Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Annettu palkaksi
Mitä tarkoittaa maakirjassa oleva selityssarakkeen lause: "1/3 manttaalia annettu palkaksi ensimmäiselle korpraalille ent. everstiluuntnatin komppaniassa"?
Pulkkila n:o 2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22896268)
Tämä kulkee kaikissa maakirjoissa ainakin vuodesta 1739 lähtien.
Katso vaikka Google "palkkatila", "puustelli" tai "virkatalo"
Tämä kyllä näyttää aivan tavalliselta talonpoikaiselta perintötilalta. Ei siis mikään virkamiehen etuustila.
Voi olla molempia - siltä tilalta saadut verot on siis annettu ao. upseerin palkkaa varten
Juha
Se olikin siis korvamerkittyä veroa, ei korvamerkitty tila. Näyttää olevan ainoa korvamerkintä koko pitäjässä.
Miten tälläinen veron korvamerkintä on aikoinaan syntynyt? Onko tuo korpraali kenties joskus ollut talon poika tai peräti isäntä, joka olisi näin saanut kuitata verot maksetuksi?
Pekka Hiltunen
01.05.17, 17:36
Se olikin siis korvamerkittyä veroa, ei korvamerkitty tila. Näyttää olevan ainoa korvamerkintä koko pitäjässä.
Miten tälläinen veron korvamerkintä on aikoinaan syntynyt? Onko tuo korpraali kenties joskus ollut talon poika tai peräti isäntä, joka olisi näin saanut kuitata verot maksetuksi?
Eikös isäntä nyt tässä tapauksessa ollut talossa eli puustellissa lampuodin asemassa? Korpraalilla on ollut siis valtuudet vaikka valita joku toinen tilaa hoitamaan. Kanattanee koettaa selvittää talonhaltijat: oliko ehkä autio vai oliko isäntä eli lampuoti korpraalille jotain sukua.
PH
Miksi olisi lampuoti? Kyse on veron käytöstä ei tilan omistuksesta
Juha
Näyttää olevan perintötila, joten ei ole lampuoti eikä muutenkaan mitenkään vaarassa, vaan hänen kruununveronsa on korvamerkitty menevän korpraalille.
Jos olisi kruununtila, joinakin aikoina olisi korpraalilla ollut mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuka on kruununtilan isäntänä.
Mitään sukulaisuuksia tai syitä, miksi juuri tämä tila on osoitettu palkkatilaksi, ei tarvitse olla. joku virkamies on vain keksinyt osoittaa juuri tämän sopivan kokoisen tilan.
Tuossa korpraalin ruodussa näyttäisi olevan 3 muutakin taloa samalta kylältä ja yksi naapurikylältä (pääkatselmusluettelo 1737 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19180&pnum=81)), mutta maakirjassa korpraalille maksaa vain tämä yksi. Olikohan tämä jonkilainen etu tälle tilalle, koska se näyttäisi saaneen vähentää tämän maksun veroista, mutta muut saivat maksaa kruunulle koko veron?
Pekka Hiltunen
02.05.17, 04:05
Miksi olisi lampuoti? Kyse on veron käytöstä ei tilan omistuksesta
Juha
Totta, mutta sananmuoto oli että oli saanut tilan "palkaksi". Päädyin lampuotiajatukseen (sukulaisuuden vaihtoehtona), kun ei suoraan käynyt ilmi, että saiko "talon" vai "palkkatilan" eli talon tuottaman veron. Minulla on vastaavan lainen tapaus 1600-l:n alkupuolelta, jolloin Ruotsin (ja Suomen) Hakkapeliitoissa taistellut ja haavoittunut sotilas sai palkkioksi tilan Lounais-Suomesta palveluksistaan Ruotsin kruunulle. Maakirjaan (SAY) on kirjattu kuninkaan kirje ja luovutuksen vahvistuskirje, jonka mukaan saa tilan eliniäkseen, siis rälssinä, joten ilmeisesti hän itse työkynsy rajoittumisen takia palkkasi lampuodin tilaansa hoitamaan. Lapset saattoivat hakea jatkoa verovapaudelle ja saivatkin sen - joissain vastaavissa tapauksissa on jopa hakemuksesta myönetty pysyvä rälssivapaus eli "aatelisarvo". Tässä tapauksessa "halvaantunut sotilas", joka siis oli joko saanut vaman käsivarteensa tai peräti kalloonsa, oli lähtöisin jostain nyk. Belgian vaiheilta tai ehkä Pommerista harvinaisen etu- ja liika-/ sukunimensä perusteella - aatelisnimi olisi siis saattanut olla esim. "Armfelt" - tai "Hjärnefelt", jotka taisivat olla silloin vielä vapaasti valittavina.... Hänen jälkeläistönsä tulivat myöhemmin tilan isänniksi ja talo saattaa edelleenkin olla ainakin nimensä perusteella saman suvun hallussa. Tässä tapauksessa myös sotilaan vaimo lienee tullut miehensä mukana jostain meren takaa. Kyseessä on nähtävästi ollut siis autio(?). Toisessa tapauksessa mainitaan eräs esi-isäni puustellinlampuodiksi Pohjois-Savossa; poikansa oli reservinsotilas samassa talossa, joka oli varattu erään upseerin puustelliksi 1700-l:n alkupuolella. Ajankohta tässä (1700-l:n alkupuoli) viittaa reduktion jälkeisenä aikana kyllä vain verovapauteen, mikä kysymuksestäkin näyttää ilmenevän (kun luin sen tarkemmin), joten voisi hyvinkin viitata sotilaan koti- tai sukulaistilaan.
