Huilipas- nimen etymologia

[Vuokko Ilona]

Arvoisat Suku Forumin kielitieteilijät (?). Sukuni Kuhmalahti/Orivesi/Längel-
mäki/Sahalahti haarasta löytyi talon nimi "Huilipas". Tietääkö joku mistä
tällainen nimi olisi voinut rakentua?

[Pekka Hiltunen]

Arvoisat Suku Forumin kielitieteilijät (?). Sukuni Kuhmalahti/Orivesi/Längel-
mäki/Sahalahti haarasta löytyi talon nimi "Huilipas". Tietääkö joku mistä
tällainen nimi olisi voinut rakentua?
Luultavasti nimeen sisältyy ehkä kosoltikin ruotsinkielisen kirjurin tai sitten suomenkielisen kopioijan/ tulkitsijan virheitä. Arvelen, että viimeisen tavun "-pas" pitäisi olla "-pais" eli "-painen". Voi olla, että jollain kylällä/ talolla/ paikalla on joskus ollut "Huili"-nimi(-tys), mistä juontuu "huilipainen" eli "savosta hämeeseen käännettynä" Huililainen (vrt. Savo - Savolainen/ taival - Taipalinen, Järvelä - Järveläläinen eli "Järveläis", Holola - Holopainen etc). Esim. "Huoli" on talonnimenä tuttu Lounais-Suomesta - voi olla myös niin, että huoli on tarkoittanut yleisemminkin ja laajemmaltikin jotain muutakin kuin pelkkää päänvaivaa... ja taas huili eli lepo ainakin "Turus" tai VS:ssa sitten jokseenkin ainakin psyykisesti jotain päinvastaista, kuten kestikievaria tms. lepopaikkaa esim. pitkähkön taipaleen varrella. Joskus o-kirjain on saattanut saada pisteen/ pilkun yläpuolelleen, jolloin Huoli olisi voinut saada "Huili"-tulkinnan. - Eräs pohjalaista sukuaan pohtinut nuorimies jossain opiskelijakuppilassa "muinoin" arveli esi-isänsä kenties olleen aatelinen, kun talonnimi oli luettu "von Cent". Jouduin kiusaantuneena korjaamaan, että kyseessä oli Vincent-nimisestä kantaisästä, joka kenties oli ainakin nimensä perusteella friisiläistaustainen ja rannikolle joskus Hansaliiton alkuaikoina asustelemaan asettunut idänkaupan-harjoittaja sekä hänen Sentti-nimisenä tunnettu jälkeläistönsä.
tv sukututkimusharrastelija PH

[Päivi V.]

Orivedellä olevan yksinäiskylän nimi ei esiinny muodossa Huilipas, vaan Hulipas, siis ilman yhtä i-kirjainta. Kylä lienee saanut nimensä Hulipas-järvestä, mutta itse nimen alkuperää ei ole selvitetty.

Päivi V.

[Pekka Hiltunen]

Orivedellä olevan yksinäiskylän nimi ei esiinny muodossa Huilipas, vaan Hulipas, siis ilman yhtä i-kirjainta. Kylä lienee saanut nimensä Hulipas-järvestä, mutta itse nimen alkuperää ei ole selvitetty.
No, tässä on sitten asiaa etymologille. Taitaa olla siis hämäläistä alkuperää? Hulevedellä tarkoitetaan yleisesti esim. kaupunkien sadevesiviemäreihin kulkeutuvia sadevesiä. Ja se passikin ehkä "passar på", ainakin jos on ollut kruununmiehiä kyydissä... Hjul on ympyrä, mutta se voi olla myös aukko eli "hooli", josta vesi virtaa sisään (lähde) tai ulos (ylivuotopuro/ joki).
Orivesikään ei välttämättä ole saanut nimeään hevos-/ tai aasioriista; paikannimet saattavat olla kivikautisia ja käytetty kielikin outo sekoitus kieliä ja murteita. Uskon siis, että paikan- tai talon nimi on ollut nimen taustalla.
item

[tutkija30]

Minulla on myös sukua joka asunut Hulipas-kylässä Orivedellä. Se talo taisi siirtyä Juupajoelle. Niittynen-sukunimellä. Salo-sukunimi sitä ennen.

