända sigh icke inmas? Eller wethe större guldh ähn allenast - 12 dlr kr mt gieldh haffwa : men enbelangende om det öfriga guldh som för - 18 åhr sedan är giord, swårade sigh icke då eij på sama heman bedt, uthan i Fantilaby som … för ähn han bleff igenom Mårten Thomassons, Serkila CAUTION betaldt till - 23 dlr kr mt och upå en ...
Hyväymmärryksinen Thomas Eriksson, Turun hyväsukuisen Henrik Tawastin edusmies Huittisten käräjillä.

TKO 28/7 1660
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12184395
Sven Caliander till Thomas Erichsson
Belagen dhe … effter obligation huilka Svenoni Caliandre af Arendatoren Sven Olofsson på Åminnegårdh i betahlning ära opdragne, den han uthaf Thomas Erichsson skulle bemächtiga, huilka be:te penningar(?) Thomas Erichsson well tilstedh sigh wara skyldigh, men icke hafua medell at ehrlaggia, beken dhe detta Caliander effter begäran till att Bröyss Ex Protocolla meddeles.

[Calonius]

Suurimman osan olen itse translitteroinut, joten siellä on kaikenlaista pientä virhettä. Väleihin olen laittanut kysymysmerkkejä, jos en ole saanut selvää. Kaikkia juttuja ei ole translitteroitu kokonaan. Suurin piirtein kaiken pystyn tulkitsemaan, mutta en ole vielä kaikkia kirjoittanut auki. Korjailkaa ja tulkitkaa ihmeessä parhaanne mukaan!

[Calonius]

Lisään vielä pari juttua koskien tuota alkuvaihetta. Tässä on muualtakin kuin Turusta, mutta saattaa koskea samaa henkilöä.

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims79.htm
H(ans) Hansson, "Haureis"ten herra, Maskun kihlakunnan vouti, 22.2.1614. Omisti Vähän Kahilitun rälssitilan, josta 1637 teki ratsupalvelusta yhdessä Harald Fotangelin omistaman Suur-Kahilitun kanssa. Asui Gunnaristen eli Fagernäsin tilalla, jonka vaimonsa Kirsti Juhontyttären ja poikansa Juhani Hannunpojan sekä vävynsä Tuomas Erikinpojan kanssa möi (1636) Henrik Flemingille. (79; 69.).

Tuija Tuhkanen: Lahjoittajien muistokuvat Suomen kirkoissa
1400-luvulta 1700-luvun lopulle
http://bibbild.abo.fi/ediss/2005/TuhkanenTuija.pdf
Mynämäen kirkon vuonna 1625 uusitussa kuoriaidassa on ollut lahjoituskirjoitus, jossa teettäjät mainittiin nimeltä:
Tämän kuoriaidan maalauksen ja korjauksen ovat omalla kustannuksellaan tehneet Martinus Rungius, Henricus Hoffmannus, Henricus Gregorii, Carolus Hoffmannus, Thomas Erici, Bartoleus Blasii, Sigfridus Laurentii

TRO 1629 15/8:
Lisbetta Larsdotter… Thomas Erichssons tienare Hindrich Hindersson i Kuttaiocki ifrå Hollola Sochn...
... … Lijsbettes kläder… de Thomas Erichsson ifrån Slotthz der i stugun(?)… i stugun till M: Hans ... Pighan Lisbette … Hindrich syster Walborg … dreng Marten Clemetsson… same daghh kände M: Hans Baltzersson skredare, till sijn Nabor och granne Michell Herrainen(?) i samma ...

Samankaltainen juttu jatkuu muutamia sivuja myöhemmin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507465
Brita Larsdotter, syster Walborg Larsdotter, Tomas Erichssons tienare Hindrich Hindrichsson i Kuttajoki ifrå Hållola Sochn … drengens Hinrichs heössbonde? Thomas Erichsson …

http://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm
Veljensä Kaarle Hoffmanin kuoltua 1630 Henrik Hoffman tämän alaikäisen tyttären Ebba Kaarlentyttären holhoojana joutui hoitamaan myös Merimaskun Tammisaaren ratsutilaa. Jo kahden vuoden päästä hän kuitenkin katsoi parhaaksi myydä talon 110 kuparitaalarilla Maskun Kankaisten kartanon voudille Tuomas Eerikinpojalle. Tätä hänen ei olisi pitänyt tehdä, sillä Ebba Kaarlentyttären mentyä 1635 naimisiin Uudenkirkon kappalaisen Eerik Niilonpojan kanssa asiasta nousi hirmuinen prosessi… Kun herra Eerik ei tähän tyytynyt, Hoffman osti seuraavana vuonna (1636?) Tammisaaren takaisin Tuomas Eerikinpojalta.

Turun tuomiokirjat 1635 4/4
Thomas Erichzson, wälb. Fru Margreta Finckes till Kanckes landbofougde, begerte stadzens skötningh på sin gårdh här i staden på Kyrckiegatun liggiendes, den han af sin swärefader Berthell Mårthensson lagligen köpt hafuer.
Thomas, Kankaisten lampuotivouti, pyytää kaupunkia huolehtimaan talostaan Kirkkokadulla, jonka on laillisesti ostanut appiukoltaan Bertil Mårtenssonilta.
Tämä vouti on siis luultavasti nainut pormestari Bertil Mårtensonin tyttären 5.12.1625. Tiedetään nimittäin, että hänen tyttärensä meni silloin jonkun kanssa naimisiin, mutta tämän sulhasen henkilöllisyys ei ole vielä paljastunut suoraan mistään. Toisaalta edellä olevalla listallakin kerrotaan, että joku Thomas Eriksson vihitään 12.1.1636.

Nämä jutut nimellä "Turun tuomiokirjat" olen kopioinut suoraan kirjasta, jonne näitä on translitteroitu. Välillä niiden alkuperäisiä sivuja ei löydy digiarkiston renovoitujen tuomiokirjojen valokuvista.

Minusta tässä muodostuu kuva miehestä, joka on ollut rouva Margaretan Fincken voutina noin 1635-1647. Hän on ehkä asunut osaksi Maskussa päin Kankaisten kartanossa tai sen lähettyvillä ja osaksi Turussa, koska huomattava osa kartanon asioista varmasti käytiin Turussa. Margareta haudattiin Turun Tuomiokirkkoon 20.6.1647. Mies Evert Horn kaatui jo 1615. Evert oli Porin herttuan Gustaf Hornin veli. Pian tämän jälkeen Thomas Eriksson alkaa myydä tuota Kirkkokadun taloaan. Ehkäpä voudin pestin loputtua ei ollut varaa tai muutenkaan mielekästä enää pitää kyseistä taloa. Mahdollisesti hänellä oli toinenkin talo Turussa. Huomioitavaa on, kuinka juuri Gustaf Horn, edesmenneen Margareta Fincken läheinen, on kiinnostunut tuosta talosta. Talokaupan jälkeen tulee edesmenneen pormestarin Johan Knutssonin perintöjuttu, joka näyttää Thomas Erikssonin kohdalla liittyvän nimenomaan entiseen Kankaisten voudin asemaan.

[Calonius]

Vuonna 1625 Hakoisten kartanon vouti oli myös nimeltään Thomas Eriksson.

Bidrag till Kännedom af Finlands Natur och Folk, utgifna af Finska Vetenskaps-Societeten /
Tjugondenionde Häftet
http://runeberg.org/bkfnf/29/0106.html

"Oikeuden eteen (1625) astui Hakoisten kartanon vouti Tuomas Eerikinpoika, ja näytti Oikeudelle korkea-arvoisien kuningasten Kustaan ja Eerikin kirjeen siitä, että vanhan Hämeenlinnan, nimittäin llalcoisten kartanon alle on kuuluva kaikki vanhat niitut j. n. e."

Kävin jonkin verran läpi Janakkalan SAY:tä ja löysin ainakin seuraavaa:

Janakkalan hakawalkamassa mainitaan 1627 Tomas Erikss, landb. (SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=451549)), Syvänojassa (tai Hakuni) oli Erik Larsson ja Tomas Eriksson (SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=451506)). Onkohan tässä sama talo myöhemmin (SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=356899)), rytt. und. Jöran Bergh.

Kyseinen Bergh taitaa olla majuri Göran von Bergh.
http://runeberg.org/frfinl/0095.html

Tulee mieleen yllä mainittu juttu, jossa Thomas Erikssonin valtuutettu Axel Bergh syyttää Akatemian kvestoria Per Eriksson Gersiä maksamattomasta asunnon vuokrasta.

SAY-sivujen perusteella on kuitenkin vaikea vielä sanoa, onko niissä kyseessä tämä Hakoisten vuoti.

Tässähän saattaa olla yksi ja sama Thomas Eriksson kyseessä, joka oli ensin Hakoisten vouti (Haga gårds fougte) Janakkalassa ja sitten Kankaisten vouti Maskussa. Välimatkaa näillä paikoilla kyllä on. Onko kenelläkään lisää tietoja näistä voudeista?

[Calonius]

Etsiessäni tietoja tästä voudista, törmäsin toiseen mielenkiintoiseen juttuun:

Five Centuries of Violence in Finland and the Baltic Area
Tekijät Heikki Ylikangas, Petri Karonen, Martti Lehti

In Haanperä in Mynämäki, the widow and son of Simo Martinpoika year after year right up to 1634 vehemently accused their neighbor, Tuomas Eerikinpoika, of causing Simo’s death in 1622... In 1634, he was finally sentenced to death.
(KA, Masku I a 2, Mynämäki 30 June 1634, 142v-43v.)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791510

Eli Tuomas Eerikinpoika tuomittiin kuolemaan 1634, koska oli noituudella aiheuttanut naapurinsa kuoleman 1622. Käräjäkirjasta käy ilmi, että vaimo oli Brita Thomasdotter. Tytär Brita oli noituudessa yhtä etevä kuin isänsä. Brita Thomasdotterin poikapuoli oli Erich Thomasson (eli Thomas Erikssonin poika edellisen vaimon kanssa ilmeisestikin). Tähän ketjuun tämä liittyy esim. siten, että näillä samoilla käräjillä kävi myös Kankaisten vouti Thomas Erichsson, mikä mainitaan muutamaa sivua myöhemmin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791514

Hagassa Haganperän (Haanperä) naapurissa asui todellakin Thomas Eriksson Brita-vaimonsa kanssa aina noin vuoteen 1635. Ensimmäisen kerran mainitaan 1585.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=719531
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728305
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748438
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735231
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756841

Naapurissa Haanperässä todellakin asui mainittu Simo Martinpoika. Näyttää siltä, että Thomas Erikssonilla oli tyttäret Brita ja Elin ja pojat Erik ja Knut. Huomionarvoista on, että vuoden 1635 jälkeen talossa ei mainita Brita-leskeä tai äitiä. Se viittaa siihen, että Thomas ja Brita muuttivat pois ja kuolemantuomiota ei pantu täytäntöön.

Olen tarkastellut näitä vouteja siinä mielessä, että kyseessä saattaisi olla esi-isäni Thomas Eriksson Bytti, josta on pitkä ketju täällä Suku Forumilla. Nyt näyttää siltä, että tällä Mynämäen Hagan Thomas Erikssonillakin on yhtäläisyyksiä Turun porvarin Byttin kanssa. Thomas Bytillä oli nimittäin Erik-poika ja Turun Mätäjärvellä asui Knut Bytti, joka kuoli 1658. Tämä Knut voi hyvinkin olla Thomasin poika myös. Thomas Bytillä oli myös pojat Johan ja Jöran, jotka käyttivät opiskellessaan nimeä Pythius ja jotka liittyvät kuuluisaan vuoden 1661 Eolenius-noituusoikeudenkäyntiin. Täytyy nyt ainakin selvittää tätä tarkemmin. Voi olla vain sattumaa.

Hämmentävää on myös se, että talon nimi on Haga kun juuri nyt samaan aikaan löysin tämän Hakoisten (Haga) voudin Thomas Erikssonin. Se nyt taitaa ainakin olla ihan sattumaa...vai?

http://www.hamewiki.fi/wiki/Hakoisten_kartano

[Calonius]

Viime päivinä kävin läpi Turun tulliluetteloita, joita löytyy vuosilta 1639 ja 1641. Olen kirjannut niistä luetteloista ylös kaiken, mikä mielestäni jotenkin liittyy Thomas Erikssoniin ja esi-isääni Thomas Byttiin. Säännöt menevät siis päällisin puolin näin:

* Kirjaan ylös nimet Thomas Eriksson ja Thomas Bytti ja niiden eri muodot
* Kirjaan ylös nimet, jotka tiedän olleen yhteydessä edellä mainittuihin - etenkin jos ovat samalla listalla niiden kanssa
* Lopetan tietyn nimen kirjaamisen, jos se tuntuu ilmaantuvan jatkuvasti
* Kirjaan ylös suurimman osan papeista ja aatelisista (loppujen lopuksi ehkä noin puolet ja niistäkin jätän pois, jos näkyy monta kertaa)
* Merkitsen ylös päivämäärän ja luettelon tyypin (tulliportti tms.)
* Vain välillä merkitsen tavaroiden tyypin ja tullimaksun

En ihan tarkkaan tiedä, kuinka näitä luetteloita pidettiin ja esim. toivatko henkilöt henkilökohtaisesti tavarat vai oliko heillä palvelijat/palkolliset/sukulaiset sitä tarkoitusta varten. Vaikuttaa siltä, että jos esim. kauppias toisi aina henkilökohtaisesti, ei hän juuri muuta ehtisi tekemään kuin reissaamaan edestakaisin.

Päätavoitteena tässä on ollut selvittää, onko Thomas Eriksson Thomas Bytti ja toisaalta onko Thomas Erikssoneja enemmänkin kuin yksi näillä listoilla. Yleinen mielipide taitaa olla, että porvari kulki tietyllä yhdellä nimellä ja Thomas Eriksson ei voi näin olla Thomas Bytti (etenkin jos Turussa oli joku toinen Thomas Eriksson). Ja huomiona tähän väliin, ettei vieläkään ole vedenpitävää ja suoraa todistetta edes Thomas Bytin isännimestä.

Välissä on omia merkintöjäni ja ne saattavat tehdä seuraavista viesteistä hieman epäselviä. En jaksa merkitä niitä nyt tähän eri värillä tai fontilla. Ne ovat suomeksi kun taas alkuperäistä tekstiä en ole muuttanut mitenkään enkä esim. normalisoinut nimiä.

Alustavia johtopäätöksiä:

Näyttää siltä, että Thomas Byttiä vastaavat kauppaporvarit esiintyvät näissä välillä isännimellään ja välillä sukunimellään. Simon Thomasson on luultavasti Simon Blom, Henrik Mattsson on luultavasti Henrik Tawast, Lars Eriksson on luultavasti Lars Palikka jne.

Thomas Bytti ja Thomas Eriksson esiintyvät hyvin samanlaisina, tuovat siis samanlaisia tavaroita Turkuun samoista tulliporteista ja samaan aikaan samojen muiden henkilöiden kanssa. Pääosin eivät esiinny aivan vierekkäin tai etenkään saman päivän kohdalla saman portin luettelossa. Tämä viittaa siihen, että saattaisivat olla yksi ja sama henkilö.

Kuitenkin aivan loppupuolella vuoden 1641 luetteloissa tähän tulee poikkeus, joka asettaa teoriani kyseenalaiseksi. Aninkaisten tulliportista tuo samana päivänä 25. heinäkuuta 1641 eläimiä sekä Thomas Eriksson että Thomas Bytte. Tosin luetteloista huomaa, että sinänsä ei ollut aivan poikkeuksellista, että sama henkilö tuo samasta portista samana päivänä, MUTTA vaikuttaa siltä, että kyllä kirjuri tällöin kirjasi hänet samalla nimellä.

Selvästikään näissä luetteloissa ei ole aivan tähdellistä se, kuka on tuonut, vaan mitä on tuonut ja etenkin mikä on ollut tullimaksu. Näillä maksuilla kustannettiin sitten itse tullien toiminta ynnä muuta.

Luetteloissa näkyy paljon henkilöitä, jotka vaikuttivat Maskun kihlakunnassa ja olivat Kankaisten lampuotivoudin Thomas Erikssonin kanssa tekemisissä. Muutamissa yhteyksissä käy varsin selväksi, että kirjattu Thomas Eriksson on nimenomaan tämä vouti. Kerran pari se mainitaankin erikseen. Ja usein hän on Kankaisten rouva Margareta Fincken yhteydessä luettelossa.

Juuri nyt täytyy myöntää, että ehkä nämä eivät ole yksi ja sama henkilö. Siihen suuntaa kallistuu, mutta ei ehkä ole vielä päivänselvää. Uskon, että näistä kuitenkin voi olla hyötyä muutenkin. Yksi mielenkiintoinen kirjaus on "Thomas Erichsson i Loimal", kun tiedän, että Thomas Bytillä (ts. Pytty) oli yhteyksiä Loimaalle ja melko varmasti nimikin tulee jotain kautta Vähäperän Pytty-talosta.

Joka tapauksessa näinä vuosina Thomas Bytti oli hyvin aktiivinen kaupankäynnissään ja tullimaksut pysyttelevät melko korkeina. Oikeastaan vain hyvin tunnetut suurporvarit ja aateliset maksavat enemmän. Sukunimi (tai talonnimi) on ainakin muodoissa: Pytt, Bythi, Pytte, Pyty, Pytti, Pytty, Pytto, Bytte. Pytto esiintyy yllättävän usein, mutta kyseinen kirjuri kirjoitti muidenkin nimet hyvin oudosti.

[Calonius]

http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=164165

Luetteloita Turun tullista ja aksiisista 1639-1639 (7023)

Aksiisi eli aksiisimaksu on valtiolle suoritettava vero tai maksu tavallisesti kulutustavaroiden valmistamisesta tai myynnistä.

Tafwastport
2 Januarij
Hendrik Oleffs
3 Januarij
Sigfred Sigfredss
Michell England
Den 5 Junij
Anders Matzson
Thomas Thomasson
Robort Rancken

Anigas porten
Den 6 Januarij
Mårten Sigfredsson
Den 7 Januarij
Her Hindrich i Masko
Den 8 Januarij
Tomas Erichsson
Stut 1 st --- 10
Tomas Enila (Enoila?)
Aivan peräkkäin listalla

Tafwastporten
Sigfred Mårtenss

Marcus Komoinen

Den 9 Juni
Thomas Thomasson

Bertill Mårtensson

Fru Margeta Båije
Welb. Erich Båije

Erich Hendrichsson

Mätäjärvi
Michel Ryther

Anigas porten, den 15 January
Päti Tomas

Den 18 Januari
Tomas Ersson

Taffwastport
Den 13 Januarij
Thomas Erichsson(?)
Den 16 Januarij
Erich Larsson

Anigais Quarter
Knut Kelcka
M Jochim

Aningais port
Her Grels i Pätis booll ?

Den 24 Januari
Her Johan i Wirmo (?)

