Luukka/Luukko seurakunta

[raimoensio]

Leena Mikontytär 25.12.1771 muuttaa Pomarkusta Kankaanpäähän 1808

Muuttokirja on säilynyt Kankaanpään arkistossa (kirjoittanut Pomarkun saarnaaja Kristian Sandbäck)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8304658

Siinä sanotaan, että Leena on syntynyt Luukon (i Luucko församling af Österbotten) seurakunnassa Pohjanmaalla

Hiski löytää sopivan Leenan Kauhajoen kastetuista.

Voiko Luukko/Luukka oli esim Nurmosta käytetty nimi?

[Julle]

< Leena Mikontytär 25.12.1771 muuttaa Pomarkusta Kankaanpäähän 1808

Muuttokirja on säilynyt Kankaanpään arkistossa (kirjoittanut Pomarkun saarnaaja Kristian Sandbäck)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8304658

Siinä sanotaan, että Leena on syntynyt Luukon (i Luucko församling af Österbotten) seurakunnassa Pohjanmaalla

Hiski löytää sopivan Leenan Kauhajoen kastetuista.

Voiko Luukko/Luukka oli esim Nurmosta käytetty nimi? >

Ettei vaan olisi Lundo eli Lieto? Ei ole minulla paikallistuntemusta, mutta eikös se ole siellä päin?

Kommentoiden

[Jouni Kaleva]

Minusta siinä lukee selvästi Luucka.

Kauhajoella 25.12.1771 synt. Helena voidaan tunnistaa kuuluvaksi Hyypän kylän Kangasniemen taloon, jossa vanhemmat, kotivävy Michel Mattson ja vmo Lisa Johansdr. vielä ovat. Helena sisko Maria Mikontytär kirjattu menneeksi Kauhajoelle 1789. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kauhajoki/rippikirja_1769-1795_uk68/101.htm

Sitten seuraa rippikirjoissa katkos, joten ei näy, olisiko Helena tullut täällä näkyviin ja hänen mahdollinen poismuuttonsa.

[raimoensio]

Kiitos

Nämä talot on kirjattu myös Isojoen rippikirjaan (vinkki Hakurin puolelta)

Kangasniemi

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7049267

Siellä on myös Uuro, Muurahainen, ...

Edelleen ihmetyttää tuo Luukka. Se on jopa mainittu kahteen kertaan muuttokirjassa.

[Matti A. Nieminen]

Hei

Olisiko todennäköisintä, että kyseessä on papin kopiontivirhe?

Leena Mikontytär oli todistettavasti syntynyt Kauhajoen seurakunnassa, josta oli muuttanut Pomarkkuun. Jospa hänen alkuperäisessä muuttotodistuksessaan onkin lukenut "Cauha", jonka nuori saarnaaja on paikallistuntemuksen puutteesta johtuen kopioinut ulosmuuttotodistukseen muodossa "Luucka".

Iso-C ja iso-L käsin kirjoitettuna on helppo sekoittaa toisiinsa. Myös pikku-a saattoi jäädä ylhäältä avoimeksi ja muistuttaa u-kirjainta. Pikku-h saatettiin kirjoittaa ch:na, kuten esim. Låchteå (Lohtaja), joka taas saattoi muuttua ck:ksi.

Puhdasta spekulaatiota vai hyvä selitys?

Terveisin
Matti Nieminen

[raimoensio]

Kiitos

Kyllä tämä on varmaan se hyvä selitys.

Jos tällainen nimitys olisi ollut oikeasti käytössä, niin kyllä sen olisi pitänyt näkyä jossain muuallakin ja nyt en löytänyt mistään toista mainintaa puhumattakaan eikö joku forumilainen olisi siihen törmännyt

[KariKK]

Leena Mikontytär löytyy Isojoen rippikirjoista Kauhajoen taloista esimerkiksi
seuraavilta sivuilta:

Isojoki rk 1776-1785: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7049490 ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7049614 ,
Isojoki rk 1786-1791: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7049813 ja
Isojoki rk 1792-1797: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7050182 .

Lisäksi Kauhajoen rippikirjojen selvennyskirjassa Cauhajoki Kyrka 1783-1809
(Suupohjan Sukututkijat r.y. , Vaasa 2003)
tässä viimeisimmässä jaksossa Leena Mikontyttären kohdalla lukee :
Abiit 1795 Norrmark ja lisäksi nimi Kornbäck, jonka nimen merkitystä en tiedä.

