Henkilöhakemiston laadinta

[Pekka Hellemaa]

Olen juuri aloittamassa uuden sukukirjan henkilöhakemiston kasaamista ja olen alkanut miettiä, mitä hakemistoon oikeastaan pitäisi viedä. Periaatehan sinänsä on yksinkertainen: hakemistoon viedään kaikki kirjassa mainitut henkilöt ja sivut, joilla heihin viitataan. Kun sitten toimeen tarttuu, niin asia alkaakin saada sävyjä. Ehkei se valinta sittenkään ole niin mustavalkoista. Tässä jokunen mieleeni noussut kysymys:

Viedäänkö hakemistoon sellainenkin henkilö, jonka koko nimi ei ole tiedossa? Esimerkiksi Wichmannin tantti, naapurin Saara, Stenius, Rundelinska, Rahtu-Fiia tai vaikkapa vain talonmies.

Miten toimitaan, kun henkilön sijaan puhutaan hänen asumastaan talosta tai omistamastaan esineestä, tms.? Esimerkiksi Korhosen talo, Fredrik Hellmanin kello, isän opetukset, …

Kun sitten kerrotaan, että siskojen kanssa tehtiin sitä tai tätä, niin pitääkö kaikille siskoille lisätä viite kyseiselle sivulle, vaikkei siellä heitä nimeltä mainitakaan?

Kun henkilö esiintyy useammalla peräkkäisellä sivulla, niin sivut merkitään esimerkiksi 5–7. Tehdäänkö näin silloinkin, kun asiayhteys tai luku vaihtuu?

Essi Esimerkki mainitaan nimeltä sivulla 9 ja hänestä kerrotaan, nimeä mainitsematta, lisää sivulla 10. Pannaanko sivuviitteeksi 9 vai 9–10?

Onko jollakulla tiedossa hakemiston laadintaan tarkoitettua (netti)opasta?

[ilkant]

Viedäänkö hakemistoon sellainenkin henkilö, jonka koko nimi ei ole tiedossa? Esimerkiksi Wichmannin tantti, naapurin Saara, Stenius, Rundelinska, Rahtu-Fiia tai vaikkapa vain talonmies.

Miten toimitaan, kun henkilön sijaan puhutaan hänen asumastaan talosta tai omistamastaan esineestä, tms.? Esimerkiksi Korhosen talo, Fredrik Hellmanin kello, isän opetukset, …

Tämä on ihan henkilökohtainen mielipide. Ajattelen tilannetta kun luen jonkun tekemää sukukirjaa joko omasta suvustani tai jopa muusta suvusta. Kyllä minusta olisi mukava nuo naapurin Saarat ja Korhosen talot ainakin siinä tapauksessa, että vaihtoehtona olisi niiden puuttuminen.

Ja sitten voi olla, että joku tutkija myöhemmin saa johtolankoja niistä jonkun henkilön henkilöllisyyden tutkimiseen. Esimerkiksi siinä tapauksessa, että johtolankoja on olemassa muualta ja sitten tämä sukukirja tuo niitä lisää.

[Julle]

< Olen juuri aloittamassa uuden sukukirjan henkilöhakemiston kasaamista ja olen alkanut miettiä, mitä hakemistoon oikeastaan pitäisi viedä. Periaatehan sinänsä on yksinkertainen: hakemistoon viedään kaikki kirjassa mainitut henkilöt ja sivut, joilla heihin viitataan. Kun sitten toimeen tarttuu, niin asia alkaakin saada sävyjä. Ehkei se valinta sittenkään ole niin mustavalkoista. Tässä jokunen mieleeni noussut kysymys:

Viedäänkö hakemistoon sellainenkin henkilö, jonka koko nimi ei ole tiedossa? Esimerkiksi Wichmannin tantti, naapurin Saara, Stenius, Rundelinska, Rahtu-Fiia tai vaikkapa vain talonmies.

Miten toimitaan, kun henkilön sijaan puhutaan hänen asumastaan talosta tai omistamastaan esineestä, tms.? Esimerkiksi Korhosen talo, Fredrik Hellmanin kello, isän opetukset, …

Kun sitten kerrotaan, että siskojen kanssa tehtiin sitä tai tätä, niin pitääkö kaikille siskoille lisätä viite kyseiselle sivulle, vaikkei siellä heitä nimeltä mainitakaan?

Kun henkilö esiintyy useammalla peräkkäisellä sivulla, niin sivut merkitään esimerkiksi 5–7. Tehdäänkö näin silloinkin, kun asiayhteys tai luku vaihtuu?

