Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Erik Abjörnssonin suku (1400-luvun lopulta)
virpinissila
07.05.17, 11:39
Olen etsiskellyt tietoja Erik Abjörnssonin suvun jälkeläisistä. Jully Ramsaylla on jotakin. http://runeberg.org/frfinl/0105.html
Onkohan tämän suvun varhaisista polvista julkaistu jotakin uudempaa Genoksessa tai muualla? Esim. Tapio Vähäkankaan artikkeleissa on voinut olla jotakin, mikä jäänyt minulta huomaamatta.
Virpi Nissilä
Olen etsiskellyt tietoja Erik Abjörnssonin suvun jälkeläisistä. Jully Ramsaylla on jotakin. http://runeberg.org/frfinl/0105.html
Onkohan tämän suvun varhaisista polvista julkaistu jotakin uudempaa Genoksessa tai muualla? Esim. Tapio Vähäkankaan artikkeleissa on voinut olla jotakin, mikä jäänyt minulta huomaamatta.
Virpi Nissilä
Eric Anthoni on jonkin verran käsitellyt Finlands medeltida frälse teoksessa.
T.V.
virpinissila
08.05.17, 10:00
Kiitoksia. Täytyy katsoa, kunhan täällä Tampereella on kirjastoremontti ohi ja jotakin taas löydetään... Yliopiston kirjastossa ei Anthonin teosta muistaakseni ole.
Virpi Nissilä
Matti Lund
08.05.17, 11:28
Kiitoksia. Täytyy katsoa, kunhan täällä Tampereella on kirjastoremontti ohi ja jotakin taas löydetään... Yliopiston kirjastossa ei Anthonin teosta muistaakseni ole.
Virpi Nissilä
Kiitos Tapiolle vinkistä.
Anthonilla on viittaus Erik Abjörninpoikaan yhdessätoista kohdassa alkaen sivulta 171, joka käsittelee Yläneen tilusten omistusta ja omistuksen siirtymistä Sten Sturelle. Asia on siinä kuvattu kuten Ramsaylla vastaavilla hypoteeseilla.
En jaksa ikävän laiskuuteni takia referoida tähän nyt enempää näitä, mutta voin auttaa Sinun tiedonnälkääsi pikana siten, että jos lähetät sähköpostiosoitteeseeni oman osoitteesi, jolla voit vastaanottaa kuvia, niin kuvaan ja copy-pastaan nuo Anthonin Abjörninpojan kohdat ja meilaan Sinulle, jolloin pääset tutkimaan, millä lähteillä (FMU -numeroita lähes kaikki) Anthoni on "ratsastanut" ja kuinka oikein ja antavatko ne Sinulle toivomaasi valaisua.
terv Matti Lund
virpinissila
08.05.17, 12:39
Kiitoksia Matti Lundille avun tarjouksesta. Sain yksityisesti tiedon, että asia hoituu jo eli minulle toimitetaan tiedot. Muussa tapauksessa apu olisi ollut tarpeen. FMU tiedoista jonkun olenkin jo löytänyt, mutta en kylläkään monia.
Virpi Nissilä
virpinissila
14.05.17, 09:37
Anthoni (1970) mainitsee sivulla 346 Vehmaan Lammin kohdalla Arvid Erikssonin sisaren pojan Arvid Ivarssonin. Henkilöhakemiston (s. 378) mukaan Arvid Erikssonilla tarkoitetaan Erik Abjörnsonin suvun Arvidia.
Anthonin antaa viitteen FMU 4285 vuodelta 1490. Sen mukaan Arvid Erikssonin sisaren Johannan (Anna?, jonka Ramsaykin mainitsee) poika oli Arvid Iwansson. http://df.narc.fi/document/4285 Ymmärtääkseni tässäkin yhdistetty tähän sukuun (sineteissä).
Kukahan tämä Arvid Ivarsson tai Iwansson mahtaa olla? Onko kukaan identifioinut häntä?