Taffwastport
Den 20 Janu:
Margareta Muncks
Thomas Thomasson

Accis lengd
Anigais quarter
den 26 January
Thomas Pytt, bm ..? 1 16
Thomas Ohrapää bm
Tällä listalla ei Thomas Erikssonia missään korttelissa

Taffwastportt
Den 21 Janu
Thomas Tolpoi
Michell Ryttar

Erich Thomass

Fää porten
Den 1 February
Madz Erichssån

Mätäjärvi
Mats Holloi

Mätäjärvi
Michel Rytter

Anigais port
Her Grels i Pötis
Åhrapää Tomas

Anigais
Bertula Simon
Kirkko
W. Hans Hansson
Mätäjärvi
Mats Holloi
Tomas Puthoi
Richtela

Fää porten
Anders Larsson

Robort Ranck
Pedher Såger

Anigais porten

Petr Thåfwöst
Erich Thomasson
Mains(?) Erich Tomasson
Koper Eskill
Matz Mylar
Petr Såhger koon

Hans Hansson
Hindrech Tomasson
Per Mylar

Anigais
Philip Ohrapä bm
Tomas Ochrapä
Knut Kelcka
Wt: Mårten Rauta bm
Klöster
Wt: Peter Jesenhus
Kirkko
Wt: Bertil Mårtensson
Erich Salcko bm
Knut Hallis bm
Mätäjärvi
Michel Ryter bm
Tomas Muhli bm
M Hinrich Bärg
Anigais
Hinrich Holloi
Tolpo Tomas

Anigais
Jörgen Peldo
Mårten Kahrapä
Philip Ohrapä

Mikä portti?
Thomas Putoi
Anders Matzson
Pedher Såger
Matz Jörensson
Erich Thomasson

Anigas porten 1639
Den 3 Marty
Bythi Tomas
Rogh
Smör
..ade?
Tomas Ennola
Mickill Fråst
Här Mårten
Petr Tuostwöste (?)
Den 8 Marty
Matz Erichsson

Här Johan i Akos soken

den 4 Marty till den 9 dito
Anigais
Ei Byttiä
Mätäjärvi
Påål Holloi

Den 11 Marty till 16 dito
Anigais
Ohrapä Philip
Bertula Simon
Sigfre Belttar
Mats Linck
Mårten Rauta

Thomas Eriksson käräjöi Turussa ainakin 1638 vuoden lopulla ja esim. Huhtikuussa 1639. Vuonna 1640 oli kirjoilla Merimaskun Tammisaaressa (uptagne af ödhe). Kankaisten vouti Thomas Eriksson oli henkilökohtaisesti paikalla Mynämäen käräjillä 6.3.1639 eli 3 päivää sen jälkeen kun Thomas Bytti oli tuonut Aninkaisten portista Turkuun tavaroita. Käräjien aikaan ei Byttiä mainitakaan tullilistoilla.

[Calonius]

http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=185787

Turun kaupungin maatulliluettelot 1639-1639 (7024)

Aningas porten
Den 17 Marty
Ei Byttiä tai Thomas Erikssonia

Den 18 Marty til den 23 dito
Anigais quarter
Knut Hallis
Knut Kelcka
Hinrich Holloi
Mårten Rauta
Mårten Kahrapä
Mätäjärvi
Kordt Tunbinder

Anigas porten
Her Hindrich
Mårten Sigfredsson

Taffwastportte
Michell Herrainen

Accijs lengd
Den 26 Marty til den 30 dito
Anigas
Mats Kouckar
Wt. Hinrich Tawast
Hinrich Ryther
Simon Ohrapää
Thomas Pytt bm

Mätäjärvi
Michel Belttar
Tomas Puthoi

Den 8 April til den 13 dito
Anigas
Thomas Pytt Gris (Aninkainen)

Tähän mennessä ei Thomas Erikssonia. Muita tuttuja henkilöitä Maskun kihlakunnasta paljonkin. Pytty on sopivasti niin, että on ehtinyt olla Maskun kihlakunnan käräjillä, jos on vouti Thomas Eriksson.

Den 14 April til den 20 dito
Anigas
Philip Ohrapää
Thomas Pytt

Anigas port
Den 22 Aprilis
Bytis Tomas Åxe

Den 22 April til den 27 dito
Anigas
B. Johan Knutsson

Taffwastportt
Jören Clemetss

Den 6 Maij til den 11 dito
Ei Byttiä. Thomas Eriksson käräjöi Turussa 11.5.1639. Sama juttu ainakin toukokuun loppuun asti.

Toll lengde i Taffwastportt
Den 26 Maij
Mascus Komoinen
Den 27 Maij
Thomas Erichss
Erich Thomass

I fäget porten
Den 30 Maij
Wälb. fru Margita
Kiöflingh oxe 2 sty
Voi olla esim. Boije

Den 27 Maij til den 1 Junij
Ei Byttiä eikä Erikssonia.

Anigas porten
Den 12 Junij
Her Hendrich i Maskoo
Rogh
Smör
Bost
Eli Henrik Hoffman
Peter Thorwöst
Rogh
Den 13 Junij
Fru Margreta Fincke
Smor
Tuskinpa on henkilökohtaisesti tuonut mitään. Joku palvelija tai lampuotivouti.
Tomas Erichsson
Tima (?)
Ja tässä se vouti olikin saman päivän kohdalla
Den 14 Junij
Her Hindrich i Masko
Möll
Den 15 Junij
Tomas Erichsson

Anigais
Den 16 junij
D. Ericus Cantor
Luultavasti Ericus Matthiae Falander
Vihittiin papiksi Turkuun hovioikeuden presidentti Jöns Kurckin kotisaarnaajaksi 1632 (tai 1633), oli tehtävässä vuoteen 1636; Turun lukion yhteydessä toimivan pedagogion alempi kollega (collega inferior) 1632, laulunopettaja (director cantus) 1635; nähtävästi Turun tuomiokirkon kappalainen tai kappalaisen apulainen (choralis) 1636–1637, ruotsalaisen seurakunnan kappalainen 1639; Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja mahdollisesti jo 1651, tilikirjojen mukaan 28.4.1654–1655, samalla tuomiokapitulin notaari; Kokkolan kirkkoherra 1655.
Yritti ostaa Thomas Erikssonin taloa Turusta 1647
Thomas Långh
Kirkko
Marcus Kommonen
Ei Byttiä tai Erikssonia vaikka Eriksson mainitaan samalla portilla tämän Kommoisen kanssa. Ilmeisesti ei vielä ollut taloa Turussa?

Taffwastportt
Den 17 Junij
Thomas Erichss (?)
Ei oikein voi olla muukaan kuin Erichsson vaikka hieman epäselvästi kirjoitettu

Den 22 Junij (?)
Mikä portti?
Tomas Pyttes S. Ströngh (?) --- 15

Accijs längdh den 25 Junij till den 29 Junij
Aninkainen
Tomas Pytt bm
Mätäjärvi
Kort Tynbinder
Aninkainen
Philpus Ohrapä
Till hus behoff, lamb

Kirkko
Tomas Tolp

Aningas porten
Den 7 Julij
Tomas Erichsson Malt - ½ Z
Den 11 Julij
Hindrich i Masko

Anigas porten
Den 18 Julij
Tomas Peijti (?) risbite

Den 15 Julij till den 20 Julij
Anigais
Tomas Pytt
Båck
Risbiter

Taffwastportt
Den 23 Julij
Matz Halis
Den 26 Julij
Thomas Kyrölaine
Thomas Långa

Fää porthen
Den 25 Julij
Mattz Hållo

Taffwastport
Den 29 Julij
Till Thomas Putoij
Huom! Tämä ei ole Pytti.
Thomas Tolpoij

Grels Piimäinen

Den 6 Augusti
Tomas Erichsson
Lamb
Jöns Grofela
Erich Kalmar

Anigas
Den 6 Augusti
Jöns Grouila
Ei taaskaan Thomasia tällä listalla.

Le lo bonnen (??) ifrån den 11 Augustij till den 14 Augustij 639
Onkohan nämä listat kaupungista ulos tuodoista tavaroista? Ilmeisesti joku tullipuomi, bommen. Taitaa olla Lille Bomen: Pikkupuomi.
Matz Hollo
Hans Hansson

Taffwastport
Thomas Einola
Thomas bde (?)

… ifrån den 18 Augusti till den 24 Augusti
Wb Fruu Margretta oppå Kanka
Wb Hindrich Flemingh Öll

Taffwastport
Thomas Kyröläinen
Thomas Putoij

Fää porten
Erich Målare

Anigas
Den 1 Setmbi
Hållo Hinrich
Den 4 Septembr
Tomas Pyty
Tässä taas pitkästä aikaa. Edellisen kerran 15. kesäkuuta.
Erich Tomasson
Peter Såge
Den 6 Septembr
Her Hinrich stinkus

Taffwastportt
Den 7 September
Thomas Erichss

Accijs längdh den 3 September til den 7. Dito
Mätäjärvi
To: Kyrrolain
To: Puthoi

Lille bomen ifron den 1 Sept till den 7 September
Den 7 Sept:
Erich Stuut
Tässä stuut meinaa eläintä, siis kauppatavaraa, ei sukunimeä. Ilmeisesti paikkakunnalta Nykyrckio.

Taffwastportt
Erich Wijsas
Margreta Finck

Accijs
Kirkkokortteli
Erich Wijsas

Anigas porten
Bertill Boije
Tomas Enela
Den 20 Sept:
Mårten Tamela (?)
Pyty Tomas
Köör
Cw…
Kalf
Hindrich Tafwast

Toll lengde i Taffwastportt
Den 18 Sept:
Thomas Erichss
Malt
Humbla
Lijna
Eli on tuonut kaksi päivää aiemmin kaupunkiin mallasta, humalaa yms, kuin Pytty toi eläimiä.

Accijs
Anigais
Den 20 September
Wt. Hinrich Tawast - köör - 2 - 12
Zwiger (?) - 3 - 12
Tomas Pytti - köör - 4 - 19
Zwiger (?) - 2 - 8
Samana päivänä samasta portista samoja eläimiä. Luultavastikin kulkivat matkan yhdessä (tai heidän palvelijansa).

Tässä vähän tulleista:
https://thy.fi/wp-content/uploads/2011/09/THArk18s85-155.pdf
Selva raja kaupungin ja maaseudun valille muodostui 1620-luvulla. Kun saadyt olivat vuonna 1622 paattaneet, etta kaikista kau-
~ungissa inyytavista maataloustuotteista oli maksettava veroa, nk.
~~pikkutullia~~, kaupungit oli ymparoitava tulliaitauksella salalzuljetuksen ehkaisemiseksi. Tulliaitauksen, ..taketin.., rakentamisen jalkeen lzaupunkiin voitiin paasta vain tulliporttien kautta. Niitii oli
Turussa kolme, Hameentulli, Uudenmaan- eli Karjatulli ja Aninkaistentulli. Aurajokea myoten kaupunkiin saapuvilta lzannettiin
pikkutullia aluksi suunnilleen nykyisen Multavierunkadun ja Eskelinkadun paahan sijoitettujen puomien kohdalla.
Tulliporttien valissa kulki vankka tulliaitaus. Se alkoi joen itapuolella suunnilleen nykyisen arkkipiispantalon kohdalla, josta se
kullzi Yliopistonmaen ylitse Hameentulliin. Sielta taketti jatkui
Kerttulinmaen ylitse Uudenmaantulliin, josta se kaartui Luostarilzorttelin ympari suunnilleen nykyisen kaupunginteatterin kohdalle. Joen lansipuolella tulliaitaus kulki ..pienelta puomilta>l kohti
Puolalanmaen rinteita Aninlzaistentulliin ja sielta edelleen kohti
Aurajokea Multavieruun.
Se alue, joka jai taman tulliaitauksen sisapuolelle, oli vain osaksi
varsinaista lzaupunginmaata. Suurin osa siita kuului yksityisille
henkiloille tai hyvantekevaisyyslaitoksille. Silloisen Aninkaistenkadun pohjoispuolella oli Pyhahenki-niminen tila, joka vanhastaan
kuului Pyhan Hengen huoneelle, lzatoliselta ajalta periytyvalle arn~eliaisuuslaitolzselle, ja joka luovutettiin 1600-luvulla Seilin spitaalisairaalalle. Toisella puolella Aninkaistenkatua oli kaksi tilaa,
Mattala ja Huhkala, jotka kuuluivat Boije-suvulle. Naiden maista
rnonet kaupungin asukkaista olivat vuokranneet tonttimaita ja
maapalstoja viljelyksiaan varten.
https://www.aamuset.fi/teemat/3878335/Turkua+ymparoi+vuosisatojen+ajan+muinainen+maksumu uri
Vuodesta 1624 lähtien kaikkien, jotka saapuivat Turkuun maa- tai vesiteitse, oli tullimaksunsa kaupungin porteilla suoritettuaan vietävä heti kuormansa torille myytäväksi. Aninkaisten- tai Multavieruntullin kautta tuotu puutavara oli myytävä Uudellatorilla, kun taas Karjakadun ja Hämeenkadun päissä olevien tullien kautta tuotu tavara vietiin Akatemiantorille. Kaupunkilaisilla ei ollut oikeutta tehdä kauppaa maalaisten kanssa tulliaidan ulkopuolella.

Lile bomen ifrån denn 22 Sept till denn 28 Sept
Wb fru Margretta oppå Kanka

Anigas porten
Den 4 Octob
Tomas Erichsson
Den 5 Octob
Hindrich Tafwast

Accijis
Anigas
Den 5 Octob
B. mester Johan Knutson
Tomas Tynbinder

Lile bomen ifrån denn 29 Sept till denn 5 Oct
Den 30 Sept
Petter Torwöst
Hindrich i Weemo
Den 2 Octob
Hindrich i Storeby
Tomas Erichss R skien
Wb fru Margretta
Den 3 Oct
Hindritt i Storeby
Simon Tomasson onkohan Blom?

http://runeberg.org/tieto/3/0599.html
Isokylä, ruots. Storby, vanha
herraskartano Luonnonmaan saaressa Naantalin, ennen
Raision pitäjässä; kuului jo keskiajalla
Jägerhorn-suvulle (siitä Jägerhorn af Storby). K. G.

Anigas porten
Den 15 oct
Her Hinrich
Den 16 oct
Her Hinrich
Tomas Pytty
Fäär
Lamb
Anders Smedh
Sigfrid Bertelsson

Lille bomen
Den 17 october
Hindritt i Storby
Petter Torwöst

Anigas porten
Den 26 oct
Her Hindrich Håman (?)

Toll lengde i Taffwastportt
Den 23 octob
Grles Piimäinen
Den 24 octob
Simon Ohrapä
Johan Ohrapa
Lars Palicka

Accijs längdh den 21 october till den 26 dito
Den 25 dito
To Pytte

Anigas porten
Den 29 oct
Fru Margreta Fincke
Den 30 oct
Tomas Erichsson

Taffwastport
Den 29 oct
Peer Halis
Den 30 oct
Jöran Rasiainen
Den 2 Nov
Matz Erichss

Accijs
Anigais
Den 6 Nov
Mats Kåucker
Erich Skriffuar

Acciijs
Anigais
Den 15 nov
Mårten Rauta för bryggeri
Mätäjärvi
Den 15 nov
Michel Rytter

Lille bomen(?)
Den 16 Novemb
Hindritt i Storreby

Anigas porten
Den 21 Novemb
Tomas Smedh
Den 23 Nov
Hans Hansson
Her Hindrich Homan
Anenby Mårten

Accijs
Kirkkokortteli
Den 3 December
W. Johan Hansson
W. Hans Hansson
Den 6 dito
Marcus Kommonen

Taffwastporten
Den 8 Decemb
Lars Erichsson
Luultavasti Palicka
Master Isak Biskop
Den 12 decemb
Thomas Thomasson
Johan Munck
Her Jacob
Den 13 Decemb
Her Hendrik i Loimijoki

Fää porten
Den 9 Decembris
Johan Munck
Den 11 Decemb
Michell Herrainen
Michell Fråst
Den 13 Decemb
Peter Sager
W:tt Johan Lijnder
W:tt Hans Lindlöf
Thomas Maskij
Mattz Hållå
Thomas Liuha
Jacob Jacobsson

Anigas porten
Den 15 Decemb
Erich Tomasson
Bertill Månsson
Mårten Sigfredsson
Tomas Pytti
Oxe -- 20
Her Jacob i Birklatt (?)
Den 19 dito
Björneborgz borgmest
Den 21 Decemb
Tomas Pytti
Lars Palick
Simon Tomasson
Kaikilla cwige / zwige ? Simon on luultavasti Blom. Kaikki kolme peräkkäin listalla. Luultavasti tuoneet samaa tavaraa samasta paikasta. Vihjaa siihen, että Pytty vaikutti Maskussa kuten Blom ja Palikka. Ja lisänimeä/sukunimeä ei aina näissä mainita.

Fää porten
Den 18 Decemb
Simon Thomasson

Accijs
Klöster
Den 21 Decemb
Michel Herrainen

Anigas porten
Den 22 Decemb
Tomas Tomasson
Anders Matsson
Peter Thorwöst
Sigfred Mårtensson
Den 23 dito
Hendrich Tafwast
Den 27 dito
Tomas Pytti

Taffwastportte
Den 22 Decemb
Thomas Erichss
Den 23 Decemb:
Jören Rasiainen
Henrik Calosen, Thomas Bytin pojanpojan, vaimo oli jotenkin Rasiainen-sukua.
Selinheimo:
Henrik Juhananp. Pytti-Kalosen anopiksi sanotaan RO 17/5 1710 Brita Jaakontytär ja tuskinpa erehdymme arvellessamme, että tämä oli = »besökare» Johan Pärttylinp. Rasiaisen (haud. 24/2 1702) samanniminen leski, joka taas varmasti oli porv. Jakob (Knuutinpoika) Halisin tytär. Rasiaisen lapset olisivat sitten ottaneet nimen Stamnell. Rasiainen taas oli, kuten jo huomautettu, Grunnerus-suvun kantaisäksi katsomamme suutarimestari Jakob Pärttylinpojan veli; hänen vaimonsa veli oli »hyvinoppinut Herra» Jakob HALITZIUS (KO 18/9 1693) ja vävy »besökare» Petter Saarman (KO 15/8 1694).

Jürgen von Hagen kirjoittanut saksaa

Lille bomen
W: Johan Knutss
W: Tomas Tomass

[Calonius]

http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=190093

Turun kaupungin maatulliluettelot 1641-1641 (7025)

Anigas porten
Den 4 January
Thamas Eersson (?)
höö
Peter Thorwäst Rågh
Den 5 January
Matz Erichsson
Den 6 January
Peter Såger

Taffwastportte
Den 5 January
Matz Erichss
Thomas Jörenss
Den 8 January
Peder Såger
Thomas Erichss
Rogh
Malt
Smor
Lijn
Michell Herrainen
Den 9 January
Matz Erichss
Brita Matzdr.
Jacob i Wesikåski

Toll lengd wedh Fää porthen
Mattz Jörenssån
Lars Kaukar (den 6 January)

Anigas tullen
Den 10 January
Hans Hansson
Thomas Thomasson
Den 13 dito
Thomas i Mälala (?)

