Kauko Kauhanen
18.06.17, 22:30
Moni sukututkimus viittaa Paikkalan kirjan Pappi, lukkari, talonpoika etc. sukujuontoihin, joissa on kosolti epätäsmällisyyksiä. Tässä hieman vuoden kestäneen selvityksen tuloksia Skopa-haaran alkupäästä, Niuvanniemeä hallinneen kapteeni Anders Skopan perillisistä.
Paikkala mainitsee kapteenin olleen naimaton ja hänellä olleen aviottomia lapsia. Henkikirjoja tutkiessa Anders Johansson (joka poikkeuksetta mainitaan vain patronyymillään) löytyy kaikista henkikirjoista väliltä 1638 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648501) - 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644722). 1639 hänelle on merkitty puoliso (h) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12402437 ja puoliso esiintyy systemaattisesti vuoteen 1654 asti http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12393253.
Näyttääkin enemmän siltä että kapteeni oli säällisesti naimisissa, vaikka puolison nimeä tai vihkimistä ei löydykään. Sen sijaan hänen vanhin poikansa Anders Andersson lienee ollut hulttio eikä aviossa. Tähän viittaa ensinnäkin se, ettei häntä löydy Niuvanniemen tai lähiseudun asujaimistosta mistään henkikirjasta, ja toisekseen Anttia syytettiin vehtailusta Marketta Simontytär Kolarin kanssa Kuopion käräjillä 9.1.1662.
Kapteenin vanhimmaksi pojaksi Antti paljastuu jo Paikkalan mainitsemasta käräjäkirjasta 13.6.1687 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3872674. Käräjillä ei kuitenkaan käsitelty kapteenin perinnönjakoa, vaan kyse oli riidasta Niuvanniemeä hallinneen toiseksi vanhimman kapteenin pojan Kustaa Antinpojan kanssa. Oikeus määräsi tilan vanhimmalle pojalle, minkä perusteella on oletettu että Niuvanniemeä hallinneet jälkeläiset olisivat Antti Antinpojan perillisiä. Minkäänlaista merkintää ei henkikirjoissa ole siitä että poika-Antti olisi ottanut tilaa haltuunsa. Sen sijaan henkikirjoissa näkyy isäntänä Kustaa.
Kuopion talvikäräjillä 1728 ongelma selviää: Antti Antinpojan poika Erland vaatii Niuvanniemeä ja sinne jäänyttä irtaimistoa itselleen Kustaa Antinpojan pojalta Juholta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24196997 aiemmin mainittuun käräjäpäätökseen nojaten - yli 20 vuotta isänsä kuoleman jälkeen. Juho esittää kuitenkin käräjille sopimuksen, jolla Antti ja Kustaa sopivat Antille maksettavasta 50 taalerin korvauksesta, jonka Antti on kuitannut viljana 21.2.1689.
Paikkalan Antti-pojalle merkitsemät pojat Johan ja Erik ovat siten Niuvanniemen perillisiä, eli Kustaan poikia, mikä paljastuu paitsi em. pöytäkirjasta, myös monista keskinäisistä riidoista (esim. heinäntekoa koskeva juttu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24198233).
Kapteenilla oli kolmaskin poika, Ernest, joka mainitaan Kustaan veljeksi henkikirjoissa 1688 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12338928, 1689, 1693 ja 1694. Kuopion käräjillä 1.6.1697 kirkkoherra Henrik Hoffren valittaa Ernestin, puolison ja kolmen lapsen menehtyneen keväällä ja odottavan yhä hautausta arkuissaan Niuvanniemen torppansa lattialla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3701433. Paikalla on myös Kustaa joka valittelee enemmän menetettyä satoa kuin veljeään. Parikin juttua löytyy, joissa Kustaan poika Juho yrittää myöhemmin saada Ernestin perillisen Kalle Skopan pois Niuvanniemen mailla olevasta torpasta, mutta käräjäoikeus toteaa kapteeni Antin aikoinaan myöntäneen torpan paikan Ernestille, jossa Kalle asuu isänsä jälkeen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24163052.