Siten edellisten kommenttien kirjoittajat ovat kyllä oikeassa, Leenan alkuperä on aukottomasti Kauhajoella. Ja Luukka on ilmeisesti jokin virhe.
Kangasniemi on siis ihan Kauhajoen etelärajan tuntumassa lähellä Honkajoen rajaa ja Isojoen kirkolle on lyhyempi matka kuin Kauhajoen kirkolle.
Kangasniemen ja Isojoen välissä on Lauhanvuori (korkeus 230 m) eli Lauhan
maasto. Tosin Lauhastakaan ei ihan helpolla saa Luukkaa.

Toinen asia on, että Leenan isän Kangasniemen vävyn Mikko Matinpojan alkuperääkin on vaikea todentaa. Hänen syntymäaikanaan mainitaan eri yhteyksissä 1725 tai 1730 eikä ole varmaa, onko kumpikaan oikein. Mutta syntymäajan puuttuminen viittaa, että ehkä on Kauhajoella syntynyt. Ehkä oli Kangasniemen naapurista Muurahaisesta, mutta varsinaista todistetta ei ole tiedossani.

[Pekka Hiltunen]

Leena Mikontytär löytyy Isojoen rippikirjoista Kauhajoen taloista esimerkiksi
seuraavilta sivuilta:

Isojoki rk 1776-1785: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7049490 ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7049614 ,
Isojoki rk 1786-1791: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7049813 ja
Isojoki rk 1792-1797: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7050182 .

Lisäksi Kauhajoen rippikirjojen selvennyskirjassa Cauhajoki Kyrka 1783-1809
(Suupohjan Sukututkijat r.y. , Vaasa 2003)
tässä viimeisimmässä jaksossa Leena Mikontyttären kohdalla lukee :
Abiit 1795 Norrmark ja lisäksi nimi Kornbäck, jonka nimen merkitystä en tiedä.

Siten edellisten kommenttien kirjoittajat ovat kyllä oikeassa, Leenan alkuperä on aukottomasti Kauhajoella. Ja Luukka on ilmeisesti jokin virhe.
Kangasniemi on siis ihan Kauhajoen etelärajan tuntumassa lähellä Honkajoen rajaa ja Isojoen kirkolle on lyhyempi matka kuin Kauhajoen kirkolle.
Kangasniemen ja Isojoen välissä on Lauhanvuori (korkeus 230 m) eli Lauhan
maasto. Tosin Lauhastakaan ei ihan helpolla saa Luukkaa.

Toinen asia on, että Leenan isän Kangasniemen vävyn Mikko Matinpojan alkuperääkin on vaikea todentaa. Hänen syntymäaikanaan mainitaan eri yhteyksissä 1725 tai 1730 eikä ole varmaa, onko kumpikaan oikein. Mutta syntymäajan puuttuminen viittaa, että ehkä on Kauhajoella syntynyt. Ehkä oli Kangasniemen naapurista Muurahaisesta, mutta varsinaista todistetta ei ole tiedossani.
Luukka tunnetaan myös itärajan tuolta puolen tulleena sukunimenä, jonka lähtökohta voisi olla Liivinmaalla tai Virossa, Inkerinmaalla eli nyk. Pietarin kaupungin seuduilla tai jossain muualla ent. Käkisalmen läänin alueella. Nimeä ei ainakaan sukunimenä varmaankaan ole esiintynyt Kauhajoella Ruotsin-vallan aikana.
PH

[KariKK]

Luukka tunnetaan myös itärajan tuolta puolen tulleena sukunimenä, jonka lähtökohta voisi olla Liivinmaalla tai Virossa, Inkerinmaalla eli nyk. Pietarin kaupungin seuduilla tai jossain muualla ent. Käkisalmen läänin alueella. Nimeä ei ainakaan sukunimenä varmaankaan ole esiintynyt Kauhajoella Ruotsin-vallan aikana.
PH

Luukkaa ei Kauhajoella ole tullut vastaan, joten se tuskin oli vävyn Mikko Matinpojankaan sukunimi. Mikko Matinpojalla on Kauhajoen rippikirjassa 1790-1797 (sivu 163) syntymäaikana 7.1730. Sen perusteella Mikko voisi olla Muurahaisen Matti Ollinpojan ja Liisa Tuomaantyttären poika. Tämän parin lapsi Marketta syntyi 1.3.1732 ja ilmeisesti 2.12.1727 oli syntynyt tytär Anna. Mikko sopisi väliin.
Nimi Kornbäck Leenan yhteydessä viittaa ilmeisesti siihen, että hänen tätinsä Anna Juhontytär avioitui 6.1.1785 Lappväärttin Kornbäckiin ja Leena on ollut sielläkin jossakin vaiheessa.