Erich Larsson
Mårten Sigfredsson

Matz Ersson i Sexemeke S.
Sigfred Sigfredsson
Den 16 January
Tohomas Pijtte, lin, humbla, og, flesk

Tohomas Tohomasson

Sigfred Mårtensson
Johan Knutsson
Matz Jöransson

Taffwastporten
Erich Salkoij
Peer Hallis
Den 13 January
Matz Pettis
Michel Herrain
Hendrik Matzson luultavasti Tawast
Den 14 Juny
?: W:? Åke Tåtz
Thomas Putoij (paljon kaikkea)
Mätäjärvellä oli esim. 1638 Thomas Puthoi ja Thomas Bytti, joten ovat eri henkilö. Tästä eteenpäin en ota tullilistoilta esille Matts Erichssonia, jos siinä ei ole muuta kiinnostavaa (esiintyy aika usein).
Thomas Erichsson(?) i Wiala
S: W:ne S: Åke Totz

Fää porthen
Hendrich Mattzsån
Peter Soger
Den 12 January
Thomas Erichssån
Den 16 January
Hendrich Mattzsån

Bryggherne
Markus Komoine
Mårthen Rauta
Knut Halis
Thomas Tolpoi
Jören Pelto

Krögherne
Michel Beltar
Knutt Halis

Bryggherne och slachtarne till hos behof
Elintarvikkeet talon tarpeisiin?
Den 11 Januarij
Thomas Pytto B.M. .... 2 16 (isoimpia lukemia)
Knutt Halis, B.D.B.M. … ½ 3

Erich Wijsas

Den 16 Januarij
Madz Koukar
Thomas Putoi 1 8

Tull lengd i Anigas Tull port
Den 19 January
Tohomas Erichsson
Erich Tohomasson
Huom! Thomas Bytillä oli poika Erik Thomasson.
Matz Jörensson
Erich Hindrichsson

Den 21 dito
Mårthen Bertilsson

Taffwastportten
Den 17 January
Jören Rasiainen
Clas Hansson
Thomas Erichsson
Peder Såger
Den 20 January
Thomas i Wililä
Aiemmin tullilistoilla mainittiin Thomas Vilala. Huittisissa oli Villilän kylä, jossa esim. Torkkeli-talossa Thomas Henriksson. Pöytyällä oli Villala-kylä, jossa Thomas Henriksson. Ulvilan Nakkilassa oli Villilän kartano. Nakkilan Leistilässä oli Thomas Eriksson. Myös Maskussa oli Villilän kartano. Tähän aikaan Margareta Fincken tiloja, joiden lampuotivoutina eräs Thomas Eriksson toimi. Kalannissa oli myös Villilä.
Matz i Kallioby
Den 23 January
Thomas Erichsson

Fää porthen

Lille bomen
Her Erich

Anigas tull port
Den 23 Januarij
Thomas Bytte, malt - 3 Qr (?) ... 15 (öre?)
Samana päivänä Thomas Erichsson toi jotain Hämeenportista

Brygger och slachtar till hosbehof:
Den 23 Januarij
Thomas Pytto 2 16

Anigas Tullport
Den 3 February
Tohomas Bytte, K:B Oxe - 1 sty … 20 (öre?)
Pether Sågar
Tohmas Tolpo
S. her Åke Totz
Yllä olevat siis samana päivänä. Peter Såger tuo joka päivä ja joskus parikin kertaa päivässä. Bytin yksittäinen tullimaksu on suurin Sågerin ja Åke Tottin jälkeen näinä päivinä.
Den 5 dito
Pether Torwest
Erich Matzson Nystadh
Den 6 dito
Mårthen Turesson
Tämä on varmaankin Saristen kartanonvouti

Toll lengd wedh fää porthen
Den 31 January
Thomas Erichsson, fersk strö ½ ? - 3
Mattz Erichsson, fersk strö ¼ - 1 ½
W:tt Jöran Bärgh, rogh - 20 - 3 - 4
Den 6 february
Hendrich Tawast, lijn, humbla, rogh

Anigas toll port
Den 8 February
Länsman i Wemal
Den 9 February
Tohomas Erichsson, rågh, wedh

Bryggherij och slachterij
Till hos behof
Den 11 febr
Peter Torwest k: oxe 1 10
Hendrich Skreddar B.m. ½ 4
Eskell Krydma B.m. 2 16
Philpus Ohrapä B.m. 2 16
Thomas Slachter B.m. ⅔ 5 ½
Hans Afuais B.m. 1 8
Jochim Wargentijn B.m. 2 16
Hans Plågman B.m. 3 24
Stadz fougte Sigf. Jo. B.m. ½ 4
Hendrik Korfnuh (Korfuah?) B.m. ½ 4
Robort Ranch B.m. 3 24
Thomas Puto B.m. 1 8
Den 12 febr
Jacob Halko B.m. 1 8
Kelkas Enkia B.m. 1 ½ 12
Bertill Brygger B.m. 1 8
Madz Hollo B.m. till B ½ 6
Jören Turska B.m. ½ 4
Jacob Sutar B.m. til B 1 12
Thomas Pytto B.m. 2 16

Anigas toll port
Den 17 february
Hindrich Knutzson
Turussa oli Henrik Knutsson Kalonen
Heer Jöns Kurckz

Taffwast portte
Den 20 February
Thomas Erichss

Fää porthen
Den 15 February
Michel Beltar

Bryggherij och slachterij
Till hos behof
Den 15 february
Thomas Pytto ½ höds kalf (?) 1- 2
Den 16 february
Peter Thorwest 3 - 24
Hindrich Tafuast 2- 16
Erich Bojes enck ½ - 4
Den 18 febr:
Philpus Ohrapä 1 ½ - 12

Anigas toll porten
Den 22 february
Heer Matz i Wemal
Fru Margreta Finck
Matz Erichsson
Den 25 febr
Tohomas Eijnolan

Taffwast porten
Den 24 february
Heer Erich i Hattula
Ilmeisesti Ericus Arvidi Ancherus?
Den 26 february
Heer Joseph ifrå Kangasala S.
Åbo Stads domb. 27.9.1647 s. 395:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479513
Laurentius Brochius anhöll den arrest opå sin swär faders herr Josephz i Kangasala… o på 41 dlr koppar aff samma gårdzwärde för den giälld som Thomas Erichsson effter sin egen skhrifft ? b:te herr Joseph skhylldigh, arrest ? och med ?, så länge Thomas affinner? sigh om giällden.
Toropainen:
1132: TRO 27.9.1647: Laurentius Brochius vaati appensa Kangasalan herra Josefin puolesta arestia Thomas Erikinpojan velalle.
Toropainen: Skottirotta ja Ruotsin koira

Till hos behof
Den 25 febr
Jochim Controfri B.m. 1 8
Thomas Erichsson B.m. 2 16
Ei näy Byttiä, mutta Erikssonilla sama summa kuin Bytillä (Pytto) muutama päivä aiemmin. Jochim on Bytin naapurissa asuva taidemaalari Neiman. Hieman myöhemmin tänä vuonna vastaavalla listalla Jochim Controfri ja Thomas Pytto allekkain samana päivänä kuten tässä Jochim ja Thomas Eriksson. Eräällä manttaalityyppisellä listalla vuodelta 1641 mainitaan kirkkokorttelissa “Thomas Erichssons gårdh ödhe”. Myöhemmin tämä myikin taloaan Kirkkokadulla, josta Gustaf Horn, Herra Erich Falander ja esim. Anders Mattsson olivat kiinnostuneita. Lopulta talon osti 1649 Erich Falander. Tämä Thomas Eriksson oli selvästi Kankaisten vouti. Eräällä Turun listalla 1638 Kirkkokorttelissa mainitaan “Thomas Erichzsons gårdz, och obrukader - 1 / 16”. Kuitenkaan varsinaisella manttaalilistalla 1638 häntä ei näy! Ei näy myöskään esim. Vuoden 1650 listalla. Huom! Barbro (Pytty) ja puoliso Eskil Suikki asuivat Kirkkokorttelin Kirkkokadulla aiemmin. Merimaskun Tammisaaressa mainitaan vielä 1640-luvulla Thomas Eriksson (Kankaisten vouti), mutta esim. 1643 “oförm:”. Vuoden 1641 Turun varsinaista manttaalia en ole löytänyt. Kuitenkin joku Thomas Eriksson asui jossain päin Turkua 1641, koska on tällä tullilistalla ja tuo elintarvikkeita talon tarpeisiin. Erikoista, että edelleen esim. 1650-luvulla Turun raastuvan oikeuden pöytäkirjoissa ja Akatemian konsistorin pöytäkirjoissa mainitaan useasti Thomas Eriksson (ilman erillistä mainintaa muusta paikkakunnasta). Missä hän sitten asui? Oliko siis Thomas Bytti?

Tull lengd Anigas Toll porten
Den 23 february
Jungfru Margreta Wilman
Mårthen Rautala
Thomas Thomasson
Heer Carl
Den 1 Martij
Heer Erich Nukar
Thomas Erichsson, höö - 6 ½ … 13
Tuo heinää Aninkaisten portista. Seuraavalla sivulla myös. Paljon tuttuja nimiä, mutta Byttiä ei kertaakaan näinä päivinä.
Anders Matzson
Mårthen Tamelan
Pether Sågar
Den 2 Martij
Erich Hindrichsson
Petter Thowest
Matz Erichsson
Thomas Erichsson
Den 3 dito
Johan Knutzson
Her Hindrich i Råwesi


Anigas Toll porten
Den 7 Marty
Heer Erich Kaplan i Åboo
Den 8 dito
Heer Jöns Kurck
Erich Larsson
Den 9 dito
Matz Jörensson
den 11 Martij
Thomas Bytte, R: salt strö ½ zr
De 13 Martij
Jöran Thomasson
Thomas Erichsson, tunnar 36 sty
Matz Michilsson, Bytter og Ember ???

Taffwastporten
Den 13 Marty
Heer Joseph ifron Kangasala S:

Fää poorthen
Den 7 Martij
W:na fru Anna Båij

Till hos behof
Den 8 Martij
Bertill Mårthenssån 1 ½ - 12
Mårthen Holloi 1 ½ - 12
Thomas Pytto 2 - 16
Den 9 Marty
Madz Koukar 1 - 4
Michell Ryttar 1 - 8
Anders Talonen 1 - 8
Bertill Pitkä 1 - 8
Thomas Einola 1 - 6
Tyni Rembbo 1 - 8

Anigas porthen
Den 19 Marty
Anders Matzson i Annis (?)
Tohomas Erichsson
Hindrich i Mellela
Hindrich Hållo


Anigas toll porten
Den 21 Marty
Tohomas Enola
Den 24 dito
Tohomas Erichsson, tunnor 20 sty
Den 25 dito
Thomas Wilala, tunnor 12 sty

Toll lengd Taffwast porten
Den 22 Marty
Erich i Kallolaby

Till hos behof
Den 23 Marty
Mårthen Papu
Thomas Pytto

Anigas tollporten
Den 4 Aprilis
Jochim Wargentin bekar
Fogden Erich Larsson

Taffwastportten
Den 6 Aprilis
Anders Larsson

Till hos behof:
Den 13 Apr
Jören Rasia
Mårthen Kaharapä
Jochim Controfri
Thomas Bytin pitkäaikainen naapuri taidemaalari Jochim Neiman. Vaikutti myös Maskussa. Maalasi esim. Henrik Hoffmanin muotokuvan ja luultavimmin myös Gustaf Hornin lapsena kuolleen pojan muotokuvan.
Thomas Pytto

Anigas tollporthen
Den 18 Aprilis
Her Johan i Mynamäke
Her Grels i Pötis sochn
Den 21 Aprilis
Erich i Callio (Callis?)
Den 22 Aprilis
Jören Rasianen

Anigas tolporthen
Den 27 Aprilis
Heer Hindrich Homan
Kai tämä on Henrik Hoffman

Taffwastportten
Den 29 April:
Hendrik Kyröläinen

Anigas tolporthen
Den 5 May
Tohomas Suike
Den 6 May
Pether Tohrwöst bekom af Anders Matzson
Den 7 maij
Tohomas i Rihikoske

Taffwastportten
Den 4 May
Hendrik Bengtss i Loimijoki

Till hos behor
Den 6 May
Thomas Pytto 2 16
Den 7 May
Jochim Controfri
Philpus Ohrapää

Anigas tolporthen
Den 10 May
Pether Tohrwöst bekom af Anders Matzson
Heer Hindrig ?åman
Pether Sågar
Den 11 dito
H: Malin i Pöttis
Den 12 dito
Pether Tohrwöst bekom af Anders Matzson
Fru Margreta Fincke

Taffwast portten
Den 11 May
Thomas Kyröläinen
Den 14 May
Anders Matzson

Till hos behof
Den 13 May
Thomas i Cållila
Erich i Tojas
Den 14 May
Michell Ryttare

Anigas toll porthen
Den 15 May
Jöran Suidkar
Den 17 dito
Simon i Tohrwöst
Her Hindrich i Masko S.
Tohomas i Wackarkoske
Den 18 dito
Hustru Malin i Nosis S.
Pether Tohrwöst bekom af Anders Matzson
Den 19 dito
Fru Margreta på Kankas
Den 21 dito
Fru Anna på Wexöö
Pether Sågar bekom af Johan Sigfredsson
Den 22 dito
G:M:W: Mårthen Sigfredsson

Tawast portten
Den 17 May
M: Mårthen Professoren
100 st. krabbor
Kunnon rapujuhlat keväällä
Den 18 May
Erich Matzson
Anders Matzson
M: Sven Professoren
Fersk bragen
Erich Hindersson
Thomas Kyröläinen
Den 22 May
Erich Matzson
Petter Jesenhaus

Fää porthe
Den 19 May
Michel Herrajnen
Michell Herranen asui ensin Mätäjärvellä Matts Pytyn naapurissa ja sittemmin 1640-luvulla Luostarikorttelissa.
TRO 1629 15/8:
Lisbetta Larsdotter… M: Hans Baltzersson skreddare i Herrais Gårdh... Thomas Erichssons tienare (palvelija) Hindrich Hindersson i Kuttaiocki ifrå Hollola Sochn (SAY) … Hennes syster Walborgh ...Sama dagh kärde M: Hans Baltzersson skredare till sijn nabor och granne Michill Herrainen i samma Gårdhen ...
Thomas Erikssonin talon ostaneen Erik Falanderin vaimo oli Magdalena Ericsdotter Herrainen. Herranen suku vaikutti myös Merimaskussa.

Till hos behof
Den 15 Maj
Badz Boja
Madz Sutar
Stafan i Sannais

Taffwast portten
Den 25 May
Her Hindrich i S:t Mårthen
Den 26 May
Her Hinrich kyrckioherde i Huittis
Her Matz Cappelan ibidem.
Den 28 May
Matz Jörensson

Till hos behof
Den 22 May
Madz Hollo
Thomas Pytto
Hendrit i Sannais
Hendrik Hollo
Den 25 May
Peer Halis af Knut Halis

Anigas Toll porthen
Den 5 Juny
Erich Matzson i Danskela

Fää porthen
Den 31 May
Herman Stamer
Påual Hålloi
Thomas Erichssån, humbla, blagarn
Den 2 Juny
Mattz Jönssån
Den 4 Juny
Her Mattz i Pemar sochn

Till hos behof
Den 4 Juny
Hendrich i Sannais
Corgt Tynbinder
Tämä on aiemmin mainittu pariin kertaan Matts Pytyn yhteydessä Turun oikeuden pöytäkirjoissa
Den 29 Maij
Suni Olssån b. Af Caspar Echman, öll
Per Halis af Thomas Kyrylen
Halis-suku on Caloniusten esivanhempia

Anigas toll porthen
Den 12 Juny
Heer Tohomas i Masko S.
Luultavasti tämä:
Fabricius, Thomas Thomae (1600–1671)
Tomas Tomasson
S Masku. V Maskun Kairisten talollinen ja Kankaisten kartanon lampuotivouti Tuomas Jaakonpoika / Tomas Jakobsson ja Elina Hemmingintytär / Elin Hemmingsdotter (Maskun kirkkoherran Hemmingius Henricin tytär).
Maskun kappalainen ainakin jo 1642.
Oli siis ilmeisesti kappalainen jo 1641.

Taffwast portte
Den 11 Juny
Her Thomas i St Mårthen S:
Thomas Marci (K 1651)
Tomas Markusson
Marttilan kappalainen 1632.
Thomas Marci oli jatkuvissa riidoissa ensin seurakunnan kirkkoherran Henricus Georgiin ja myöhemmin Marttilan Kosken ensimmäisen kappalaisen (ja lopulta Marttilan kirkkoherran) Zacharias Simonis Judiuksen kanssa.
Omisti Marttilan Tiipilän Lammin tilan vuodesta 1634.
K Marttila 1651.
Den 12 Juny
Lars Erichsson
Ehkä Palikka

Fää porthen
Den 9 Junij
Peter Thorwöst
W:bnt Johan Munck
Den 11 Juny
Michel Herrajnen

Till hos behof
Den 10 Junij
Thomas Pyto 2 16
Den 11 Juny
Thomas Pytto 1 8
Den 9 Juny
Thomas Kyrylen

Anigas tollporthen
Den 18 Juny
Thomas Erichsson
Smör
Den 19 dito
Her Jöns Kurck

Tawast portten
Den 18 Juny
Thomas Erichsson
Bochskinn 5 st. (?)

Anigas tolporthen
Den 22 Juny
Thomas Erichsson

Tawast portthen
Den 20 Juny
Ericus Johannis
Her Grells i Pijckis

Bryggherij och slachterij (till hos behof?)
Onko näissä aina kummatkin sarakkeet “till hos behof?”
Den 22 Juny
Thomas Pytto

Anigas tollporthen
Den 30 Juny
Hans Hansson bekom af fru Anna

Tawast portth
Den 30 Juny
Her Mauritius Horn

Till hos behof
Den 29 Juny
Jochim Controfri
Clemet Muuli
Thomas Pytto
Tämä Clemet Muuli / Mulli on useasti Maskun kihlakunnan käräjillä. Oli myös Thomas Bytin lähinaapuri Aninkaisten korttelissa. Maskun kihlakunnassa oli Mulleja eri pitäjissä. Myös esim. Loimaan Virtsanojalla oli Mulleja.
Esim:
72 - Lakimääräiset käräjät - Mynämäki (Wirmo) - 1624 15/11 79
Fälltes Thomas Erichsson i Tursanpära Wellb: Greff Jacobs Landboo saak -3 dlr till teesktillst? För laghastämpningh emott Jacob i takalax.
SAY Mynämäki 1620-1639 Tursanperä
Knut Mattsson Mulli, Mårthen Mulli
Thomas Erichss vuoteen 1627
Jacob Delagardies fr.
Huolis oli naapurissa ja siellähän asusteli Ericus Henrici Björneburgensis. Tursanperä on ihan Mynämäen kirkon vieressä.
Greff Jacob on Jacob Delagardie, “Laiska-Jaakko”, joka näkyy myös SAY:ssä ainakin parin vuoden kuluttua tästä.
Calonius-suvun Y-DNA -testin “Big Y” lähimmän osuman isälinja vie Ikaalisten Vatsiaisten kylään, jossa Joachimus Matthiae Stutaeus (Mulli) omisti talon. Arvion mukaan yhteinen esi-isä DNA-osuman kanssa eli 1500-luvulla.

Lille bomen
Den 27 Juny
Erich i Kållby
Erich i Innama
Wb fruu Margretta oppå Kanka
Den 3 July
Hindritt Kall

Anigas tollporthen
Den 5 July
Thomas Erichsson
Smör
Lamb
Michill i Kullula

Tawast portth
Den 6 July
Her Hinrich i Kisko sochn

Fää porthe
Den 5 July
Heer Grells i Pichis sochn

Bryggherij och slachterij
Den 5 July
Clemet Muuli, lamb
Madz Sutar
Krögherne
Den 5 July
Peer Halis af Thomas Kyrölen, öl 1 8
Den 6 July
Per Halis af Thomas Tolpo

Anigas tollporthen
Den 15 July
Jören Målare
Jören Målare oli Thomas Bytin lähinaapuri Aninkaisten korttelissa. Olof Målare osti 1610-luvulla vuonna 1611 mestatun Thomas Pytten talon. Hänen poikansa oli Carolus Olai Pictorius. Maskussa vaikutti Erich (Jacobsson?) Målare, joka oli myös Turun porvari, asui ensin Mätäjärvellä sitten Luostarikorttelissa. Oli 1633 ja 1634 Simon Blomin edustaja Turun raastuvassa. Tämän Erikin vaimo oli Matts Kyröläisen talolta Aninkaisten korttelissa.
9.11.1656 B. Erich Målares hustro ifrån Matz Kyröläises gårdh, widh tårgett i Aningais, söderom med alla klockor
Matts Kyröläinen saattaa olla Loimaan Mellilän korpraali Matts Jöransson Kyröläinen.
Sigfredh Sigfredsson
Den 16 July
Heer Hindrig Hofman

Bryggherij och slachterij
Den 12 July
Peter Torfuest
Jochim Wargentin
Bertill Pitkä
Stadz fougdte Sigfred
Den 13 July
Corgt Tynbinder

Anigas tolporthen
Den 19 July
Thomas Enola
Jören Thomasson
Saattaa olla Loimaan Mökköisten Jöran Thomasson, jonka tiedetään olleen myös Turun porvari ja kävi käräjiä Thomas Bytin ja Turun Thomas Erikssonin kanssa. Vielä edesmenneen Thomas Bytin poika Johan peri häneltä velkojaan.
Welborne her Jöns Kurck
Den 20 dito
Petter Pistolmakare
Den 22 dito
W:t Johan Erichsson Camareren
den 24 July
Thomas Bytte, fåår 1 sty. 2 ör

Tawast portt
Den 17 July
Anders Matzson
Tämä saattaa olla Pöytyän nimismies ja näihin aikoihin koko Maskun kihlakunnan vouti. Oli vuosikausia läheisissä tekemisissä Kankaisten voudin Thomas Erikssonin kanssa.

