Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sukunimi talon tai opinahjon mukaan
Olen lukenut, että aikoinaan 1800-luvulla koulutusjärjestelmässä oppipoika saattoi ottaa mestarinsa sukunimen omaksi sukunimekseen tai sen talon isännän sukunimen, jossa oli majoittunut.
Olen etsiskellut Turusta seppämestareita jopa mahdollisia majoittumispaikkoja. Ei ole löytynyt eräälle oppipojalle syytä sukunimen ottoon "Kantonen" suunnilleen vuosina 1870 -luvun loppupuolella.
Turun maakunta-arkistossa saattaisi olla noita seppämestareita jossain kirjassa. Ihan tavallinen kylän seppä tästä oppipojasta tuli. Mahtaako jollakulla olla vinkkejä teoksesta tai mistä tietoa kannattaisi etsiä?
Pekka Hiltunen
15.05.17, 15:08
Olen lukenut, että aikoinaan 1800-luvulla koulutusjärjestelmässä oppipoika saattoi ottaa mestarinsa sukunimen omaksi sukunimekseen tai sen talon isännän sukunimen, jossa oli majoittunut.
Olen etsiskellut Turusta seppämestareita jopa mahdollisia majoittumispaikkoja. Ei ole löytynyt eräälle oppipojalle syytä sukunimen ottoon "Kantonen" suunnilleen vuosina 1870 -luvun loppupuolella.
Turun maakunta-arkistossa saattaisi olla noita seppämestareita jossain kirjassa. Ihan tavallinen kylän seppä tästä oppipojasta tuli. Mahtaako jollakulla olla vinkkejä teoksesta tai mistä tietoa kannattaisi etsiä?
Ehkä on vain koetettava seurata kirkonkirjoja, sillä kuvio ei välttämättä ole aivan näin yksinkertainen: isoisäni isoisän räätäliksi ryhtynyt veli otti oman oppimestarinsa nimen. Hänen nuoremmalla veljellään ei ollut turhia murheita nimensä suhteen: hän ryhdytyään suutariksi otti tietenkin saman, jo veljensä käyttämän nimen. Kyseistä, lyhyttä ja ytimekästä nimeä löytyykin sitten varmaankin yli kymmenessä eri suvussa käsityöläisistä talollisiin muutamien lähipitäjien alueilla 1700- ja 1800 -lukujen Lounais-Suomessa. Kaupunkitalojen nimien "periytyminen" eri sukuja edustaneille henkilöile taas on ollut jo 1600-luvulta saakka sukututkijoitten riesana.
Kuinka pitkälle olet seurannut Kantosten nimeä suvussa taaksepäin? Ettei se vaan olisi otettu sukunimilain pakottamana - tai jospa seppä on asustellut jonkun Kantosen torpassa tai mäkituvassa ilman mitään yhteyttä oppimestariinsa? Maaseutupitäjissä saattoivat pitäjänkäsityöläiset pitää kisällejä palkollisinaan, mutta oli myös n.s. "nurkkamestareita", jotka kaupunkien liepeillä harjoittivat samaa toimintaa omien oppipoikiensa työvoimaa käyttäen.
PH
Ehkä on vain koetettava seurata kirkonkirjoja, sillä kuvio ei välttämättä ole aivan näin yksinkertainen
Tämä ammatilliseen oppiin lähtenyt nuorimies lähti toisen nuorenmiehen kanssa ja heistä on kirkonkirjoissa muuttomerkintä Turkuun. Ja seuraavat merkinnät ovat kun seppä palasi takaisin kotiseurakuntaansa (Ei kuitenkaan kotitilalleen nykyisten tietojen(i) mukaan). On ollut harmittavan vähän aikaa syventyä näihin asioihin uudelleen.
Sukunimi on siis muuttunut tai on tullut Turussaoloaikana. Varsinaista sukunimeä hänellä ei ole aiemmin ollutkaan.
Kuinka pitkälle olet seurannut Kantosten nimeä suvussa taaksepäin? Ettei se vaan olisi otettu sukunimilain pakottamana - tai jospa seppä on asustellut jonkun Kantosen torpassa tai mäkituvassa ilman mitään yhteyttä oppimestariinsa?