Essi Esimerkki mainitaan nimeltä sivulla 9 ja hänestä kerrotaan, nimeä mainitsematta, lisää sivulla 10. Pannaanko sivuviitteeksi 9 vai 9–10?

Onko jollakulla tiedossa hakemiston laadintaan tarkoitettua (netti)opasta? >
http://www.sukuni.fi/sukukirjat.html

Eiköhän se yleisperiaate ole hakemistoissa Sukunimi Etunimet Sivunumero. Kuka vielä hakisi henkilöä etunimen perusteella paitsi useimmat suomalaiset sähköpostinkäyttäjät - valitettavasti! Nimien lisäksi tarvitaan sivunumero tai taulunumero ja jos sukunimi puuttuu käyttäisin patronyymiä tai talon nimeä.

Ei taida löytyä vielä SFS tai JHS -suosituksia kuin sähköpostihakemistojen laadinnasta.

Tutkimisiin

Tutkimisiin

[Pekka Hellemaa]

Kiitos ilkant ja Julle!

Tähän kirjaan tulevat henkilöt, joillla on enemmän tai vähemmän puutteelliset nimet, ovat eläneet 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa ja pääosin kaupungissa. On vaikea kuvitella, että kukaan lähtisi etsimään Rundelinskaa yli 3000 henkilön hakemistosta. Jos joku sen tekisikin, niin hän tuskin ilahtuisi havaitessaan, että tekstissä on nimi kyllä mainittu, muttei mitään hyödyllistä tietoa sen lisäksi. Hyödyttömät viitteet taidan ainakin puutteellisten nimien osalta jättää pois.

[Olarra]

Tähän kirjaan tulevat henkilöt, joillla on enemmän tai vähemmän puutteelliset nimet, ovat eläneet 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa ja pääosin kaupungissa. On vaikea kuvitella, että kukaan lähtisi etsimään Rundelinskaa yli 3000 henkilön hakemistosta. Jos joku sen tekisikin, niin hän tuskin ilahtuisi havaitessaan, että tekstissä on nimi kyllä mainittu, muttei mitään hyödyllistä tietoa sen lisäksi. Hyödyttömät viitteet taidan ainakin puutteellisten nimien osalta jättää pois.

Kysymyksesi on hyvä. Itse olen ajoittain pohtinut hieman samanlaisia asioita. Lukija, joka löytää kirjan ja tietää sen kertovan tietystä alueesta, tiettynä ajankohtana saattaa sitä lehteillessään hyvinkin tunnistaa käytetyn nimen hakemistosta ja löytää yllättäen itselle tärkeää lisätietoa ao. henkilön elämästä. Epaalan köysi-Kustaa esim. teki köysiä eräälle esi-isälleni, Sumeliuksen mamsellit opettivat ruotsia tyttärille, pihamies Lötjönen kävi virittämässä tulet uuneihin ja hevosmies Mitsi (Smith) kuljetti muuttotavarat jne. Pieniä detaljeja ja hakemiston lukija saattaa hyvinkin tunnistaa henkilöt, jotka oikeilla, kokonaisilla nimillään ovat itselleni tuntemattomia. Harvoin liiasta tiedosta on haittaa, useammin harmittaa tiedon puute. Toki osa pikkutiedoista on järkevää siirtää lähdeviitteeseen, jottei itse teksti kärsi.

[Pekka Hellemaa]

Hei Olavi ja kiitos kommentistasi!

Jos henkilöstä on tekstissä ihan oikeaaa asiaa, niin hänen on hyvä olla henkiöhakemistossa. Mutta miten sinne hakemistoon merkittäisiin esimerkiksi Wichmannin tantti, naapurin Saara, Stenius, Rundelinska, Rahtu-Fiia ja talonmies. Tietenkin kannattaa ensin selvittää, onko henkilön koko nimi jotenkin selvitettävissä.

Lisäksi mietityttää, antaisiko vaikkapa teksti
Oli sentään muutakin seuraa ja hyvää olikin: Hedmannin Iida ja Ninni, Klemetin tytöt, Rahtu-Fiia, Vaaran Liisa ja muitakin kristittyjen (so. lestadiolaisten) vanhempain lapsia.
aihetta lisätä vaikkapa Klemetin tyttöjä henkilöhakemistoon, kun ei tiedetä keitä nämä tytöt olivat eikä heistä edes kerrota juuri mitään.