Anna Påhlsdotter Kaasi [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Anna Påhlsdotter Kaasi

Outika

10.05.17, 11:09

Anna Paavontytär (Påhlsdotter) Kaasi kuoli Alapaakkolassa elokuun 17. päivänä 77 -vuotiaana, eli tästä laskien syntyi noin 1632. Omaiseksi hautaustietoihin pappi kirjasi Antti Kaasin.

Jostakin syystä en löydä mistään muualta merkintää tästä Annasta ja toivoisin tietoja, jos joku olisi selvittänyt kuka hän mahtoi olla. Miksei häntä kirjattu taloon vaimoksi kuten muissakin taloissa näyttää kirjatun.

Annan miehen Antti Ollinpoika Kaasin merkinnät löytyvät useilta vuosilta sekä oletettavasti isänsä Olli Matinpoika (n 1585). Kaasilan isäntä Olli Matinpoika (1585) asui Alapaakkolan Kaasia jo 1637 ja asettui ilmeisesti tuolloin Alapaakkolaan. Olli Matinpoika Kaasi kuoli 1651 ja leskensä ylläpiti taloa vaikkakin pahasti köyhtyneenä 1653. Kaasi kirjattiin maakirjaan vielä 1671 Olli Matinpojan leskelle[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) ja lesken jälkeen isännäksi kirjattiin Antti Ollinpoika Kaasi vuodesta 1673[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Varsin monia vuosia leski siinä pärjäili kunnes sai siirrettyä tilan pojalleen Antille. Parin vuoden kuluttua 1675 Alapaakkolan taloista oli lähdetty sotilaiksi ja tiloja autiona ja loput asetettu lepäämään eli tillstod resten, tarkoittiko verovapaata vuotta, joihin Antti Ollinpoika Kaasikin luettiin[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Vuoden päästä 1676 ½ mtl Kaasi oli jälleen verolla, joskin muutama talo oli vielä autiona ja Kaasiin merkittiin vielä edellinen isäntä eli Olli Matinpoika sekä Antti Ollinpoika[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Vuonna 1677 Kaasia isännöi maakirjassa Antti Ollinpoika Kaasi[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5) ja vuonna 1680[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6) jostakaan syystä Antti Kaasilla ei ollut talossa vaimoa koska vaimoa ei tähän ole merkitty[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7). Vuoden 1681[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8) maakirjassa Antti oli isäntänä ja tositekirjassa samana vuonna taloon kirjattiin renki Jaakko Kyröläinen[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9). Vuonna 1682[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10) Antti isännöi yksin edelleen Kaasia maakirjassa sekä tositekirjassa 1683[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn11), maakirjassa 1685[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn12), maakirjassa 1687[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn13), tositekirjassa edelleen yksin vuonna 1688[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn14) sekä saman vuoden maakirjassa 1688[15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn15), maakirjassa 1690[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn16), maakirjassa 1691[17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn17), maakirjassa 1692[18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn18), maakirjassa 1695[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn19) kunnes maakirjassa 1697[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn20) Kaasin isäntänä oli Olli Antinpoika Kaasi eli Maria Antintytär Kaasin veli.

Keminmaan historiakirjassa kerrotaan, että leskellä asui talossa kaksi tytärtä, jotka kirjattiin henkikirjoihin 1654[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn21). Vuonna 1663 Alapaakkolassa asui ainoana leskenä Anna Hannuntytär yhden tyttären kanssa[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn22). Antti Ollinpoika Kaasilta tila jäi 1697 pojalleen Olli Antinpojalle ja Marjetalle. Sotien aikana talo jäi asumattomaksi kun poikansa kirjoitettiin sotilaaksi[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn23). Antin puolison patronyymi käy ilmi hautaustiedoista vuodelta 1709 eli Alapaakkolassa kuoli 77 vuotiaana hustru Anna Paavontytär[24] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn24) ja omaiseksi pappi kirjasi Antti Kaasin.
__________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Maakirja (9157, sivu 42) Alapaakkola 1671 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13586684
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Maakirja (9159, sivu 19) Alapaakkola 1673 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588027
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Maakirja (9166, sivu 29) Alapaakkola 1675 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649616
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Maakirja (9167, sivu 9) Alapaakkola 1676 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184212
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Maakirja (9171, sivu 9) Alapaakkola 1677 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183313
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Maakirja 9178, sivu 9) Alapaakkola 1680 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186480
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) Tositekirja 9179, 86) Alapaakkola 1680 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761752
[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) Maakirja (9180, sivu 140) Alapaakkola 1681 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22057290
[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) Tositekirja (9182, sivu 60) Alapaakkola 1681 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647388
[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) Maakirja (9183, sivu 12) Alapaakkola 1682 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566318
[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref11) Tositekirja (9186, sivu 225) Alapaakkola 1683 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022153
[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref12) Maakirja (9189, sivu 13) Alapaakkola 1685 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13568092
[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref13) Maakirja (9193, sivu 10) Alapaakkola 1687 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13540679
[14] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref14) Tositekirja (9196, sivu 261) Alapaakkola 1688 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905113
[15] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref15) Maakirja (9195, sivu 10) Alapaakkola 1688 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190335
[16] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref16) Maakirja (9199, sivu 8) Alapaakkola 1690 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262187
[17] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref17) Maakirja (9202, sivu 6) Alapaakkola 1691 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22187600
[18] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref18) Maakirja (9205, sivu 9) Alapaakkola 1692 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186525
[19] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref19) Maakirja (9208, sivu 9) Alapaakkola 1695 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13541916
[20] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref20) Maakirja (9213, sivu 9) Alapaakkola 1695 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189447
[21] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref21) Maa- ja henkikirja 1653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184046
[22] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref22) Tositekirja 1663 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623066
[23] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref23) Koivunen, Vahtola, Satokangas ja Itkonen, Keminmaan historia
[24] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref24) Kemi msrk kuolleet 1698 – 1715 (IK276 IC:1, sivu 32) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1939&pnum=25

PekkaJS

10.05.17, 20:01

Outika

11.05.17, 16:08

Näyttäisi löytyvän ainakin 1671 Anders Kaasi ja vaimo
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kemi/1671/1671_007_Henki.jpg
1674 Anders Olsson Kaasi ja Anna Påhlsdr
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kemi/1674/1674_009_Henki.jpg
1675 Anders Olsson ja Anna Påhlsdr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649703
1676 Anders Olsson Kaasi ja Anna Påhlsdr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650465
1677 Anders Olsson Kaasi ja Anna Påhlsdr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648928

1678 alkaen minäkään en löytänyt Annaa muuta kuin rippikirjasta 1700-luvun alussa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645797
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1693-1710_msrk_ik269-270/24.htm

1691 alkaen henkikirjassa Olof Andersson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772870

- Pekka

Kiitos, näissä tosiaan Anna on kirjattu taloon ja patronyymin kera. Hienoa. Ihmettelen, miksei häntä myöhemmin kirjattu taloon jos kuitenkin kuoli vasta 1709 ja omaisenakin oli edelleen Antti Kaasi. Kuinka tämän voisi selittää.

Harmikseni en ole löytänyt minkäänlaista tuomiokirjaotetta, jossa olisi jonkinlaista vihjettä Annan isästä tai kodista, tuosta salaperäisestä Paavosta. Ylipaakkolassa ainakin eleli Pelto eli Terwo nimisellä tilalla Paavo Mikonpoika vuodesta 1641, ja ajallisesti sopisi isäksi. Todisteita ei kyllä ole minkäänlaista.