Se voi olla mahdollista. En ole tutustunut tarkemmin sukunimilakiin. Olen tähän asti luullut, että sen merkitys oli vapaus valita omaksi sukunimekseen jokin nimi. Tuota nimeä ei ole ollut siinä talossa, jonne valmistunut seppä muutti. Eikä ole ollut hänen kotitalossaan. Nimi on tullut Turussa. Etsiskelin oppijan asuinpaikkaa etsiskelin jonkin verran, mutta mitään en silloin löytänyt.
Turussa on käsityöläismuseo. Siellä ei taida olla tietoa, miten oppilaat asuivat. Olen käynyt museossa 1970-luvulla. Valitettavan nuorena, jolloin minua ei sukuasiat edes kiinnostaneet.
Turussa on tuota nimeä esiintynyt 1990-luvulla. Mahdollisesti myös 1800-luvun loppupuolellakin siis.
Pekka Hiltunen
15.05.17, 20:07
Tämä ammatilliseen oppiin lähtenyt nuorimies lähti toisen nuorenmiehen kanssa ja heistä on kirkonkirjoissa muuttomerkintä Turkuun. Ja seuraavat merkinnät ovat kun seppä palasi takaisin kotiseurakuntaansa (Ei kuitenkaan kotitilalleen nykyisten tietojen(i) mukaan). On ollut harmittavan vähän aikaa syventyä näihin asioihin uudelleen.
Sukunimi on siis muuttunut tai on tullut Turussaoloaikana. Varsinaista sukunimeä hänellä ei ole aiemmin ollutkaan.
Se voi olla mahdollista. En ole tutustunut tarkemmin sukunimilakiin. Olen tähän asti luullut, että sen merkitys oli vapaus valita omaksi sukunimekseen jokin nimi. Tuota nimeä ei ole ollut siinä talossa, jonne valmistunut seppä muutti. Eikä ole ollut hänen kotitalossaan. Nimi on tullut Turussa. Etsiskelin oppijan asuinpaikkaa etsiskelin jonkin verran, mutta mitään en silloin löytänyt.
Turussa on käsityöläismuseo. Siellä ei taida olla tietoa, miten oppilaat asuivat. Olen käynyt museossa 1970-luvulla. Valitettavan nuorena, jolloin minua ei sukuasiat edes kiinnostaneet.
Turussa on tuota nimeä esiintynyt 1990-luvulla. Mahdollisesti myös 1800-luvun loppupuolellakin siis.
HisKi taitaa löytää koko VS:sta vain omaa sukuasi. Kannattaisi ehkä käydä kyselemässä Turun MA:ssa. Hautausmaan läpi käveleminen ilmojen lämmetessä voi myös olla antoisa kokemus. Yli sata vuotta sitten kuolleista pitäisi myös olla helpomminkin saatavissa tietoa.
PH
< Olen lukenut, että aikoinaan 1800-luvulla koulutusjärjestelmässä oppipoika saattoi ottaa mestarinsa sukunimen omaksi sukunimekseen tai sen talon isännän sukunimen, jossa oli majoittunut.
Olen etsiskellut Turusta seppämestareita jopa mahdollisia majoittumispaikkoja. Ei ole löytynyt eräälle oppipojalle syytä sukunimen ottoon "Kantonen" suunnilleen vuosina 1870 -luvun loppupuolella.
Turun maakunta-arkistossa saattaisi olla noita seppämestareita jossain kirjassa. Ihan tavallinen kylän seppä tästä oppipojasta tuli. Mahtaako jollakulla olla vinkkejä teoksesta tai mistä tietoa kannattaisi etsiä? >
Hei!
Tuossa olisi ainakin kaksi:
Mikkonen, Pirjo 2013: "Otti oikean sukunimen". Vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41762/mikkonen_vaitoskirja.pdf?sequence=1) (Väitöskirja, Helsingin yliopisto)
Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 (http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk42/Se_tavallinen_Virtanen.pdf) (Väitöskirja, Helsingin yliopisto)
Tuosta jälkimmäisestä verkkoversiosta näytti löytyvän 18 osumaa! Muistaakseni sitä myytiin äskettäin jo Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksessakin kirjana?