Kapteenilla oli myös tyttäriä. Ylioppilasmatrikkeli mainitsee Kuopion kirkkoherran Staffan Linaeuksen toisena puolisona Maria Skoopan http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1845. Samassa yhteydessä on käräjäkirjamainintoja, joissa Marian patronyyminä on Andersdr. Kirkkoherra Linaeus kuoli 1675, minkä jälkeen leski Maria hallitsi vielä kuutisen vuotta pappilaa - ilmeisesti uuden kirkkoherran Krister Lackmannin kanssa ei velkoja ja omaisuutta saatu jaettua nopsaan. Marian synty ajoittunee välille 1640-1650, minkä takia hänet voisi mieltää ennemmin kapteenin kuin poika-Antin lapseksi.
Bergholm, johon Paikkalankin taulut osin perustunevat, mainitsee Kuopion henkikirjurin Elias (Samuelsson) Paldaniuksen puolisoksi Skopan, etunimenä on Maria. Henkikirjassa 1675 esiintyy herra Lineus kolmen henkilön kanssa mutta Elias yksin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644402. Seuraavana vuonna henkikirjassa on mainittuna kirkkoherran leski http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644722 ja hieman myöhemmin Elias Samuelsson kahtena henkilönä. Jos toinen henkilö on puoliso, se ei voi olla Maria Antintytär Skoopa. Linaeuksen leski.
Tiedetään kuitenkin että Elias Samuelssonin häitä juhlittiin kapteeni Antin luona 1660 https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U235, jolloin luontevaa olisi olettaa että puoliso olisi kapteenin toinen tytär. Tuskin kapteenilla on kahta saman nimistä tytärtä ollut. Eri lähteissä esiintyvä kapteenin tyttären nimi Maria tai Anna olisi siten kaksi eri tytärtä Maria ja Anna.
Lähdettä jossa Eliaksen puolison nimi mainittaisiin, ei taida kuitenkaan löytyä?
Kapteenin lapsikatras näyttäisi siis seuraavalta:
1. Anna? Andersdotter Skopa s. 1630-1640 -luvulla? Puoliso: Elias Samuelsson Paldanius, nimismies ja pitäjänkirjuri Kuopiossa.
2. Maria Andersdotter Skoopa s. 1640-1650? k. 1693 jälkeen. Puoliso Kuopion khra Staffan Linaeus k. 1675.
3. Anders Andersson s. noin 1640 -luvulla ja k. 1705 - 1708 (mainitaan edesmenneeksi käräjillä 7.12.1709). Tunnetaan Antin vanhimpana poikana kesäkäräjien 13.6.1687 maininnasta perintöasiassa.
Lapsia: Erland s. n. 1664, Elias s. 1674, Susanna s. n. 1677 k. 19.6.1761, Olof s. ennen 1680, Elisabeth s. 1681.
4. Gustaf Andersson, s. noin 1650 k. ennen 1721. Mainitaan kesäkäräjillä 1687 Antin poikana. Puoliso Anna Kuititar s. n. 1648 ja k. 1.5.1728.
Lapsia: Johan s. 1676/1678 k. 1734, Margareta s. n. 1679, Erik s. 1683, Anna ja Beata? s. n. 1693.
5. Ernest Andersson s. ennen 1660. Mainitaan Kustaan veljeksi henkikirjassa 1688. Puoliso 1684 Inka Hakulitar.
Lapsia: Ernest s. 1676 k. 17.3.1755 Kempele, korpraali Savon rykmentissä, sitten profossi Pohjanmaan rykmentissä, Karl s. 1685/1690, lapsi s. 1687 k. 1697, lapsi s. n. 1690 k. 1697, Karin s. 16.3.1691 k. 1697.
Mainittakoon ettei Paikkalan (Bergholmin?) nimeämää Erland-poikaa kapteenille ole löytynyt. Todennäköisesti kyseessä on kapteenin pojanpoika.
Tähän esitykseen voisi lisätä koko joukon dokumentteja lapsista - jotkut varsin merkillisiäkin. Löydetyt puutteet kuitenkin osoittavat ettei suurta painoarvoa sukukirjassa esitettyihin juontoihin voi ainakaan 1600-1700-lukujen osalta laittaa, taulut on rakennettava uudestaan koettaen sovittaa kaikki löydetyt lähteet toisiinsa.
