PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Anders Johansson Skopan jälkeläiset


Kauko Kauhanen
18.06.17, 22:30
Moni sukututkimus viittaa Paikkalan kirjan Pappi, lukkari, talonpoika etc. sukujuontoihin, joissa on kosolti epätäsmällisyyksiä. Tässä hieman vuoden kestäneen selvityksen tuloksia Skopa-haaran alkupäästä, Niuvanniemeä hallinneen kapteeni Anders Skopan perillisistä.

Paikkala mainitsee kapteenin olleen naimaton ja hänellä olleen aviottomia lapsia. Henkikirjoja tutkiessa Anders Johansson (joka poikkeuksetta mainitaan vain patronyymillään) löytyy kaikista henkikirjoista väliltä 1638 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648501) - 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644722). 1639 hänelle on merkitty puoliso (h) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12402437 ja puoliso esiintyy systemaattisesti vuoteen 1654 asti http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12393253.

Näyttääkin enemmän siltä että kapteeni oli säällisesti naimisissa, vaikka puolison nimeä tai vihkimistä ei löydykään. Sen sijaan hänen vanhin poikansa Anders Andersson lienee ollut hulttio eikä aviossa. Tähän viittaa ensinnäkin se, ettei häntä löydy Niuvanniemen tai lähiseudun asujaimistosta mistään henkikirjasta, ja toisekseen Anttia syytettiin vehtailusta Marketta Simontytär Kolarin kanssa Kuopion käräjillä 9.1.1662.

Kapteenin vanhimmaksi pojaksi Antti paljastuu jo Paikkalan mainitsemasta käräjäkirjasta 13.6.1687 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3872674. Käräjillä ei kuitenkaan käsitelty kapteenin perinnönjakoa, vaan kyse oli riidasta Niuvanniemeä hallinneen toiseksi vanhimman kapteenin pojan Kustaa Antinpojan kanssa. Oikeus määräsi tilan vanhimmalle pojalle, minkä perusteella on oletettu että Niuvanniemeä hallinneet jälkeläiset olisivat Antti Antinpojan perillisiä. Minkäänlaista merkintää ei henkikirjoissa ole siitä että poika-Antti olisi ottanut tilaa haltuunsa. Sen sijaan henkikirjoissa näkyy isäntänä Kustaa.

Kuopion talvikäräjillä 1728 ongelma selviää: Antti Antinpojan poika Erland vaatii Niuvanniemeä ja sinne jäänyttä irtaimistoa itselleen Kustaa Antinpojan pojalta Juholta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24196997 aiemmin mainittuun käräjäpäätökseen nojaten - yli 20 vuotta isänsä kuoleman jälkeen. Juho esittää kuitenkin käräjille sopimuksen, jolla Antti ja Kustaa sopivat Antille maksettavasta 50 taalerin korvauksesta, jonka Antti on kuitannut viljana 21.2.1689.

Paikkalan Antti-pojalle merkitsemät pojat Johan ja Erik ovat siten Niuvanniemen perillisiä, eli Kustaan poikia, mikä paljastuu paitsi em. pöytäkirjasta, myös monista keskinäisistä riidoista (esim. heinäntekoa koskeva juttu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24198233).

Kapteenilla oli kolmaskin poika, Ernest, joka mainitaan Kustaan veljeksi henkikirjoissa 1688 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12338928, 1689, 1693 ja 1694. Kuopion käräjillä 1.6.1697 kirkkoherra Henrik Hoffren valittaa Ernestin, puolison ja kolmen lapsen menehtyneen keväällä ja odottavan yhä hautausta arkuissaan Niuvanniemen torppansa lattialla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3701433. Paikalla on myös Kustaa joka valittelee enemmän menetettyä satoa kuin veljeään. Parikin juttua löytyy, joissa Kustaan poika Juho yrittää myöhemmin saada Ernestin perillisen Kalle Skopan pois Niuvanniemen mailla olevasta torpasta, mutta käräjäoikeus toteaa kapteeni Antin aikoinaan myöntäneen torpan paikan Ernestille, jossa Kalle asuu isänsä jälkeen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24163052.