Fää poorthen
Den 22 July
Påwall Hålloj
Margreta Mattzdotter
Brita Erichsdotter
Walbor Jöransdotter
Den 23 July
Kajsa Jacobsdotter

Anigas toll porthen
Den 25 July
Clemet Simolan, risbiter 20 sty, bockar 9 sty
Mårthen Rauta, risbiter 9 sty
Matz Kockar, risbiter 2 sty
Thomas Erichsson, fåår 1 sty, lamb 1 sty
Thomas Bytte, risbite 19 sty, lamb 2 sty
Tässä on nyt samana päivänä nämä kaksi tuoneet Aninkaisten tulliportista eläimiä. Näyttää nyt siltä, että ovat kaksi eri henkilöä. Toisaalta välillä sama henkilö on tuonut kaksi kertaa saman päivän aikana samasta portista. Olisi kuitenkin hyvin erikoista, että sama tullikirjuri kirjoittaisi samana päivänä saman henkilön nimen eri tavoilla. Vielä on hieman epävarmaa, onko näillä listoilla mainittu Thomas Eriksson aina yksi ja sama henkilö.
Den 28 dito
Heer Hindrig Hofman
Den 30 July
Mårthen Tammelan
Thomas Sijelan

Tawast porth
Den 31 July
Petter Jesenhus
Thomas Jacobsson i Wesikoski

Bryggherij och slachterij
Den 26 July
Thomas Puto 2 4 ½
Thomas Pytto 19 28 ½
Peer Halis 1 1 ½
Madz Hollo 9 13 ½
Madz Koukar 2 3

Anigas tollporten
Den 1 Augusty
Thomas Enolan
Mårthen Tamelan
Thomas Puto
Thomas Puto
Tässä nyt yksi esimerkki siitä, että Aninkaisten portista tuo samana päivänä sama henkilö, mutta nimikin on kyllä kirjoitettu samalla tavalla.
Den 7 dito
Thomas Erichsson, tunnor, smör

Fää porthen
Den 5 Augusty
Thomas Erichssån, smör
Den 7 Augusty
Marchus Komojnen

Till hos behof
Den 7 Aug
M. Isacus Rothovius

Lille bomen
Den 2 Augusty
Wb Frus Margretta oppå Kanka 27
Tomas Erichss fougde, smör 3
W Arfue Krabe, maltt
Kyrkeherran enckia
Den 7 Augusty
Her Hindritt

Anigas tollporten
Den 8 Augusty
Philpus Orapä, risbitar 2 sty
Philpus Orapä, risbit 5 sty
Philpus Orapä, risbitar 12 sty
Saman päivän aikana tuonut kolme kertaa nuoria pukkeja
Den 13 dito
Thomas Erichsson i Loimal
Tarkoitetaanko Loimaata? Tämä on hieno löytö! Joka tapauksessa tiedetään, että joku Turun Thomas Eriksson mainitaan Loimaan käräjillä. Esim. hän haki jälkeenpäin veljensä Matts Erikssonin sotilaspalkkaa muutamalta vuodelta. Pesänsuon Mattilassa oli Thomas Eriksson, mutta samanniminen mies mainitaan samoihin aikoihin myös esim. Isoperällä (vaikka SAY ei taida näyttää sitä).
Rågh - 7 Capp
Hindrich Tafuast
Pether Trumboll
Jören Peltto
Hindrich Hållå
Eskill Skomakar

Fää porthen
Den 10 Augusty
D: Ericus

Bryggherij och slachterij
Den 7 Augusty
Thomas Pytto
Den 9 Augusty
Thomas Erichssån, risbitar
Den 11 Aug
Thomas Pytto, risbitr
Madz Koukar, risbit

Lille bomen
Den 10 Augusty
Tomas Tomass 18
Tomas Pydt 15

Anigas tullport
Den 23 Augusty
Thomas Smedh
Den 25 Augusty
Matz Jörensson

Till hos behof
Den 27 Aug:
Madz Hollo
Madz Smedh
Peter Soger
Thomas Pytto

Lille bomen
Den 25 Augusty
Tomas Kytto (?), smör, lamb
Luultavasti Pytto vain kirjoitettu väärin

Anigas tollporthen
Den 30 Augusty
Lars Palicka
Palikkaa ei ole näkynytkään paljon näiden vuosien listoilla
Thohomas Enolan
Den 31 dito
Hindrich Tafuast
Thomas Putto
den 2 September
Lars Palicka


Toll lengd Taffwast porten
Den 31 Augusty
Thomas Pytty, rijsbiter - 21 st. … 31 ½ öre
Den 2 Septembris
Jören Rasiainen
Thomas Tammelainen
Denn 3 Septembris
Thomas Tolpo
Denn 4 Septembris
Lars Palicka, lamb 1 st, 1 öre

Till hos behof
Den 31 Augusty
Thomas Pytto
Den 1 September
Thomas Pytto


Anigas porten
Den 7 September
Matz Jörensson
Matz Erichsson
Den 8 dito
Erich Thomasson
Thomas Erichsson
Thomas Jacobsson
Olof i Kaliela
Den 9 dito
Thomas i Kallela
Mårthen Tamelan
Den 10 dito
Anders Matzson
S. Erich Skepers eenckia

Tawast portten
Den 4 Septembris
Her Jören Ericj
Den 6 dito
M: Isack Biskop
Jören Rasiainen
Andreas Henrici
Hindrich Tawast
Thomas Prest
Her Matz i Pemar
Chaann (Charin?) i Kallola
Thomas Erichsson, kooen
Matz Jönsson, fäär
Den 10 Septembris
Wälb:digh Johan Bäk

Bryggherij och slachterij
Den 6 September
Till hos behof
Thomas Pytto
Den 10 dito
Jochim Controfri

Lille bomen(?)
Den 7 Sept
Jören Clemetss
Thomas Bytti takasi erään vävypoikansa (luultavasti) Jören Clemetssonin porvariuden, mutta tämä tapahtui monta vuotta myöhemmin. Jören oli luultavasti Loimaalta. Turussa näytti olleen monta Jören Clemetssonia.

[Calonius]

Thomas Pytty/Bytti mainittu näissä luetteloissa noin 46 kertaa. Näistä selvästi Aninkaisten tulliportilla noin 30 kertaa. Vaikuttaa, että varsinaisesti muista kahdesta portista hän ei tuonutkaan mitään. Moni merkinnöistä ei koske juuri tiettyä porttia.

Thomas Eriksson mainittu noin 43 kertaa, joista Aninkaisten portilla noin 22 kertaa. Hämeenportilla aika monta kertaa myös.

Nämä luettelot käsittävät noin 21 kuukauden ajan, joten Pytty toi keskimäärin 2,2 kertaa kuussa jotain ja 1,4 kertaa kuussa nimenomaan Aninkaisten portista.

[Calonius]

Olen käynyt Maskun tuomiokunnan käräjät läpi vuodesta 1620 noin vuoteen 1643. Kankaisten vouti Thomas Eriksson mainitaan kymmeniä kertoja eri pitäjien käräjillä. Lähes aina liittyen tähän hänen toimeensa rouva Margareta Fincken lampuotivoutina. Ensimmäinen löytämäni maininta taitaa olla Pöytyän käräjillä 1624 9/12 "... fru Margreta Finckes fougdte Thomas Erichsson ...". Samoilla käräjillä mainitaan myös "... Hinrich Hansson fru Margretas fougdte på Kankas ..."
Thomas Eriksson oli Margaretan voutina aina tämän kuolemaan saakka 1647. Vielä 1650-luvulla hänet mainitaan Turun kirjoissa entisenä Kankaisten voutina.

Nostan jatkossa esiin jotain muistiinpanojani Maskun tuomiokunnan käräjiltä, kun sopiva ketju sattuu eteen tms., mutta sitä ennen tuon esille eräät erittäin mielenkiintoiset Vehmaan käräjät loppuvuodesta 1626, jonne eksyin puoliksi vahingossa. Liitän tähän ensin translitterointini, minkä jälkeen vasta pohdin tarkemmin asioita ja henkilöitä. Kyseiset käräjät vaikuttivat varsinaiselta sukukokoukselta. Siinä käsitellään monella sivulla asiaa, johon viitataan esim. Paimenmuistossa ja josta on myös kirjoiteltu tällä foorumilla.

Huom! Translitterointi tehty nopeasti ilman sen ihmeempää tarkistusta, joten virheitä on. Lisäksi vasemman sivun oikea laita on jäänyt arkiston kuvissa usein piiloon.

[Calonius]

331 - Kesä- ja syyskäräjät - Vehmaa (Vemo) - 1626 23-24/10 334
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846144

Anno 1626 den 23 och 24 Octobris stodh lagaherdz sommer och höst tingh medh almogen aff Weemo sochn uthi Winckelä by.
Nempnden
Hinrich Hindersson i Wijais
Simon Jacopsson i Weckelä
Knut Eersson i Ingela
Sifred Jacopsson i Ingnais
Bertill Nilsson i Lhillais
Jacop Hindersson i Laulapeldo
Anders Jacopsson i Lehdingå
Anders Hindersson i Hillais
Sifredh Larsson i Tanila
Thomas Jörensson i Kråkis
Lars Matzon i Böle
Jören Andersson i Alhentaka

Sivu 223:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846145

Dömpdes her Eerich en stuth af Henrich i Rauttis som hoos honom insat warit hafuer och derföre hafuer her Erich gifuit honom - ⅓ span rågh för sedan, hwilken studh her Erich utaf Walbårgz i Rauttis uthi lagligh skiffte för sit mak bekomit hade, effter som Thomas Eersson landbo fougte och Markus Pinigein(?) för retten witnade. Oansedt ? Erich klockare(?) i Låkalax wilde tilegna sigh samma såndt opå Bemmsens wägnar, som deras andeell utaf Walbårgz hemman i Rauttis urdanskitt haffwe…? Han ähr deras förmyndare.

Tuossa ei nyt ehkä mitään kovin mielenkiintoista, mutta tuodaan ainakin esille henkilöt, jotka ovat mukana myöhemminkin näillä käräjillä, ja Thomas Eersson (Eriksson) mainitaan lampuotivoutina.

Seuraava sivu:

Framtredde för Retten Erich Simonsson i Haurais ...sälia hemmanet wellärde man her Erich Cappelan i Wemo sochn.

Sammalades stegh för rätten Jören Jacobsson i Botila fyl…bende och första gången uplyste sitt fädernes hemma liggiandes i Botila och hembödh sleht och Erffuing… samma hemmanet att undertaga häfde och besittia, hu… och icke så will han lagligen sälie Bördzrätten welborne(?) fru Margreta och hennes Errffuigger.

Botilaa pitää pohtia myöhemmin. Herra Erik on siis Vehmaan kappalainen.

Widere oplystes tredie gången Andoila frelsis hemman under - ? öris skat der slechten will börde och innelösa som hemmanet att häffda och besittia som S: her Zakarias tilförenne besittidh och effter:ne gieldh giordt haffwer som hans egen handskrifften och wisse lengdeförmäte N: wälb:ne fru Margreta till Kankas pening:r -166? Simon Blom Bårgare i Åbo pening:r - 75 dl:r. Eskill Matzon fåugte för Cronones Restantier pe..? -14 dl:r rågh - 5 Z:r hwar och icke Erffuingarna wele bliffua wedh hemmanet och betala gelden, sedan will welb:ne frun kennes(?) wedh hemmanet och will betala Cronones Restantier och Simon Bloms gieldh effter som lagh förmå.

Sivu 224, toinen juttu:

Beswärade Otte Karlijn landzman att Jören Matzon i Sarflax emedan han war Ottes swärfaders S: Sifredz landbo då skall förb:de Jören laght alla bedzsta åker och engies stycken under det hemman som han der ibyn medh giffermall bekommit haffuer. Derför gafs desse män Thomas Eersson i Botila, Hinrich Wijais och Knut Ingelen till at syne och ransaka om ? och Irneke(?) ägårne under Ottes Bålstadh igen effter som hans skatt och öretall kan medhgiffwa, så frampt Thomas finnes der under någre ägår sigh tilegnadh haffwa.

Nyt Thomas Eersson mainitaan olevan Botilasta (Puotila). Onko sama Thomas kuin edellä? Yritän todistaa myöhemmin, että on. Hinrich Wijais ja Knut Ingelen ovat lautamiehiä. Ja tästä lähtee nyt tämä erityisen kova juttu. Ensin herra Bertill Stephani tuo muutaman seikan esille (5 kohtaa), johon eri henkilöt vastaavat. Sivu 224 alalaita:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846146

Då framstegh för Retten her Bertill Stephani och inlade i Retten desse effter:ne Beskyllingz prinhten (punhten?), huilka blef oplästne hwar princht för sigh och hans underpartennes geenswer strax der beede wedh antecknadh deras som thå för Retten tilstädes wore.

1. Att Wemo sochne män skulle haffwa förskutit hans fader ifrån gieldet. Begärat S: Zachariam Jacobi hans stedh och deropå gifwit honom deras bewijs Denocum(?) Capitularium nerwarelse.

Dertill de 12 i nempnden och gemeene män samptligt swarade sigh ingalunda S: her Staffan förskutit ifrån ..eldet eij heller någån tijdh samptijht haffue att ut..(?) af andren bedrifuas icke heller brieket eller u…tedh(?) om samma uthgifuit bewijs.

Täytyy tulkita myöhemmin tarkemmin, mutta lautamiehet kieltävät, että olisivat tehneet jotain vääryyttä herra Bertillin isälle. Ilmeisesti herra Bertill haluaa näyttää, etteivät pitäjän miehet oikeasti halunneet erottaa hänen isäänsä kirkkoheran virasta.

Deremoth swarade och her Nils kyrckioherde i Nykyrckio att han effter welb:ne Nils Kils(?) befalningh hade kommit till Wemo Prestegårdh så iblandh alt ennat hade Biskopen S: Mester Erich befalt her Nils att försegla förb:de bewijs her Nils inthet hafwer welat underskrifua(?) så hade S: Biskop swarat honom i mote det göra …

Uudenkirkon kirkkoherra Nils kertoo tulleensa Vehmaan pappilaan, jossa edesmennyt mestari Erik oli käskenyt hänen sinetöidä jonkun todisteen.

Men her Erich kyrckioherde i Lemo swarade sigh inthet hwarken förseglat eller underskrifwit hafwa eller ? hafwa någån wiljia medh her Bertill och hans S: fader h...ket her Bertill inthet heller neka eller beskylla kunde.

Lemun kirkkoherra Erik sanoi, ettei hänkään ollut sinetöinyt tai allekirjoittanut tuota paperia. Sanooko, ettei hänellä ole mitään herra Bertilliä vastaan? Herra Bertill ei voi tätä kieltää tai tästä Erikiä syyttää.

Swarade och her Mårten kyrckioherde i Wirmo sochn att han samma bewijs hade underskrifuit effter S: Mester Erichz befallningh effter han meentte det wara af sochne män samptijht och bewiliat att wele begära S: Zachariam Jacobi till deras kyrckioheerde.

Mynämäen kirkkoherra Mårten sanoi allekirjoittaneensa sen edesmenneen mestari Erikin käskystä. Ilmeisesti se koskee edesmenneen Zacharias Jacobin asettamista Vehmaan kirkkoherraksi.

2. Att inthet skall wara bewijstligit det be:te Zacharias och de medh honom wore bedrefue wåldz weecken af ...it berådt medh i Wemo Prestegårdh och wåldledhe h… (hans?) moder på gården skelte hans systren för horår och feltte desse ondh detta heeter drege till Swerige att klaga, och således föriegade hans S: fader den ifrån.

Ilmeisesti herra Bertill haluaa näyttää, että Zacharias todellakin oli riehunut muutaman muun kanssa Vehmaan pappilassa.

Till denne printhen wilde her Mårten icke allena swåra effter han på den tijden inthet war tilstädhes uthi Wemo prestegården emedan det schall wara skeedt utan sköth sigh till des de andre som her Bertill haffue angifuit komma tilstädes.

Herra Mårten sanoo, ettei ollut tuolloin paikalla Vehmaalla.

3. Att Wemo sochen män skole befalt her Bertill drega för alle diefler utur sochnen. Låfuet steena honom och beskylt haffue förfarit kyrckiones teegell och kall sunder rifuit kyrckiones böker deraf kyrckian tagar stoor skada.

Kolmas kohta väittää, että pitäjänmiehet olisivat käskeneet Bertillin lähteä ja vaurioittaneet kirkon omaisuutta.

Dertill swarade sochne män alla samptligen at denne förb:de krekaall ähr skadt dem emillan medh her Bertill, och ursaken för så monge Ransakinger som för her Bertill och hans underpartens skuldh sochn… wore stampda ihoop dem till stoorbestar(?) och skiudz förder, men för tegell och kall kunde de inthet beskylla her Bertill eij heller för kyrckiones böker. Oanseedt S: her Staffan hade kyrckiones nyklar henden emellan dågh teeget war tåndtkommen och sochne män wiste inthet hwar som sådant af hendt hade, men sochne män giorde her Bartholdus aldeles frij derföre.

Pitäjänmiehet kieltävät tällaisen ja pitävät Bertilliä syyttömänä.

4. Skelle (skalla?) ehr honom uthi deras åthskillige smedeskrifter för en lägiare hirffwedh lägnare ähre förgätten(?) fhåne, oroligh, motwilligh, wetwilligh, rasande, billersam(?), spåtzkz, trotsigh, Impindens (impudens?) phantest förligne prest och medh oferningen beslagen.

Ilmeisesti tässä väitetään, että Bertill olisi ollut erittäin huono kirkkoherra.

Deremoth swarade her Nils kyrckioherde i Nykyrkie att för någre åhr sedan uthi Capitlet hade S: mester Erich frågat her Bertill om han hade welat wara uthi en lh… steligh föreningh effter som hans Eerbethe(?) knåfuer och icke wijdare sigh mothwilligen befinna låthe, emoth honom och andre Capitulanes. Dertill her Bertill skall hafua gifuit otilbörligh swar, wijdare wiste her Nils inthet swara hwadh som om andre dagen war handlat Capitlet och effter Bispens Befallningh leeff(?) sit sign..? Capitlet att stadhfästes Capituli saker hwadh som der uthi andre dagen hade blifwit beslutidh. Eij heller hade her Nils hördt om de andre som förmäles uthi et bewijs daterat 623 den 22 Septembris lydandes att her Bertill hade öffwer fallit S: mester Erich medh smådige ondh uthi Capitlet icke heller samm bewijset underschr:t men om det medh hans signet uthi Capitlet försegladh haffue weet han inthet förwisa.

Tähän Uudenkirkon Nils vastaa jotain. Ilmeisesti ei ainakaan täysin hyväksy tuollaista väitettä.

Samaledes swarade her Erich i Lemo att han inthet heller samma bewijs hwarken förseghladh eller underschr: haffuer eij heller haft någån wilije till her Bertell och hans S: fader.

Lemun Erik ei ole myöskään allekirjoittanut tuota paperia eikä hänellä ole mitään Bertilliä tai hänen edesmennyttä isäänsä vastaan.

5. Beskylla the honom haffue rymbde sin phana…

In specie emoth D. Ericum i Weemo

Kuusi kohtaa, joita kysytään Wehmaan herra Erikiltä.

In specie emoth her Sifredh Coorprest

Kolme kohtaa, joita kysytään kuoripappi herra Sigfridiltä. Paimenmuisto ei tunne Vehmaalla ketään Sigfridus-pappia.

Till desse twenne(?) punchter war inthet her Sifredh tilstädes att swara her Bertill till Rauta.

Sitten kysytään Thomas Erikssonilta neljä kohtaa.

1. Anno 1620 den 10 Septembris hafwer Thomas Eersson(?) underskr:t och försegladh et smedeskrifft emoth Bertils S: fader lydandes tw..t emoth sochnes witneskriften hwilka han och underskrifuit och försegladh hafwer tilförende.