Kanattaisi siis käydä läpi talonhaltijat maakirjasta ja tarkistaa muista lähteistä mahdolinen sukulaisuus, joka voisi käydä ilmi kirkonkirjoista mahs. sisarista, esim. lasten muualta tulleista kummeista, sekä mahd. tuomiokirjamerkinnöista ja perintöihin osallistuneista osapuolista etc., jotta ei jää arvailujen varaan
item
Tuossa nyt ei ole mitään epäselvää.
Tarpeetonta puuhastelua, kun asia on ihan selvä
Juha
Pekka Hiltunen
02.05.17, 09:11
Tuossa korpraalin ruodussa näyttäisi olevan 3 muutakin taloa samalta kylältä ja yksi naapurikylältä (pääkatselmusluettelo 1737 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19180&pnum=81)), mutta maakirjassa korpraalille maksaa vain tämä yksi. Olikohan tämä jonkilainen etu tälle tilalle, koska se näyttäisi saaneen vähentää tämän maksun veroista, mutta muut saivat maksaa kruunulle koko veron?
Olen ymmärtänyt, että kirkonkymmenyksiä lukuunottamatta korpraali on saanut kaiken veron, jonka vouti olisi muussa tapauksessa tilittänyt kruunulle. Ainoa mahdollinen etu talolle on voinut olla se, ettei isännän tarvinut välttämättä vaihtaa (yleensä tappiokseen) veroviljoja valuutaksi eli taalereiksi - varsinkaan silloin, jos sattuivat olemaan korpraalin kanssa sukulaisia keskenään.
PH
Kyllä tämä selvältä tuntuu. Tämä tila on jostakin syystä saanut ja säilyttänyt oikeuden maksaa verot suoraan korpraalille. Muut ovat maksaneet voudin kautta. Tuo syy saattaa tietysti olla jossakin dokumentoituna, mutta sen etsiminen lienee verrattavissa neulan etsimiseen heinäsuovasta. Asiaa tietysti helpottaisi, jos vastaavia tapauksia olisi muuallakin ja niille löytyisi yhteinen nimittäjä. Maininta everstiluutnantista näyttäisi löytyvän jo v. 1687 maakirjasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13540478), joten pitkä perinne tässä on kyseessä.
Se palkka piti yksinkertaisesti saada jostain. Ei siihen mitään sukuyhteyksiä tarvittu.
Juha
Pekka Hiltunen
02.05.17, 10:16
Se palkka piti yksinkertaisesti saada jostain. Ei siihen mitään sukuyhteyksiä tarvittu.Juha
Ei, mutta mahdolliseen etuun, jota kysyttiin, olisi ehkä tarvittu.
PH
No eipä olisi siihenkään
Juha
Pekka Hiltunen
02.05.17, 10:39
No eipä olisi siihenkään.Juha
Kiitos, että valaisit asiassa: olen elänyt sinä uskossa, että vilja tuli vaihtaa rahaksi ennen voudille tilittämistä. Ehkä näin tapahtui sitten vain Turun seudulla, missä talonpoikia huijattiin instabiileilla kursseilla.
item
Kaarlo Mikael
03.05.17, 00:23
Ymmärsin maakirjan tekstin niin, että osa verosta meni kruunulle ja loput sotilasrahastoon. Tässä tapauksessa määrättiin korpraalin saavan jälkimmäisen summan palkkanaan. Jos talollisella ei ollut riittävästi kilisevää, mitattiin vero luontaistuotteina. Mitä rippikirja sanoo talon asukkaista? Löytyykö sieltä korppia? Hänhän saattoi asua jossain toisessa palkkatalossa.