Outika

14.05.17, 18:31

Näyttäisi, että Kaasilan Olli Matinpoikaa edelsi Matti Kaasi. Kaasilan isäntänä mainitaan vuoden 1608[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) ja 1609 kymmennysluettelossa Matz Casij ja luultavasti häntä seurasi poikansa Olli Matinpoika (1585) Alapaakkolan Kaasin talossa vuonna 1637. Ensimmäisen isännän Matti Kaasin patronyymi Ollinpoika löytyy vuoden 1611[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) kymmenysluettelosta ja Matti Ollinpoika isännöi ½ mtl tilaa vielä vuonna 1617[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3).

Kaasin nimestä on kovin monenlaista tulkintaa.
_____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kymmenysluettelo 1608 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656600
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Kymmenysluettelo (4878 jakso 3) 1611 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651653
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Maakirja 1617 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642866

Outika

14.05.17, 19:31

Kaasi on kuvattu röykkiönä, merimerkkinä, merkkivalona jne. Kaasi löytyy myös Inarinsaamen sanakirjasta (http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/Giellagas_Sammallahti_inarinsaamen_k%C3%A4%C3%A4nt eissanakirja.pdf), tarkoittaen kissaa, lamppuöljyä tai valopetroolia, eli kyllähän tämä jotenkin valaistukseen ja merkinantoihin liittyy.

Outika

22.05.17, 16:18

Kemijoen rantamailla Kaasin lisäksi asusti Witsaniemessä Ollin ja Tapaninpoikia vuoronperään ja ehkä esi-isänsä olivat lapinkulkijoita, jotka aikanaan asettuivat viljaville rantavainioille ja kalastelivat merilohta sekä Lapin järvioikeuksilla järvikalaa Lapinmaassa.

Niin kuin Kaasikin, saattoiko Witsaniemi olla saamelaista perua, sillä saamelaiset tapasivat puhua kalavitsaksista eli kalaa kuivattiin vitsaksessa (saam vicárâh, vicáruv, vicáristiđ vicári´stám). Ja taidettiin säilyttääkin veden alla jonkinlaisessa koivu-vitsas-kehikossa.

Jos vielä Pissarikin tähän otetaan, niin Vitsaniemen Henrikin isänisä lienee ollut lähtöisin Pissarin talosta ja saamenkielessä pisánid tai pissáán tarkoittaa pysähtyä ja jos pysähtyneestä puhuttiin, puhuivatko pissáár´sta jos tämä asettui pysyvästi sijoillensa jokivarteen.

Kuka tietää.

Juhani Mäkitalo

24.05.17, 03:14

Kyllä alkaa olla melko pitkällä tämä tieteenteko tällä palstalla.
Kannattaisi lukea esim. nämä ammatti-ihmisten tekemät pitäjänhistoriat
ja mitä siellä puhutaan suku/talonnimien alkup. merkityksistä.
Kaasin muistan jostain kuulleeni olevan olevan merimerkki, mutta mitä
sillä asialla on tekemistä talon kanssa, joka kymmeniä kilometrejä
merenrannasta.
Vai merkitsikö jonkun talon nimi kissaa vaihtoehtoisesti lamppuöljyä ????
------------------
Pissarista sanoo professori Vahtola nimistöväitöksesssään hieman epävarmasti, että lienee tarkoittanut
Karjalassa käytettyä nimitystä jonkinlaisesta "kirjurista", siis henkilöstä
joka osasi hyvin kirjoittaa.
Täällä se kerrottiin merkitsevän pysähtymistä - "pissaan"
Onko uudistilan rakentaminen jonkinlaista pysähtymistä, niinkuin hetkeksi.....

JM

Juhani Mäkitalo

24.05.17, 03:19

(.... jatkoa edelliseen) Ja ne nimet, joihin esim. prof. Vahtola ei ole
osannut antaa teoksessaan minkäänlaisia merkityksiä, ei taida tällä palstallakaan vastauksia löytyä.

JM

Outika

24.05.17, 05:22

On erittäin hienoa jos absoluuttinen totuus on jo esitetty ja muita teorioita ei ole luvallista esittää. Asiantuntijoiden näkemyksiä ja esittämiä totuuksia on kunnioitettava, mutta yhtälailla mietittävä sitäkin, kuinka maailman olisi käynyt tämänkaltaisella suhtautumisella tieteentekoon.

Nimistöväitöksessä (sivu 365) Pissari oli Kemin Ala-Paakkolan kantatalo ja ensimmäinen isäntä Peer Pijssari 1610. Nimi esiintyy myös luontonimissä mm Paakkolassa ja Tervolassa eli Pissarinvaara ja -vainio. Ainoa tavattu nimivastine Kemin Pissarille on Miehikkälän Pissarinoja. Itäisessä kielenkäytössä on ollut käytössä ammattinimitys kirjurille eli pissari ja Muolaassa se tarkoitti kirjoitustaitoista henkilöä. Joka tapauksessa Vahtola lopettaa pohdintansa tämän nimen osalta siihen, että toteaa että ”saattaa olla, että Kemin Pissari-nimi on paikan päällä muotoutunut vastaavan appellatiivin pohjalta (vrt Tulkkila-nimet)”.

Kaasista en löydä sanaakaan koko teoksesta vaan Inarinsaamen sanakirjasta. Myöskään Vitsaniemi ei ole edustettuna ko. teoksessa vaan löytyy muista aineistoista mm saamenkielessä sille on vastine ja liittyy kalastukseen. Tämä olisi loogista jos nyt Kemijokivarressa yleensä kalasteltiinkaan. Ehkäpä sekin voidaan unohtaa.

Ihmettelen suuresti sitä, minkä ihmeen takia paimentolaisina ja muutoinkin laajoilla alueilla liikkuvina paikalliset ihmiset eivät voineet tulla Pohjoisesta jokivarsia etelämmäs koska kalastuksesta ja metsästähän tuolloin elettiin. Lappalaisten ja/tai saamelaisten tiedetään olleen innokkaita kalastajia ja myös merikala oli haluttua tavaraa. Lisäksi saamelaiset olivat jo 1500 luvulla luopuneet osin nk lappalaisnimistään eli tämäkään ei heitä erota muista kirjatuista. Jos Lapissa ei vielä tuolloin edes kirjattu kansaa kirjoihin ja kansiin, kuinka voidaan varmasti tietää kuka kulki ja missä kulki ja minne asettui. Nimistöväitöksessään JV on kirjannut joka tapauksessa, että "kummassakin jokilaaksossa lappalainen aineis oli niin vahva keskeisimmässä luontonimistössä, ettei ole epäilystä, eikö pohjimmaisena olisi lappalainen asutuskausi". Joskaan tähän lappalaisuuteen tässä teoksessa ei juurikaan löydy esimerkkejä.

Nämä ovat nyt aloittelijan kysymyksiä tietäjille koska muutamassa Lapin alueen ketjussa (mm Alapaakkolan Rautio) pyrittiin voimakkaasti kumoamaan sellaiset ajatukset, että nimet olisivat siirtyneet mm Hämeestä Lappiin ja syitä nimien muodostumiselle tuli etsiä paikallisesti. No, nyt tässä on huomioituna tuolloin vielä Kemijoella paikallinen tilanne ja luultavasti tuolloin vielä osin paikallisesti käytetystä saamenkielestä löytyy varsin loogiset perustelut nimien muotoutumiselle. Kaasia tosin Vahtola ei edes mainitse ja Pissarikin lienee paikan päällä muotoutunut nimi.