Virpi Nissilä
Pekka Hiltunen
23.05.17, 10:51
Anthoni (1970) mainitsee sivulla 346 Vehmaan Lammin kohdalla Arvid Erikssonin sisaren pojan Arvid Ivarssonin. Henkilöhakemiston (s. 378) mukaan Arvid Erikssonilla tarkoitetaan Erik Abjörnsonin suvun Arvidia.
Anthonin antaa viitteen FMU 4285 vuodelta 1490. Sen mukaan Arvid Erikssonin sisaren Johannan (Anna?, jonka Ramsaykin mainitsee) poika oli Arvid Iwansson. http://df.narc.fi/document/4285 Ymmärtääkseni tässäkin yhdistetty tähän sukuun (sineteissä).
Kukahan tämä Arvid Ivarsson tai Iwansson mahtaa olla? Onko kukaan identifioinut häntä?
Virpi Nissilä
Olen omissa tauluissa suurpiirteisesti kirjannut Erik Abjörnssonin sinettinsäkin perusteella Ramsayn mainitsemaan Sparre af Rossvik -sukuun, kun semmoista nyt näyttää olevan muissakin Keskiajan-esivanhemmissa - muitten "sparrejen" ohessa, kuten muissakin paikalisissa keskiaikaisissa suvuissa. Hänen, Erikin, vaimo kun oli Mynämäen, Raision ja Laitilan sukuja (Tawast, Fincke, Garp), voisi Arvid- ja Ivar -nimet varmaankin yhdistää Taivassalon Stiernkorseihin - jollei sitten heidän ilmeiseen edeltäjäänsä vaakunakuvion osalta, eli Ragvald Ragvaldssoniin, josta ei kai mitään tiedetä). - Ja tietenkin ilman dokumentaatiota ja pelkällä "näppituntumalla", tapoihini uskollisena, mutta aikojen "epävarmuuskin" huomioiden.
PH
Margit Jönsdotter. Ägde jord i Halikko, Mas-ku, Nousis, Pargas och Pikis sn:ar i Egentliga Finland samt i Eura och Yläne sn:ar i Satakunda och dog tidigast 1479. - Gift senast 1479 med Erik Abjörnsson (sparre över pil) som uppträder 1463-1485.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tavast#TAB_5
Pekka Hiltunen
23.05.17, 15:36
Margit Jönsdotter. Ägde jord i Halikko, Mas-ku, Nousis, Pargas och Pikis sn:ar i Egentliga Finland samt i Eura och Yläne sn:ar i Satakunda och dog tidigast 1479. - Gift senast 1479 med Erik Abjörnsson (sparre över pil) som uppträder 1463-1485.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tavast#TAB_5
Nuoremman Stiernkors-suvun Gustaf Nilsson tulee vastaan Bengt Jönsson Blåfieldin ja Beata Erikintyttären (Sparre av Rossvik) pojan vävynä Erik Abjörninpojan 3. jälkipolvessa...
PH
Nuoremman Stiernkors-suvun Gustaf Nilsson tulee vastaan Bengt Jönsson Blåfieldin ja Beata Erikintyttären (Sparre av Rossvik) pojan vävynä Erik Abjörninpojan 3. jälkipolvessa...
PH
Bengt Jönsson. Väpnare. Borgare i Åbo. Adlad 1476-11-12 av riksföreståndaren Sten Sture. Han gav 1479 med sin hustrus samtycke Puotus gods i Nousis socken till Nädendals kloster mot ett stenhus i Åbo. Gift med Beata Eriksdotter, dotter av väpnaren Erik Abjörnsson och Margit Jönsdotter Tawast.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bl%C3%A5field_nr_245
Tässä keskustelussa on viitattu muutamassa kohdassa siihen, että Erik Abjörnsson kuuluisi Sparre af Rossvik sukuun. Tuossa on mainittu lähteeksi Ramsayn Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, jossa taas ei ole mitään lähdettä ko. näkemykselle.
Erik Abjörnsson käytti sinetissään vaakunaa - sparre över pil.