Paras arvaukseni on, että Luukka johtuu kuitenkin jotenkin Lauhanvuoresta.
Honkajoellahan on kylä Lauhala, joka rajoittuu Isojokeen ja Kauhajokeen.
Ehkä alkuperäiseen muuttotodistukseen on syntymäpaikaksi kirjattu Lauha tai Lauhala ja se on vääristynyt nyt ihmetystä herättävään muotoon.

[Pekka Hiltunen]

Luukkaa ei Kauhajoella ole tullut vastaan, joten se tuskin oli vävyn Mikko Matinpojankaan sukunimi. Mikko Matinpojalla on Kauhajoen rippikirjassa 1790-1797 (sivu 163) syntymäaikana 7.1730. Sen perusteella Mikko voisi olla Muurahaisen Matti Ollinpojan ja Liisa Tuomaantyttären poika. Tämän parin lapsi Marketta syntyi 1.3.1732 ja ilmeisesti 2.12.1727 oli syntynyt tytär Anna. Mikko sopisi väliin.
Nimi Kornbäck Leenan yhteydessä viittaa ilmeisesti siihen, että hänen tätinsä Anna Juhontytär avioitui 6.1.1785 Lappväärttin Kornbäckiin ja Leena on ollut sielläkin jossakin vaiheessa.

Paras arvaukseni on, että Luukka johtuu kuitenkin jotenkin Lauhanvuoresta.
Honkajoellahan on kylä Lauhala, joka rajoittuu Isojokeen ja Kauhajokeen.
Ehkä alkuperäiseen muuttotodistukseen on syntymäpaikaksi kirjattu Lauha tai Lauhala ja se on vääristynyt nyt ihmetystä herättävään muotoon.
Tämä kommentti vahvistaa osittain omaakin toteamustani: oli asiakirjoja sitten luettu oikein tai väärin, on joka tapauksessa kyseessä nominatiivi, josta idässä on muodostunut sukunimi ja lännessä ehkä samanlainen tai hiukan väärin tulkittu paikannimi. Yleensä paikannimistä muodostuu siis suku- tai liikanimiä ja esim. Lauhala näyttää edustavan näitä molempia. En tunne sen paremin karjalan- kuin pohjanmaankaan murretta tai kieltä, mutta muinaisskandinaviasta tulee sipulia tarkoittava laukka-sana (vrt. "lök"). Yleensä kuivilla mäillä on ainakin rannikkoseuduilla tavattavissa ruoholaukkaa eli ruohosipulia, joka varsinkin saaristossa on erinomaisen maukasta. Sana on voinut korvautua eteläsuomalaisemmalla "sipula"-sanalla, jolloin laukkakin on voinut muuttua erehdyksessä lauhaksi. Kuitenkin pohjalaissanat ovat toisinaan omaperäisiä, jos mieto tarkoittaa suolaista tai vahvaa, kun se etelämpänä on suolatonta eli mietoa suolan suhteen...

Jos nyt on kyseessä muuttokirjan paikkakunan tulkinta, voisi kyseeseen tulla esim. Lokalahti, jota paikkakuntalaiset edelleen kutsuvat sen entisaikaisella nimellään Lokala.
PH

[Julle]

< Edelleen ihmetyttää tuo Luukka. Se on jopa mainittu kahteen kertaan muuttokirjassa. >

Kun tuli toisen paikannimen etsinnässä eteen, niin näyttää se Luukka olleen olemassa ainakin Vahdon seurakunnassa ?
http://www.genealogia.fi/hakem/osoitteet/index.htm
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=596&TYPE=HTML&LANG=FI
mutta sitten se olisi Laukola ja seurakunta Vahto.

