Kuolinsyy ja ammattinimike hakusessa

[JaMaHa]

Hei!

Mitä mahtaa tarkoittaa lapsen kuolinsyynä ab sj? Entäpä ammattina dykenii upsynings mannens?

T: Jaana

[Juha]

abr olisi keskonen ja sj sairaus (sjukdom). voisi siis olla sairas keskoslapsi, mutta tämä on vain arvaus eikä edes kovin valistunut sellainen.


Tuo ammatti on varmaankin dykeriuppsyningsman eli jonkinlainen sukeltajien valvoja/esimies tms.

[Kristina]

Hei!

Mitä mahtaa tarkoittaa lapsen kuolinsyynä ab sj? Entäpä ammattina dykenii upsynings mannens?

T: Jaana

Hei!

Ab sj varmaan on "ob sj" eli obekant sjukdom, tuntematon sairaus. "Dykenii" kuulostaa latinalta, "uppsyningsman" on jonkun sortin piälysmies, esimies.
Missä yhteydessä ammattinimike esiintyy?

Terveisin

[JaMaHa]

Ammatinimike esiintyy syntyneiden luettelossa isän ammattina.

[JaskaS]

Laittamalla HisKissä kaikkien seurakuntien syntyneiden listaukseen isän ammatiksi alkukirjaimet dy, löytyy dykeriupsyningsman etenkin rannikkoseudun pitäjistä.

Kuolinsyynä taas ob. sj. lienee todennäköisempi.

:) Jaska

[JaMaHa]

Mieheni, joka on itsekin kotoisin Pyhärannasta, tutkii äitinsä puolen sukua sieltä. Tämä dykenii upsynings mannenes oli siis Pyhärannan kastettujen luettelossa v.1804-1806 kastetun lapsen isän ammattina. Jotenkin silti se Juhan mainitsema sukeltajien esimies vaihtoehto kuulostaa erikoiselta ammatilta 1800-luvun alussa.

Toki onhan Pyhärannassa silloinkin meri ollut ja varmaan laajempana kuin nykyään, mutta minkälaista sukellustoimintaa silloin on harrastettu?? Hylkyjä Pyhärannan ja Rauman rannikko on pullollaan ihan kiitettävästi, mutta tokkopa se siihen on liittynyt. Kalastusmuotona sukellustapa olisi aika erikoinen, mutta laivoihin se on voinut liittyä. Tuon aikaisena harrastuksenakin se kuullostaisi oudolta, sillä moni on saanut Pyhärannassa leipänsä kalastajana tai maanviljelijänä.

Toivottavasti joku tietäisi sen varmasti tai ainakin melko varmasti, mitä se tarkoittaa, sillä kovin yleinen ammattinimike se ei ole ollut ainakaan mieheni suvussa.

Terv. Jaana

[Kristina]

Vilkaisin syntyneiden luetteloa sukuhistorian sivuilta. Jos lapsi, on tuo 1804 huhtikuussa Santiolaiseen perheeseen syntynyt poika, selitys ammattinimikkeeseen voisi löytyä laivanrakennustoiminnasta. Eikö Santiossa ollut laivanrakennustelakka?

Terveisin

[Ingeborg Palmén]

Hämärä muistikuva takaraivoistani kertoo, että dykeri tarkoittaisi myös haaksisikkoutuneiden alusten ja lastin talteenottamista. Tämähän oli rannikkoseudulla vanha elinkeino, eikä aina laillisuuden puitteissa, joten uppsynsmania on voitu tarvita.

[jyrkienator]

Moi,
alla saamani vasaukset kun ole kysynyt Pyhärannassa
asuneesta sukulaisesta, olemmeko samassa henkilössä?

Dykeri Strandfogd. Ephraim Henrss. Rickström
Dykeri upsyn. m. Ephraim Rikström


"Apua piti lähteä hakemaan naapurin puolelta eli Ruotsin Anbytarforumista mistä seuraava kopio (SAOB=Svenska Akademiens Ordbok)
"SAOB ger följande, något förkortat:
STRAND-FOGDE
(om äldre eller utländska förh.) kunglig ämbetsman med uppgift att ha uppsyn över stranden (med fiskeri eller dyl.) och de intäkter (t. ex. från strandade vrak eller i form av skatter) som tillkom kungen därifrån; i Sverige åtminstone på 1700-talet och i början av 1800-talet även om tjänsteman hos dykerikompanier.
DYKERI-KOMPANI
Benämning på tvenne särskilda bolag med privilegium på allt viktigare bärgningsarbete inom hvar sitt särskilda område."
Eli suomeksi suunnilleen - Strandfogde =kuninkaallinen virkamies jonka
tehtävänä oli valvoa rantoja - kalastusta ja hylkyjä jotka ajautuivat rannalle
ja niistä maksettavia veroja jotka kuuluivat kuninkaalle. (1700-luvulla ja 1800-luvun alussa)
Tällaisen virkamiehen palkkasi Dykeri-kompani(Sukellus-komppania) niminen
yhtiö."