Tutkimisiin
Mikkonen, Pirjo 2013: "Otti oikean sukunimen". Vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41762/mikkonen_vaitoskirja.pdf?sequence=1) (Väitöskirja, Helsingin yliopisto)
Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 (http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk42/Se_tavallinen_Virtanen.pdf) (Väitöskirja, Helsingin yliopisto)
Tässähän sen näkee, mitä Internetin tietotulva saa aikaan. Sitä tallentaa levyllensä kaikenlaista tutustumatta tarkemmin. Muistan tallentaneeni jälkimmäisen teoksen levylle sähköisessä muodossa. Mutta nyt vasta törmään sen sisältöön. :)
Kiitos vinkistä. 1870 uskon, että nimi on kytköksissä vahvasti Turkuun. Nuo muut ovat vain nimenä samanlaisia. Yhdestäkin kategoriaan muut kuuluvasta on annettu lausunto: "puhelias, mutta luotettava". Jäi se niin mieleen. :)
< Tässähän sen näkee, mitä Internetin tietotulva saa aikaan. Sitä tallentaa levyllensä kaikenlaista tutustumatta tarkemmin. Muistan tallentaneeni jälkimmäisen teoksen levylle sähköisessä muodossa. Mutta nyt vasta törmään sen sisältöön. >
No sittenpä minun kai pitäisi esittää kysymys: Mihin ja miten sinä käytät selaimesi ylimmän rivin 4. vasemmalta olevaa Suosikit-toimintoa tai kansiota?
Minulla on sukututkimukseen liittyen Suosikit-kansiot Sukupuu ja Sanasto-kansiot molemmat ja tietysti aakkosjärjestyksessä lajiteltuna.
Kokeilemisiin
No sittenpä minun kai pitäisi esittää kysymys: Mihin ja miten sinä käytät selaimesi ylimmän rivin 4. vasemmalta olevaa Suosikit-toimintoa tai kansiota?
Minulla on sukututkimukseen liittyen Suosikit-kansiot Sukupuu ja Sanasto-kansiot molemmat ja tietysti aakkosjärjestyksessä lajiteltuna.
Tässä on nyt ensiksi sanottava, että Internetissä elämän kirjon laajuutta on vaikea edes ymmärtää. Niin laaja se on. Minä voisin kysyä, että mikä ihmeen Suosikit? :)
Minä en käytä Windowsia, vaan Linuxia. Se on yksi linuxin distribuutio. Pidän siitä kun virukset ja muut pöpöt eivät niin tartu tällaisiin. Selaimena olen viime aikoina käyttänyt Chromiumia. Se on Chromen kaltainen, mutta on avoimen lähdekoodin ohjelma. Malko tavalla samat ominaisuudet kuin niissä muutamissa yleisissä selaimissa.
Ja sitten kirjanmerkkeihin. Minä laitan mielelläni kirjanmerkin talteen mielenkiintoisesta sivusta. Niitä on tullut talletettua muutama sata. Olen tehnyt selaimeen alasvetovalikon, josta löytää aiheita aihekategorioittain. Valitettavasti käy joskus niin, että kun muistuu mieleen joku vanha asia, niin sitä kirjanmerkkiä ei sieltä valikkoviidakosta ihan helposti löydäkään. Olenkin miettinyt sen aihepiirien taksonomiaa ja muita järjestelmällisyysasioita.
Voisin kertoa, että minulla on päävalikossa Media, Some, Sukututkimus, Ihminen, Tietokone, Terveys, Kielet, jne. Sitten kun näyttö on 27" niin olen laittanut muutamia linkkejä suoraan päävalikkoon, josta ne voi napsauttaa nopeasti.
Pekka Hiltunen
19.05.17, 20:07
Tässä on nyt ensiksi sanottava, että Internetissä elämän kirjon laajuutta on vaikea edes ymmärtää. Niin laaja se on. Minä voisin kysyä, että mikä ihmeen Suosikit? :)
Minä en käytä Windowsia, vaan Linuxia. Se on yksi linuxin distribuutio. Pidän siitä kun virukset ja muut pöpöt eivät niin tartu tällaisiin. Selaimena olen viime aikoina käyttänyt Chromiumia. Se on Chromen kaltainen, mutta on avoimen lähdekoodin ohjelma. Malko tavalla samat ominaisuudet kuin niissä muutamissa yleisissä selaimissa.
Ja sitten kirjanmerkkeihin. Minä laitan mielelläni kirjanmerkin talteen mielenkiintoisesta sivusta. Niitä on tullut talletettua muutama sata. Olen tehnyt selaimeen alasvetovalikon, josta löytää aiheita aihekategorioittain. Valitettavasti käy joskus niin, että kun muistuu mieleen joku vanha asia, niin sitä kirjanmerkkiä ei sieltä valikkoviidakosta ihan helposti löydäkään. Olenkin miettinyt sen aihepiirien taksonomiaa ja muita järjestelmällisyysasioita.