Jan Raneke, Svenska medeltidsvapen II teoksessa s.813 mainitsee rälssisuvun (Öland/Kastlösa/Bredinge) jolla oli vaakunassa sparra & pil.
Abjörn pso Ida > heillä lapset: Beata, Ida (pso Peder Henriksson), Anna (pso Jöns Olofsson), Lasse (in Finland), Olof k.1463 (Sigrid Persdr Bagge af Berga, sparre över blad).
Erik Abjörnsson sopisi hyvin tähän perheeseen Abjörnin ja Idan pojaksi (ajankohta, vaakuna, Beata nimen toistuminen, Lasse in Finland)
Pekka Hiltunen
03.08.20, 16:26
Tässä keskustelussa on viitattu muutamassa kohdassa siihen, että Erik Abjörnsson kuuluisi Sparre af Rossvik sukuun. Tuossa on mainittu lähteeksi Ramsayn Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, jossa taas ei ole mitään lähdettä ko. näkemykselle.
Erik Abjörnsson käytti sinetissään vaakunaa - sparre över pil.
Jan Raneke, Svenska medeltidsvapen II teoksessa s.813 mainitsee rälssisuvun (Öland/Kastlösa/Bredinge) jolla oli vaakunassa sparra & pil.
Abjörn pso Ida > heillä lapset: Beata, Ida (pso Peder Henriksson), Anna (pso Jöns Olofsson), Lasse (in Finland), Olof k.1463 (Sigrid Persdr Bagge af Berga, sparre över blad).
Erik Abjörnsson sopisi hyvin tähän perheeseen Abjörnin ja Idan pojaksi (ajankohta, vaakuna, Beata nimen toistuminen, Lasse in Finland)
T.V. on jossain todennut, että "jossain on esitetty", että (m.m.) Turun Ullberg-nimiset käsityöläiset (kuten vaununtekijä Anders tai veljensä/ serkkunsa, tynnyrintekijä Johan) olisivat olleet Ulfsparre af Rossvik -suvun porvarissäätyyn siirtyneitä jäseniä. Tästä ei liene olemassa varmaa näyttöä, vaikka mainittujen Ullberg-veljestenkin (/serkusten) kotikieli lienee ollut ruotsi samoin kuin ssaruksia olleitten vaimojensakin: miehet olivat Tukholmasta lähtöisin olleen ja varmuudella "riikinruotsalaisen" pariskunnan vävyjä (jotka molemmat kuolivat nuorina ja vain toinen jätti tietääkseni jälkeensä lapsen, joka on orpona kai lähetetty Tukholmaan, jollei ole saanut sijaisvanhempia ja ehkä uutta nimeäkin Turussa.
Ulfsparre-suvun yhteyttä Sparre af Rosvik -sukuun en tunne - kun ei a.o. julkaisuakaan käsitellen Ruotsin keskiaikaista aatelistoa/ rälssiä ole käsilläni.
PH
Tässä lainaus Ruotsin ritarihuoneen Ulfsparre af Broxvik-suvun kuvauksesta.