"Kyseiset ammattinimikkeet ovat "dykeri strandfogde" ja "dykeri uppsyningsman" eli suomeksi "sukelluslaitoksen rantavouti" ja "sukelluslaitoksen tarkastaja". Länsirannikolla, Turun saaristossa ja Uudenmaan rannikolla näyttää jo 1750-luvulla olleen näitä sukelluslaitoksia. Itse en tiedä mitä niissä sukellettiin. Pitäjänhistorioista saattaa löytyä tietoja niiden toiminnasta."

[Seppo Niinioja]

Vilkaisin syntyneiden luetteloa sukuhistorian sivuilta. Jos lapsi, on tuo 1804 huhtikuussa Santiolaiseen perheeseen syntynyt poika, selitys ammattinimikkeeseen voisi löytyä laivanrakennustoiminnasta. Eikö Santiossa ollut laivanrakennustelakka?

Terveisin

Hei!

Kertaus on opintojen äiti, joten laitanpa vielä puumerkkini tähän minäkin:

Naapurin juustohöylässä
(http://www.klaura.se/phpbb/viewtopic.php?p=685 )
kerrotaan tällaista:

Hej Linda.

En dykeriuppsyningsman hade bland annat till uppgift att ta hand om fartyg som förlist och strandat ut efter kusten.

mvh
Carina

Eli tämän mukaan hänen tehtävänään oli huolehtia haaksirikkoutuneista ja rannikolle ajautuneista laivoista. SAOB:ssa annetaan dykeri'lle mm. merkitys 3) (förr) elliptiskt (lyhentynyt) för DYKERI-KOMPANI l. DY­KERI-VERK(ET)</B>. Dykeri on Arvi Jänneksen vanhan Ruotsalais-suomalaisen sanakirjan mukaan sukelluslaitos.

Dykeriuppsyningsman voisi siis olla vapaasti suomennettuna sukellusyhtiön (tai ehkä meripelastusyhtiön) katsastaja tms.

Seppo Niinioja


</B>

[Olarra]

Jotenkin silti se Juhan mainitsema sukeltajien esimies vaihtoehto kuulostaa erikoiselta ammatilta 1800-luvun alussa. Toki onhan Pyhärannassa silloinkin meri ollut ja varmaan laajempana kuin nykyään, mutta minkälaista sukellustoimintaa silloin on harrastettu??

Entisenä kesä-ukilaisena Lepäisiltä on pakko osallistua tähän keskusteluun. Raahen kaupunginmuseossa on maailman vanhin sukelluspuku. Vastaavia lienee käytetty Pyhärannan ja Lyökin suunnallakin, olivat purjelaiva-aikana vilkkaita paikkoja, kuten UKI:kin. Paitsi hylkyjen lastinnostoa varten, tarvittiin sukellusta myös laivojen pohjan tarkastamista varten, ettei tarvinut ottaa "paattia" varville. Sukukirjaan aikanaan vaan kuvaksi tuo Raahen vanha herra, katso linkki:
http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=494&#
t. Olavi A.

[Olarra]

Vastaavia lienee käytetty Pyhärannan ja Lyökin suunnallakin, olivat purjelaiva-aikana vilkkaita paikkoja, kuten UKI:kin

Tuli vielä mieleeni, että entisaikain Lyökin elämästä ja suvuista löytyy hyvät kotisivut netistä. Sivuston sivulla 14 mainitaan myös sukellustoiminta puhuttaessa Tervosten suvusta:
http://www.elisanet.fi/matti.palmu/pdf/lki.pdf
t. Olavi A.

[JaMaHa]

Paljon kiitoksia näistä vinkeistä.
Selvästikin Pyhärannassa on ollut useita miehiä tällä ammattinimikkeellä. Tutkittavana on mm. 26.11.1806 Santtiolla syntynyt Justina ja hänen isänsä on Dykeri upsyningsmannen Johan Andell, Anttilan torppari.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6149&pnum=106


T: Jaana ja Petteri

[Tapani Kovalaine]

On niin kovin paljon ollut tässä viestiketjussa sukeltamisesta puhetta, joten sukututkimuksesta puheen ollen, on muistettava Husgavel-suvun edustajan menestyminen näissä sukellusasioissa:
Vehkalahtelainen Elias Huusgavel sai vuonna 1738 valtakirjan Kymenkartanon läänin manttaalikomissaarin tehtävään ja eteni sitten urallaan ja pääsi Helsinkiin 1754 sukelluskomissaariksi, ilmeisestikin Suomenlinnaan. Vuonna 1774 hänet aateloitiin ja hän toimi Tukholmassa sukellustoimiston päällikkönä.