Kappalaisen talon Nykäset, Pöyhölä, Pieksämäki.

[Eeva H.]

Olen koettanut selvitellä (SSHY) Pieksämäen rippikirjassa 1757-1770, kuva 223, kappalaisen talossa asuneiden Nykästen sukuyhteyksiä.

Siellähän mainitaan mm:

Johan Nykänen s.1691
vaimo Eva Sicain s.1692

Poika Lars s. 1732
vaimonsa Margeta tai Margareta, os.Nykänen s.1730 (näiden syntymäajat jossain kirkonkirjassa päinvastoin)
sekä heidän lapsiaan.

Olivatko Lars ja Margeta jotain sukua keskenään, koska sama sukunimi?

Entä Johanin (s.1691) perhe; vanhemmat ja sisarukset? Entä Eva-vaimon?

Olivatko nämä Nykäset sukua kappalaiselle, koska asuivat tämän talossa?
Kappalainenhan ei itse tainnut haluta asua siellä mm. hankalan sijainnin takia.
Olen lukenut viestiketjuja ja tutkinut kirkonkirjoja, mutta en ole oikein päässyt tästä "Nykäs-kuviosta" selville, joten asiasta tietäviltä pyytäisin apua.

t. Eeva H. :)

[jussipuranen]

Nykäsiä on Pieksämäellä jo 1700-luvun alussa monta eri haaraa, joten niiden selvittäminen saattaa olla aika hankalaa.

Minulla on seuraavaa puutteellisesti dokumentoitua tietoa ilman takuuta:

Eeva Sikanen vanhemmat Jaakko Sikanen ja Inga Tuovinen
Ingan toinen puoliso oli Matti Roponen. Inga kuoli 1732 Nikkarilassa

Johan Nykänen: Vanhemmat Lars Nykänen s 1663 ja Sophia Lehmonen s 1670. k 1738 Pyhitty.

Lars Nykänen 29.5.1730 Vehmaskylä

Margetta nykänen 10.4.1728
rk 1750-57 s 177 Pohjalahti torpparit, s 75 Nykälä. gift m Lars Nykäin p 55 skall til St Michel.

rk 1750-57 s 174 Haukivuori torpparit, josta s 55 Kantala drg merkintä ... til St Michel. rk 1757-70 s 221 Pöyhölä 4 . lk 1760-70 s 321 Haukivuori torpparit, s 13 Pöyhölä.

Marketan vanhemmat Bertil Nykänen ja Anna Hämäläinen.

Otan mielelläni vastaan vaihtoehtoisia totuuksia ko. henkilöistä.

Jussi

[jussipuranen]

Unohtui:

Inga tuovinen + lapset Virtasalmella

http://hiski.genealogia.fi/rk/rivit.php?rivi=35704

Jussi

[Eeva H.]

Kiitos Jussi Puraselle!

Voi hyvinkin olla nuo antamasi tiedot oikein. Tutustun niihin tarkemmin.

T. Eeva H.

[Irma Nykänen]

Tungen tähän kyselemään 1700-luvun Nykäsistä.

Kuka oli torppari Hans Hansson Nykänen rippikirjassa 1721-1724 Haukivuorella?
Puhtaaksi kirjoitetun rippikirjan mukaan leskimies Hans Hansson Nykänen vihittiin avioliittoon Carin Ohlsdr Käriättären kanssa 1723 ja edellinen vaimo Brita Ollikainen kuoli 10.10.1722. Lapsia kerrotaan olleen Carin 13v, Anna 11v, Anna 8v ja Lars 4v.

En oikein saa heitä sijoitetuksi mihinkään. Tietääkö joku, mitkä olivat lasten oikeat syntymäajat ja mitä heille tapahtui?

[jussipuranen]

Kyseinen perhe puuttuu myös minulta.

Lasten nimissä on virhe jälkimmäinen Anna ikä 8 v pitäisi olla Hans 8 v.

Puhtaaksi kirjoitetussa tekstissä on muitakin virheitä, mutta en pysty niitä korjaamaan. Yritin pari vuotta sitten kysellä ko. projentin yhdyshenkilöltä, mutta en ole toistaiseksi saanut vastausta.

Onkohan koko projekti lopetettu?

Jussi

[Pekka Hiltunen]

Olen koettanut selvitellä (SSHY) Pieksämäen rippikirjassa 1757-1770, kuva 223, kappalaisen talossa asuneiden Nykästen sukuyhteyksiä.

Siellähän mainitaan mm:

Johan Nykänen s.1691
vaimo Eva Sicain s.1692

Poika Lars s. 1732
vaimonsa Margeta tai Margareta, os.Nykänen s.1730 (näiden syntymäajat jossain kirkonkirjassa päinvastoin)
sekä heidän lapsiaan.