Juhani Mäkitalo

24.05.17, 15:46

Kyllä on viisaampaa, että emme lähde kovin paljon esim.
Vahtolan tietoja ruotimaan niillä tiedoilla mitä monet
tällä palstalla osoittavat.
Vahtolan teos n. 560 sivua ja sivukoko 16 x 24 cm, että kyllä meillä
kaikilla on vielä tähän tieto- ja tutkimusmäärään matkaa, ja ei ole
kyse pelkästään Vahtolan omista selvityksistä, vaan hänellä on ollut
käytettävinään tutkijatovereiden apu myöskin työssään.
Ja täällä kun pohditaan sellaistakin mikä on VITSANIEMI.
Eipä näytä tiedemaailma, tai paljon muutkaan näihin meidän viisateluihin kommentoivan, sekin kertoo jotain, jos ei kukaan vastaa mitään.

Pitääpä käydä kirjastossa tarkistamassa tuo KAASI-nimi, siellä on moni-satasivuinen teos suomalaisista sukunimistä, sellaisista, joista on jotain
sanottavaa (ei VITSANIEMIÄ) niiden esiintymisalueesta ja nimien alku-
perästä.

JM

Outika

24.05.17, 19:22

Kaikki kunnia teoksen tekijälle ja kyseenalaistamisestakaan ei ole kyse koska juurikin sitä korostin, että Vahtola arveli Pissarin nimen syntyneen paikan päällä enkä teoksesta löytänyt Kaasin tai Vitsaniemen nimiä. Joskin saamenkielestä löytyi merkityksiä e.m. nimille.

Lähinnä kiinnostaa se, että saamelaisia asui tuolloin myös Kemijokivarressa tilallisina, myös Vahtola taisi sen todeta ja siksi ihmettelen, miksei heitä koskaan missään mainita. Kaikkien oletetaan tulleen yhtäkkiä muualta, tyhjään maahan.

Juhani Mäkitalo

25.05.17, 14:12

Kyllä taitaa olla saamelaisten aika Kemijoen alajuoksulla niin
kaukana takanapäin, ettei kirkonkirjoissa heitä ei muistaakseni
ainakaan Rovaniemen alapuolella näy. Heidäthän suomalainen
asutus lisääntyessään "ajoi" kohti pohjoista, lähtivätkö vapaaehtoisesti,
vai ajettiinko ? Saattoihan joistakin tulla tilallisiakin, mutta eipä
muistu yhtään tapausta mieleen. Se on iso askel asettua liikkuvasta
paimentolaiselämästä paikalleen ja oikeisiin töihin.
Palataan Kaasiin kun kirjastot aukeaa.

JM

Juhani Mäkitalo

25.05.17, 14:33

Vahtolan nimistöväitösteoksessa käsitellään myös tätä lappalaiskysymystä
mm. luvussa B sivulta 64 alkaen:
esim. sivulla 93 sanotaan näin: Kysymykseen, jäikö lappalaisia jokilaaksoon
pysyvästi asumaan sulautuen tulijoihin, ei nimistö anna vastausta, joskin
nimitradition jatkuvuus antaa pienen mahdollisuuden otaksua näin tapahtuneen
jossain määrin.

JM

PS. otsikko piti olla Kaasi / vanha lappalaisasutus

Juhani Mäkitalo

26.05.17, 15:35

Lappalaiset nimittivät siis jonkun niemen VITTANIEMEKSI, näin tämä
nimi kuuluu nykyisin sukunimenä, siksi että sieltä haettiin näitä kalan kuivaaamiseen tarvittavia vitsaksia (ainoako paikka jokivarressa ?)
Vai olisiko yksinkertaisin selitys Risukkoniemi - kuka tietää (en tarkoita tätä
kysymyksenä)

JM

Juhani Mäkitalo

26.05.17, 17:05

Eipä antanut laaja, n. 800-sivuinen teos SUKUNIMET (Mikkonen ja Paikkala)
vastausta tähän KAASI-kysymykseen. Kemin pitäjän KAASI mainittiin ja
sanottiin että nimen aiheena SAATTAA OLLA pohjoispohjalainen sana KAASI
eli opas, (tarkoitettanee juuri merimerkkiä, oma lisäys)
Minusta melko huono arvaus, että sisämaassa mettän keskellä olisi ollut
joku merimerkki, josta talo ja myöhemmin suku saanut nimensä

Erikseen oli sitten karjalaisalkuperäinen KAASINEN, joka minusta sopisi
hyvin tähän yhteyteen, siitä sitten talonnimi Kaasila, joka edelleen sukunimeksi,
tämän nimen syntytarinaa ei taidettu kirjassa kertoa.

Kyllä näiden asioiden selvittämiseen tarvitaan jotain vähän muutakin kuin
googlaamista.

JM

Outika

26.05.17, 19:30

Olkoonpa mikä tahansa tuo Vitsaniemen ja Kaasin tarina, niin palaan vielä tähän joukkioon vähän laajemmin. Toivon jo tässä vaiheessa, että virheet tulevat korjatuiksi, mutta tällaisen sukujoukon olen hahmottanut eri lähteistä, pääasiassa googlesta, koska tuolla mainiolla hakukoneella löytyvät myös SSHY sekä digitaaliarkiston asialähteet.

Eli tähän samaan ketjuun kuuluva Carin Iisakintytär Maunu vihittiin 1734 Juho Ollinpoika Rapakon kanssa. Juho oli napannut Rapakon sukunimekseen kun muutti kotivävyksi Rapakkoon 1729, Kaisa Antintyttären puolisona. Kaisa oli Rapakon Ollin leski ja siksi käytti Rapakon nimeä, vaikka oli syntyjään Vanhalan Antin tytär. Eli kumpainenkaan ei ollut Rapakon talosta lähtöisin. Tälle parille syntyi Juho joulukuussa 1735 ja hänet vihittiin Kaarina Matintytär Raution kanssa. Tämän Kaarinan vanhemmat olivat Matti Niilonpoika Rautio ja Maria Vitsaniemi. Edelleen Marian vanhemmat olivat Henrik Vitsaniemi (ent Pissari?) ja Maria Kaasi, jonka esi-isä Matti Ollinpoika Kaasi asui jo paikallaan ja nimenomaan kirjattiin nimellä ”Casij”, Kaasilana en ole löytänyt missään vaiheessa.

Palaan siis tähän Juho Ollinpoikaan, joka oli lähtöisin Walkiapään talosta. Isänsä Olli kuoli 29 vuotiaana ja Juho jäi poikapuolena taloon. Juhon isoisä kuoli lähes samoihin aikoihin ja niin isä sekä isoisä haudattiin samana päivänä 17.7.1710. Vanhin ketjun Valkiapää oli Olli Ollinpoika (n 1589) ja tuntematon vaimonsa. Tämän Ollin poika Olli vei vihille Agneta Knuutintyttären.

Juho Ollinpojan ensimmäinen vaimo Carin kuoli ja Juho vihittiin Carin Iisakintyttären kanssa. Tämä Carin oli syntynyt tammikuun 21. päivänä vuonna 1703. Carinin isä oli Iisakki Niilonpoika Kaicko koska käytti tätä nimeä Carinin syntyessä 1703. Carinin kummeina olivat koroiskyläläiset Henrik Hansson Matala ja Carin Johanintytär Peteri, Michel Johansson Laiti ja Lisa Thomasintytär Laiti (Yrjänä omaa sukuaan[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)), Anders Knuuti ja Saara Ollintytär Kanto.