"Medeltida frälsesläkt som härstammar från Östergötland. Den med visshet äldste kände stamfadern är en Påvel Tufvesson känd sedan 1400-talets senare del och möjligen av dansk börd. Hans son, häradshövdingen i Norra Vedbo härad, Måns Påfvelsson till Broxvik (levde 1528), förde i vapnet en sparre. Dennes son, tillika häradshövding i Norra Vedbo härad och knekthövitsman och ståthållare på Kalmar slott, Erik Månsson Ulfsparre (död 1564), var den förste som bar namnet som kommer från vapnet, d v s ulven i hjälmprydnaden och sparren i skölden. Han tillfogade också ett blad under sparren, ett arv efter mödernehärstamningen från Häggasönernas ätt. Ätten introducerades 1625 (10/3–4/4) i dåvarande andra klassen, riddarklassen, genom lottning under dåvarande nr 13, nuvarande nr 9, och har senare erhållit benämningen Ulfsparre af Broxvik till skillnad från utdöda adliga ätten Ulfsparre (Hjortö- släkten) nr 112. Riksrådet Åke Hansson Ulfsparre (1597–1657) upphöjdes jämte sin farbrors sonson, översten sedermera landshövdingen i Kalmar län och på Öland, Göran Ulfsparre (1617–1656), i friherrlig värdighet 1653 18/2 på Stockholms slott av drottning Kristina. De introducerades 1654 11/5 som Ulfsparre af Broxvik under nuvarande nr 37. Göran Ulfsparre slöt själv sin ättegren på svärdssidan 1656 18/3, och ätten utgick på svärdssidan 1820 10/7. Generaladjutanten, översten och chefen för Kalmar regemente sedermera generalmajoren Erik Georg Ulfsparre (1776–1865), upphöjdes i friherrlig värdighet jämlikt 37 § 1809 års regeringsform, innebärande att endast huvudmannen innehar friherrlig värdighet, 1817 4/7 på Stockholms slott av konung Karl XIII. Brevet underskrevs dock av konung Karl XIV Johan och ätten introducerades 1818 med namnet Ulfsparre under nr 367. Erik Georg slöt själv ätten 1865 17/4. Medlemmar av andra yngre grenen har tidigare skrivit sig Norberg. En gren därav överflyttade på 1920-talet till USA och fortlever där. En annan gren som skrivit sig Ullberg synes vid vidare efterforskningar vara utdöd. Friherrebrevet i original från 1817 är sedan 1884 donerat till Riddarhuset."
Pekka Hiltunen
04.08.20, 11:25
No, suomalaisen suussa "Rossvik" ja "Broxvik" helposti sekaantuvat toisiinsa, kun b-kirjain ei kielessämme esiinny sen enempää kuin x -kään. Sparre-suvut ovat moninaiset.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Sparre_af_Rossvik
https://sv.wikipedia.org/wiki/Broxvik
PH
Tässä keskustelussa on viitattu muutamassa kohdassa siihen, että Erik Abjörnsson kuuluisi Sparre af Rossvik sukuun. Tuossa on mainittu lähteeksi Ramsayn Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, jossa taas ei ole mitään lähdettä ko. näkemykselle.
Erik Abjörnsson käytti sinetissään vaakunaa - sparre över pil.
Jan Raneke, Svenska medeltidsvapen II teoksessa s.813 mainitsee rälssisuvun (Öland/Kastlösa/Bredinge) jolla oli vaakunassa sparra & pil.
Abjörn pso Ida > heillä lapset: Beata, Ida (pso Peder Henriksson), Anna (pso Jöns Olofsson), Lasse (in Finland), Olof k.1463 (Sigrid Persdr Bagge af Berga, sparre över blad).
Erik Abjörnsson sopisi hyvin tähän perheeseen Abjörnin ja Idan pojaksi (ajankohta, vaakuna, Beata nimen toistuminen, Lasse in Finland)
Sparre pohjaista vaakunaa on varmaan käyttänyt useat eri suvut ja sukulaisuutta niiden välillä ei välttämättä ole.
Tässä vielä Raneken em. teoksessa mainitut lähteet (liittyen tuohon em. Bredinge/Kastlösa sparre sukuun)
HB p. 49, 64, 77, 162, 188
Herrg s.183
Alag 2 s.63
EÄ IV s665 ja IX s.196
HB= Gillingstam, Biskop Brasks släktbok
Herrg = Almquist, Herrgärdarna I Sverige under reformationstiden
ALag = Almquist, Lagsagor...
EÄ = Elgenstierna ättartavlor
Sparre pohjaista vaakunaa on varmaan käyttänyt useat eri suvut ja sukulaisuutta niiden välillä ei välttämättä ole.