Thomas Erikssonin väitetään allekirjoittaneet ja sinetöineen vuonna 1620 10. päivä syyskuuta jonkin herjauksen Bertillin isää vastaan.

Dertill swarade Thomas Eersson at S: her Zacharias hadekommit till honom i Wiliatula(?) dagen för änsten han drogh till Swerige haff Capitularit bewijs medh sigh och sagde att sochnemän hade warit församblat i Prestegården der och her Sigfredh Coorprest och Erich Gitmilan(?) hade och warit tilstädes underschr:t och försegladh sochen mäns bewijs effter som sochne män under deras Bomarken uthgifwit och samptijhd haffua begärades S: her Zachariam till deras Kyrckioherde der under Thomas och bekende sit signet trykt och egit nampn undersch:t haffue på sin egie persons wägner och icke annanlades wetadh utan at förb:de bewijs skulle hafua warit sochne män witterligen uthgifuen och Boomerken underritath. Oanseedt bör(?) denna bekende att de hade warit twingade till at uthgifua deras Boomerker, dertil och swarade Thomas och framlade i retten at her Bertils bewijs daterat den 9 Decemb: 1623 lydes som effterskr:t står. Hwadh det bewijset anlanger Thomas Eersson min(?) wederpart S: her Zacharias gifuit hafuer will iagh inthet wijdare deropå krakela(?) och klandre under min egen håndh Datum i Winckelä Anno(?) die et loco ut supra. Hade desse mindre att her Bertill wilde casera och til inthet göraförb:de sit bewijs föregifuandes sigh hafue samma bewijs uthgifuit moth Simon Markussons i Kaiwois klageskrifft som Thomas Eersson underschr:t hafuer lydandes att Simon skulle hafue beswärat om Elomosina(?) her Bertill af sochnet begärat hade om des innehåldh bekende her Bertill sit bewijs uthgifuit haffue att han der om inthet wijdare krakela och klandra skulle.

Edesmennyt herra Zacharias oli tullut Thomas Erikssonin luo Viljattulaan. Tämä täytyy tulkita myöhemmin.

2. Haffuer han inthet betalt min S: faders sin åhrs löhn(?) eij heller mijn, utan betalt spanne Järn på migh när iagh honom tiltalt hafwer.

Der till swarade Thomas Eersson at emedlen tijdh S: Mester Erich hade hållit Biskåpz tingh uthi Wemo Prestegårdh. Thå hade her Bertill stält sigh ohöfueligen och fält smädhe medh emoth Biskåpen, så hade S: Mester Erich frågat effter hendklåffuer och opå wälb:ne fru Margretas wägnar begärat tillåns huilke hendklåffwer Thomas hade lätat sampte i farstugun och inthet wijdare blifuit giorde til sakerij(?) heller Thomas warit wållande dertill uthan her Bertils egne obeqwemlige onden och fular.

Thomas kertoo, että noihin aikoihin edesmennyt mestari Erik oli pitänyt piispankäräjät Vehmaan pappilassa. Bertill oli herjannut piispaa, jolloin Erik oli pyytänyt käsirautoja. Thomas oli (aatelisrouva Margretan puolesta?) hakenut käsiraudat porstuasta.

3. Anno 624 den 14 Decembris hafuer han lagdt i retten emoth migh et falske bewijs lydandes twert(?) emoth min S: faders bewijs om -7 åhrs lön.

Dertill swarade Thomas Eersson att Caplans lhön skall wara aflagdt i Capitlet huilket och E...he(?) Biskopen skall haffua samptijht. Och beropar Thomas Eersson det mester Gabriel skulle wethe beskedh derom. Derföre må her Berttel proscutera samma sack i Capitlet.

Thomasin mukaan raha-asiat pitää hoitaa kapitulissa. Thomas ilmoittaa, että mestari Gabrielin pitäisi tietää asiasta.

4. Haffuer han Depameret migh för en sittiande Ret(?) på Stochhålms slåt. Theslykest(?) och på gatonnne och seger sigh inthet wara plichtighat swara migh til renta här i Ståckhålm.

Dertill nekade Thomas Eersson och swarade at han honom inthet Depamerat hafwer uthan her Bertill schal ha..fur tilmätidh honom haffua förrymbdt sin koos ifrån Finlandh, och derföre sagde att her Bertill steller sigh inthet som en prest men egner och bör utan som en ner effter han inthet lather fålket wara oskemdh. Derföre wilde her Bertill att Thomas Eersson skulle hafua blifwit fältter för dett ene ondet som han föregaf Thomas honom tilmätit hafuer, och emedan Thomas blef pålagde att hanför oqwädens medh skulle hafua böth sin -3 dlr men her Bertill wilde inthet lethe sigh der medh åthnöija uthan begärade at han skulle haffua blifuit fälter effter Adition och wilde det ondet ner wederlijkna som är tiuf, mördare och råfware. Derföre skötz alt detta förb:de til hans nådes Gubernatores Wälb:ne her Nils Bileckes wijdare förklaringh der alla her Bertils wederparter skola sigh Comparera låtha.


Tämäkin täytyy tulkita myöhemmin, mutta ilmeisesti Thomasin mukaan Bertell ei ole toiminut kuten papin pitäisi?

[Calonius]

Yllä mainittu Vehmaan kappalainen herra Erik on tämä:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/573

Ericus Johannis (K noin 1634)
Erik Johansson

Vehmaan kappalainen (1. sarjaa) piispa Ericus Erici Sorolaisen nimittämänä viimeistään 1625.

Osti talon Junnaisten kylästä.

K Vehmaa noin 1634.

P Elin N.N. hänen 1. avioliitossaan, eli leskenä Laitilassa vielä 1660-luvulla.

Elinin P2 Laitilan kirkkoherra Laurentius Sigfridi, K Laitila 1652/53.

Herra Bertill on tämä:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/197

Barthollus Stephani (K 1628)
Bartholdus, Bertil Staffansson
S oletettavasti Vehmaa. V Vehmaan kappalainen, myöhemmin Kokemäen kirkkoherra Stephanus Henrici ja N.N.

Sotilaspappina toimittuaan Vehmaan vt. kappalainen 1619–1620.

Piispa Ericus Erici Sorolainen esitti Barthollus Stephanin virkauraan sisältyneitä edesottamuksia kuvauksen jouduttuaan Barthollus Stephanin ja hänen isänsä Stephanus Henricin kanssa riitoihin ja Barthollus Stephanin ensin valitettua piispan menettelystä valtakunnankansleri Axel Oxenstiernalle ja sitten nostettua maallisessa oikeudessa syytteen piispaa ja tuomiokapitulia vastaan. Piispan mukaan kurittomuudessaan yhä häikäilemättömämmaksi käynyt Barthollus Stephani oli sotilaspappina karannut komppaniastaan ja tunkeutunut isänsä avulla Vehmaan kappalaiseksi karkottaen siellä palvelleen pappismiehen. Kyseisen papin valituksen perusteella tuomiokapituli oli ryhtynyt tutkimaan asiaa. Se oli kutsunut Bartholluksen ja hänen isänsä kuultaviksi tuomiokapituliin, mutta nämä eivät olleet noudattaneet heille kolmesti esitettyä kutsua. Valittaja oli joutunut viipymään Turussa asian käsittelyä odottamassa useita viikkoja, ja lopulta piispa oli virka-apua maaherraltakin pyydettyään haetuttanut Turun teinejä apuna käyttäen miehet tuomiokapituliin...

En viitsi lainata koko tekstiä, mutta tuohan on juuri tämä riita, jota näillä Vehmaan käräjillä käsitellään. Varmasti tätäkin käräjää on siis käytetty lähteenä, mutta näyttää siltä, että tässä on mahdollisuuksia sukututkimusmielessäkin.

Lemun Kallela -ketjussa on käsitelty näitä pappeja ja myös tätä riitaa:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=259672&highlight=barthollus+stephani#post259672

Bertillin edesmennyt isä on tämä:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2376

Stephanus Henrici (K 1623)
Staffan Henriksson
Syntyperältään, kansallisuudeltaan ja opinnoiltaan tuntematon.

Vehmaan kappalainen (1. sarjaa) 1581, vt. kirkkoherra 1619–1620 ; Kokemäen kirkkoherra kevättalvella 1623.

Allekirjoitti ("Stephan. Hen: Vemoensis"; Confessio Fidein 1693 painetussa suomennoksessa "Stephanus Wehmalla") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.

Turun hiippakunnan pappeinkokouksessa 1619 Stephanus Henrici valittiin sotamarsalkka Evert Hornin lesken Margareta Fincken suosittelemana Vehmaan kirkkoherraksi, mutta tuomiokapituli katsoi hänet ”heikon oppineisuutensa ja kevytmielisten käytöstapojensa takia ("för sin svaga lärdom och lättfärdiga åthäfvors skull)” sopimattomaksi kirkkoherran virkaan. Vt. kirkkoherra Stephanus Henrici ja hänen poikansa, seurakunnan vt. kappalaisena toiminut Barthollus Stephani, joutuivat viranhakuasiassa avoimeen riitaan piispan ja tuomiokapitulin kanssa. Piispa Ericus Erici Sorolainen kutsui Bartholluksen ja hänen isänsä Turkuun tuomiokapitulin kuultaviksi...

Margareta Fincke liittyy siis tähän vyyhtiin myös.

Edesmennyt Zacharias Jacobi on tämä:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2705

Zacharias Jacobi (K 1625 jälkeen)
Zacharias Jakobsson
S ilmeisesti Vehmaa. V Vehmaan aiempi kirkkoherra Jacobus Henrici ja N.N.

Taivassalon kappalainen noin 1615–1620; valittiin Turun hiippakunnan pappeinkokouksessa 1619 Vehmaan kappalaiseksi, Vehmaan kirkkoherra valtaneuvoston antamalla valtakirjalla 1620.

Zacharias Jacobi erotettiin huoruuteen ja väärään valaan syyllistyneenä kirkkoherran virasta 1624 ja hovioikeudessa maalliseen rangaistukseen tuomittuna pappisvirasta 1625.

Oli siis kuollut ennen lokakuun 1626 käräjiä. Hänen isänsä:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1105

Jacobus Henrici (K 1610)
Jacob Henriksson
S Vehmaa. V Vehmaan Karintaan Urkolan talollinen Heikki Matinpoika / Henrik Mattsson ja N.N.

Mainitaan pappina (kappalaisena?) Vehmaalla 1578, jolloin allekirjoitti pitäjän autiotilojen luettelon; Vehmaan kirkkoherra, mainitaan 1581–1610.

Jacobus Henrici ("Her Jacob i Wemo") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 10 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen. Hän sai kuningas Juhana III:n kirjeellä 2.6.1590 Vehmaan Antolan kylästä haltuunsa autiotilan, jonka oli ottanut viljelykseen.

Allekirjoitti ("Iacobus Henrici Vemoensis"; Confessio Fidein 1693 painetussa suomennoksessa "Jacobus Henrici Wehmailla") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.

Pappissäädyn valtiopäivämies Linköpinginssä 1600.

Uudenkirkon kirkkoherra Nils on tämä:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1808

Nicolaus Erici (K 1628)
Nils Eriksson
Oletettavasti Turun suomalaisen kaupunkiseurakunnan kappalainen (choralis), mainitaan 1584; Kalannin (Uusikirkko T.l.) kappalainen, mainitaan 24.2.1592; Kalannin kirkkoherra, mainitaan 10.7.1610, sai kuningas Kustaa II Aadolfin kollaatiokirjeen pastoraattiinsa 20.5.1615.

Nicoalus Erici allekirjoitti ("Nicolaus Erici Nijkiir."; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Nicolaus Erici Udeskircosa") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 sekä yhtenä Turun hiippakunnan papiston edustajista Örebron valtiopäiväpäätöksen 23.12.1610. Hän kopioi kesällä 1621 pappilan rakennusvelvollisten luettelon vuodelta 1411.

Turun hovioikeus tuomitsi Nicolaus Ericin kahta maatilaa koskeneesta laittomasta menettelystä 14.12.1627.

K Kalanti (seurakunnan inventaariokirjan mukaan) 16.3.1628, haudattiin Kalannin kirkon kuoriin.

P Valborg Ludvigsdotter (Ludovici), K Kalanti 17.2.1642, PV Turun linnansaarnaaja Ludovicus (Lodwich) Petri ja N.N.

Hänen poikansa on tämä:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1781

Neocleander, Ericus Nicolai (K 1658)
Nykyrckensis, Erik Nilsson
S ilmeisesti Kalanti oletettavasti 1600-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alkupuolella. V Kalannin kirkkoherra Nicolaus Erici ja Valborg Ludvigsdotter.

Mahdollisesti sotilaspappina toimittuaan (Blomstedt) ehkä Kalannin (Uusikirkko T.l.) vt. kirkkoherra isänsä kuoltua 1628–1629, kappalainen 1630, kirkkoherra 1643.

Synodaaliväitöksen respondentti (synod. resp.) Turun pappeinkokouksessa (Ericus Nicolai Nykyrckensis) 1633.

Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 17.6.1648, 27.4. (7.5.) 1653, kahdesti 1657, toinen 21.2..

Sai verovapauskirjeet erääseen maatilaan 1635 ja 1643.

K Kalanti (ennen 28.4.) 1658.

P1 Mynämäki 1635 Ebba Karlsdotter (Caroli) Hoffman, K Kalanti 3.6.1652, P1 V Saksassa 1630 kuollut ratsuväkikomppanian vänrikki, ratsutilojen omistaja Mynämäellä ja Merimaskussa Karl Hansson Hoffman (Maskun kirkkoherran, rovasti Henricus Johannis Hoffmanin veli) ja N.N.; P2 Elisabet Mattsdotter Sciurenia hänen 1. avioliitossaan, K Kalanti (haudattiin 18.3.) 1684, P2 V Vehmaan kirkkoherra Matthias Sigfridi Sciurenius ja Margareta Jöransdotter; anoi 1. miehensä kuoltua kesällä 1658 ylimääräistä armovuotta, mitä hänelle ei kuitenkaan Vasaborgin kreivittären esittämän toivomuksen vastaisesti myönnetty (tuomiokapitulin pöytäkirjassa 7.3.1659 kielteistä päätöstä perustellaan: "hr Assessoren Petter Tesslöff, som är Grefuinnans fullmächtige, will gifua enckan 2 nådåhr, huilken är en wng menniska, rijk och (har) inga barn --").

Elisabet Sciurenian P2 Ericus Nicolai Neocleanderin vanhimman veljen pojanpoika, Kalannin myöhempi kirkkoherra Johannes Laurentii Harclerus, K Kalanti 1689.

Ericus Nicolai liittyy Kankaisten voutiin Thomas Erikssoniin ainakin siten, että omisti samaan aikaan Thomasin kanssa talon Merimaskun Tammisaaressa. Osti Thomasin talon 1636, jonka Thomas oli 1632 ostanut Henrik Hoffmannilta. Tästä kirjoittaa Aulis Oja artikkelissaan "Maskun kirkkoherrat Hemming Henrikinpoika ja Henrik Hoffman".

https://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm

Näillä Vehmaan käräjillä myös mainittu Lemun kirkkoherra Erik on tämä:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/565

Ericus Henrici (K 1636)
Erik Henriksson
S ilmeisesti Pori noin 1560 (Björneburgensis).

Lemun kappalainen ainakin jo 1592, kirkkoherra viimeistään 1615.

Allekirjoitti ("Ericus Hen. sacellanus Lemoensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.

K Lemu 12.5.1636.

P1 N.N.; P2 (Strandbergin mukaan P3) Kristina Tomasdotter (Christina Thomae) Blum eli Blom, K Lemu 21.10.1635, P2 V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson ja N.N.

Lemun kirkossa on Jac. M. Hammermanin laatima kirkkoherra Ericus Henricin ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafi.

Tätä olen arvellut vouti Thomas Erikssonin isäksi.

Mynämäen kirkkoherran Mårten on tämä:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2150

Rungius, Martinus Matthaei (K 1633/34)
Mårten Mattsson
Mynämäen kirkkoherra 1624.

Rungius tuomittiin 28.1.1625 annetulla Turun hovioikeuden päätöksellä 9 markan sakkoon väärän todistuksen antamisesta Vehmaan kirkkoherra Zacharias Jacobin puolesta tämän ollessa syytettynä huoruudesta ja väärästä valasta. Turun tuomiokapituli määräsi 7.2.1625 hänet erotettavaksi pappisvirasta, mikäli kuningas ei vapauttaisi häntä rangaistuksesta. Hän lienee saanut armahduksen, koska hänet mainitaan kirkkoherrana vielä 1627–1633.

K Mynämäki 1633/34.

P N.N., mainitaan leskenä 1634.


Tuo väärän todistuksen antaminen taitaakin käydä ilmi myös näillä Vehmaan käräjillä. Toisessa ketjussa on maininnut löydöstäni, kuinka Lemun Ericus Henrici näytti olleen hetken myös Mynämäen kirkkoherrana ennen Johannes Nicolai Wennoa.

[Calonius]

Tuossa Kallela-ketjussa käy ilmi, että Lemun Ericus Henriciä seuraava kirkkoherra Jacobus Stephani olisi Stephanus Henricin nuorempi poika eli Barthollus Stephanin veli. Onko tosiaan näin ja missä tämän lähde on? Paimenmuisto ei tätä kerro vaan ilmoittaa ainoastaan:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1129
Kotoisin ilmeisesti Varsinais-Suomen pohjoisosasta ("Norfindus", "borealis").

Näitä suurin piirtein samanikäisiä Heikinpoika-pappeja (Henrici) näyttää nyt olevan aika paljon. Onko osa niistä veljiä? Sara Ericksdr. Florina -ketjussa tuotiin esille Stephanus Henricin isä, jos oikein tulkitsen:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=302769&highlight=jacobus+stephani#post302769

Vihitty 1643, p:so Sara. K. Lemu Kovala. Henrik Henriksson oli samassa pitäjässä Vipisten isäntänä 1641-1675 ja Lemun kirkonisäntänä 1649-1681. Hänen pojastaan Jakob Henrikssonista polveutuu Kallelan suku (Genos 1971 ss 72-73)"

Lapsia:
1. Jacob Henriksson, s. Lemu Kovala, p:so NN; poika Juho Jaakonpoika, Lemun Kallelan isäntä.
2. Jöran Henriksson, p:so Valborg. Lemun Kovalan isäntä.
3. Stephanus Henrici, p:so NN
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2376

Tuossa viitataan siis tähän Genoksen artikkeliin:
https://www.genealogia.fi/genos-old/42/42_69.htm

Lemun Kovalassa asuneen Jöran Henrikssonin isä Henrik Henriksson oli samassa pitäjässä Vipisten isäntänä 1641-1675 ja Lemun kirkonisäntänä 1649-1681. Hänen pojastaan Jakob Henrikssonista polveutuu Kallelan suku ja toisella pojalla Jöranilla oli pojat Johan, Matts ja Henrik. Professori Gallén tiesi, että Johan tuli Kovalan isännäksi isänsä jälkeen sekä että Matts mainittiin Kovalassa 1699-1700 ja Henrik 1701-1703. Paitsi tiedoilla Henrikin kohtaloista ja jälkeläisistä pystyin täydentämään sukupuuta myös ilmoittamalla, että Matts oli lampuotina Lemun Peinikkalassa 1723.

Tässä on nyt joku väärinkäsitys. Stephanus Henrici ei voi millään olla tämän Vipisten Henrik Henrikssonin poika.

[Calonius]

Tuossa Kallela-ketjussa käy ilmi, että Lemun Ericus Henriciä seuraava kirkkoherra Jacobus Stephani olisi Stephanus Henricin nuorempi poika eli Barthollus Stephanin veli. Onko tosiaan näin ja missä tämän lähde on?