Tästä eteenpäin isä käytti Maunun nimeä. Isak Niilonpoika Maunu ja Lisa Juhontytär Maunu olivat muun muassa kummeja Johan Antinpoika Wanhan pojalle Antille syksyllä 1704 (Kemi syntyneet 1698 kuva 35). Iisakki Niilonpoika oli vihkitiedoissa Peteri. Kun Iisakki ja Liisa Juhontytär sitten muuttivat Maunuun vuonna 1699, sinne muutti heidän muassaan Iisakin veljenvaimo, leski Anna. Annan patronyymi kerrotaan vuoden 1706 tuomiokirjassa kun edesmenneen Hannu Niilonpoika Peterin leski Anna oli menossa vihille Antti Kukon kanssa ja sanotaanko tässä Annan edesmenneen miehen kuolleen 6.3.1698[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Eli jos Iisakki Niilonpoika Maunu ja Hannu Niilonpoika Peteri olivat veljeksiä, oliko heidän isänsä Taivalkosken eli Peterin Niilo, jonka taloudessa raivosi spitaali 1647. Tämän Niilo Petterinpojan Ylipaakkolan Peteri eli Taivalkoski oli kirjattuna vuonna 1647 merkinnällä ”Samifast (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144144)”[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) ja autioluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645222) sama[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4)
_______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Tuomiokirja Kemin välikäräjät 1708 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574137
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Tuomiokirja 1706 KO a:17 sivu 448 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534010
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Mk 1649 9128 sivu 133 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144144
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Autiotilaluettelo 1647 Kemi (9125) sivu 272 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645222

Juhani Mäkitalo

27.05.17, 13:44

Olkoonpa sama mikä täällä kirjoitellaan, kukaan ei näytä kommentoivan
allekirjoittanutta lukuunottamatta ja taidan minäkin lopettaa ainakin joltain osin

JM

Juhani Mäkitalo

27.05.17, 13:49

... ja KAASILA esiintyy jopa puhelinluettelossa tänä päivänä

JM

Juhani Mäkitalo

27.05.17, 13:53

.... ja nämä kirjurin virheetkään nimistössä ei taida ketään kiinnostaa,
ne on ymmärrettävä sinä mitä ne ovat.

JM

Juhani Mäkitalo

27.05.17, 18:26

..... ja mikä on SAMIFAST, joka on oikein lihavalla tekstillä, ei kerro
ainakaan minulle mitään, jotain tuonsuuntaista siellä kyllä lukee, mutta
täytyyhän sanalla joku tolkullinen merkitys olla.

JM

Juhani Mäkitalo

27.05.17, 18:42

... ja mikä on tämä malli,että suomennellaan ruotsalaisia nimiä, se vain
hankaloittaa nimien löytymistä listoista. "Ammattilaisten" kesken on tapana
käyttää näitä lähteiden antamia alkuperäisiä nimiasuja, suomennellaan
sitten yksinkertaisille sukulaisille näitä jos ihmettelevät mitä Nils Pettereitä
meidän suomalaisessa suvussa on muka ollut.
---------------------------------------------------
ja otsikko on Anna Kaasi, misshän sitä taas ollaan menossa ??

JM

Outika

10.06.17, 06:08

Lapinniemen eli nykyisen Tervolan Kaasi oli alkujaan Heinäsaari, jota Erkki Henrikinpoika (Heinäsaari) asui vaimonsa ja ainakin yhden tyttärensä kanssa. Taloon ilmaantui 1673 Lauri Matinpoika, joka toi muassaan nimen Kaasi. Ehkäpä Lauri oli Matti Ollinpoika Kaasin (n 1570) nuorempi poika koska Alapaakkolan Kaasin isäntänä mainitaan tuolloin Olli Matinpoika (n 1615). Ehkä nuorempi veli Lauri siirtyi isännäksi Lapinniemen Heinäsaaren taloon jos ja kun nappasi emännän tuosta talosta.

Olen ymmärtänyt, että Alapaakkolan Kaasi oli se alkuperäinen Kaasi ja Lapinniemen talo sai Kaasin nimen vasta Laurilta. Toinen kysymys, mistä Lapinniemen Heinäsaari sai alkujaan nimensä. Monta selitystä löytyy, mutta yksi vielä ehdolle, sillä Heinäsaari sijaitsee myös Petsamossa.

Vielä ketjussa mainitusta Taivalkosken Peteristä kun oli puhetta talon yhteyteen tehdystä "samifast" kirjauksesta:
..... ja mikä on SAMIFAST, joka on oikein lihavalla tekstillä, ei kerro
ainakaan minulle mitään, jotain tuonsuuntaista siellä kyllä lukee, mutta
täytyyhän sanalla joku tolkullinen merkitys olla.

JMVoisiko tarkoittaa "samifastning" eli kirjaus osoitti hänen asuintapansa kiinteässä asunnossa, erotuksena liikkuvalle paimentolaiselintavalle. Lappalaisia alueella varmaan joko asui tai oli asunut sillä mainitseehan Fellmankin Taivalkoskella sijainneen palvontapaikan, Stuorra Junkerin (Jacob Fellman, Anteckningar under min vistelse Lappmarken). Tuderus kertoi Kemin Lapin lappalaisista, että kunkin oli pysyteltävä omien määrättyjen rajojensa sisällä. Graanin Piitimen Lapin kuvauksessa todetaan, että useimmissa lapinkylissä yksityisten lappalaisten maat ja kalavedet oli erotettu toisistaan määrätyillä rajamerkeillä. Tutkija tulee siihen johtopäätökseen, että Ruotsin vallan aikaan saamelaisten maat oli jaettu täsmällisesti suurempiin ja pienempiin alueisiin. Maat oli erotettu toisistaan kunnollisilla rajoilla talonpoikaistalojen tapaan. Rajat oli myös merkitty rajamerkein.

Lisäksi hän arvioi, että kun lapinplakaatti asetettiin, saattoivat saamelaiset itsekin perustaa uudistiloja, mikä on voitu jättää huomiotta. Plakaatin mukaan uudistilan perustamisen ehdoton edellytys oli talonpoikaiselinkeinon eli maanviljelyn harjoittaminen ja uudisasukas sai harjoittaa kalastusta ja metsästystä vain puolen peninkulman eli noin viiden kilometrin etäisyydellä tilastaan. Plakaatti antoi määräyksiä myös uudistilaan kuuluvista rakennuksista. Vapaavuosien aikana uudisasukkaan tuli rakentaa tupa ja kamari, jonka tuli olla 12 kyynärää pitkä ja 10 leveä. Siinä tuli olla katto, lattia, uuni ja leivinuuni sekä tarpeelliset ikkunat. Lisäksi tuli rakentaa vilja-aitta, paalu-aitta, rehuvarastoja talli. Rakennusten tuli olla valmiina vapausvuosien päättyessä. Saamelaisten asemaa plakaatti ei määritellyt eikä itse asiassa millään tavalla puuttunut saamelaisten maankäyttöön. Saamelaisista ja uudisasukkaista pidettiin molemmista omaa maakirjaa ja lapinvoudin ohjesäännössä nähdään yritys saada saamelaisia itseään asettumaan uudisasukkaiksi. Muun muassa Inarissa ensimmäisten kruununmetsätorppien perustajien joukossa oli runsaasti porosaamelaisia (Nahkiaisoja, Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700 -luvun puolivälistä vuoteen 1925).

Amatöörin tulkinta voi olla täysin pielessä ja korjaukset ilolla vastaanotan.

Juhani Mäkitalo

10.06.17, 13:20

Paljonkohan lie HEINÄSAARIA Suomessa ?

JM

Juhani Mäkitalo

10.06.17, 13:50

... ja mistä ne saivat nimensä ?

JM

Juhani Mäkitalo

10.06.17, 13:55

Vielä tästä "samifastista ?" niissä luetteloissahan on tilannimiä,
lieneekö tämäkin niitä, kyllä tämä muu pohdinta taitaa mennä
jo pahasti metsän puolelle, niinkuin kuvainnollisesti.

JM

Outika

15.06.17, 16:52

Uskonkin tunnistaneeni muut talot tilan nimillä, mutta kaikesta huolimatta näkisin, että 1600 luvun kirjaimia tulkiten, siinä lukee Sami Fast ja mietin, josko etuliite merkitsee saamelaisasumusta ja loppu joko rajattua aluetta fastning, joko merkkinä saamelaiselle merkitystä alueesta jolla sai viljellä tai sitten merkintä tarkoittaa taudin vuoksi rajattua aluetta eli oli eristettynä.