Tässä vielä Raneken em. teoksessa mainitut lähteet (liittyen tuohon em. Bredinge/Kastlösa sparre sukuun)
HB p. 49, 64, 77, 162, 188
Herrg s.183
Alag 2 s.63
EÄ IV s665 ja IX s.196
HB= Gillingstam, Biskop Brasks släktbok
Herrg = Almquist, Herrgärdarna I Sverige under reformationstiden
ALag = Almquist, Lagsagor...
EÄ = Elgenstierna ättartavlor
Tähän vielä yksi täydennys että Sparre af Tofta suvulla on ollut keskiajalla maanomistusta Kastlösan pitäjässä.
https://sodraoland.com/wp-content/uploads/2013/12/kastlosa_socken.pdf
Pekka Hiltunen
19.08.20, 14:32
Abjörn Ulfsson Sparresta juontuu valtaneuvos Lars Sparre af Rossvik, jonka vaimon puolelta tuli Tunassoninsuvun Elin Håkansdotter, jonka äidinisä oli siis Abjörn Ulfsson Sparre. Lars Sparren 2. avion (Ingeborg, Rödbjelkeätten, k 1486) kautta päädytään Sigge Larssoniin, sekä hänen Natt och Dag -vaimonsa myötä m.m. Joachim Eriksson Flemingiin, Agda Pietarintyttäreen sekä tietenkin sivulinjoissa Klaus Flemingiin ym.
PH
A.K.Johansson
19.12.20, 20:19
Gertrud Eriksdotter -nimisestä henkilöstä ei juurikaan ole keskusteltu, mutta oletan, että hän on yksi Erik Åbiörnssonin tyttäristä. Tietoa löytyy Erik Flemingin maakirjasta, sivut 147 – 149 ja 88 - 89, toim. Aulis Oja 1964.
Ritari Erik Fleming kertoi kirjeessään 1541 veljenpojalleen Lars Ivarsonille, että hänellä oli hallussaan veljensä Joakimin perintöön kuulunut Halikon Vässilän tila. Kirjeessä hän kertoo Lasse Månssonin vaimosta, joka oli lähin perijä (”nester byrdeman”)…” så haffuer iach nu dher emoth jgen aff samma Jachems arff ith godz j Halko soken bennet Wäsule, huilkit nu for mich klandras aff Lasse Magnsson, som thet på sin hustrvs wegne igen haffue will, epter / hon nester byrdeman ther til är ".
Lasse Magnusson / Månsson on ilmeisesti sama henkilö, joka toimi 1520-30-luvulla voutina Turun linnassa ja osallistui mm. Perniön Pyhäjoen osatilan lunastamiseen kruunulle 1525. Onkohan Lassesta enemmän tietoa?
Lassen vaimon Gertrud Eriksdotterin vanhemmat ja sukulaiset olivat aiemmin lahjoittaneet suvulle kuuluneita perintötiloja kirkolle, luostarille ja myyneet herra Stenille (Sten Henriksson Renhuvud?). Kyse oli Margit Jönsdotter Tawastin äidin Märta Klasdotter Djäknin perinnöstä (DF 3684, v 1477). Margitin perintöosaan kuului mm. kaksi tilaa Halikon Vässilästä, Paraisten Koorlahdesta (Kårlax) ja Piikkiön Hadvalasta.
Vuonna 1543 Lasse ja Gertrud myivät yhden Vässilän tilan Erik Flemingille sekä vahvistivat samalla aiemmin tehdyn tilakaupan, jossa Gertrudin ”modersyster” oli myynyt yhden Vässilän kylän tilan Joakim Flemingille. Erik Fleming maksoi näiden tilakauppojen vahvistamisesta ns. lahjarahaa (”wilgoffuo”) ja antoi kaupan päällisinä vielä haarniskan ja satulan.
Gertrud on todennäköisesti Margit Jönsdotterin ja Erik Åbiörnssonin tytär. Jos Gertrud on syntynyt 1470-luvulla, hän olisi 1540-luvun alussa ollut noin 70-vuotias. Mielenkiintoista on, kuka oli kirjeessä mainittu ”modersyster” - jolla tarkoitetaan ehkä tädin sijasta äidinpuoleista sisarta (erotukseksi isänpuoleisista?).