Voisin kertoa, että minulla on päävalikossa Media, Some, Sukututkimus, Ihminen, Tietokone, Terveys, Kielet, jne. Sitten kun näyttö on 27" niin olen laittanut muutamia linkkejä suoraan päävalikkoon, josta ne voi napsauttaa nopeasti.
Linuxit kykenevät yleensä osioimaan jo käytössä olevan kiintolevyn ja siirtämään sillä olevia käyttiksiä ja tiedostoja erilleen esim FAT-formaatin säilyttäen siinä omassa osiossaan. Voisit teettää Linuxillasi semmoisen puuhan ja asentaa sille esim Win 10 -käyttöjärjestelmän, jonka mahdollisia pulmia kykenisit sitten tarvittaessa helpolla hallitsemaan Linuxista käsin, ainakin "live"-versioissa. Voit buutissa valita preferenssin kiintolevyn/ osion & käyttiksen suhteen. Näin kommunikaatiokin voisi olla helpompaa MS-yhteensopivien "instanssien" kanssa. Itselläni kyllä on F-Secure taas pitkästä aikaa ollut jo joitain aikoja taustalla prosessoriaikaa ja RAM:iakin kuluttamassa, kun vast´ikään vaihdoin läppäriä ja sain määräajaksi virustorjuntaohjelman kaupanpäällisenä (entisen kiintolevyn buuttisektorin kokonaan kadottua niin, ettei sitä levyä sitten löytynyt missään "pajassa" täällä stadissa, eli taisi olla n.s. "isot pojat" asialla...), mutta kyllä Windowsin omaan palomuuri- ja virus- & haittaohjelmien torjuntaan tarkoitettuun "Security Essentials" -ohjelmaan pitäisi voida luottaa, kosk´ei niin suurta firmaa kuin MS voi mikään mato kaataa ilman huomattavia pörssiheilahteluja (muuten kyllä fundeeraisin itsekin uudelleen, minne ja mihin käyttikseen sijoittaisin ylimääräiset lanttini, jos sellaisia taskunpohjalta löytäisin). Jos on kyseessä pöytäkone ja/ tai osaat itse väsätä sellaisia tarpeittesi mukaan ehkä useine erillisine kiintolevyineen, kuten itsekin joskus "poikana" tein, voit yhdelle ja samalle koneelle saada vieläpä Macintoshin ihmeen kaikkine omalaatuisuuksineen...
PH
Tämä ammatilliseen oppiin lähtenyt nuorimies lähti toisen nuorenmiehen kanssa ja heistä on kirkonkirjoissa muuttomerkintä Turkuun. Ja seuraavat merkinnät ovat kun seppä palasi takaisin kotiseurakuntaansa (Ei kuitenkaan kotitilalleen nykyisten tietojen(i) mukaan). On ollut harmittavan vähän aikaa syventyä näihin asioihin uudelleen.
Sukunimi on siis muuttunut tai on tullut Turussaoloaikana. Varsinaista sukunimeä hänellä ei ole aiemmin ollutkaan.
Se voi olla mahdollista. En ole tutustunut tarkemmin sukunimilakiin. Olen tähän asti luullut, että sen merkitys oli vapaus valita omaksi sukunimekseen jokin nimi. Tuota nimeä ei ole ollut siinä talossa, jonne valmistunut seppä muutti. Eikä ole ollut hänen kotitalossaan. Nimi on tullut Turussa. Etsiskelin oppijan asuinpaikkaa etsiskelin jonkin verran, mutta mitään en silloin löytänyt.
Turussa on käsityöläismuseo. Siellä ei taida olla tietoa, miten oppilaat asuivat. Olen käynyt museossa 1970-luvulla. Valitettavan nuorena, jolloin minua ei sukuasiat edes kiinnostaneet.
Turussa on tuota nimeä esiintynyt 1990-luvulla. Mahdollisesti myös 1800-luvun loppupuolellakin siis.
Kannattaa tutustua Turun kaupunginarkistoon, josta löytyvät ammattikuntien arkistot. Itse tutustuin sorvarien ammattikunnan arkistoon, josta löysin etsimäni, eli milloin ja mistä tutkimani oli tullut Turkuun oppipojaksi ja milloin lähti. Kaupunginarkistoon pitänee mennä itse paikalle. Sen jälkeen myös oli helpompi etsiä Turun rippikirjasta mahdollisia merkintöjä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.