Täällähän Hela on sen esittänyt:

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=259628&postcount=9

"...Tuomiokapitulin painetuissa asiakirjoissa kerrotaan 1659 eräästä pellosta ja niitystä jonka lainmukaista asemaa oli ryhdytty tutkimaan. Kaikki todisteet viittasivat siihen että tämä maa oli ollut Vehmaan kappalaisen nautinnassa niin kauan kuin tiedettiin. Lemun kirkkoherra Jacobus Stephani todisti että se oli ollut hänen isällään 42 vuoden ajan tämän ollessa Vehmaan kappalaisena. Kun annettiin useita muita samanlaisia todisteita, tuomiokapituli katsoi että kysymyksessä oli ”urminnes hävd” ja että Vehmaan kirkkoherra oli menetellyt väärin viedessään asian maalliseen oikeuteen..."

Tämä menee vähän yksinpuheluksi, mutta ei se mitään. Liittykää mukaan, jos tulee jotain mieleen. :D

[Calonius]

Turun raastuvanoikeudessakin tätä käsiteltiin yli kaksi vuotta aiemmin:

TRO 1624 8/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483443
Då kåm her Bertill fram, och beskyldtt Bispens schepper Erich Murinpälis, Bispens tienare Thomas och Stalle Madz, her Zacharius, såm hafwer waridt udi ett fölie, åhr 1621 den 14 Martij uthi Wemo Prestegården, medh Werior, druckna och fulle adt the hafwe giordt honom stor orätt, och öfwerwåldh i thet dhe hafwa sönderslagidt i Prestegården bordet, staalorock skååp rifwidh sparlakanedh ifrå senge och kastadh klädhär på gårdh och adt för:ne Erich Murenpäälls hafwer lheet her Bertills modher hijt och dhijt åm kringh gårdhen, så och adt the hafwe skalldt hans systret för horet, dher till för:ne Erich Mhurinpäells aldeles nekade, och sade adt han intedt hade rördt hans modher och ingen skaldt för horet, eij heller hördt hafwer, adt de andre det giordt hafwe. Frågades honom till, hwad han hade medh dem andre till adt bestellt i Prestegårde och effter hwars befhallningh de hafwa gådt dhijt och giordt sådanne uproor, dhet till swarade han och sade M. Erich Biskopen, befhalte os wij skulle ghå dijt laghe her Bertills kläder, och kasta dhem uthur Prestegården, åm han icke welt medh godt sielf gömt? them, och leggie ? ? kläder i rumedt igen, och icke hafe siölf mher än een illaak kooska(?) i he..? Och ingen wärio.

Tuossa käsitellään nimenomaisesti sitä, kuinka Zacharias Jacobi parin muun henkilön kanssa lähti riehumaan vuonna 1621 maaliskuun 14. päivänä Vehmaan pappilaan. Erik Muurinpälis kielsi tällaisen tapahtuneen, mutta sitten kuitenkin myönsi, että piispa Erik oli käskenyt heitä menemään sinne ja heittämään herra Bertillin vaatteet ulos pihalle.

Raatimiehinä tässä oli muuten esim. Lasse Palikka ja Henrik Tawast, joilla oli taloja myös tuolla maaseudulla ja vaikuttivat Vehmaallakin päin välillä.

[Calonius]

Nuo Vehmaan käräjät pidettiin Vinkkilän kylässä (Winckelä). Myös yksi herran Bertillin todistus oli allekirjoitettu Vinkkilässä 9.12.1623. Tästä tuli mieleen eräs löytö:

Kymmenysluettelo 1639-1639 (7196)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10702976

Specification på den edla och weelborne frus Margareta Finckees till Canckais underpant bönder i Weemå sochn
Puotila - Thomas Erickssån - 26 (skatt) - förmedlat(?) (mantall)

Förmedla tarkoittaa toimia välikätenä. Ei siis välttämättä asunut talossa?
Edellä lukee:
Giör rusttienst och inthet består (?)
Bestå tarkoittaa esim. Vastata kuluista / maksaa. Vaikuttaa kyllä lampuotivoudilta. Seuraava sivu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10702977

Puosta - Thomas Erickssån - 16 (skatt) - 1 (mantall)
Tämä on luultavasti eri henkilö.

Des tall wissa medh min egen håndh union(?) skriffwidt Signatum Winckile den 28 Aprill åhr 1641
Thomas Erichsson 641

On ilmeisesti oma allekirjoitus. Näyttää aika samalta käsialalta kuin koko listan kirjoittaneen käsiala. Listalla nimi Thomas Eriksson on kuitenkin kirjoitettu hieman eri muodossa kuin allekirjoituksessa. Koska on kirjoitettu Puotila eikä Botila, voisi ehkä arvella Thomasin olleen suomenkielinen?

Turun tulliluetteloissa muuten juuri huhtikuussa ei mainita Thomas Pyttyä eikä Thomas Erikssonia, mutta maaliskuussa ja toukokuussa kumpikin useaan kertaan.

Toinen vastaava allekirjoitus on täällä:

Läänintilikirja 1639-1639 (7192)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10744538
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10744668

Specification på den edle och wälb: frus fru Margreta Finkens till Canckais underpantz ränter i Wema sochn

Puotila Thomas Erichsson
Puosta Thomas Erichsson

Destill wisse med min egen handh underskrifuit signatum
Wiickala (Winckala?) den 28 April: åhr 1641
Thomas Erichsson

Näyttää olevan sama lista, mutta tällä kertaa kirjurin myöhemmin kirjoittama / kopioima.

SAY Vehmaa 1634-1653 Puosti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1212082
Ruskealla tekstillä 1639 "Thomas Eriksson"

SAY Vehmaa 1634-1653 Puotila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1212073

Rytt. Thomas Erss.
Vaimo Lisbeta aina vuoteen 1652, jolloin sen kohdalla myös merkintä "mor".

SAY Vehmaa 1654-1673 Puotila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1219231

1656
Rytt hu
Thomas Erichss
Lisbeta h.
Kirstin dr.
Margeta dr.

Vuonna 1657 talossa on Doct. Eskill eli piispa Aeschillus Olai Petraeus.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1948

K todennäköisesti Turku 26.9.1657 (haudattiin Turun tuomiokirkkoon 17.1.1658).

Myös SAY kertoo Eskillin olevan "sahl." vuonna 1659. Thomas Eriksson mainitaan ruskealla vielä 1664, mutta ei välttämättä tarkoita, että hänkään olisi enää silloin elossa.

SAY Vehmaa 1620-1639 Puotila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204062

Thomas Eriksson mainitaan harmaalla jo 1627, mutta Thomas punaisella jo 1622. Naapurissa Vainionperässä mainitaan Thomas Erss punaisella jo 1621. Tuossa talossa mainitaan nimismies Otto Carlin vuodesta 1627.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204063

Vinkkilässä oli siis nimismiehen talo, jossa Otte Carlin vuodesta 1628:
SAY Vehmaa 1620-1639 Vinkkilä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204088
SAY Vehmaa 1634-1653 Vinkkilä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1212106

SAY Vehmaa 1620-1639 Rautala
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204122
Vuodesta 1630 Thomas Erichss, jota ennen Erich Hendersson

SAY Vehmaa 1600-1619 Rautala
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5368916
Erich Henrichss jo vuodesta 1600, myös nimellä "Lill Erich" 1612. Samana vuonna "Her Erich", mutta saattaa tarkoittaa Erich Sigfredssonia. Paimenmuisto ei tunne Vehmaalla Ericus Sigfridiä. Saattaa olla Ericus Michaelis Kurck, sillä vuonna 1614 on maininta "Erich Mickellss".

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1337

SAY Vehmaa 1580-1599 Rautala
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204267
Erich Henderss. jo vuodesta 1580.

SAY Vehmaa 1560-1579 Rautala
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1209324
Erich Henderss. vuodesta 1572, isä ehkä Henrich Clemetsson.

Tämä Rautalan Thomas Eriksson saattaa kyllä olla ihan eri henkilö.

Noilla Vehmaan käräjillä mainittiin Zachariaan tulleen Thomas Erikssonin luo Viljattulaan.

SAY Vehmaa 1620-1639 Viljattula (Under Lokalax Kapell)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204159
1627 Thomas Erichss. 16 ö 1 m. u. Prestebooll
Maininta punaisella jo 1621.
1630 Her Jören Capalaan (punaisella 1629)
Erich Larsson, 1626 husman

SAY Vehmaa 1600-1619 Viljattula (Under Lokalax Kapell)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5368912
Erich Larsson
1616 vihreällä:
Erich Larss. ödhe blifwit 1616, upt. af Thomas Erichss ... förfallit till huus, dijker o. giärdsgårdar (?)

Tässä jotain varmistelua:

Turun läänin maa- ja henkikirja sekä karjaluettelo 1645-1645 (7225)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13486392

Vehmo
Potila
Thomas Erichsson - Rytt:
Utbyskat - brukas under Haris (Saris?)
Förmedlat
Utbijs ? under Rendenitu ? - frelse under Pijlåis
Utbyskatt - Thomas Ersson bruker
Rauda
Thomas Erichsson - Rytt:
Vekilax(?) - Thomas Ersson i Puotila(?) skatter her effter

Sotilasrullia:

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053397_00198#?c=&m=&s=&cv=197&xywh=719%2C86%2C2508%2C2056
639
Ryttme R:t - Staffan Christersson i Storrartais leifd af Madz Madzson, Thomas Erichzsons dreng i Botila född i Wanhakyllä

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053419_00061#?c=&m=&s=&cv=60&xywh=2381%2C1358%2C4090%2C3353

Weemo sochn
Thomas Erichsson för Botila och Raudha - Haf ….des bref at niuta för twenne ryttinger

Näyttää siis Rautalan Thomas sittenkin olevan sama kuin Botilan Thomas.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053422_00036#?c=&m=&s=&cv=35&xywh=592%2C1447%2C4828%2C3957

Whemo häradt och sochn
626 Jacob Erichsson i Kyrckieby, Thomas Erichsson i Botila som honom ifrån Slotet berget hafwer skal skaffen tilstädg

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053493_00010#?c=&m=&s=&cv=9&xywh=2640%2C102%2C2844%2C2331

Wehmo häradt
Johan Knutzson - Thomas Erichssons ?: i Rauda
Jacob Jörensson - Thomas Erichssons ?: i Botila

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053446_00013#?c=&m=&s=&cv=12&xywh=771%2C349%2C4023%2C3298

Weemo sochn
Thomas Erichsson - Tien - Jacob Jörensson i Bootila uthi de afgågnes stelle för 64... (640?)


Maa- ja henkikirja sekä karjaluettelo 1647-1647 (7233)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10644934

Wehmo sochns mantals och folckz lengd Ao 1647

Ryttare
Puotila
Thomas Erichsson
Hustru
Johan dreng
Malin, Maisa, pigår

Läänintilikirja 1649-1649 (7237)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10643640

Extraordinari Afkortningar
Efer landzhöfdingens wälb:ne Lårentz Cråutz breef denn 19 Sept: 648 hafwer Thåmmas Erichsson i Bouthila i Weemo sochenn bekommit frit för sin lidna stada, af wårdelld, uthi - 3 åhrs tijdh, ett hemmans ränta i be:te S: Pimipoiu be:dt
Ränttar uthi ågeligit och Gierdenn nembl:

Kymmenysluettelo 1639-1639 (7196)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10702540

Kirje:
Efter däth breffwijsaren Thomas Eriksson hafuer … cemnarens Johan Ottosons ransakningz ...sampt mantalls och skattlagningen (?) i Finlandz … tydendes opå någre hemman uthi Weomå sochn belagen, för des ringe äghen och ...såde wara förmedlade, Bootila … 1 ¼ m:ll och Rauda om ⅔ m:ll, sampt med desse hemma han af öde optagit hafuer, ähre Pååste och Stoorwart...by, icke gör under skiäll …
Datum Åbo stadh den 15 Octobr 1639
Peer Brahe

125 - Lakimääräiset käräjät - Masku, Lemu - 1639 30/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791774

För 1636 bekommer Sigfredh i Tammistå i Merimasko sigh hafwa lefweret Thomas Erichsson i Bootula ungen stuter -3 st:r fåår, -3 gambla och tree unga … detta will Dn: Ericus Nicolaij efterfrågha, och af Be:te Thomas igensökia.

Tuossa yhdistyy Merimasku ja Uudenkirkon kirkkoherra Ericus Nicolai tähän Puotilan Thomas Erikssoniin. Tämä Puotilan Thomas Eriksson on varmastikin juuri Kankaisten lampuotivouti Thomas Eriksson, jolla oli siis myös talo Merimaskun Tammisaaressa. Sitä puoltaa nyt moni muukin esille tuotu asia tässä ketjussa.

307 - Lakimääräiset käräjät - Mynämäki (Wirmo) - 1643 27-28/2 334
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791960

Fullmechtigen af Thomas Erichsson i Boodila och Wemo sochen, Johan Johansson, inlade Thomas Erichssons underskrefne räckning emot kyrckioherden i Wirmo her Johan Nicolai lydande dhen -458 dlr 2 ½ /öre Capitall der till interesse som han på så mongen åhr kräfwer: der emot sade her Johan sigh kunna bewisa at hafwa samma geld alredhe tillfyllest betaalt …

[Calonius]

Puotilan historiasta vähän:

https://www.genealogia.fi/genos-old/71/71_18.htm
KARPALAISTEN NAISPUOLISIA SUKUHAAROJA
TAPIO VÄHÄKANGAS, Muurame
...Vuorenpää oli 1581-86 Annan säterikartano ja sen omisti 1592 Tomas Erikinpoika.[14] Tomas Erikinpoika (Oxhorn) omisti myös Merimaskun Kuuslahden…
...Christoffer Blome mainitaan ensimmäisen kerran Piiloisten yhteydessä v. 1562. Hän sai kahdelle talolle verovapauden 1570.[19] Pitkäaikaisen voudin ja tuomarinsijaisen Christoffer Blomen vaimo Elsa on ollut Lasse Vilpunpojan tytär, sillä hän omisti Vehmaan Puotilan kylässä Raudanniitynperän, joka vuonna 1540 on merkitty Lasse Piiloisen omaksi. Blome kuoli 1582, eikä avioliitosta jäänyt lapsia. Elsan myöhempi puoliso, Taivassalon Korven herran Påvel Jönsinpojan poika Lasse Paavalinpoika (Piiloisten sukua, sinetissä metsäkarju) hankki 2.12.1586 vaimonsa omistamille Piiloisille, Ojalle ja Putalle verovapauden. Hän sai ne 3.8.1594 rälssitiloiksi maanlain suomia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen: kun rälssimies nai rälssittömän naisen, sai hän vaimonsakin maat rälssiksi…
… Vuonna 1588 Lasse Paavalinpoika menetti Markku Putalle tälle kuuluvan osuuden maaomaisuudesta. Lassen ja Elsan avioliitosta ei jäänyt lapsia.[20] Piiloisten ja sen alustalaistilojen omistusoikeus oli sen jälkeen epäselvä. Niinpä Jesper Matsinpoika Cruusin rälssintarkastuksessa Piiloisten samoin kuin Ojan omistajaksi 1614-39 on merkitty Florinus- ja Blom-sukujen esi-isä Thomas Eskilsson, Kristoffer Blomen sisaren poika. Kuitenkin se oli läänitetty jo 1606 Baltzar Bäckille, jonka vaimo oli Lasse Paavalinpojan serkku.[21] Näin Elsa Lassentyttären perimä maaomaisuus joutui hänen miestensä sukulaisille…

https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm
Peder Dansken jälkeläiset
Tapio Vähäkangas, Muurame
… Mårten Filpuksenpoika esiintyy pari kertaa Bitzien sukupiirin yhteydessä. Hän oli todistamassa 1485 Knut Bitzin antaessa huomenlahjan vaimolleen Birgitta Kristerintyttärelle ja Henrik Bitz nuoremman tehdessä maanvaihtoja…
… Kaniikin ja hänen emännöitsijänsä suhteesta on syntynyt myös tytär, joka on mennyt naimisiin jonkun Eskon kanssa. Sitä todistaa se, että Turun linnankirjuri Tomas Eskilinpoika aloitti uransa Kristoffer Blomen apulaisena 1574, ja Tomaksen pojat käyttivät sukunimenään joko Blom tai latinalaistettua Florinus-nimeä. [89] Tomas Eskilinpojasta tuli Tahvion Peder Friisin lasten holhooja. Maanlain mukaan pääsääntöisesti isänpuoleinen lähin sukulainen joutui holhoojaksi. Kristoffer Blomen lesken Elsa Lassentyttären perimän Piiloisen omistussuhteista ei ollut täyttä selvyyttä. Niinpä Jesper Matsinpoika Kruusin rälssintarkastuksen yhteydessä 1619 Piiloisen omistajaksi on merkitty Tomas Eskilinpoika. [90]...

Hieman viittaa taas siihen, että Thomas Eriksson voisi olla Ericus Henricin poika, sillä Ericuksen viimeisin vaimo oli Christina Thomasdotter Blom. Tuolla mainitaan Thomas Eriksson Oxhorn, mutta tämä Kankaisten vouti ei kai millään voi olla se, koska Oxhorn ei missään nimessä kai elänyt 1650-luvulle? Oxhornin tarkka kuolinaika ei kai ole tiedossa.

Joka tapauksessa nyt tiedetään jo paljon varmemmin tästä Kankaisten voudista. Vaimo oli Lisbeta ainakin vuoteen 1656. Thomas Bytin vaimon tiedetään olleen ainakin tuosta samasta vuodesta 1656 lähtien Margareta. Vuonna 1655 Thomas Pytin talossa (gård) kuoli vaimo, mutta ei kai ole varmaa, onko kyseessä nimenomaan Thomas Pytin vaimo.

Kirkontilit:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676244
Een hustru ifrå Thomas Pyttis gård på Aningas gatan summan till med Söndagz klockorna
Aninkaistenkadun Thomas Pytin talossa asuva vaimo haudattu 30/4 1655.

Mant. 1656:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10653733
Aninkaisten kortteli
Thomas Bijtti, vaimo Margareta, piiat Carin ja Brita, 4 henk.

Näyttää siltä, että Thomas Bytti ei ole tuo Kankaisten vouti.

Seuraavaksi voisi pureutua Turun talokauppoihin, joissa näitä samoja henkilöitä esiintyy. Thomas Eriksson oli nimittäin Turun pormestarin Bertill Mårtenssonin vävypoika, joten nyt on ehkä saatu selvitettyä Bertill Mårtenssonin yhden tyttären nimi Lisbet. Toinen vävy oli Mynämäen herra Johan eli Johannes Nicolai Wenno. Tämä tytär oli kai Margareta. Näyttää tulevan sekavat kuviot. Miten tämäkin liittyy tähän:

TRO 30.3.1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474416
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474420
Simotei Suku Forumilla: Pitkä juttu Peter Jesenhausenin ja lankojen Thomas Erikssonin sekä Johan Hanssonin välisestä riidasta edesmenneen appiukko Hans Hanssonin rahoista. Mukana oli myös anoppi Kirstin Johansdr ja tämän poika Erich Hansson (joka on Viipurissa) sekä Jesenhausenin edesmennyt lanko Henrich Hansson…
Hans Hansson oli Vehmaan kruununvouti ja omisti Lokalahdella Harois-nimisen talon. Vävyt Thomas Eriksson ja Peter Jesenhaus näyttävät olleen lirissä appiukon velkojen kanssa ja Turun raastuvassa puitiin näitä juttuja jonkun verran.

Tor Carpelanin mukaan Hans Hanssonin tytär Beatan (k. n. 1662) toinen avio oli Petter Jesenhausenin kanssa, ja taas toinen nimeltä tuntematon tytär oli aviossa Thomas Erikssonin kanssa.