AJ
A.K.Johansson
28.04.21, 15:35
Jatkan pohdintaani koskien Gertrud Eriksdotteria ja hänen mahdollista jälkeläisiään. Vasta ilmestyneessä Turun sukututkijoiden lehdessä Pirjo Terho kirjoittaa Erik Åbjörnssonin taustoista.
Gertrudin hallussa oli siis vielä 1540-luvun alussa yksi Vässilän tila, jonka hän myi miehensä linnan vouti Lars Månssonin kanssa Erik Flemingille 1540-luvun alussa. Asiat ilmenevät Erik Flemingin maakirjan kahdesta eri asiakirjasta. Gertrud voisi olla linkki Anckarfjell-sukuun. Hänen mahdolliset perilliset ovat ehkä olleet hänen aiemmasta avioliitostaan, joskin Gertrudilla olisi ehkä voinut olla lapsia myös vouti Lars Månssonin kanssa.
Yhden Vässilän tiloista myi hyväsyntyinen Margareta Mattsdotter Paimion Merianttilasta Ingeborg Siggesdotter Sparrelle. Kauppaan sisältyi myös ”Häslepö” (Esselpää?) ja Botekulla Kemiöstä. Kaupantekoa todisti Perniön Asteljoen Henrik Jönsson. Vässilän kaksi tilaa oli kuulunut Margit Jönsdotter Tavastilta saatuun perintöön. Joakim Joakimsson Flemingille oli myyty myös yksi, ja Gertrud omisti vielä 1540-luvun alussa yhden. Margaretan tila ei ehkä kuulunut perintöön ellei sitten tiloja olisi palautunut kirkolle lahjoitetuista.
Vuonna 1500 avioliittolupa myönnettiin Olof Matssonille ja Perniön Margaretalle, jotka olivat sukulaisia neljännessä polvessa (DF 6835). - Onko tämä Olofin vaimo Margareta sama kuin Vässilän myynyt Margareta tai kenties Margareta Mattsdotter, joka antoi 1520 Birgitta Olofsdotterille proventiksi Halikon Öuddin (DF 5994)? Öuddin lunasti Naantalin luostarilta Perniön Heikkilän Hans Erengislesson, joka kytketyy jollain tavalla Skalmeihin. Margareta Mattsdotterin puoliso Olof Matsson voisi hänkin olla Skalm-sukuinen, sillä Turussa on vaikuttanut ainakin porvari Olof Skalm (Kallioinen, Genos 67, 1996).
Piikkiön Anckarfjell-suvun Isonkartanossa vaikuttaneet henkilöt ovat todennäköisesti kytkeytyneet myös Skalm-sukuun. Se taas, miten Anckarfjell-suku liittyisi Margit Jöndotterin perillisiin, on epäselvä. Toisaalta Isonkartanon suku kyllä hankki omistukseensa Hadvalan kylän Ylhäisen (NB frälse), jonka Märta Klasdotter ja Donhoff Kalle panttasivat Euran Lähteenojan kanssa 1442 (DF2488).
Anckarfjell-suvun esi-isänä pidetty Matts i Storgård myi Piikkiön Tuomolan Erik Flemingille. Isonkartanon Matin (ilman patronyymiä) mukana kauppoja 24.2.1542 laamannioikeudessa vahvistamassa olivat Matin veli Harvaluodon Kokkolahden Martti sekä ”deras måg Henrik i Rodzala”. Tuomolan kaupassa liikkui raha, ja Isonkartanon Matti sai vaihdossa myös tilan Karjaan Svartöstä. Myöhemmin Isonkartanon Michel Mattsson hankki Tuomolan takaisin ja antoi sen huomenlahjana Karin Knutsdotterille.