[Pekka Hiltunen]

Minulla on myös sukua joka asunut Hulipas-kylässä Orivedellä. Se talo taisi siirtyä Juupajoelle. Niittynen-sukunimellä. Salo-sukunimi sitä ennen.
Merenpinta oli 1400-l:lla, jolloin länsirannikkoa ryhdyttin aktiivisesti asuttamaan useita metrejä nykyistä ylempänä. Orivedelläkin vedet ovat saattaneet enimmäkseen virrata suurempiin järviin ja lopulta mereen, ja vieläkin varsin soiselle seudulle on myöhemmin kasvanut metsää tai avautunut niittyjä ja viljelykelpoista maata suovesien happamuuden vähennytyä maaperästä esim. kaskeamisen synnyttämän, tuhkasta muodostuneen kalilipeän eli KOH:n vaikutuksesta. Oriveden kautta on saattanut kulkea jokseenkin suora reitti Etelä-Savoon ja Pietari Brahen rälssille Mikkeliin, Porvoon seuduille ja edelleen keskiaikaiseen Viipuriinkin. Nyk. Kuivajärvi nykyistä paljon leveämpine laskujokineen on varmaankin ulottunut peninkulmia etelämmäs ja Längelmävedelle asti vielä noin 300 v sitten 1700-l:lla. Talo on voinut toimia vaikkapa lautturin asuinpaikkana. Tällaisen historian saattaisivat paljastaa voudintilit ja flöte-verot.

Länsirannikko asutettiin ensin Ulvilasta käsin, mutta m.m. savolaisia on piankin voinut siirtyä esim. Etelä-Pohjanmaalle (kuten Savonkylään) ja myöhemmin tervakaupunkeihin, Kokkolaan, Raaheen ja Ouluun saakka - mihin omatkin DNA-etäserkkuni ja sukunimistökin viittaavat. 1700-luvun paria-kolmea vuosisataa myöhemin käytössä olleista teistä ja kulkuväylistä kyllä voi saada jonkinlaisen käsityksen rippikirjojen kylien ja talojen järjestyksestä päätellen silloin, kun eivät ole aakkosjärjestyksessä, mitä joissain paikallishistorioissa on käytettykin apuna, mutta Keskiajan olot näillä erämailla ja -reiteillä taitavat usein jäädä arvailujen varaan, jolleivät selviä esim. Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluetteloista tai Seppo Suvannon Satakunnan Henkilötiedostosta 1303 - 1571. Kuitenkin esim. vanhat postitietkin voisivat valaista Hulipasin historiaa ja vahvistaa tai kumota hypoteesin savolaistulkintaisesta "Hulipaisesta". Suomen ainoa Postimuseo taitaa sijaita Ahvenanmaalla, mutta aihepiirin kirjallisuutta löytynee paikalliskirjastojenkin tiedostoista, joita kannattaa kysellä, jos aihe kiinnostaa.
PH

[eerokoo]

Duoda... Ko. suvusta en tiedä mitään, mutta oletteko ajatelleet, että kyseessä saattaisi olla yksinkertaisesti Vilpas -nimi kirjoitettuna niin kuin ruotsinkielisen pappiskoulutuksen saanut pappi sen olisi kirjoihin kirjoittanut? Ehkä yksinkertaisimmillaan Hvilpas. Se on helppo lukea Huilpas.
1740-luvulla Ikaalisista löytyy eräs Henrik Wilpas, joten nimi oli ainakin siihen aikaan käytössä.

[Päivi V.]

Hulippaan yksinäistalo on mainittu vuoden1580 kirkonjousiluettelossa, mutta se tulee maakirjoihin vasta 1602. Ensimmäisenä talonhaltijana on mainittu Johan Hulipas. 1600-luvun loppupuolella talo jaettiin ja toinen puolisko sai nimen Rassi. Lieneekö talo saanut nimensä Hulipas-järven mukaan vai järvi talon ja sen asukkaan mukaan? Teoria Hwilpas-nimestä tuntuu ihan loogiselta, jos ensin oli asukas, jonka mukaan järvi ja siitä sitten kylä savati nimensä.

Päivi V.

[Vuokko Ilona]

Kappas vain! Minulle tuli nimittäin myös ensimmäiseksi mieleen vaihtoehto
Hvilpas. En vain uskaltanut siihen luottaa.

[eerokoo]

En minäkään luota, ehdotan vain mietittäväksi.

Vilppaan takana taitaa olla Filip, Vilppu. Talonnimenä Vilppula, kirjoissa useimmin Philpula, Filpula, Filppula. Ja pitäjän nimenä Vilppula.

Omat sukuni ovat muualta. Teuvalla ne johtavat Saksaan ja Sänttiin. Kuten Pekka Hiltunen edellä kirjoitti, Säntti johtunee Vincent-nimestä (myös Teuvan Säntti). Olen kuitenkin kuullut sukulaisiltani eksoottisia selityksiä Säntin alkuperästä. Saksa halutaan mielellään yhdistää Keski-Eurooppaan, kun monista olisi niin kiva, että esi-isät olisivat kotoisin ulkomailta, ja mielellään aatelisia. Valitettavasti aatelia ei ole löytynyt. :-)

[Vuokko Ilona]