Kauko
Paikkala mainitsee kapteenin olleen naimaton ja hänellä olleen aviottomia lapsia. Henkikirjoja tutkiessa Anders Johansson (joka poikkeuksetta mainitaan vain patronyymillään) löytyy kaikista henkikirjoista väliltä 1638 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648501) - 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644722). 1639 hänelle on merkitty puoliso (h) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12402437 ja puoliso esiintyy systemaattisesti vuoteen 1654 asti http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12393253.
Näyttääkin enemmän siltä että kapteeni oli säällisesti naimisissa, vaikka puolison nimeä tai vihkimistä ei löydykään. Sen sijaan hänen vanhin poikansa Anders Andersson lienee ollut hulttio eikä aviossa. Tähän viittaa ensinnäkin se, ettei häntä löydy Niuvanniemen tai lähiseudun asujaimistosta mistään henkikirjasta, ja toisekseen Anttia syytettiin vehtailusta Marketta Simontytär Kolarin kanssa Kuopion käräjillä 9.1.1662.
Kapteenin vanhimmaksi pojaksi Antti paljastuu jo Paikkalan mainitsemasta käräjäkirjasta 13.6.1687 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3872674. Käräjillä ei kuitenkaan käsitelty kapteenin perinnönjakoa, vaan kyse oli riidasta Niuvanniemeä hallinneen toiseksi vanhimman kapteenin pojan Kustaa Antinpojan kanssa. Oikeus määräsi tilan vanhimmalle pojalle, minkä perusteella on oletettu että Niuvanniemeä hallinneet jälkeläiset olisivat Antti Antinpojan perillisiä. Minkäänlaista merkintää ei henkikirjoissa ole siitä että poika-Antti olisi ottanut tilaa haltuunsa. Sen sijaan henkikirjoissa näkyy isäntänä Kustaa.
Kuopion talvikäräjillä 1728 ongelma selviää: Antti Antinpojan poika Erland vaatii Niuvanniemeä ja sinne jäänyttä irtaimistoa itselleen Kustaa Antinpojan pojalta Juholta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24196997 aiemmin mainittuun käräjäpäätökseen nojaten - yli 20 vuotta isänsä kuoleman jälkeen. Juho esittää kuitenkin käräjille sopimuksen, jolla Antti ja Kustaa sopivat Antille maksettavasta 50 taalerin korvauksesta, jonka Antti on kuitannut viljana 21.2.1689.
Paikkalan Antti-pojalle merkitsemät pojat Johan ja Erik ovat siten Niuvanniemen perillisiä, eli Kustaan poikia, mikä paljastuu paitsi em. pöytäkirjasta, myös monista keskinäisistä riidoista (esim. heinäntekoa koskeva juttu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24198233).
Kapteenilla oli kolmaskin poika, Ernest, joka mainitaan Kustaan veljeksi henkikirjoissa 1688 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12338928, 1689, 1693 ja 1694. Kuopion käräjillä 1.6.1697 kirkkoherra Henrik Hoffren valittaa Ernestin, puolison ja kolmen lapsen menehtyneen keväällä ja odottavan yhä hautausta arkuissaan Niuvanniemen torppansa lattialla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3701433. Paikalla on myös Kustaa joka valittelee enemmän menetettyä satoa kuin veljeään. Parikin juttua löytyy, joissa Kustaan poika Juho yrittää myöhemmin saada Ernestin perillisen Kalle Skopan pois Niuvanniemen mailla olevasta torpasta, mutta käräjäoikeus toteaa kapteeni Antin aikoinaan myöntäneen torpan paikan Ernestille, jossa Kalle asuu isänsä jälkeen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24163052.