Paraisten Kårlahden Henrik Larssonia on pidetty Isonkartanon Matin isänä, mutta Harvaluodossa tiloja omistaneet veljekset Martti ja Matti eivät olleet Henrikinpoikia vaan Olavinpoikia (SAY). Matts Olssonilla oli hallussaan myös Harvaluodon Vähäkylän – Lillebyn puolikas. Lilleby meni 1600-luvun alussa Makarlan eli Kankareen kylän Purajan tilan omistajalle. Seuraava isäntä Michel Mattsson on mainittu Isokartanossa 1559 (SAY), mutta kenen Matin poika hän oli? Jäin miettimään, mikä on se lähde, jossa Matts Henriksson on mainittu Isonkartanon omistajana tai Michel Mattssonin isänä. Olisiko mahdollista, että Olof Mattsson Skalm olisikin ollut Matts ja Morten Olssonin isä ja kuka olisi voinut olla heidän äitinsä?
AJ
Jatkan pohdintaani koskien Gertrud Eriksdotteria ja hänen mahdollista jälkeläisiään. Vasta ilmestyneessä Turun sukututkijoiden lehdessä Pirjo Terho kirjoittaa Erik Åbjörnssonin taustoista.
Gertrudin hallussa oli siis vielä 1540-luvun alussa yksi Vässilän tila, jonka hän myi miehensä linnan vouti Lars Månssonin kanssa Erik Flemingille 1540-luvun alussa. Asiat ilmenevät Erik Flemingin maakirjan kahdesta eri asiakirjasta. Gertrud voisi olla linkki Anckarfjell-sukuun. Hänen mahdolliset perilliset ovat ehkä olleet hänen aiemmasta avioliitostaan, joskin Gertrudilla olisi ehkä voinut olla lapsia myös vouti Lars Månssonin kanssa.
Yhden Vässilän tiloista myi hyväsyntyinen Margareta Mattsdotter Paimion Merianttilasta Ingeborg Siggesdotter Sparrelle. Kauppaan sisältyi myös ”Häslepö” (Esselpää?) ja Botekulla Kemiöstä. Kaupantekoa todisti Perniön Asteljoen Henrik Jönsson. Vässilän kaksi tilaa oli kuulunut Margit Jönsdotter Tavastilta saatuun perintöön. Joakim Joakimsson Flemingille oli myyty myös yksi, ja Gertrud omisti vielä 1540-luvun alussa yhden. Margaretan tila ei ehkä kuulunut perintöön ellei sitten tiloja olisi palautunut kirkolle lahjoitetuista.
Vuonna 1500 avioliittolupa myönnettiin Olof Matssonille ja Perniön Margaretalle, jotka olivat sukulaisia neljännessä polvessa (DF 6835). - Onko tämä Olofin vaimo Margareta sama kuin Vässilän myynyt Margareta tai kenties Margareta Mattsdotter, joka antoi 1520 Birgitta Olofsdotterille proventiksi Halikon Öuddin (DF 5994)? Öuddin lunasti Naantalin luostarilta Perniön Heikkilän Hans Erengislesson, joka kytketyy jollain tavalla Skalmeihin. Margareta Mattsdotterin puoliso Olof Matsson voisi hänkin olla Skalm-sukuinen, sillä Turussa on vaikuttanut ainakin porvari Olof Skalm (Kallioinen, Genos 67, 1996).
Piikkiön Anckarfjell-suvun Isonkartanossa vaikuttaneet henkilöt ovat todennäköisesti kytkeytyneet myös Skalm-sukuun. Se taas, miten Anckarfjell-suku liittyisi Margit Jöndotterin perillisiin, on epäselvä. Toisaalta Isonkartanon suku kyllä hankki omistukseensa Hadvalan kylän Ylhäisen (NB frälse), jonka Märta Klasdotter ja Donhoff Kalle panttasivat Euran Lähteenojan kanssa 1442 (DF2488).