[virpinissila]

Pari pientä huomiota. Näistä Bertill Mårteninpoika kiinnostaa, koska olen Wennon jälkeläinen. Bertill Mårteninpojan lapsia on ollut esillä muistaakseni Kaljala- ketjun tuomiokirjapoiminnoissa ja Toropainen on niitä esittänyt vuodelta 2010 olevassa ”Pytyn perilliset”- artikkelissa. Johannes Nicolain vaimo oli Brita Bertilintytär, ei Magareta. Britan koko nimi oli jossakin Mynämäen tuomiokirjassa, johon annoin joskus Wenno-ketjussa linkin. Näkyy myös SAY:ssa. Sisar Margareta on kyllä näissä perintöjutuissa, mutta on jonkun muun vaimo. En ole yrittänyt hahmottaa perhekokonaisuutta.

Toropainen tuottaa paljon aineistoa. Turun yliopiston sivuilla on artikkeli ”Taistelu Suikin kauppatalon omaisuudesta 1600-luvun Turussa” (2017), jossa hän viimeisessä kappaleessa sanoo ”… pormestari Bertil Mårtenssonin vaimo Gertrud Pärsdotter…” https://research.utu.fi/converis/portal/Publication/28239564?lang=fi_FI Alkuperäisessä lähteessä ei minusta sanota niin, luettelossa mainitaan Gertrud Pärsdotter ja sitten seuraavana entinen pormestari Bertill Mårteninpoika. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474485 (Toropaisella väärä f. numero, oikea on 431). Ehdin jo innostua, mutta ei taida olla kyse pormestarin vaimosta vaan jostakin todistajana pormestarin lisäksi olleesta vaimosta.

Wennno tytär avioitui Vehmaan kappalaisen Ericus Johanniksen vaimon Elinin toisesta avioliitosta syntyneen pojan kanssa, joten hänkin kiinnostaa.

Virpi Nissilä

[Calonius]

Pari pientä huomiota. Näistä Bertill Mårteninpoika kiinnostaa, koska olen Wennon jälkeläinen. Bertill Mårteninpojan lapsia on ollut esillä muistaakseni Kaljala- ketjun tuomiokirjapoiminnoissa ja Toropainen on niitä esittänyt vuodelta 2010 olevassa ”Pytyn perilliset”- artikkelissa. Johannes Nicolain vaimo oli Brita Bertilintytär, ei Magareta. Britan koko nimi oli jossakin Mynämäen tuomiokirjassa, johon annoin joskus Wenno-ketjussa linkin.

Kiitos korjauksesta! Vähän hätäilinkin tuon kanssa enkä tarkistanut. Siksi lisäsinkin kai-sanan sinne väliin. Täytyy pian käydä tarkemmin nuo kuviot läpi.

Toropaisella on tapana mielestäni välillä tiivistää liikaa, jolloin sisältö (sukututkimuksellisesssa mielessä) ei ole yksiselitteinen vaan joskus jopa harhaanjohtava.

[Benedictus]

Hieman viittaa taas siihen, että Thomas Eriksson voisi olla Ericus Henricin poika, sillä Ericuksen viimeisin vaimo oli Christina Thomasdotter Blom. Tuolla mainitaan Thomas Eriksson Oxhorn, mutta tämä Kankaisten vouti ei kai millään voi olla se, koska Oxhorn ei missään nimessä kai elänyt 1650-luvulle? Oxhornin tarkka kuolinaika ei kai ole tiedossa.

Joka tapauksessa nyt tiedetään jo paljon varmemmin tästä Kankaisten voudista. Vaimo oli Lisbeta ainakin vuoteen 1656. Thomas Bytin vaimon tiedetään olleen ainakin tuosta samasta vuodesta 1656 lähtien Margareta. Vuonna 1655 Thomas Pytin talossa (gård) kuoli vaimo, mutta ei kai ole varmaa, onko kyseessä nimenomaan Thomas Pytin vaimo.



Hyvin kiinnostavaa, että tämä vouti Thomas Eriksson vaikuttaisi olevan yhteydessä Ericus Henrikiin maaomistusten kautta?

Ensimmäinen Caloniuksen löytämä maininta on hänestä 1624 eli ajallisesti hyvinkin sopisi Ericuksen pojaksi hänen ensimmäisestä aviostaa.
Cristina Thomasdotter Blomin poika ei ajallisesti voi olla, eikä koskei käytä tuota Blom-Florinusten nimeä, joka vaikuttaisi olleen käytössä melkein kaikilla suvun jäsenillä jo tuohon aikaan.


Myös ajallisesti Stephanus Henrici voisi olla Ericus Henricin veli.
Ericus Henrici oli lisänimeltään Björneburgensis eli porilainen, toisaalta Stephanus Henrici nimitettiin Kokemäen kirkkoherraksi, mikä voisi viitata, että oli itse sitä halunnut jos olisi ollut sieltäpäin kotoisin.

Kokemäellä ja Huitttisissa vaikutti tuohon aikaan Tackujen suku, jonka jäsenissä olisi Henrik nimisiä isäkanditaatteja.


Heittona: voisiko Thomas Eriksson ja Thomas Bytti olla veljeksiä, joilla on sama nimi?

[Calonius]

Hyvin kiinnostavaa, että tämä vouti Thomas Eriksson vaikuttaisi olevan yhteydessä Ericus Henrikiin maaomistusten kautta?

Näyttää olleen paljon samoissa kuvioissa mukana. Oli myös takaamassa joitakin Toijolan kauppoja, vaikka ei sieltä kai koskaan mitään omistanut. Kun taas Ericus Henrici omisti. Juuri tämä vouti Thomas Eriksson oli myös yksi niistä Mynämäen kuoriaidan lahjoittajista 1625. Ja nyt olen siitä kyllä lähes täysin varma. Kirjoitan siitä joskus myöhemmin lisää. Tuo seikka yhdistää hänet paikallisiin pappeihin.


Ensimmäinen Caloniuksen löytämä maininta on hänestä 1624 eli ajallisesti hyvinkin sopisi Ericuksen pojaksi hänen ensimmäisestä aviostaa.
Cristina Thomasdotter Blomin poika ei ajallisesti voi olla, eikä koskei käytä tuota Blom-Florinusten nimeä, joka vaikuttaisi olleen käytössä melkein kaikilla suvun jäsenillä jo tuohon aikaan.

Taitaa olla tosiaan vuodelta 1624 ensimmäinen maininta hänestä voutina, jonka olen löytänyt käräjäkirjoista. Maakirjoissa yms. näyttää olleen aiemminkin.

Lakimääräiset käräjät - Pöytyä (Pöytis) - 1624 9/12
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791139

--- Och fru Margreta Finckes fougdte Thomas Erichsson befallte Frandtz opskiära åkern, och betalla Gåriusses utlaghår, och det öffwer är skall han betalla Gårius gielldh medh ---

Mutta nyt täytyy muistaa, että yllä mainituilla Vehmaan käräjillä mainitaan:

1. Anno 1620 den 10 Septembris hafwer Thomas Eersson(?) underskr:t och försegladh et smedeskrifft emoth Bertils S: fader lydandes tw..t emoth sochnes witneskriften hwilka han och underskrifuit och försegladh hafwer tilförende.

Hän on siis allekirjoittanut ja sinetöinyt "herjakirjoituksen" Stephanus Henricistä jo vuonna 1620, joten on kai aivan varmaa, että on syntynyt 1500-luvun puolella.

Turun tuomiokirjat 1635 31/10
Robort Ronchen klagade öfver att Thomass Erichsson, fogde på Kankas, hotat taga honom i nacken och föra honom till slottet…

Uhannut ottaa Robertia niskasta kiinni ja raahata linnaan. Ei varmaankaan ollut mikään vanhus vielä vuonna 1635.

TKO ?.7.1650
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139434
Så aldenstundh lätter pröffwer och befinner aff Sal: Bårgmästarens Johan Knutssons egen handzskyyls skrifft och uthgifue Räckningh theet han giöör sigh skyldigh på Baltzar Larsons wägnar till Wälb. Sal. fru Margareta Fincke på Kankas rågh -23 tun: och korn 36 tunnor, och nu kundt be:te her Bryniels fulmechtige medh inge skriftelige skiääll eller bewijs föreläggia samma räckningh wara betalt: Hwarföre erkiände rätten thett Sal: Borgmästarens Johan Knutssons Erffuingar skola betala till Tommas Erikson som på deen tijden fougde war, och böör giöra redo för samma hamdlingar ---

Edesmenneen pormestarin Johan Knutssonin perillisten piti maksaa Johan aikoinaan Margareta Finckeltä otettu velka nyt entiselle voudille Thomas Erikssonille.

Esiintyy vielä aktiivisesti koko 1650-luvun tuosta eteenkinpäin. Arvioin hänen syntyneen noin 1590.


Myös ajallisesti Stephanus Henrici voisi olla Ericus Henricin veli.
Ericus Henrici oli lisänimeltään Björneburgensis eli porilainen, toisaalta Stephanus Henrici nimitettiin Kokemäen kirkkoherraksi, mikä voisi viitata, että oli itse sitä halunnut jos olisi ollut sieltäpäin kotoisin.

Jos näin on ja sen lisäksi Thomas Eriksson olisi Ericus Henricin poika, olisi Thomas sinetöinyt omalle sedälleen kohdistetun häväistyskirjeen.


Kokemäellä ja Huittisissa vaikutti tuohon aikaan Tackujen suku, jonka jäsenissä olisi Henrik nimisiä isäkanditaatteja.

Täytyy pitää mielessä...


Heittona: voisiko Thomas Eriksson ja Thomas Bytti olla veljeksiä, joilla on sama nimi?

Heh! Kaikkea olen ajatellut, mutta en vielä tätä. No, hyvä pitää kaikenlaiset vaihtoehdot avoinna. Tämä on kumma juttu, sillä Thomas Bytti mainitaan Turussa aivan samoihin aikoihin ensimmäistä kertaa kuin Thomas Eriksson voutina ja myös samoihin aikoihin heidät mainitaan viimeisiä kertoja Turun tuomiokirjoissa. Yritän käsitellä tätä kuitenkin enemmän omassa ketjussaan. Laitan tähän kuitenkin vielä yhden erikoisen huomion:

Nämä on kirjasta, jossa valittuja paloja Turun tuomiokirjoista.

Turun tuomiokirja 1637

Inventarium effter sal. Daniel Kleensorger… den 22 Septembris anno 1637
Extract vppå thet som bör betalas och giäldas
---
Simon Blom
Petter Thorwösten
En taget till s. Mannens begraffningh, som hon sadhe sigh eij än hafwa fått räckningar pä, aff
Clemet Mullin
Thomas Bytti j pertzeler för 35 D:r Silfvermynt. (betalas), 17 D:r Silfv. + 16 Öre (giäldas)

Ei mainintaa Thomas Erikssonista vaikka monia muita nimiä ylläolevien lisäksi. Yllä mainitut henkilöt näyttäytyvät kaikki Thomas Erikssonin yhteydessä Maskun tuomiokunnan käräjäkirjoissa.

Turun tuomiokirja 1638

Inventarium effter saligh Johan Meijer, som skedde uthi effterschreffnes dertill af rätten deputerade mäns Johan Hanssons, Petter Jesenhauses rådhmans, Sigfredh Johanssons stadzfougdens och Petter Sågares borgares här i Åboo närwaru och befans strax effter s. mannens dödh opå hans cammar, wara uthi förrådh som föllier.
---
Extract vthaff geldzböckerna opå den gelld der war till att inmana; vthaff
---
Her Erich i Ny kyrckian
Thomas Thomasson
Rådhmannen Robort Rancken
Borgmest. Johan Knutsson
---
Hans Hansson rådhmannen
---
Thomas Bylli 29 daller 18 öre
Petter Jesenhaus rådhman 40 daller
Bertola Simon
Mattz Hollo
Her Hindrich i Masko

Edesmenneen Johan Meijerin inventaario. Kymmeniä nimiä, joista osa yllä. Pakko olla väärintulkinta eli kyseessä varmasti Bytti. Turussa ei ollut ketään Bylliä ja tt näyttää joskus helposti olevan ll. Ei mainita lainkaan Thomas Erichssonia. Uuden kirkon Herra Erik on varmastikin Maskun Tammisaaren ratsutilalla oleva Kaarle Hoffmanin tyttären Ebban aviomies Ericus Nicolai Wenno. Maskun herra Henrik on Kaarlen veli Henrik Hoffman. Kaikki tuossa näkyvät henkilöt ovat selkeässä yhteydessä vouti Thomas Erikssoniin. Silti tämä vouti ei ole listalla (vaikka omisti talon Turussa), mutta Thomas Bytti on.

Samalta vuodelta vielä vastaavanlainen lista:

Turun tuomiokirjat 1638

Extract på dem, som haffwa till att fordra aff sal. Frans guldsmedh.
---
Peter Jesenhaus på sin swärfaders wegnar
---
Anders Mattsson
----
Thomas Erichzson Kanckas fougden 13 ½ lodh Silfwerpeningar
---
Anno 1639 in oktobri är detta creditorerne emillan deelt och bekommo hwar pro quota, emädan ägendom eij tillräk., at hwar fick tillfyllest, som han boorde.
---
Peter Jesenhauses swärfader
---
Anders Mattsson
---
Thomas Erichsson 5 lodh 5 daller 8 öre
Ericus Arwidi på presteenckas weg:r i Rofwesi
---
Lefwereratt som föllier:
---
Rådhman Peter Jesenhaus togh silfrett och sochen peningarna på Hans Hanssons weg:r
---
Simon Thomasson på Hans Mårthenssons weg:r der iblandh war een kista a 3 d:r
Simon Thomasson togh och på Winters weg:r
---
Thomas Erichsons bekom hans tienare effter Thomases schrifftelighe begäran 5 lodh 5 daller 8 öre
---
På presteenckians wegnar i Rofwesi togh Hans Hansson
---
Anders Mattsson lefrerades sitt


Tuossa taas on samoja henkilöitä muuten, mutta Thomas Bytti on "ikään kuin vaihtunut" Thomas Erikssoniksi.

Ericus Arwidi on luultavasti tämä:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/550
Ericus Arvidi (K 1661)
Erik Arvidsson
Kotoisin Vehmaalta, S oletettavasti 1620-luvun alkupuolella.
Ylioppilas (Borealis, Wemoënsis) Turussa syyslukukausi 1640.
Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Torsten Stålhandsken rykmentin) saarnaaja ainakin jo 1643; Lopen kirkkoherra 1645/46.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku elokuu 1651.
K Loppi alkuvuodesta 1661 (ennen 29.5.).
P Getrud Michelsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen.

Onko tässä sama Ericus Arwidi?

https://www.karisalmi.fi/danielabrahami.htm

II Anna Danielsdotter (204111), (Taulusta 1) syntynyt Hauho, kuollut ennen 27.7.1660.
Puoliso: Ericus Arvidi Ancherus (98115) Iitin kirkkoherra, kuollut ennen 22.6.1669 Iitti. Herr Ericus Arvidi i Lyöttilä.
Akiander: "Ericus Arvidi Ancherus, var här kapellan förut, pastor 1662-1669. Gift med Karin Reuter, pastorsdotter från Siikaniemi. Barn: Johanna.
Anita Tuurala
Iitin kirkkoherrana oli vuosina 1662-69 Erik Arvidinpoika Ancherus, jonka puolisona on pidetty Karin Reuteria, Viipurin Siikaniemen kirkkoherran Samuel Reuterin tytärtä. Käsitys on ilmeisesti peräisin Viipurin tuomiokirkon tilimerkinnästä 29.1.1663, jolloin on merkitty soitetuksi isoa kelloa Iitin kirkkoherran Erik Ancheruksen ja Siikaniemen vanhan pastorin tyttären häissä »gamble pastoris dotterz på Sikaniemi», SSV XII, 1928, s. 142. Erik Ancheruksen puoliso oli Karin, mutta ei suinkaan Samuelintytär, vaan Pietarintytär. Asia selviää Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan kesäkäräjillä v. 1670 (Porvoo ja Hollola KO a 7, s. 148), missä niitä, joilla oli jotain velkoja autuaalle kirkkoherralle tai hänen leskelleen Karin Pietarintyttärelle, käskettiin maksamaan velkansa. Edellämainittu Viipurin tuomiokirkon tilimerkintä tarkoittaa ilmeisesti Siikaniemen aikaisempaa kirkkoherraa Petrus Aeschilli Asikanusta, joka oli kirkkoherrana 1641-50 k. v. 1650. Akianderin mukaan. Täten selittyy nimitys »gamble pastor», jota tuskin olisi käytetty Samuel Reuterista, joka vielä tämän jälkeen kauan oli virassa ja kuoli vasta v. 1679. Tämä Ancheruksen puolisona pidetty Karin Reuter oli ilmeisesti ensimmäisessä avioliitossa Liperin kirkkoherran Zacharias Sidensnören kanssa ja toisen kerran Liperin seuraavan kirkkoherran Georg Dannenbergin kanssa, jolloin hänelle syntyi tytär vielä v. 1712. Tämä olisi tuskin ollut mahdollista, jos hän jo v. 1663 olisi solminut ensimmäisen avioliittonsa. Karin Pietarintytär oli Erik Ancheruksen toinen puoliso, ensimmäinen oli Anna Danielintytär, joka kuoli n. v. 1662. Hänellä oli veli, korpraali Johan Danielinpoika, ja sisar, vaimo Kristin Danielintytär. Suom. Asut. Yleisluett. H 95 ja Iitin talvikäräjät 1662. KO a 2, s. 219 ja 224.

Tämän Anna Danielsdotterin äiti oli Anna Thomasdotter (Toppola), jonka kolmas puoliso (vihitty 1642) oli Hollolan nimismies Jöran Sigfridsson. Thomas Bytin leski maksoi 1660 edesmenneen miehensä velkaa Hollolan nimismiehelle Jöran Sigfridssonille.

TKO 16/7 1660
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12184401
Wthaf de 14 dlr kopp mt som Sahl: Thomas Pyttis Enckia hustro Margeta Frantzdr. eftter sijn Sahl: man befans skyldigh wara till Befallningsman Jöran Sigfredsson fron Hållola Sochn uthfäste för Rätte mz handstrekning uthi wanligh… bete enckian at betala 10 dlr k. På förber:de Befallningsmans wägner till Simon Stäckilä, som hon åth honom effter obligations innehöldh är skyldigh blifuen, såsom ock de öfer ge 4 dlr k. Åth Befallningsman sielf.

[Calonius]

Olen käynyt uudemman kerran läpi Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoja (digitoidut renovoinut). Olen nyt päässyt vuoteen 1634. Siihen mennessä Thomas Eriksson mainitaan mainitaan vain kahdessa yhteydessä ja niissäkin vain jonkinlaisena todistajana. Nuo kirjathan alkavat vuodesta 1623. Pitää taas kesällä käydä Turussa lukemassa konseptikirjoja.

Ensimmäinen juttu on tullutkin mainittua täällä aiemmin. Pitäisi joskus katsoa tämä tarkemmin, mutta jonkinlainen kuva on siitä, mitä tässä tapahtuu. En nyt tässä lähde tulkitsemaan sitä, vaan enemmänkin kiinnostaa Thomas Erikssonin rooli. Hänen palvelijansa Henrik Henriksson Hollolan Kuttajoelta liittyy tähän, minkä takia Thomaskin kutsutaan oikeuden eteen. Käykö mistään ilmi, missä tämä Thomas asuu? Jotenkin vaikuttaisi siltä, että Mickel Herraisen naapurissa, mutta ei sitä taideta suoraan mainita. Thomas Herrainen (mainitaan edesmenneenä 1633) asui Mätäjärvellä tätä ennen ainakin jo vuodesta 1616 ihan Matts Pytyn naapurissa. Merimaskussa talon omisti Lasse Herrainen. Vouti Thomas Eriksson omisti samoihin aikoihin talon Merimaskun Tammisaaressa. Ainakin vuonna 1643 Michell Herrainen asui Luostarikorttelissa. Tätä ennen asui Mätäjärvellä - Thomas Herraisen ja Matts Pytyn naapurissa. Pienenä huomiona mainittakoon vielä, että Thomas Erikssonin Kirkkokorttelin Kirkkokadulla sijainneen talon vuonna 1649 ostaneen Erik Falanderin vaimo oli Magdalena Ericsdotter Herrainen.