M. Laaksonen
Pekka Hiltunen
03.05.17, 01:32
Ymmärsin maakirjan tekstin niin, että osa verosta meni kruunulle ja loput sotilasrahastoon. Tässä tapauksessa määrättiin korpraalin saavan jälkimmäisen summan palkkanaan. Jos talollisella ei ollut riittävästi kilisevää, mitattiin vero luontaistuotteina. Mitä rippikirja sanoo talon asukkaista? Löytyykö sieltä korppia? Hänhän saattoi asua jossain toisessa palkkatalossa.M. Laaksonen
Minä ymmärsin niin, että ent. everstiluutnantin komppanian 1. korpraalille oli alkujaan maksettu 1/3 manttaalia eli Pulkkilan Laukan koko tuotto. Tilan verotusarvoon on lisätty 1779 1/4 manttaalia, joka on siis mennyt kruunulle ja korpin palkka vastaten 1/3 manttaalia on tietenkin pysynyt entisellään. Se, mistä syystä verotusarvoja on lisätty, ei sivulta ilmene. Kyseisellä sivulla elellään jo Venäjän-vallan aikaa, jolloin verot on maksettu ruplina ja kopeekoina. Ruotsin-vallan aikana kruunu ainakin osin suosi talollisten tuotteita, kun rahan arvo oli epävakaa - varmaankin myös aina Venäjän-valtaan johtaneisiin sotimisiinkin liittyen.
Kuten Juha aiemmin totesi, oli ne palkat jostain otettava; talolle oli yhdentekevää se, kuinka vouti veroja käsitteli omissä räkningeissään.
PH
Lisämanttaalit tulivat isojaon tarkistusmittausten tuloksena. Alkuperäiset manttaalit ovat vuoden 1606 maantarkistuksen tulosta.
Tuolla paikkakunnalla on sotilaat kirjattu omille sivuilleen rippikirjassa. Siitä ei pysty päättelemään, missä heidän torppansa sijaitsi.
Tämä tila on siis tuolla paikkakunnalla ainoa, joka maksoi palkan suoraan sotilaalle itselleen. Muut talot maksoivat voudille.
Kaarlo Mikael
03.05.17, 10:03
Ruotujakolaitos lopetettiin Suomessa 1809 ja samantien virkatalot. Silloin, kun maakirja tehtiin jo suomeksi, sotaväki asui kasarmeissa paitsi upseerit ja aliupseerit erillisissä taloissa. Palkat kerättiin veroina ja maksettiin niin, etteivät saajat nähneet vilaustakaan niistä taloista, joista rahat tulivat.
M. Laaksonen
Pekka Hiltunen
03.05.17, 13:49
Ruotujakolaitos lopetettiin Suomessa 1809 ja samantien virkatalot. Silloin, kun maakirja tehtiin jo suomeksi, sotaväki asui kasarmeissa paitsi upseerit ja aliupseerit erillisissä taloissa. Palkat kerättiin veroina ja maksettiin niin, etteivät saajat nähneet vilaustakaan niistä taloista, joista rahat tulivat.M. Laaksonen
Näinhän se meni myös maakirjaan merkittyjen voudintilien perusteella; sotilaan ei siis tarvinnut tietää, mistä palkkansa koottiin - viime kädessähän se lopulta tuli kruunun varoista - eikä palkkatilasta ole siis mitään hyötyä hänen vanhempiaan jäljitettäessä. Kirkonkirjoista voisi löytää hänen asuinpaikkansa, joka on voinut olla jossain toisessakin pitäjässä; sotilasrullista yleensä ilmenee synnyinpaikka ja mahd. avioliiton ajankohta. Itsellänikin on kadoksissa eräs esi-isä, josta tiedän vain etunimen ja patronyymin sekä vihkimispaikakunnan & vaimonsa vastaavat tiedot, joten aika paljon on kahlaamista esim. Taivassalon (Kustavi mukaan lukien) samannimisten epätoivoisessa etsimisessä, kun rk:t -kin ovat puutteelliset ja osin epäselvät 1700-l:n alussa. Voi vain olettaa, että on nainut esim. jonkun kollegansa sisaren, jollei kaukaista sukulaistaan.
Kuten sanottu, jälkipolvien muodostaman sukulaisverkoston selvittäminen saattaa johtaa joskus tuloksiin. Kaarlo Wirilander saattaa mainita aliupseerin asuinpuustellin.
PH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.