Anckarfjell-suvun esi-isänä pidetty Matts i Storgård myi Piikkiön Tuomolan Erik Flemingille. Isonkartanon Matin (ilman patronyymiä) mukana kauppoja 24.2.1542 laamannioikeudessa vahvistamassa olivat Matin veli Harvaluodon Kokkolahden Martti sekä ”deras måg Henrik i Rodzala”. Tuomolan kaupassa liikkui raha, ja Isonkartanon Matti sai vaihdossa myös tilan Karjaan Svartöstä. Myöhemmin Isonkartanon Michel Mattsson hankki Tuomolan takaisin ja antoi sen huomenlahjana Karin Knutsdotterille.
Paraisten Kårlahden Henrik Larssonia on pidetty Isonkartanon Matin isänä, mutta Harvaluodossa tiloja omistaneet veljekset Martti ja Matti eivät olleet Henrikinpoikia vaan Olavinpoikia (SAY). Matts Olssonilla oli hallussaan myös Harvaluodon Vähäkylän – Lillebyn puolikas. Lilleby meni 1600-luvun alussa Makarlan eli Kankareen kylän Purajan tilan omistajalle. Seuraava isäntä Michel Mattsson on mainittu Isokartanossa 1559 (SAY), mutta kenen Matin poika hän oli? Jäin miettimään, mikä on se lähde, jossa Matts Henriksson on mainittu Isonkartanon omistajana tai Michel Mattssonin isänä. Olisiko mahdollista, että Olof Mattsson Skalm olisikin ollut Matts ja Morten Olssonin isä ja kuka olisi voinut olla heidän äitinsä?
AJ
Jutikkalan kartanon keskiajan omistajista kirjoittamassani artikkelissa (Genos 2011:5-10) päädyin siihen, että erlig quinna hustru Kadrin i Aro oli Vuolteen suvun Mats Filpunpojan tytär, koska hän omisti yhtä suuren osan Sauvon Hennikabölestä kuin Måns Nilsinpoika (Stjärnkors). He molemmat olivat Marta Nilsintytär Särkilahden jälkeläisiä hänen eri avioliitoistaan. Kadrinin sisar Margareta Matsintytär, Per Steninpojan (Renhuvud) vaimo, oli Kadrinin sisar.
T.V.
I ingen känd familj passar Erik Abjörnsson bättre än i Abjörn i Bredinges familj. Kronologiskt, vapnet, enligt Raneke den enda familjen som förde sparre över pil, medlem som flyttar till Finland, namnet Beata. Enligt Det medelitda Sverige så hette Abjörns fader Olof Abjörnsson SDHK 14220, 16648,. Det är troligt att denna ätt ursprungligen kom från Småland och ursprungligen förde sparre vapen.
Bo Wallin
Eftersom sparrevapnet var så vanligt i dessa trakter, är det inte konstigt att Olof och Erik lade till ett bitecken för att skilja ut sej. Då deras vapen nägot skiljer sig, anar man att de är första generationen som förde sparre över pil. Abjörn i Bredinge och Olof Abjörnssons vapen är okända, men bör ha fört sparren.
Erik Abjörnssonin kohdalla Ramsayssa teoksessa viitataan Anrepin Svenska adelns ättartavlorissa Sparre af Rossvik sukuun. Anrepin kirjassa on kuitenkin luovasti yhdistetty useimmat sparre vaakunaa käyttäneet suvut yhdeksi samaksi suvuksi ja antanut sille nimen Sparre af Rossvik. Eli Ramsay viittaa em. kohdassa siis sparre vaakunaa käyttäneisiin useisiin eri sukuihin eikä erityisesti Sparre af Rossvik sukuun.
Bredingen ”Sparre sukua” ei em. Anrepin teoksen Sparre af Rossvik koosteessa löydy.
Jag förstår. Hänvisningen till Sparre av Rossvik är uppenbart felaktig, då namnet Abjörn inte finns i denna ätt. Jo jag känner till Anrep, och hans ättartavlor, som idag är kraftigt föråldrade. När det gäller en sammanställning av sparreätter är Raneke en mycket bättre källa, men även hans uppgifter måste kontrolleras.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.