Yritin kysellä asiaa foorumin ruotsin kielen osastolla, tuloksetta.

Juhani Mäkitalo

16.06.17, 14:38

Mikähän merkillinen tämä nyt on, jota ei kukaan koskaan ole missään (?)
nähnyt. ??

En löydä sanaa "fastning" sanakirjastani, tämä sana jota nimimerkki
Outikka tavoittelee on ehkä "fastighet" eli "kiinteistö" suomeksi, mutta kun
siellä ei niin lue !

Olen edelleen sitä mieltä, että se on tilannimi, jota on ehkä joskus käytetty
ja joka ei ole yleisesti tunnettu ja taisipa se vielä olla isolla alkukirjaimella
kirjoitettu, ei taida kesäänsä kannattaa pilata tämän miettimisellä.

JM

Juhani Mäkitalo

16.06.17, 14:54

Sellainen nimitys löytyy kuin "fastboende same",
mutta jos tästä tehdään "samifast", niin kyllä se on uudempaa
kielitiedettä.
https://no.wikipedia.org/wiki/Aslak_Somby

JM

Outika

16.06.17, 17:58

Kynnyskysymys ei taida enää edes olla, mitä se tarkoittaa, mutta kiinnostaa mitä siinä lukee. Jospa asiantuntija kirjaimet tulkkaisi, siitä kiitos jo etukäteen.
Lisäksi Internetin ihmeellisestä maailmasta löysin ruotsi-suomi (https://ilmainensanakirja.fi/ruotsi-suomi/f%C3%A4stning) sanakirjan (ilmainen) ja sieltä kyllä tuo sana löytyy.

Nahkiaisoja (http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526210506.pdf) (väitöskirja s 30): "Graanin Piitimen Lapin kuvauksessatodetaan, että useimmissa lapinkylissä yksityisten lappalaisten maat ja kalavedet oli erotettu toisistaan määrätyillä rajamerkeillä. Korpijaakko tulee siihen johtopäätökseen, että Ruotsin vallan aikaan saamelaisten maat oli jaettu täsmällisesti suurempiin ja pienempiin alueisiin. Maat oli erotettu toisistaan kunnollisilla rajoilla talonpoikaistalojen tapaan. Rajat oli myös merkitty rajamerkein".

Juhani Mäkitalo

17.06.17, 13:11

Siis mistä löytyy ja mitä ?

JM

Essimi

17.06.17, 16:04

Outika

17.06.17, 19:22

En ole lukenut keskustelua kokonaan, mutta katsoin sivun, jolla pitäisi olla sana Samifast: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144144
Sellaista sanaa siellä ei mielestäni ole, vaan S-kirjain on kaksois s tai z sanan Petter jälkeen, siis tulkitaan Pettersson. Sen jälkeen saattaa olla sana son kokonaan, kuten kaikilla muillakin tällä sivulla, tosin loppu n näyttää arveluttavasti r: ltä. Jos kummallinen häkkyrä edustaa f-kirjainta, saan koko rivistä järkevän vain lukemalla sen: Niels Petterßon el Fast.
Onko sukunimi Fast mahdollinen? Siinäkin on vielä useita tulkinnanvaraisia kohtia, jotka joku taitavampi kyllä tulkitsee oikein.
Tällä tulkinnalla koko saamelaiskysymys haihtuu olemattomiin.

Hei, kiitos paljon. Olisipa hienoa jos tuo mysteeri selviäisi. Sillä ei ole merkitystä onko saamelainen tai vaan sillä, mitä siinä lukee. Ohessa vielä linkki vuoden 1647 autioluetteloon, mistä löytyy mielestäni selkeämpi merkintä, tosin en siitäkään saa kunnolla selvää eikä sitäkään ole kukaan uskaltautunut tulkitsemaan: linkki autiotilaluetteloon (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645222). Kyseinen talo oli tiettävästi Peterin talo eli jonkun Petterin nimeämä tila (Petterson?) Jotenkin s- kirjain on tämän kyseisen henkilön kohdalla kirjoitettu eri tavoin, aivan kuin olisi iso S-kirjain?

Lähinnä olen arvuutellut voisiko viitata saamelaisiin koska Taivalkoskella tiettävästi on ollut saamelaisten lapinkylä (https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/mt/kmo-taivalkoski-1.pdf) (sivu 16), eikä olisi niin tavatonta, että siellä sellaisia vielä 1600 luvulla asuikin. Mitä tulee fastning / fästning (?) sanaan, voisiko liittyä jotenkin rajattuun alueeseen, joko sen taudin vuoksi karanteenissa tai sitten muista syistä. Mm "KORPIJAAKKO on väitöskirjassaan esitellyt seikkaperäisesti rajojen merkitystä omistusoikeuden osoittajana. Hän tuo esille muutaman rajakiistan ja tulee siihen johtopäätökseen, että erityisen yleisiä rajariidat lapinkylien välillä olivat nykyisen Suomen puolen lapinkylissä: Kemin Lapissa ja osassa Tornion Lappia eli käytännössä Utsjoella ja Enontekiöllä. Nykyisen Ruotsin puolen lapinkylissä on puolestaan riidelty yksityisistä veromaista. Tutkija ottaa esimerkin myös 1600-luvun papiston kuvauksista. Tuderus kertoi Kemin Lapin lappalaisista, että kunkin oli pysyteltävä omien määrättyjen rajojensa sisällä" (väitöskirjan sivu 30).

Essimi

18.06.17, 07:02

Tässä autioluettelossa sana Nils Peerssonin jälkeen näyttää kyllä lähinnä juuri Samifastilta, ellei alku sitten ole jotain Sauru-, Sauri-, Seuru- tms.

tellervoranta

18.06.17, 10:43

Tässä asutuksen yleisluettelossa Keminmaan ja Peterin kohdalla on kyllä vuonna -47 merkintä samifast, seur.vuonna croneöde ja seur. sarufast. Paikasta tulee Taivalkoski.

https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=1319255&aytun=hak-625.KA&j=93

Juhani Mäkitalo

18.06.17, 15:18

Nimimerkki Outikka (esiinnytäänpä täällä oikeilla nimillä tästä eteenpäin !)
kirjoittaa 16/6 18.58: .... tämä sana (samifast ?) esiintyy jossakin sanakirjassa, siis missä kysyn jo toista kertaa. Kohta me saamme vastauksen tähän ongelmaan ??

Tämä asutuksen yl. luet. ei minusta ole kovin korkeatasoinen, sitä osoittaa
esim. tällaiset "sarufast/samifast- merkinnät. Ei se riitä, että tekstistä tunnistaa
joitain kirjaimia, niiden yhdistelmälle on saatava jonkunlainen tolkullinen merkitys, sitä se on lukemaan opetteleminen.

FAST-sukunimeä ei ainakaan HISKI tunne tältä alueelta

JM

Outika

18.06.17, 16:20

En ilmeisesti osannut esittää kysymystä riittävän selkeästi, niin korostan, että toiveissa on löytää suomennokset noille vuoden 1647 autiotilaluettelossa esiintyville 1) Sami ja 2) Fast sanoille. Siis kahdelle eri sanalle merkitykset tai mahdollisesti yhteismerkitys.

Koska olen taannoin oppinut senkin, että pappikin on voinut kirjata ruotsin kieltä varsin omintakeisesti, voi olla mahdollista, että ensimmäinen etsityistä sanoista tarkoittaisi saamea/saamelaista tms ja toinen sanoista olisi vaikkapa lyhennys Fästning - linnoitus, linnake - ehkä rajattu alue. Linkeistä löytyy sitten perusteita siihen, miksi näin arvelen.