Kapteenilla oli myös tyttäriä. Ylioppilasmatrikkeli mainitsee Kuopion kirkkoherran Staffan Linaeuksen toisena puolisona Maria Skoopan http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1845. Samassa yhteydessä on käräjäkirjamainintoja, joissa Marian patronyyminä on Andersdr. Kirkkoherra Linaeus kuoli 1675, minkä jälkeen leski Maria hallitsi vielä kuutisen vuotta pappilaa - ilmeisesti uuden kirkkoherran Krister Lackmannin kanssa ei velkoja ja omaisuutta saatu jaettua nopsaan. Marian synty ajoittunee välille 1640-1650, minkä takia hänet voisi mieltää ennemmin kapteenin kuin poika-Antin lapseksi.

Bergholm, johon Paikkalankin taulut osin perustunevat, mainitsee Kuopion henkikirjurin Elias (Samuelsson) Paldaniuksen puolisoksi Skopan, etunimenä on Maria. Henkikirjassa 1675 esiintyy herra Lineus kolmen henkilön kanssa mutta Elias yksin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644402. Seuraavana vuonna henkikirjassa on mainittuna kirkkoherran leski http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644722 ja hieman myöhemmin Elias Samuelsson kahtena henkilönä. Jos toinen henkilö on puoliso, se ei voi olla Maria Antintytär Skoopa. Linaeuksen leski.

Tiedetään kuitenkin että Elias Samuelssonin häitä juhlittiin kapteeni Antin luona 1660 https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U235, jolloin luontevaa olisi olettaa että puoliso olisi kapteenin toinen tytär. Tuskin kapteenilla on kahta saman nimistä tytärtä ollut. Eri lähteissä esiintyvä kapteenin tyttären nimi Maria tai Anna olisi siten kaksi eri tytärtä Maria ja Anna.

Lähdettä jossa Eliaksen puolison nimi mainittaisiin, ei taida kuitenkaan löytyä?

Kapteenin lapsikatras näyttäisi siis seuraavalta:
1. Anna? Andersdotter Skopa s. 1630-1640 -luvulla? Puoliso: Elias Samuelsson Paldanius, nimismies ja pitäjänkirjuri Kuopiossa.
2. Maria Andersdotter Skoopa s. 1640-1650? k. 1693 jälkeen. Puoliso Kuopion khra Staffan Linaeus k. 1675.
3. Anders Andersson s. noin 1640 -luvulla ja k. 1705 - 1708 (mainitaan edesmenneeksi käräjillä 7.12.1709). Tunnetaan Antin vanhimpana poikana kesäkäräjien 13.6.1687 maininnasta perintöasiassa.
Lapsia: Erland s. n. 1664, Elias s. 1674, Susanna s. n. 1677 k. 19.6.1761, Olof s. ennen 1680, Elisabeth s. 1681.
4. Gustaf Andersson, s. noin 1650 k. ennen 1721. Mainitaan kesäkäräjillä 1687 Antin poikana. Puoliso Anna Kuititar s. n. 1648 ja k. 1.5.1728.
Lapsia: Johan s. 1676/1678 k. 1734, Margareta s. n. 1679, Erik s. 1683, Anna ja Beata? s. n. 1693.
5. Ernest Andersson s. ennen 1660. Mainitaan Kustaan veljeksi henkikirjassa 1688. Puoliso 1684 Inka Hakulitar.
Lapsia: Ernest s. 1676 k. 17.3.1755 Kempele, korpraali Savon rykmentissä, sitten profossi Pohjanmaan rykmentissä, Karl s. 1685/1690, lapsi s. 1687 k. 1697, lapsi s. n. 1690 k. 1697, Karin s. 16.3.1691 k. 1697.

Mainittakoon ettei Paikkalan (Bergholmin?) nimeämää Erland-poikaa kapteenille ole löytynyt. Todennäköisesti kyseessä on kapteenin pojanpoika.

Tähän esitykseen voisi lisätä koko joukon dokumentteja lapsista - jotkut varsin merkillisiäkin. Löydetyt puutteet kuitenkin osoittavat ettei suurta painoarvoa sukukirjassa esitettyihin juontoihin voi ainakaan 1600-1700-lukujen osalta laittaa, taulut on rakennettava uudestaan koettaen sovittaa kaikki löydetyt lähteet toisiinsa.

Kauko

Tapani Kovalaine
19.06.17, 16:15
- - -
Tiedetään kuitenkin että Elias Samuelssonin häitä juhlittiin kapteeni Antin luona 1660 https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U235, jolloin luontevaa olisi olettaa että puoliso olisi kapteenin toinen tytär. Tuskin kapteenilla on kahta saman nimistä tytärtä ollut. Eri lähteissä esiintyvä kapteenin tyttären nimi Maria tai Anna olisi siten kaksi eri tytärtä Maria ja Anna.

