Lyhenne "valt r."?

[kkylakos]

Hei,

luin eilen suomenkielisiä rippikirjoja 1800-luvun lopusta. Titteli, jonka luin "valt. r." ei auennut. Jonkinlainen renki, luulisin?

[Olarra]

Hei, luin eilen suomenkielisiä rippikirjoja 1800-luvun lopusta. Titteli, jonka luin "valt. r." ei auennut. Jonkinlainen renki, luulisin?

Jos tietäisi vähän enemmän ko. henkilöstä ja sosiaalisesta asemasta sekä paikkakunnasta, niin ei ehkä ehdottelisi tällaisia kuin VR, valtion rautatiet, valt. r. Ajallisesti ja suomenkielisissähän tuo voisi olla mahdollinen rariteetti.
t. Olavi A.

[kkylakos]

Hei,

paikkakunta oli Kokemäki ja lyhenteitä useamman tilan kohdalla, minkä takia ajatukseni menivät renki-linjalle. Ajankohta taisi myös olla ennen rautatien tuloa paikkakunnalle.

[Ulla Juva]

Hei,

paikkakunta oli Kokemäki ja lyhenteitä useamman tilan kohdalla, minkä takia ajatukseni menivät renki-linjalle. Ajankohta taisi myös olla ennen rautatien tuloa paikkakunnalle.

Yritin katsella monesta paikasta. Sen enempää ko. ihmisen ympyröistä tietämättä voisi ajatella jotain jahtimestaria, metsävahtia,tai jotain muuta metsään liittyvää.
Myös riistanhoitaja (nykykielellä) tuli mieleen.
(valthornist= metsätorvensoittaja)
Näitä nimikkeitä kun lyhenneltiin vähän oman mielenkin mukaan ja tämä ajatus voi mennä ihan puihin.
:cool:

[Juha]

Ehdotus

förvaltare -> suomeksi valttari = tilanhoitaja, vouti

Eli tilanhoitajana renki olisi ollut kyseessä


lisätietoja sanoista löytyy mm.http://joukahainen.lokalisointi.org/

[Seppo T.]

Katselin pikaisesti noita Kokemäen kirjoja eilen. Valt.r merkintää oli usein. Myös valt.p. oli joidenkin naispuolisten kohdalla. Muutaman kerran myös "valt." ilman lisämäärettä. Jonkinlainen renki- tai piikasuhteen laatua määräävä termi tuo varmaan on, pitäisi varmaan tutustua ajankohdan lakeihin. Edellinen rippikirja näytti olevan ruotsiksi kirjoitettu. Etsimällä näitä valt.r -merkittyjä sieltä, voisi ehkä päästä vastaavaan ruotsinkieliseen termiin kiinni, itse en ehtinyt enää Arkiston sulkeutuessa.

Seppo Töllikkö

[Tapani Kovalaine]

Lyhenteiden valt. r ja valt. p salaisuus saattaa ratketa Hiskin ja Säkylän avulla. Sopivalla haulla saamme selville, että Wallherdes dr ei ole sopiva selitys, mutta itsellinen renki ja itsellinen nainen alkavat olla jo hyvin lähellä.
Säkylässä itsellisestä tehtiin valtoin!

...........................................wallher ded:r Eva Stina Lambäck Löytäne

alkup - ALKUPKOMM: hemma http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/17raaw?fi+0528+vihityt+1674)20.3.1897 25.4.1897 Vähäsäkylä renki nuorimies Kaarle Kustaa Vilhonp. Koskinen valtoin nainen Amanda Stenberg Vähäsäkylä

alkup - ALKUPKOMM: Vih. pappilassa
alkup - MIKÄ: 1869
alkup - VIKÄ: 1869

[Seppo Niinioja]

Lyhenteiden valt. r ja valt. p salaisuus saattaa ratketa Hiskin ja Säkylän avulla. Sopivalla haulla saamme selville, että Wallherdes dr ei ole sopiva selitys, mutta itsellinen renki ja itsellinen nainen alkavat olla jo hyvin lähellä.
Säkylässä itsellisestä tehtiin valtoin!

...........................................wallher ded:r Eva Stina Lambäck Löytäne

alkup - ALKUPKOMM: hemma http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/17raaw?fi+0528+vihityt+1674)20.3.1897 25.4.1897 Vähäsäkylä renki nuorimies Kaarle Kustaa Vilhonp. Koskinen valtoin nainen Amanda Stenberg Vähäsäkylä

alkup - ALKUPKOMM: Vih. pappilassa
alkup - MIKÄ: 1869
alkup - VIKÄ: 1869

Valtoin (adj.) ja valtoimesti (adv.) on tosiaan mainittu Nykysuomen sanakirjassakin, merkityksenä "valloillaan oleva, irrallinen, irtain". En ole tainnut sitä koskaan ennen adjektiivina perusmuodossa nähdä, mutta valtoimina, valtoimena(an) ovat tutumpia muotoja. Valtoin tuntuisi kyllä Tapanin esittämän mukaisesti tarkoittavan itsellistä. Suunnilleen samaa merkitseviä sanoja lösa, löysiä ja jopa irtolaisia esiintyy 1800-luvun lopun rippi- ja muistaakseni henkikirjoissakin. Käsittääkseni kaikki nämä "irtolaiset" eivät suinkaan olleet myöhemmän lainsäädännön mukaisia pahatapaista elämää viettäviä henkilöitä.

Asiasta esim. presidentti K.J. Ståhlbergin väitöskirjassa Irtolaisuus Suomen lain mukaan
(http://www.vhkk.fi/julkaisut/irtolaisuus_suomen_lain_mukaan.html ):
"Kun torppien muodostamista oli rajoitettu, lisäsi tämä irtaimen väestön määrää entisestään. Ns. loisväestön eli asunnottoman väen määrä maaseudulla viime vuosisadan jälkipuoliskolla ylti noin 200 000 henkeen. Näin suurta joukkoa ei sopinut pitää irtolaisina."

Seppo Niinioja

[Tapani Kovalaine]

Lienee muistissa, että Nakkilassa kuoli valtoin renki:
20.7.1887 haud. 24.7.1887 Anola , valtoin renki Frans Henrik Hjulgren, Hukkunut, 45 v 5 kk 25 pv
Mutta harvempi enää muistaa, että teekkareiden vappulehdessä oli suunnilleen vuonna 1962 lyhyt ilmoitus: Myydään h.t.l. Puh. 12 12 12. Kun sitten ostajaehdokkaat soittivat ja kysyivät, mikä tuo h.t.l. oikein on, niin vastaus kuului: Se on hyvin toimiva lumikola!