Niinpä niin. Minua ei niinkään kiehdo "hienot" sukulaiset, vaan sellaiset joilla
on ollut kiinnostavia vaiheita. Koska täällä Suku-Forumissa näyttää olevan
monipuolisesti lahjakkaita ihmisiä, uskaultaudun kysymään vielä, osaako
joku selventää erään Kuhmalahden Pohjan Jacolassa 10.9.1728 kuolleen
serkun (kuudennessa polvessa) kuolinilmoituksen yhteydessä (hiski) olevaa
tekstiä: " som oförvanad var skuten d. 3 ejusd. utaf dy Jöran Michelson"

[Pekka Hiltunen]

Niinpä niin. Minua ei niinkään kiehdo "hienot" sukulaiset, vaan sellaiset joilla
on ollut kiinnostavia vaiheita. Koska täällä Suku-Forumissa näyttää olevan
monipuolisesti lahjakkaita ihmisiä, uskaultaudun kysymään vielä, osaako
joku selventää erään Kuhmalahden Pohjan Jacolassa 10.9.1728 kuolleen
serkun (kuudennessa polvessa) kuolinilmoituksen yhteydessä (hiski) olevaa
tekstiä: " som oförvanad var skuten d. 3 ejusd. utaf dy Jöran Michelson"
Asia selviää alkuperäistekstistä ja kuolleitten eli haudattujen kirjasta (esim sshy). Hiski on "sävelletty" jokaisen tallentajan korvan ja silmän mukaan. Tässä tapauksessa taitaa taitaa kuolinsyyn & -mekanismin perusteella olla informatiivista käydä myös tuomiokirjoissa. Päivämäärän kuukautta on tekstissä ollut vaikeaa valita 12:sta mahdollisesta. Ampuikohan Jösse Mikkelinpoika hänet vagingossa?
PH ("yleisnero")

[Päivi V.]

Niinpä niin. Minua ei niinkään kiehdo "hienot" sukulaiset, vaan sellaiset joilla
on ollut kiinnostavia vaiheita. Koska täällä Suku-Forumissa näyttää olevan
monipuolisesti lahjakkaita ihmisiä, uskaultaudun kysymään vielä, osaako
joku selventää erään Kuhmalahden Pohjan Jacolassa 10.9.1728 kuolleen
serkun (kuudennessa polvessa) kuolinilmoituksen yhteydessä (hiski) olevaa
tekstiä: " som oförvanad var skuten d. 3 ejusd. utaf dy Jöran Michelson"

Alkuperäisestä haudattujen luettelosta en kyllä osaa tulkita, onko syyskuu juuri oikea kuolinkuukausi. Joka tapauksessa se on huhtikuun ja lokakuun välissä. Tekstissä olevat kirjaimet dy näyttävät mielestäni alkuperäisessä tekstissä sanalta drengen eli renki.

Kuhmalahtea olen jonkin verran tutkinut, mutta Pohja ei ole minulla kuin parin maininnan varassa omissa tutkimuksissani.

Päivi V.

[Päivi V.]

Vielä tarkennus: oförvarnad död var skuten = ennalta varoittamatta ammuttu kuoliaaksi. Näin sen alkuperäisestä tekstistä olen näkevinäni.

Päivi V.

[Vuokko Ilona]

Se on varmaankin totta että ihmiset haluavat mielellään olla aatelisten
sukulaisia, mutta minä olen kyllä poikkeus. Olen enemmän kiinnostunut siitä,
mitä perinnöllisiä sairauksia mahdollisesti löytyy vaikkapa kirkonkirjojen
kuolleitten luettelon kautta. Tai minkä näköisiä sukulaiset ovat. Tai ovatko
he mahdollisesti hyviä laulamaan, taitavia käsityöläisiä, tai muutoin taiteellisia.
Valitettavasti nuo asiat eivät tule oikein mistään ilmi sen enempää suku-forumin kuin kirkonkirjojenkaan kautta. No ehkä jonkun ammattinimikkeen
kautta voi tehdä päätelmiä. Vaan sitä minä kyllä ihmettelen, kun tuolla
sydän-Hämeessä näyttää oleskelleen paljon sotilaita 1700-luvulla, että
miksi heille on annettu niin outoja sukunimiä? Jos siellä on esim. rakuunoita
Mikkolan talosta, tai Hulippaasta, niin miksi he eivät ole yksinkertaisest
Mikkoloita tai Hulippaita?

[Vuokko Ilona]

Kiitos vaivannäöstänne. Olette kyllä melkoisia hieroglyyfikkoja, ei voi muuta
kuin ihailla!!

[Päivi V.]

Esim. täällä on jotain tietoa sotilasnimistä, jotka siis eivät olleet sidoksissa sotilaan sukuun vaan ruotuun. Usein ne jäivät sukunimeksi myös jälkeläisille. Ruodun uusi samaan sukuun kuulumaton sotilas saattoi saada saman sukunimen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasnimi

Päivi V.