Lähdettä jossa Eliaksen puolison nimi mainittaisiin, ei taida kuitenkaan löytyä?

Kapteenin lapsikatras näyttäisi siis seuraavalta:
1. Anna? Andersdotter Skopa s. 1630-1640 -luvulla? Puoliso: Elias Samuelsson Paldanius, nimismies ja pitäjänkirjuri Kuopiossa.
2. Maria Andersdotter Skoopa s. 1640-1650? k. 1693 jälkeen. Puoliso Kuopion khra Staffan Linaeus k. 1675.
- - -

Jos kapteenin lapsikatraasta poistaa vanhimmaksi lapseksi epäillyn Anna Skopan ja muuttaa hänet Anna Maria Johansdotter Skopa -nimiseksi kapteenin sisareksi, niin moni asia toimisi luonnikkaammin. Etunimi voisi olla yhtä hyvin Maria tai Anna.

Perustelut: Elias ja Anna Paldaniuksella oli poika Johan, joka oli perheen pojista kenties vanhin. Juho Eliaksenpoika Paldaniuksen vanhin poika sai nimen Elias Juhonpoika Paldanius (n. 1680-1741).

Perustelut ovat siis toiselta planeetalta ja varsin köykäiset, mutta kyllä ne ajatusleikin pohjaksi riittävät. :)

Pekka Hiltunen
20.06.17, 11:57
Näyttääkin enemmän siltä että kapteeni oli säällisesti naimisissa, vaikka puolison nimeä tai vihkimistä ei löydykään.

Kapteenin lapsikatras näyttäisi siis seuraavalta:
1. Anna? Andersdotter Skopa s. 1630-1640 -luvulla? Puoliso: Elias Samuelsson Paldanius, nimismies ja pitäjänkirjuri Kuopiossa.
2. Maria Andersdotter Skoopa s. 1640-1650? k. 1693 jälkeen. Puoliso Kuopion khra Staffan Linaeus k. 1675.
3. Anders Andersson s. noin 1640 -luvulla ja k. 1705 - 1708 (mainitaan edesmenneeksi käräjillä 7.12.1709). Tunnetaan Antin vanhimpana poikana kesäkäräjien 13.6.1687 maininnasta perintöasiassa.
Lapsia: Erland s. n. 1664, Elias s. 1674, Susanna s. n. 1677 k. 19.6.1761, Olof s. ennen 1680, Elisabeth s. 1681.
4. Gustaf Andersson, s. noin 1650 k. ennen 1721. Mainitaan kesäkäräjillä 1687 Antin poikana. Puoliso Anna Kuititar s. n. 1648 ja k. 1.5.1728.
Lapsia: Johan s. 1676/1678 k. 1734, Margareta s. n. 1679, Erik s. 1683, Anna ja Beata? s. n. 1693.
5. Ernest Andersson s. ennen 1660. Mainitaan Kustaan veljeksi henkikirjassa 1688. Puoliso 1684 Inka Hakulitar.
Lapsia: Ernest s. 1676 k. 17.3.1755 Kempele, korpraali Savon rykmentissä, sitten profossi Pohjanmaan rykmentissä, Karl s. 1685/1690, lapsi s. 1687 k. 1697, lapsi s. n. 1690 k. 1697, Karin s. 16.3.1691 k. 1697.
Kauko
Kapteeni ei ollut naimisissa: hänellä oli frilla eli säätyynsä sopimaton avopuoliso, joka on saattanut olla esim. aatelistosta, jolloin avioliitto ei voinut tulla kyseeseen (ilman morsiamen isän suostumusta) - tai sitten piika, jonka nimeä ei ole kehdattu kirjata....

