Juliana Matintytär Parkkinen

[Outika]

Kuka oli Juliana Matintytär Parkkinen? Hänet mainitaan eri asiakirjoissa Tapani Henrikinpoika Halosen eli Wärriön puolisona ja haudattiin tuolla mainitulla nimellä huhtikuussa 1746.

Tapani Henrikinpoika ja Juliana kävivät Kemijärvellä ripillä ensimmäistä kertaa vuonna 1735[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) ja samana vuonna pääsivät Olli Tohmon tyttären Britan kummeiksi. Tapani Halonen ja Juliana sekä tytär Margeta kävivät ripillä vv 1736 – 38[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) eli kun Margeta tuli naimaikään, ensimmäinen rippi toteutui joulukuussa 1736 ja Margeta muutti pois kotoaan vuonna 1742. Perhe asui Kemijärvellä Halosen nimellä vv 1739 – 45[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) ja myöhemmin vuodesta 1753 Peltoniemen talossa, ja tätä sukunimeä Tapani käytti myös. Tapani Halosen vaimo Juliana Matintytär Parkkinen kuoli 16.4.1746 ja talossa vaihtui emäntä kun Juliana kuoli ja Tapani vihittiin Annan kanssa. Anna kävi ripillä Tapanin talossa vuodesta 1746[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Kemijärven rippikirjan mukaan Stefan kävi viimeisen kerran ripillä vuonna 1754 ja hänet on kirjattu kuolleeksi vuonna 1755. Staffan Halosen ja Julianan tytär Margareta muutti pois kotoaan kesällä 1742 ja vaimo Juliana kuoli alkuvuonna 1745, jonka jälkeen ilmaantuu taloon emännäksi Anna (30.10.1710) joulukuussa 1745 (Kemijärvi rk 1739 – 45 kuva 9). Äitinsä kuoltua tytär Juliana ehti olla vähän aikaa Kemijärven pappilassa Niilo Fellmanin ja Saara Sarelian piikana ja muutti jo 1752 Sodankylään[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5).
___________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kemijärvi rk 1728 – 35 kuva 15
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Kemijärvi rk 1736 – 1741 kuva 5 (IK 198 IAa:2)
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Kemijärvi rk 1739 – 1745 kuva 9
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Kemijärvi rk 1746 – 1752 kuva 10
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Kemijärvi rk 1753 – 1759 kuva 80

[Outika]

Näkyy tekstinmuokkauksessa jääneen toistoakin...

Jatkan vielä Tapani Halosen osalta. Eli hän lienee ollut Henrik Pekanpoika Värriön poika ja tämä Henrik Pekanpoika lienee ollut oikeammalta nimeltään Pekka Halosen poika Kemijärveltä.

Heikki Pekanpoika Halonen muutti Kemijärveltä Lapin erämaahan ja liekö siltä reissultaan napannut sukunimekseen Värriön? Tuliko nimi vaimon kautta ehkä? Heikki asui perheineen Kemijärvellä vielä vuoden 1681 henkikirjassa ja nautti Lapinmaan verovapautta vuonna 1685 Keminkylässä (Henrik Pekanpoika) (Länsipohjan lääni hk 1685 sivu 682 kuva 112[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)) ja edelleen 1687 (mk sivu 819 kuva 179), mutta palasi takaisin Pietilään Kemijärvelle. Pietilä jaettiin ja ilmeisestikin Henrik Pekanpojan veljenpoika Henrik Paavonpoika sai ⅛ mantaalia viljeltäväksi Karin vaimon kanssa 1703. Henrik Pekanpoika asui veljenpoikansa Pekan taloudessa kuolemaansa asti.
Puolisonsa Britan hautaustiedoissa mainitaan hänet edesmenneen Henrik Wärriön leskenä 23.6.1717.

Tapani Henrikinpojan sisarukset luultavasti vihittiiin siten, että Henrik vei vihille Brita Tapanintyttären Könösestä, Maria vihittiin Olli Tuuliaisen kanssa, Tapani itse vei vihille Juliana Matintyttären, Pekka vihittiin Kirsti Antintytär Keitsan kanssa ja Matti vihittiin Anna Hannuntytär Nousun kanssa.

Tapani Heikinpojan vaimo Juliana Matintytär Parkkinen sekä Henrik Pekanpojan vaimo Brita Matintytär kiinnostaisivat, mistä olivat lähtöisin. Julianan jälkeen Tapani vihittiin vielä Anna Matintytär Kairavuopajan kanssa.
_______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Länsipohjan läänin hk 1685 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2417&pnum=112