Kapteenilla oli myös tyttäriä. Ylioppilasmatrikkeli mainitsee Kuopion kirkkoherran Staffan Linaeuksen toisena puolisona Maria Skoopan http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1845. Samassa yhteydessä on käräjäkirjamainintoja, joissa Marian patronyyminä on Andersdr. Kirkkoherra Linaeus kuoli 1675, minkä jälkeen leski Maria hallitsi vielä kuutisen vuotta pappilaa - ilmeisesti uuden kirkkoherran Krister Lackmannin kanssa ei velkoja ja omaisuutta saatu jaettua nopsaan. Marian synty ajoittunee välille 1640-1650, minkä takia hänet voisi mieltää ennemmin kapteenin kuin poika-Antin lapseksi.
Bergholm, johon Paikkalankin taulut osin perustunevat, mainitsee Kuopion henkikirjurin Elias (Samuelsson) Paldaniuksen puolisoksi Skopan, etunimenä on Maria. Henkikirjassa 1675 esiintyy herra Lineus kolmen henkilön kanssa mutta Elias yksin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644402. Seuraavana vuonna henkikirjassa on mainittuna kirkkoherran leski http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644722 ja hieman myöhemmin Elias Samuelsson kahtena henkilönä. Jos toinen henkilö on puoliso, se ei voi olla Maria Antintytär Skoopa. Linaeuksen leski.
Tiedetään kuitenkin että Elias Samuelssonin häitä juhlittiin kapteeni Antin luona 1660 https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U235, jolloin luontevaa olisi olettaa että puoliso olisi kapteenin toinen tytär. Tuskin kapteenilla on kahta saman nimistä tytärtä ollut. Eri lähteissä esiintyvä kapteenin tyttären nimi Maria tai Anna olisi siten kaksi eri tytärtä Maria ja Anna.
Lähdettä jossa Eliaksen puolison nimi mainittaisiin, ei taida kuitenkaan löytyä?
Kapteenin lapsikatras näyttäisi siis seuraavalta:
1. Anna? Andersdotter Skopa s. 1630-1640 -luvulla? Puoliso: Elias Samuelsson Paldanius, nimismies ja pitäjänkirjuri Kuopiossa.
2. Maria Andersdotter Skoopa s. 1640-1650? k. 1693 jälkeen. Puoliso Kuopion khra Staffan Linaeus k. 1675.
3. Anders Andersson s. noin 1640 -luvulla ja k. 1705 - 1708 (mainitaan edesmenneeksi käräjillä 7.12.1709). Tunnetaan Antin vanhimpana poikana kesäkäräjien 13.6.1687 maininnasta perintöasiassa.
Lapsia: Erland s. n. 1664, Elias s. 1674, Susanna s. n. 1677 k. 19.6.1761, Olof s. ennen 1680, Elisabeth s. 1681.
4. Gustaf Andersson, s. noin 1650 k. ennen 1721. Mainitaan kesäkäräjillä 1687 Antin poikana. Puoliso Anna Kuititar s. n. 1648 ja k. 1.5.1728.
Lapsia: Johan s. 1676/1678 k. 1734, Margareta s. n. 1679, Erik s. 1683, Anna ja Beata? s. n. 1693.
5. Ernest Andersson s. ennen 1660. Mainitaan Kustaan veljeksi henkikirjassa 1688. Puoliso 1684 Inka Hakulitar.
Lapsia: Ernest s. 1676 k. 17.3.1755 Kempele, korpraali Savon rykmentissä, sitten profossi Pohjanmaan rykmentissä, Karl s. 1685/1690, lapsi s. 1687 k. 1697, lapsi s. n. 1690 k. 1697, Karin s. 16.3.1691 k. 1697.
Mainittakoon ettei Paikkalan (Bergholmin?) nimeämää Erland-poikaa kapteenille ole löytynyt. Todennäköisesti kyseessä on kapteenin pojanpoika.
Tähän esitykseen voisi lisätä koko joukon dokumentteja lapsista - jotkut varsin merkillisiäkin. Löydetyt puutteet kuitenkin osoittavat ettei suurta painoarvoa sukukirjassa esitettyihin juontoihin voi ainakaan 1600-1700-lukujen osalta laittaa, taulut on rakennettava uudestaan koettaen sovittaa kaikki löydetyt lähteet toisiinsa.
Kauko