Olen Erland Andersinpojan jälkeläinen, mutta myös erään Margareta Andersintytär Skopan jälkeläinen, ja omien muistiinpanojeni mukaan jopa useassa eri haarassa. Margaretan puoliso oli Leppävirralla 1671 kuollut Isaacus Olai Krogerus. Näitten jälkeläisiä olivat m.m. Anders Isaksson Kröger, Johan Klöger (k 1707; talollinen Leppävirran Haapamäellä, p:so Kirstin Suhonen), Samuel Kröger ja Isaak Kröger.
PH

Kauko Kauhanen
21.06.17, 11:12
Mihinkähän aikaan kapteeni olisi syntynyt suunnilleen? Tuskin 1500-luvun puolella, lähempänä aikaväliä 1610 - 1620? Varhaisin maininta henkikirjoissa on vuodelta 1638, jolloin henkirahaa maksaneita on ollut neljä henkilöä. Siihen voisi sisältyä puoliso, renki ja piika, eli taloutta on ollut jo hoidettavana aika lailla. Tästä voisi päätellä että myöhäisin hetki kapteenin syntymälle on 1620. Sekin antaisi vielä tilaa Anna Antintyttärelle olla kapteenin vanhin lapsi.

Varteenotettava mahdollisuus on kuitenkin että Anna Maria olisikin ollut kapteenin sisar. Kun Pekka on löytänyt omista sukujuuristaan Margareta Skopan, on ilmeistä että puuttuvia naispuoleisia sisaruksia on ollut olemassa.

Kirjasin joskus itselleni, kuten Tapani kertookin, Annan ja Eliaksen pojaksi Johan Eliasson Paldaniuksen (n. 1660 - 1694) ja hänen pojakseen Elias Paldaniuksen, verokirjoittajan (n. 1680 - 1741). Syntymä vanhimpana lapsena sopisi Annan mahdolliseen syntyvuoteen 1630-luvun lopulla, mutta ei kerro mitään tarkempaa kenen lapsi Anna olisi. Digiarkistosta näyttävät puuttuvan 1660-luvun tuomiokirjat, joten esim. Elias Samuelssonin häiden juhlinta on yo-matrikkelin tietojen varassa.

Paikkala toteaa saman kuin Pekka: ettei kapteeni ollut naimisissa. Mietityttää kuitenkin miksi sitten kumppani kirjattiin puoliso-merkinnällä (h) henkikirjoihin? Kirjaaminen veroluetteloihin lienee ollut löysempää kuin kirkonkirjoihin (joita ei tietenkään ole tarkistettavaksi).

Margareta Skopa, jos avioitunut Leppävirralle jo ennen 1671, on minulle tuntematon. Kumman Antin tyttäreksi hän sopisi (olettaen ettei Antteja ollut vielä enemmän..)?

Aiemmin mainittu Susanna Skopa on myös Paikkalan kirjalle tuntematon - Kuopion kuolleista löytyy 93-v inh enka Susanna Skopa k. 19.6.1761 jolloin synty olisi noin 1668. Vanhinta syntyneiden luetteloa selatessa löytyy vuodelta 1677 Susanna, jonka isänä on pelkkä Anders. Kaikkia syntyneitä ei välttämättä luetteloihinkaan kirjattu, tässä pelkkä etunimi isän kohdalla viittaisi aviottomuuteen.

Skopien liikkuminen Leppävirralle on myös mysteeri jota ei ole kunnolla selvitetty. En ole oikein vakuuttunut siitä tulkinnasta että Skopa olisi vain Kauhasen ruotsinnos asiakirjoissa. Esim. Kalle Ernestinpoika (jonka Paikkala virheellisesti tulkitsee olleen siltavoutina Rantasalmella) toimi siltavoutina Kuopiossa 1700-luvun alussa - varsin arvostetussa ammatissa siis - ja merkittiin samalla sukunimellä käräjäkirjoihin. Siltavoutius näyttää jotenkin siirtyneen suvussa tai ehkäpä talossa (Kuopiossa Niuvanniemen asukeilla). Näin olisi ymmärrettävää että Leppävirralla esiintyvät Skopat liittyisivät jotenkin kapteeni Antin jälkeläisiin.

Ymmärsin että Pekka oli samoilla linjoilla Margareta Skopan suhteen, vaikka tarkkaa isähahmoa ei löydy?

Kapteenin pojan jälkeläisten jäljet ovat ainakin yhtä hämäriä. Yksi asia kuitenkin pistää silmään: monet käyttivät sukunimenä myös Kauhain-nimeä. Kun tarkastelee Niuvanniemen asukkien sukunimiä ennen 1750-lukua, Kauhanen-nimeä ei löydy lainkaan.

Mutta: jos pitäytyisi tässä ketjussa kapteenin lapsissa ja lastenlapsissa.

kauko