Tuo onkin oiva apuväline vanhojen paikkojen etsimiseen, mutta ei ratkaise postin tämänhetkisiä jakeluongelmia ;-)

Hakemisiin

[Pekka Hiltunen]

Hakemisiin
Muuttokirjassa pitäisi olla pitäjännimi, jollei ollut saman pitäjän eri kylä ja esim. kappeliseurakunta. Pohdin vielä Lokalahti-vaihtoehtoa: kun paikannimestä oli kaksi versiota, sekä Lokalahti että Lokala, on tässä viimeisessä jätetty ruotsinkielisestä versiosta suomelle outo x-kirjain pois. Tästä on voinut seurata Pohjanmaalla sekaannus, joka on jättänyt koko lahtea, "lax" merkitsevän osan pois. Kun vokaalit ääntyvät kielissä toisin, on "Loka" tietenkin voitu lausua ruotsiksi samoin kuin tänäänkin: "luukka".
PH, etymologian harrastelija

[KariKK]

Saattaa olla, että varmaa selitystä tälle nimelle ei löydy.
Jokin väärinkäsitys jossakin vaiheessa on todennäköisin, kylä tai paikka esimerkiksi tulkittu seurakunnaksi.
Periaatteessa tarkka syntymäpaikka voi tietysti olla jokin muu kuin
synnyttäjän vakituinen asuinpaikka, jos vanhemmat ovat tilapäisesti olleet jossakin muualla.
Tältä ajalta, kun Kauhajoen asukkaitten tietoja oli Isojoen kirjoissa, löytyy samasta lapsesta kastemerkintöjä sekä Isojoen että Kauhajoen kastetuissa.
Se ei muuten liity tähän, mutta kuvaa tietojen hallinnan epätäydellisyyttä.

Mutta Isojoen rippikirjan 1770-1775 sivu 194 mukaan Leenan vanhemmat ovat
koko jakson asuneet Kangasniemessä Kauhajoella, siis Lauhanvuoren juurella.
Kauhajoen rippikirjasta 1769-1775 Kauhajoen eteläosan ja Päntäneen talot puuttuvat eli tiedot ovat kadonneet.

[Pekka Hiltunen]

Saattaa olla, että varmaa selitystä tälle nimelle ei löydy.
Jokin väärinkäsitys jossakin vaiheessa on todennäköisin, kylä tai paikka esimerkiksi tulkittu seurakunnaksi.
Periaatteessa tarkka syntymäpaikka voi tietysti olla jokin muu kuin
synnyttäjän vakituinen asuinpaikka, jos vanhemmat ovat tilapäisesti olleet jossakin muualla.
Tältä ajalta, kun Kauhajoen asukkaitten tietoja oli Isojoen kirjoissa, löytyy samasta lapsesta kastemerkintöjä sekä Isojoen että Kauhajoen kastetuissa.
Se ei muuten liity tähän, mutta kuvaa tietojen hallinnan epätäydellisyyttä.

Mutta Isojoen rippikirjan 1770-1775 sivu 194 mukaan Leenan vanhemmat ovat
koko jakson asuneet Kangasniemessä Kauhajoella, siis Lauhanvuoren juurella.
Kauhajoen rippikirjasta 1769-1775 Kauhajoen eteläosan ja Päntäneen talot puuttuvat eli tiedot ovat kadonneet.

Muuttokirjan laatinut Kristian Sandbäck oli syntynyt Kustavissa torpparin poikana; äitinsä oli Sandbäck-niminen, mutta varmaankin myös suomenkielen taitoinen. Toukokuussa 1808 elettiin Suomen Sodan ensi vuotta ja Pomarkun saarnaaja Kristian S. tuskin tunsi Pohjanmaata: hän toimi seuraavaksi Vehmaan kappalaisena ja vasta Venäjän-vallan aikana 1812 lähtien Kauhajoen kpl:na. Voitaneen todeta siis, että Kihlholmasta muuttaneen Leenan synnyinpaikaan on tullut lipsahdus, joka Kristian Sandbäckin "maailmankuvan" mukaan voisi olla vaikapa Lokalahti tai jokin sitä muistuttava paikkakunnan nimi, kun se e.m. sijaitsee lähellä Vehmaata, Taivassaloa ja Kustavia, mutta joka toisaalta ei varmastikaan hänenkään tietämyksensä mukaan mitenkään voinut sijaita Pohjanmaalla, vaikka paperiin olisikin kirjattu jotain sinne päin. Ehkä ei sodan melskeissä ollut kovin "nuugaa", mitä kirjattin kauhajokisen Leenan muuttokirjan kyseisiin sarakeisiin. Kauhajoen taistelu oli vuorossa vasta saman vuoden syksyllä, jolloin mahdollisesti Päntälänkin paperit menivät venäläissotilaan kannalta parempaan tarkoitukseen kuin kansien välissä lojumaan.
PH