Toivoisin niin kovin, että joku kielen asiantuntija "suomentaisi" noiden sanojen merkityksen.

tellervoranta

18.06.17, 21:02

Siinäpä vielä ihailtavaksi seuraavassa autioluettelossa, kohdalla Maunu, sanat saristöst sekä saryfest.

https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=1342953&aytun=hak-626.KA&j=75

Outika

19.06.17, 05:49

Maakirjassa 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593390) lukee Niilo Maununpojalla "Såristöt" - eikö tuo talo Maununa tunneta?

Mainitaanko Taivalkosken paikalla Niilo Rautio vuonna 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22146982), mitä merkintä tarkoittaa ja tarkoittaako samaa henkilöä? Nils Hansson Taivalkoski mainitaan Maunun naapurina luettelossa 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593390).

Juhani Mäkitalo

19.06.17, 14:39

Aivan uusia tiloja syntyy (?) Kemin pitäjään !

JM

Outika

19.06.17, 16:39

Taivalkoski siellä mainitaan, Peteri myös, entä Maunu?

Juhani Mäkitalo

20.06.17, 13:26

Keminmaan historiasta ne löytyy talojen nimet !
SÅRISTÖT - onko tämä suomalaisen talon/tilan nimi, miettikää hyvät ihmiset
ennenkuin tuotte tällaisia kaikkien luettevaksi !

JM

Outika

20.06.17, 15:23

Tämä on tosiaan "Hyvän tähden" keskustelua, eikä oikein asiallistakaan. On turha väännellä sanomisia kun juuri avasin sen, mitä pappi oli alkuperäiseen tekstiin kirjannut, vai lukeeko siinä jotakin vallan muuta. Tähän toivon asiallista ja asiantuntevaa vastausta.
Maakirjassa 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593390) lukee Niilo Maununpojalla "Såristöt" - eikö tuo talo Maununa tunneta?

Omalta osaltani tämä keskustelu ei jatku koska se ei pysy asiatasolla eikä edistä sukututkimusta.

PekkaJS

20.06.17, 16:48

Mielestäni kyse on Maunun talosta. Nils Månsson näkyy isäntänä katkeamatta 1635-1663 ja sen jälkeenkin maakirjassa tila on hänen nimissään. Maunun nimi mainitaan SAY:on mukaan ensimmäisen kerran kuitenkin vasta vuoden 1676 maakirjassa. Tuon maakirjan perusteella tilan voi päätellä olevan sama kuin mitä Nils Månsson aiemmin asusti.

SAY Kemi 1634-1653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319254
SAY Kemi 1654-1673 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342953
SAY Kemi 1674-1693 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344723
Maakirja 1676 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184217

- Pekka

Markku Pelttari

21.06.17, 07:28

Keminmaan Länsikoskella sijaitsevat tänäkin päivänä Alamaunun talo ja Maunula. Aikaisemmin taisi olla Keskimaunukin eli olivat 1600-luvun Maunun tilan jatkajia. Sijaitsevat Taivalkosken voimalan pohjoispuolella. Ennen voimalan rakentamista koskessa oli useita saaria Maunun tilan kohdalla. 1960-luvulla yhdessä saaressa oli tanssipaikkakin nimeltään Saari-Onnela, jota Paavo Väyrynenkin jossain muisteli. Tuli vain mieleen, että voisivatko nuo saris-, såris- ym. merkinnät maakirjoissa jotenkin tarkoittaa näiden saarien omistusta ja kirjattu omituisina ruotsinnoksina?

Juhani Mäkitalo

22.06.17, 20:23

Täällä on näköjään joku käynyt sorkkimassa ja poistanut täysin
asiallisen viestin, ei ole ensimmäinen kerta.
Jollakin on aikaa tällaiseenkin toimintaan.

JM

Lapinsuvut

22.07.17, 01:00

Eli tähän samaan ketjuun kuuluva Carin Iisakintytär Maunu vihittiin 1734 Juho Ollinpoika Rapakon kanssa. Juho oli napannut Rapakon sukunimekseen kun muutti kotivävyksi Rapakkoon 1729, Kaisa Antintyttären puolisona. Kaisa oli Rapakon Ollin leski ja siksi käytti Rapakon nimeä, vaikka oli syntyjään Vanhalan Antin tytär. Eli kumpainenkaan ei ollut Rapakon talosta lähtöisin. Tälle parille syntyi Juho joulukuussa 1735 ja hänet vihittiin Kaarina Matintytär Raution kanssa. Tämän Kaarinan vanhemmat olivat Matti Niilonpoika Rautio ja Maria Vitsaniemi. Edelleen Marian vanhemmat olivat Henrik Vitsaniemi (ent Pissari?) ja Maria Kaasi, jonka esi-isä Matti Ollinpoika Kaasi asui jo paikallaan ja nimenomaan kirjattiin nimellä ”Casij”, Kaasilana en ole löytänyt missään vaiheessa.

Palaan siis tähän Juho Ollinpoikaan, joka oli lähtöisin Walkiapään talosta. Isänsä Olli kuoli 29 vuotiaana ja Juho jäi poikapuolena taloon. Juhon isoisä kuoli lähes samoihin aikoihin ja niin isä sekä isoisä haudattiin samana päivänä 17.7.1710. Vanhin ketjun Valkiapää oli Olli Ollinpoika (n 1589) ja tuntematon vaimonsa. Tämän Ollin poika Olli vei vihille Agneta Knuutintyttären.

Juho Ollinpojan ensimmäinen vaimo Carin kuoli ja Juho vihittiin Carin Iisakintyttären kanssa. Tämä Carin oli syntynyt tammikuun 21. päivänä vuonna 1703. Carinin isä oli Iisakki Niilonpoika Kaicko koska käytti tätä nimeä Carinin syntyessä 1703. Carinin kummeina olivat koroiskyläläiset Henrik Hansson Matala ja Carin Johanintytär Peteri, Michel Johansson Laiti ja Lisa Thomasintytär Laiti (Yrjänä omaa sukuaan[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)), Anders Knuuti ja Saara Ollintytär Kanto.

Tästä eteenpäin isä käytti Maunun nimeä. Isak Niilonpoika Maunu ja Lisa Juhontytär Maunu olivat muun muassa kummeja Johan Antinpoika Wanhan pojalle Antille syksyllä 1704 (Kemi syntyneet 1698 kuva 35). Iisakki Niilonpoika oli vihkitiedoissa Peteri. Kun Iisakki ja Liisa Juhontytär sitten muuttivat Maunuun vuonna 1699, sinne muutti heidän muassaan Iisakin veljenvaimo, leski Anna. Annan patronyymi kerrotaan vuoden 1706 tuomiokirjassa kun edesmenneen Hannu Niilonpoika Peterin leski Anna oli menossa vihille Antti Kukon kanssa ja sanotaanko tässä Annan edesmenneen miehen kuolleen 6.3.1698[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Eli jos Iisakki Niilonpoika Maunu ja Hannu Niilonpoika Peteri olivat veljeksiä, oliko heidän isänsä Taivalkosken eli Peterin Niilo, jonka taloudessa raivosi spitaali 1647. Tämän Niilo Petterinpojan Ylipaakkolan Peteri eli Taivalkoski oli kirjattuna vuonna 1647 merkinnällä ”Samifast (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144144)”[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) ja autioluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645222) sama[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4)
_______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Tuomiokirja Kemin välikäräjät 1708 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574137
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Tuomiokirja 1706 KO a:17 sivu 448 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534010
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Mk 1649 9128 sivu 133 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144144
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Autiotilaluettelo 1647 Kemi (9125) sivu 272 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645222