TRO 1629 15/8:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507565

Lisbetta Larsdotter… M: Hans Baltzersson skreddare i Herrais Gårdh... Thomas Erichssons tienare (palvelija) Hindrich Hindersson i Kuttaiocki ifrå Hollola Sochn (SAY) … Hennes syster Walborgh ...Sama dagh kärde M: Hans Baltzersson skredare till sijn nabor och granne Michill Herrainen i samma Gårdhen ...
Oikea alalaita ja jatkuu seuraavalla sivulla:
… Lijsbettes kläder… sin hosbonde Thomas Erichsson ifrån Slotthz der i stugun(?)… i stugun till M: Hans ... Pighan Lisbette … Hindrich syster Walborg … dreng Marten Clemetsson… same daghh kände M: Hans Baltzersson skredare, till sijn Nabor och granne Michell Herrainen i samma ...

TRO 1629 26/8
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507570

Samma dagh kom Brijta Lars för rätthen och klagade andra gången på M Hans skredare om dhe 14 daler penningr, uthur hennes kiste bort kommer äre …

TRO 1629 23/11
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507465

Då kom för rätten Brijta Larsdotter, som hafr tient här i staden uthi Åbo, hos Michell Herrainen i otto åhr och gaf klageligen tillkenna, at hon hafr mist(?), hos Mestar Hans Baltzersson skreddar boendes i samma Herrainens gårdh --- Der till M. Hans swärade, för migh min hustro och lege folckett will migh gerne swära och deras lagh gå, men ingelunda för mijer gester, för eij när mije gestes Thomas Erichssons tienare Hindrich Hindrichsson i Kuttajoki ifrå Hållola sochn --- kom och för:e drengens Hinrichs husbonde, Thomas Erichsson för rätten, medh een tilbudin Edh låuade wela frije och wara god för sijn tienare Hinrich, at han för sådant tillmålo och beskyllningar oskyldigh wara skall och der till framdeles för sigh och för:te tienare Hinrich till saken swara will så frampt M. Hans här effter will der uppå klandra, och honom tiltala om samma tiufnet, mer icke will för:e Thomas Erichsson, för dem som der inne och uthgååt och eliest der inne medh honom waridt hafuer, ---

Ihmetyttää erityisesti se, että mielestäni Thomas Eriksson ei näy millään varsinaisilla Turun manttaalilistoilla missään vaiheessa. Tosin tällaisilla erikoislistoilla näkyy:

Läänintilikirja 1638-1638 (7181)

Längd oppå de oförmögna som intht förmån betala sijn Barkungh penninghare
Kirkko
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10593726
Thomas Erichssons brukar ingen

Affortningz Ländh på Baackungs pennigarna 1638
Kirkkokortteli
Thomas Erichssons gårdz och obruket

Laskelmat ylimääräisistä veroista sekä selvitykset rästeistä 1639-1639 (7194)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10644239
Affkortning och oförmögna som icke förmå att betala sin Baackugns pengar for A:o 1639
Thomas Erichzsons, brukar ingen

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10644317
Affkortning på Baakugnspeningarna för åhr 1638

Kirkko
Thomas Erichzsons gårdz, och obrukader - 1 / 16

Laskelmat varsinaisista ja ylimääräisistä veroista 1641-1641 (7211)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10592931
Extract uthaff Aboo stadz … 1641
Kirkko
Thomas Erichssons gårdh ödhe

Tämä taitaa olla juuri se talo, joka lopulta pitkien kauppakiistojen jälkeen myytiin 1649 Erik Falanderille. Yksi mielenkiintoinen maininta tämännimisestä henkilöstä on jo vuodelta 1617:

Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (483Ba)

The frijkarlars manttall i Åbo stadh … uthi Aprill åhr 1618
Kirkko
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719888
Hos Halla Jacob är Thomas Erichsson

Mahtaisiko olla jopa sama edellä mainittu Kirkkokorttelin talo.

Joko Thomas Eriksson ei asunut porvarina Turussa tai sitten hän käytti jotain toista porvarinimeä.

[Calonius]

Niin, se toinen oikeusjuttu välillä 1623-1633, jossa Thomas Eriksson mainitaan on tässä (osittain kirjoitettuna):

TRO 1633 9/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483282

Lars Bårgare kom för rätta --- her Johan kyrckio wärden --- Lars Borgare sade det han icke begierer deras Edh, uthan her Johans, effter Thomas Erichsson för honom hade sagt, samma gryta warit brukat i kyrckiones måldningh som kemnär Petter Jesenhaus skulle påhördt hafue, her Johan sade sigh wäll och trygger kunna göra sin Edh ---

Tässä jutussa Lars Bårgare väittää Erich Anderssonin varastaneen häneltä padan(?) (gryta). Sitä oli kai käytetty kirkon maalauksessa? Ja oli ollut jossain vaiheessa kirkon kellarissa. Paimenmuiston mukaan tämä kirkonisäntä herra Johan ei voi olla oikein muukaan kuin Wenno, Johannes Nicolai (K 1667), josta tuli viimeistään 1635 Mynämäen kirkkoherra. Ericus Henrici Björneburgensis, Lemun kirkkoherra, oli ilmeisesti lyhyen aikaa häntä ennen Mynämäen kirkkoherrana. Oikeuden päätös lukee vielä pari sivua myöhemmin.

Erikoista, että tässäkin mainitaan Thomas Eriksson ilman minkäänlaista määrettä, aivan kuin olisi tunnettu porvari, vaikka hän ei ole Turun manttaaleissa. Lähes poikkeuksetta sellaiset henkilöt esitetään tarkemmin. Lars Bårgare vaatii Johanin valaa, koska Thomas Eriksson
oli sanonut hänelle, että pataa(?) oli käytetty kirkon maalauksessa, mistä kemnäri Petter Jesenhausin olisi pitänyt kuulla.

Tässä jutussa mainittu Thomas Eriksson on melko varmuudella Kankaisten vouti, joka oli muutenkin tekemisissä Johannes Wennon kanssa.

Tämä Wenno mainitaan muuten jo 10 vuotta aiemmin näissä kirjoissa:

TRO 1623 24/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483576

Då på Ehrwijrdigh herres Biskopens wägna anklagadhe D. Johannes Nicolai en tiuf Jacob Hansson …


Olisikohan tämäkin sama herra:

TRO 1631 6/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507495

D. Johannes Nicolaj Oeconomus ---

Itse asiassa hän taisi astua Mynämäen kirkkoherran virkaan jo 1634:

Mynämäki - 1634 30/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791511

D. Johannes kyrckioherden will gerna wetha om någon Inventarij Booskaps hafwer tillförende waritt i Prestegården …

Selvästi juuri astunut virkaan, kun kyselee inventaariokirjojen perään. Ja sama meininki jatkuu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791471

Her Johan kyrckioherden efter han nys är kommen till prestebolett och icke så wäll weett om prestegårdz uttengiar. Begärer han af retten någre godhe män som samma engiar wele besechta, och huru wide dhe liggia i synnerhz dhe engiar stor och Lille Saris desse der till förende, Hinrich i Palolais, Sigfredh i Warrais, Niels i Tuffwais, Marcus Kiffwikylä, Marcus i Karfwansu och Matz i Kasurla. Och detta medh flytt bestella.

Mynämäki - 1635 12/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791544

Kyrckeherden her Johan klageligen tillkenna gifwer att kyrckiones taak illa leker igenom hwilcket hwlfuen illa förfalla och begärer att sådantt i tijdh bettras måste …

Mynämäen kirkkoherra Johan (Wenno) ilmoittaa, että kirkon katto vuotaa pahasti ja se pitäisi korjata ajoissa. Kirkon kuoriaitahan uusittiin 10 vuotta aiemmin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791545

D. Johannes Nicolai kyrkioherde förfrågar sigh om Lajalettu engh under Wallaisbyy belegen, efter som gamble kyrckiones breff dett uthwijser, hwilcken engh S. her Mårten hans antesessor och efterfrågatt hafwer som lagläsarens Johan Jacobssons breff dett uthwijser daterat 1626 den 2 Junij …

Mynämäki - 1635 17/10
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791566

D. Johannes kyrckeherden klagar att igenom Nihattula (Wihattula?) boars elaka gärdzgårdar hafwer han liditt stor skadha till 10 Z:n korn och begärer att samma gärdzgårdar måtte befors...

Olisikohan tässä vielä alkuvuodesta 1634 Turussa:

113 - Lakimääräiset käräjät - Maaria (Vårfrukyrka), Raisio (Reso) - 1634 30/1 125
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791482

D. Johannes Oeconomus wid Åbo ...

[Calonius]

Pieni huomio vain noista tulliluetteloista:

Turun kaupungin maatulliluettelot 1639-1639 (7024)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18370791

Den 13 Decemb
Her Hendrik i Loimijoki

Paimenmuisto ei tunne ketään Henrik-pappia Loimaalta näihin aikoihin eikä ylipäätään ketään kirkkoherraa sillä nimellä. Ei näy täälläkään:
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=302&TYPE=HTML&LANG=FI

[Hannu Virttaalainen]

Pieni huomio vain noista tulliluetteloista:

Turun kaupungin maatulliluettelot 1639-1639 (7024)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18370791

Den 13 Decemb
Her Hendrik i Loimijoki

Paimenmuisto ei tunne ketään Henrik-pappia Loimaalta näihin aikoihin eikä ylipäätään ketään kirkkoherraa sillä nimellä. Ei näy täälläkään:
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=302&TYPE=HTML&LANG=FI
Tämä Juonikkaan poika ja Virttaan Heikkilän vävy on jonkun vuoden liian nuori: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=553 ja vain pitäjänapulainen vaan kyllä Heikkilässä SAY:ssa Her tittelillä

[Calonius]

Yksi raastuvanoikeuden juttu Thomas Erikssonista taas. Tuota käsitellään ainakin parin sivun verran eikä nyt ole aikaa tutkia tarkemmin. Kuitenkin jutun henkilöt ovat ihan mielenkiintoisia.

TRO 1649 17/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11601303

Acta emillan Carl Grelsson och Jochim Timme

Dhen 17 Marty nästledne insinuarade Carl Grelsson ifrån Raumo een chiämnärs doom, som war grasserat den 7 dito, emillan Jochim Time och honom, angående nogodt skytotijgz hyra, härrörande aff nogodt skutetijgh, som Jacob Wolle tilhördt hade, och han leffwerat Thomas Erichsson uthi antarordningh; Thomas dhet uthlagdt åth Carl Grelsson för 25 K.f.n på een ensa(?) honom opå han Carl hade giffwidt Thomas Erichsson sin obligation; Thomas Erichsson sedan updragit Jochim Time samma obligation i betalningh; och oansedt Carl Grelsson hade wäl warit giälden ständigh, men ? detta emot Times anfordran, at framledne Pär Tolmainens arffwingar wille haffwa samma fragt aff honom, hälst effter Tolmainen hade sigh tillhandlat samma skutetijgh straxt effter som han det hynde aff meerbe:te Thomas Erichsson ---

Jochim Timme on hyvin tunnettu. Pär Tolmaista en löydä mistään - luinkohan nimen oikein? Carl Grelsson taitaa olla Rauman kirkkoherra Grels Clementiksen poika Raumalla raatimiehenä toiminut Carolus Finnonius.

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/647

Finno, Gregorius Clementis (1568–1639)
Grels Clementis / Klemetsson
S (Strandbergin mukaan) 1568, oli kotoisin Turun seudulta.

Ylioppilas (Aboensis) Uppsalassa, kirjoittautui kollegioon 16.9.1601 ("studerat i Uppsala på egen bekostnad samt derigenom blifvit fattig").

Rauman kappalainen 1604, samalla pedagogion koulumestari ainakin 1604–1609, kirkkoherra 1615. Kalannin pitäjänmiehet pyysivät Finnoa kirkkoherrakseen 1609, mutta hän torjui pyynnön.

Omisti kaupunkitalon Raumalla torin varrella.

K Rauma (ennen 22.12.) 1639.

P1 Karin Olofsdotter, K Rauma 1614; P2 Kalanti 1623 (1625?) Elisabet Nilsdotter, K (haudattiin Rauman kirkkoon 4.6.) 1665, P2 V Kalannin kirkkoherra Nicolaus Erici ja Valborg Ludvigsdotter.

Gregorius Clementis Finnon poika, Raumalla raatimiehenä toiminut Carolus Finnonius ikuistutti perheen muiston seurakunnan kirkkoon sijoitetulla epitafilla, jossa on kuvattuna koko kirkkoherran perhe.

Kankaisten vouti Thomas Erikssonillahan oli esimerkiksi taloriitoja (Merimaskun Tammisaari) Kalannin kirkkoherran Nicolaus Ericin pojan, Kalannin (Uudenkirkon) kirkkoherran Ericus Nicolain (Neocleander) kanssa.

Carl mainitaan myös esim. tässä:

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1656

1663/64 Karl Lapponius, myöhemmin Norberg Carolus Johannis, Lappiensis 1656. Vht: Lapin kirkkoherra Johan Aurelius (Johannes Gregorii, yo Uppsalassa 31.10.1628, † 1692) ja hänen 1. puolisonsa Sofia. Ylioppilas Turussa 1663/64 Lapponius Carol [Johannis _ 76]. — Majoitusmestari Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1676 (palkkaluetteloissa nimenä Carl Hansson). † hukkui Bornholmin luona 6.12.1678. Naimaton.
---
Euran Lähteenojan Anna Olofsdotterin puolisot olivat 1:o lainlukija Hans Jakobsson, † ~1619 ja 2:o Gustaf Ivarsson Stiernkors till Särkilaks, katso A. Lähteenoja, Piirteitä Lähteenojan rälssitilan vaiheista, Satakunta V (1925) s. 202] är skyldigh blefwen, men mootwilligheetwijs skall hann för hålla, begärandes hånom sådant att betala på läggias måtte; Der emooth Före gaff Henrich sigh på samme åhrs Ränta till Carl Grelsson i Ramå [raumalainen raatimies Karl Grelsson Finno] betalt 2 T:r 20 Cap:r Spannmål, Smör 1 ll: Fläsk 1 ll: som qwittantzett Uthwijsar ... bleeff affsagt att Henrich i Kelho, betalar dhe resterande 6 D:r 8 ö: Sölf: m: till Fullmechtigen, och söökia H: Johan Carll Grelsson om dett han Uthan tillståndh Upburit haf:r bäst han kan och gitter). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 102 (XXIV); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 508; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 154 (isä), 222 (15.5.1667, mainitaan eräs Carolus Johannis); Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller II 1658–1661. SKHST 3 (utg. Ad. Neovius, 1902) s. 251 (isä), 319 (isä).

Täällä on enemmän tuosta Finnon epitafista:
http://bibbild.abo.fi/ediss/2005/TuhkanenTuija.pdf

Se on maalattu vuonna 1640, mutta en löytänyt maalaajan nimeä. Aika varma veikkaus on Thomas Bytin pitkäaikainen naapuri Aninkaisten korttelissa Jochim Neiman, joka maalasi myös esim. Henrik Hoffmanin epitafin. Hoffmannit kuuluvat tähän "samaan porukkaan" vahvasti.

Taas vahvistuu se kummastus, kuinka tämän Thomas Erikssonin vanhempia ei tunneta, kun hänet mainitaan niin monesti ja lähes aina sellaisten henkilöiden kanssa, joiden vanhemmat tai sukua laajemminkin tunnetaan.

[Calonius]

Täällä on enemmän tuosta Finnon epitafista:
http://bibbild.abo.fi/ediss/2005/TuhkanenTuija.pdf

Se on maalattu vuonna 1640, mutta en löytänyt maalaajan nimeä. Aika varma veikkaus on Thomas Bytin pitkäaikainen naapuri Aninkaisten korttelissa Jochim Neiman, joka maalasi myös esim. Henrik Hoffmanin epitafin. Hoffmannit kuuluvat tähän "samaan porukkaan" vahvasti.


Olihan tuolla Tuija Tuhkasen kirjassa tästä maalauksen tekijästä sittenkin:

Epitafin yläreunassa luonnehditaan lyhyesti mutta ylistävästi kirkkoherra Gregorius Finnon, Jumalan ja Kristuksen kirkon mitä ansioituneimman miehen elämää (ks. liite 8).
Meinander on arvellut maalauksen tekijäksi Jochim Neimania. Meinander 1913, 148. Tähän olettamukseen ovat sittemmin yhtyneet muut tutkijat. Ks. esim Hyvönen 1990, 85. Maalauksesta tarkemmin ks. Hyvönen 1990, 95-87.

Pär "Tolmainen" on rauman porvari ja tukkukauppias Peter Larsson Tolvainen. Kirjurilla on lähes samanlainen w ja m.

Rauman kirkosta:
https://archive.org/stream/bidragtillkn33suom/bidragtillkn33suom_djvu.txt

--- Mutta astukaamme jo sisälle, tähän kunnioitusta he-
rättävään rakennukseen. Juhlallinen hämäryys vallitsee siellä,
vaikka on kirkas kesäpäivä. Puolivälissä pitkää käytävää
kohtaa meitä vanhat, leveät hautakivet; niistä on laskettu
puoli käytävää ja koko kuorin lattia. Monesta on kirjoi-
tukset ja kuvat kuluneet näkymättömiin, mutta muutamista
voi vielä saada selvän. Siinä on esim. kauppias Tolvasen
hautakivi, jonka alla lepääjä on Rauman seuduilla sanan-
laskuksi tullut. Varakkaista näet usein sanotaan: „se on
rikas kuin Tolvanen".

https://www.geni.com/people/Pietari-Tolvainen/6000000010349159553

Lähteenoja, Aina; Rauma 1600 - 1721.Rauman kaupungin historia II

taulu 7. Tolvaisen suku.

Pietari Laurinpoika Tolvainen, (Rauman karjaluettelossa v. 1632) haudattiin Rauman kirkkoon 5. sunn. Kolmin. 1648: puoliso Briitta Jaakontytär Woijola mainitaan v. 1637 mantt.l.,samoin Kaarle Grelsinpojan valituskirj. 14.12.1650 RRA:n 1600-luvun liitteitä), haudattiin Rauman kirkkoon 6.6.1659.

Petri Karonen
Kämnerinoikeudet Suomen kaupungeissa suurvalta-ajan alkupuolella (noin 1620—1660)
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/36738/1/9789513943615.pdf

Siten maaherra Melkior von Falkenberg teki Jochim Timmen kanssa tammikuussa 1641. sopi muksen Uudenkaupungin, Rauman ja Porin pikkutullien, aksiisien ja leivinuunirahojen vuokrauksesta. [27] Menettely oli siis ajankohtana poikkeuksellinen [28]. Timmen vuokrasopimuskaan ei ollut tavallinen, sillä aivan suoranaisesti vuokraukseen liittyvien kohtien ohella se sisälsi useita lisäohjeita. Timmen oli esimerkiksi valvottava pikkutulleista ja
aksiiseista annettujen käskyjen noudattamista ja katsottava, että teuras
tajat, leipurit, oluenpanijat, kapakoitsijat sekä erityiset kaupustelijat
määrättäisiin tehtäviinsä. Lisäksi todetaan muun muassa, että talonpoi
kien piti rakentaa tulliaita kaupunkien ympärille, ja niiden valmistuttua
porvariston tuli huolehtia sen kunnossa pysymisestä. Varsinkin viimek
si mainittu tieto on sellainen, että sitä tuskin voidaan pitää aivan taval
liseen tullinvuokrasopimukseen kuuluvana. [29]

[29] VA 6812: 179. Vrt. esimerkiksi Pietari Brahen Pietari Laurinpoika Tolvaiselle 20.12.1637 antama avoin kirje koskien Rauman, Porin ja Uudenkaupungin tullinvuokrausta vuonna 1638 (VA 6812: 118v.—119); vrt. Lindholm 1892, s.130—131.

Täältä löytää sukuyhteydet Rauman Finno- ja Tolvainen -sukujen välillä:
https://sukuajahistoriaa.blogspot.com/2016/10/gode-aurelius.html