Minulla näyttäisi näiden henkilöiden osalta olevan jotain samaa, jotain erilaista, ja kaikesta en ollut ihan varma. Alla minun versioni henkilöistä:

Iisakki Niilonpoika Peteri, myöh. Maunu, k. noin 1715:
Puoliso: vih. 30.11.1699 Kemi, Liisa Juhontytär Kanto, s. 1677, k. 1733 Kemi
Puolison 2. puoliso: vih. n. 1719 Iisakki Iisakinpoika Hoikka, myöh. Määttä, s. 1674, k. 30.7.1736 (oli naimisissa kolmesti, joista Liisa oli hänen 2. puolisonsa).
Vanhemmat: mahdollisesti Niilo Hannunp. Taivalkoski, myöh. Peteri, k. 1687 Kemi ja Anna Jönsintr. (Olen miettinyt, oliko Niilo Hannunpoika ollut Niilo Pekanpojan kasvattipoika asutuksen yleisluettelon vuoden 1650 merkinnän takia.)
Lapsia: Kaisa Iisakintytär Maunu eli Määttä, s. 1701, k. 19.9.1752 Kemi (mahd. syntymäaika oli 21.1.1703, mutta mistä olisi tullut isälle sukunimeksi Kaikko).
Korois Maunu: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847103 (Liisa avioitunut Iisakin kuoltua Määttälään.)
Hirmula Määttälä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847119 (Iisakki Määttälän 2. puoliso eli Liisa-vaimo tullut sivulta 54 eli Maunusta.)

Kaisa Iisakintytär Maunu eli Määttä, s. 1701, k. 19.9.1752 Kemi
Puoliso 1: vih. 1734 Kemi, Juho Ollinpoika Rapakko eli Valkiapää, s. 22.1.1707 Kemi, k. 18.2.1739 Kemi
Puoliso 2: vih. 26.8.1744 Kemi, Juho Ollinpoika Lahdenvuoti, s. 1689, k. 5.10.1778 Kemi
Hirmula Määttä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847203 (Kaisa-tytär avioitunut Rapakkoon.)
Rapakko: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847095 (Juhon kaksi Kaisa-vaimoa on merkitty korjailemalla patronyymiä
Rapakko: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847416 (Juho kuoli)
Rapakko: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847505 (Kaisa-leski avioitunut Lahdenvuotiin)
Lahdenvuoti: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847507 (Kaisa tullut emännäksi)
(Omaisuuden katselmus 1754: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7821411 )

Juho Ollinpoika Rapakko eli Valkiapää, s. 22.1.1707 Kemi, k. 18.2.1739 Kemi
Puoliso 1: vih. 23.2.1729 Kemi, Kaisa Antintytär Rapakko, s. 17.5.1707 Kemi, k. 1733 Kemi
Puoliso 2: vih. 1734 Kemi, Kaisa Iisakintytär Maunu eli Määttä --> ks. ed
Isä: Olli Juhonpoika Valkiapää, s. 1681, k. 5.7.1710 Kemi
Äiti: vih. 1.11.1706 Kemi, Kaisa Matintytär Junttar, h. 5.1.1746 Kemi. Kaisan sukunimi oli vihkikirjauksessa Junttar ja kuolinkirjauksessa Juntura. Kuolinkirjauksen kuolinikä ei mielestäni täsmää, vaan oli ainakin 10 vuotta nuorempi.
(Vanhempien vihkikirjauksessa on Hiskissä Kaisan kylä mielestäni väärin, sillä mielestäni siellä lukee "if samma by": http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850364 )
Äidin 2. puoliso: vih. 19.11.1711 Kemi, Olli Jaakonpoika Ruotsala, myöh. Rapakko, s. 1684, k. 4.5.1766 Kemi
Eli Juho Ollinpoika sai sukunimekseen Rapakko äitinsä toisen avioliiton myötä.
Ilmolan Junttar: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846973
Ilmolan Valkiapää: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846975
Ilmolan Valkiapää: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847111 (Kaisa avioitunut Rapakkoon.)
Ilmola Rapakko: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847108 (Isäntä Olli Jaakonpojan Kaisa-vaimo tullut sivulta 70 eli Valkiapäästä, ja poikapuolena Juho Ollinpoika Valkiapää )
Ilmola Rapakko: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847095

Kaisa Antintytär Rapakko, s. 17.5.1707 Kemi, k. 1733 Kemi:
Isä: Antti Juhonpoika Rapakko eli Vanhatalo
Äiti: vih. 5.11.1699, Kemi Margeta Hannuntr. Rapakko eli Vanhatalo
Eli Kaisa oli äinsä kautta Rapakko syntyjään, ja mielestäni aviossa vain kertaalleen.

Miltäs tämä näyttäisi? Yritin katsella tuota kohtaa, jossa mainitset Kaisa Antintyttären olevan Rapakon Ollin leski, mutta en saanut siitä oikein kiinni niin, että olisin ollut varma henkilöistä, joita tarkoitit.

En ollut löytänyt Niilo Hannunpoika Taivalkoskella eli Peterillä Hannu-nimistä poikaa, joten voisitko laittaa hänestä, hänen puolisostaan ja puolison toisesta aviosta lisätietoja. En onnistunut löytämään pikaisesti etsimällä mitään.

Lapinsuvut

22.07.17, 01:06

Outika

22.07.17, 09:08

Laitan muutamiin kohtiin lisäselvitystä:

Ymmärsinköhän oikein... Itse olin ajatellut, että Anna on oheisilla sivuilla Antin vaimona:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344625
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846965
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847254
Nämä samat lähteet olen rekisteröinyt. Tuohon kysymykseeni liittyen lähinnä kyseessä olivat vanhat maakirjat, joissa Annaa ei merkitty lainkaan. Tosin niihinkin löytyi täydennyksiä muista luetteloista, jotka edellä on esitetty. Minua kiinnostaisi Annan patronyymi Paavontytär, mistä olisi kotoisin.

Oliko Niilo Hannunpoika ollut Niilo Pekanpojan kasvattipoika asutuksen yleisluettelon vuoden 1650 merkinnän takia
Epäilin josko olivat veljeksiä nämä Ylipaakkolan Taivalkosken eli Peterin taloa asunut Niilo Pekanpoika ja Alapaakkolan Peteriä asunut Jussi Pekanpoika. Taivalkoskea asui vuodesta 1652 Niilo Hannunpoika (joka ei siis patronyyminsä mukaan ollut talon oma poika) yhdessä vaimonsa Anna Jussintyttären kanssa, joka mainitaan vuonna 1680 nimellä. Poika NN syntyi noin 1653 ja vuonna 1675 talossa mainitaan lapset Lauri, Niilo ja Karin, Matti, Henrik ja Jöns eli Juntti. Pojista Lauri ja Matti mainitaan talon isäntinä 1687 ja 1688 – 1691 ja taasen Lauri 1692. Juntti kuoli syyskuussa 1696, Matti kuoli syyskuussa 1709 56 vuotiaana, Lauri kuoli 48 vuotiaana huhtikuussa 1710 ja liekö Laurin jälkeen käsiteltiin Iisakkiakin tuomiokirjassa. Niilon aikana vuodesta 1669 talo kirjattiin myös Peterin nimellä. Joskin Iisakki Pätärin kerrotaan tuomiokirjassa vuodelta 1717 olleen Taivalkoskelta ja lisäksi Iisakilla oli jonkinlaista omistusta myös Alapaakkolan Peterissä[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).

En ollut löytänyt Niilo Hannunpoika Taivalkoskella eli Peterillä Hannu-nimistä poikaa, joten voisitko laittaa hänestä, hänen puolisostaan ja puolison toisesta aviosta lisätietoja. En onnistunut löytämään pikaisesti etsimällä mitään.
Olen kirjannut muistiinpanoihin, että Taivalkosken Peterissä Niilolle syntyivät pojat Matti ja Hannu, jotka hävisivät talosta. Oletettavasti myös Iisakki siellä syntyi koska hänen kerrottiin olevan Taivalkoskelta kotoisin. Siksi voisi arvella, että tuo kyseinen Niilo Hannunpoika olisi voinut olla talon pojanpoika.

Lapsia: Kaisa Iisakintytär Maunu eli Määttä, s. 1701, k. 19.9.1752 Kemi (mahd. syntymäaika oli 21.1.1703, mutta mistä olisi tullut isälle sukunimeksi Kaikko)
Carinin kastetietoihin (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4135&pnum=24) on silloinen pastori kirjannut isän nimeksi Isaac Nilssons Kaickos son(?) ifr Korois by, kummeina olivat Henrik Hansson Matala ja Carin Johansdr Peteri, Michel Johansson Lajti ja Lijsa Laiti, Anders Henriksson Knuuti ja Saara Olofsdr Kando (Kemin msrk syntyneet 1698 – 1715, kuva 24[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2))

Se mistä Iisakille Kaiko nimi tuli, on epäselvää. Kaikkosia asusteli jo 1500 luvun lopulla Orajärvellä. Siellä tiedetään asuneen Matti Hannunpojan vuonna 1667 ja hänellä oli pojat Niila ja Hannu[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Koska Iisakki käytti niin monia nimiä yhtäaikaisesti, saattoiko osa nimistä olla peruja isältään, joka tuli Peteriin Taivalkoskelle (Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin mk 1671 jakso 18).

Kaivelen vielä kysymystä koskien tätä Kaisa Antintytärtä.
________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584695
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4135&pnum=24
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Suomen sukututkimusseura – Johan Pehrsson Caickonen http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-9705.html

Tähän vielä koottuna eri lähteet, jotka taloon jotenkin liittyvät ja joista myös Annan patronyymi löytyy muiden mainintojen lisäksi:
Kymmenysluettelo 1608 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656600
Kymmenysluettelo (4878 jakso 3) 1611 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651653

Maakirja 1617 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642866
Maakirja (9157, sivu 42) Alapaakkola 1671 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13586684
Maakirja (9159, sivu 19) Alapaakkola 1673 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588027
Maakirja (9166, sivu 29) Alapaakkola 1675 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649616
Tositekirja (9166, sivu 116) Alapaakkola 1675 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649703
Maakirja (9167, sivu 9) Alapaakkola 1676 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184212
Maakirja (9171, sivu 9) Alapaakkola 1677 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183313
Maakirja 9178, sivu 9) Alapaakkola 1680 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186480
Tositekirja 9179, 86) Alapaakkola 1680 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761752
Maakirja (9180, sivu 140) Alapaakkola 1681 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22057290
Tositekirja (9182, sivu 60) Alapaakkola 1681 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647388
Maakirja (9183, sivu 12) Alapaakkola 1682 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566318
Tositekirja (9186, sivu 225) Alapaakkola 1683 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022153
Maakirja (9189, sivu 13) Alapaakkola 1685 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13568092
Maakirja (9193, sivu 10) Alapaakkola 1687 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13540679
Tositekirja (9196, sivu 261) Alapaakkola 1688 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905113
Maakirja (9195, sivu 10) Alapaakkola 1688 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190335
Maakirja (9199, sivu 8) Alapaakkola 1690 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262187
Maakirja (9202, sivu 6) Alapaakkola 1691 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22187600
Maakirja (9205, sivu 9) Alapaakkola 1692 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186525
Maakirja (9208, sivu 9) Alapaakkola 1695 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13541916
Maakirja (9213, sivu 9) Alapaakkola 1695 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189447
Tuomiokirja (28) KO a:28 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535085
Maa- ja henkikirja 1653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184046
Tositekirja 1663 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623066
Koivunen, Vahtola, Satokangas ja Itkonen, Keminmaan historia
Tuomiokirja (KO a:24, sivu 329) 1703 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24531313
Tuomiokirja KO a:27 (459) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534015

Outika

22.07.17, 13:39

Kaisa Antintytär Rapakko, s. 17.5.1707 Kemi, k. 1733 Kemi:
Isä: Antti Juhonpoika Rapakko eli Vanhatalo
Äiti: vih. 5.11.1699, Kemi Margeta Hannuntr. Rapakko eli Vanhatalo
Eli Kaisa oli äitinsä kautta Rapakko syntyjään, ja mielestäni aviossa vain kertaalleen.Johan Ollinpoika Walkiapää avioitui ensimmäiseen avioliittoon helmikuussa 1729 Kaisa Antintytär Wanhalan eli Rapakon kanssa ja toisen kerran Johan Rapackon nimellä Kaisa Iisakintytär Määtän kanssa, joka puolestaan oli Maunu omaa sukuaan. Juho käsittääkseni oli kahdesti naimisissa, ensin tämän Carin Antintyttären kanssa ja ensimmäisen vaimon kuoltua jo nuorena, Juho vihittiin vielä Carin Iisakintytär Maunun kanssa.

Perunkirja vuodelta 1735 kertoo, että ensimmäinen vaimo oli Carin Antintytär, joka oli Anders Wanhalan ja Margetan tytär (Kemi rk 1710 s 60[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)) Ilmolasta. Eli tarina kulkisikin siten, että Carin Antintytär ei ollut aiemmin naimisissa, vaan oli Rapakko jo omaakin sukuaan (talon mukaan) ja talossa poikapuolena asunut Johan Olai Walkiapää vihittiin Vanhatalon eli Rapakon Carinin kanssa ja Carin Antintytär synnytti Juholle kaksi lasta, Margetan 1731 ja Ollin 1733, mutta kuoliko nuorena ilmeisesti Ollin syntymään 1733. Juho jäi pikkuisen Margetan kanssa ja vei vihille seuraavana vuonna Carin Iisakintyttären.

Olisiko minulla virhe tuon ensimmäisen vaimon osalla jos vanhempansa olivat kuitenkin nuo mainitut Antti Vanhala ja vaimo. Eli jos Antti käytti myös Rapakon nimeä, niin silloinhan Carin oli Rapakko jo tästäkin syystä.

Tuon linkki no 2 mukaan Carinin viitataan tulleen Rapakkoon Vanhalasta. Kuinka tämä pitäisi tulkita: linkki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847095)
Ja sivu 60 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1329&pnum=37).
______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1329&pnum=37
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Carinilla sivumerkintä rippikirjan sivulle 60 eli kotiinsa Wanhalaan
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Kemi rk 1710 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847095
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Kemi rk 1710 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847194

Lapinsuvut

22.07.17, 16:51

Tuon linkki no 2 mukaan Carinin viitataan tulleen Rapakkoon Vanhalasta. Kuinka tämä pitäisi tulkita: linkki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847095)
Ja sivu 60 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1329&pnum=37).

Tuo ensimmäinen linkki tarkoittaa mielestäni Juhon ensimmäistä puolisoa Kaisa Antintytär Rapakkoa, sitten kun tämä Kaisa kuoli ja Juho avioitui Kaisa Iisakintyttären päälle, on ed. puolison patronyymin päälle ilmeisesti raapustettu Isacsdr, mutta jätetty ed. vaimon tulosivu jäljelle.
Kaisa Antintyttären isästä käytettiin myös Vanhatalo nimeä, mutta Kaisan ja Antin vihkikirjaukseen mennessä Rapakko ilmeisesti alkoi vakiintua, ja Juholla puolestaan alkoi vakiintua asuintalo, koska aiemmin häneen viitattiin vielä isänsä mukaan Valkiapäänä.