Olivatko Lars ja Margeta jotain sukua keskenään, koska sama sukunimi?

Entä Johanin (s.1691) perhe; vanhemmat ja sisarukset? Entä Eva-vaimon?

Olivatko nämä Nykäset sukua kappalaiselle, koska asuivat tämän talossa?
Kappalainenhan ei itse tainnut haluta asua siellä mm. hankalan sijainnin takia.
Olen lukenut viestiketjuja ja tutkinut kirkonkirjoja, mutta en ole oikein päässyt tästä "Nykäs-kuviosta" selville, joten asiasta tietäviltä pyytäisin apua.

t. Eeva H.

Lautamies Paavo Nykänen syntyi Nykälässä 1700, isänsä Paavo Laurinpoika oli turkulaislähtöisen porvarin, Sianjalan Jalkas-haaraa olleen Kaarinan poika. Anna Paavontyttären (7.4.1737-9.2.1812 Pyhitty [kpl:n-talo]) anoppi oli Märta Frilandra, joka taas oli kpl Nils Hansson Fredlanderin pojan Joosepin ja lautamies Påhl Inkisen Kirsti-tyttären tytär. Paavo Laurinpoika Nykäsen veli Lars Larsson kuoli torpparina Haukivuoren Pohjanlahdella, joka taisi olla vaimonsa Brita Mikkosenkin kotipaikka. V.m:jen tytär Helga Nykänen, jonka miniän, Kaisa Häyrysen äidin, Kaarina Maununtytär Häkkisen isänäiti oli Magdalena Danielintytär Nykänen - kuinkas muuten.

Paavo Laurinpoika N:lle (1670-9.4.1738) olen kirjannut lapsia:
Paavo (1700)
Hemming (1704; pso Sara Häkkinen)
Anna (pso Erik Abrahamsson Ruuth)
Lauri (pso Kaisa Konttinen, ttr Kaisa k. Osikonmäellä 9.9.1785)
Anna 1710 Nykälä (k 25.1.1790 Joroinen)
PH

[Eeva H.]

Kiitos Pekka Hiltuselle tiedoista!

Aloinkin tässä piirustelemaan itselleni "Nykäs-karttaa", kun osoittautuivat esi-isikseni.
Tämän vielä lyhyen, mutta ansiokkaan (joskin harrastelijamaisen) sukututkijan urani aikana on Nykäs-kysymys pohdituttanut eniten, mutta vähällä olen tainnut vielä päästä. Probleemeita voipi vielä tulla eteen jos jonkinlaisia.:)

Tietoja otan mielellään vastaan edelleenkin!

T. Eeva

[Pekka Hiltunen]

Poimin tähän omasta tiedostostani yhteenvedoksi sen, minkä löysin ja jo pääosin esitin edellä. Matleena Tanelintytär Nyätär on syntynyt ~1660, joten p.o. Taneli/ Daniel on minulle tuntematon. Olisikohan sukukirjaa kukaan osannut laatia vielä näistä pieksämäkeläisistä? - Ainakin varhaispolvien löytyminen jostain tietoihini viittaa kirjallisuuteen.

Hannu Laurinpoika Nykänen
| Lauri Hannunpoika Nykänen
| | Paavo Laurinpoika Nykänen, s. 1670, k. 9.4.1738 Nykälä
| | | Paavo Paavonpoika Nykänen, s. 1700, k. 1770 Haukivuori 5
| | | | Anna Nykänen, s. 7.4.1737 Nykälä Pieksämäki, k. 9.2.1812 Pyhitty Pieksämäki
| | | | | Mertta Hämäläinen, s. 14.10.1756
| | | | | Nils Hämäläinen, s. 10.12.1758 Pyhitty, k. 25.4.1791 Pyhitty 7
| | | | | Ewa Hämäläinen, s. 1.8.1761
| | | | | Paulus Hämäläinen, s. 7.11.1763
| | | | | Anna Hämäläinen, s. 12.7.1765
| | | | | Carin Hämäläinen, s. 10.12.1768
| | | | | Mathias Hämäläinen, s. 17.3.1770
| | | | | Michael Hämäläinen, s. 11.12.1772
| | | Hemming Nykänen, s. 1704
| | | Anna Nykänen
| | | Lauri Nykänen
| | | | Kaisa Laurintytär Nykänen, s. noin 1722, k. 9.9.1785 Rantasalmi, Osikonmäki
| | | Anna Nykänen, s. 1710 Pieksämäki Nykälä, k. 25.1.1790 Joroinen
| | Lars Nykänen, s. noin 1680, k. noin 1751 Pohjalahti
| | | Helga Nykänen, s. 1709 Pohjalax, k. 5.3.1771 Haukivuori
| | | | Paavo Tarkiainen, s. 20.1.1741 Pohjalahti Haukivuori, k. 1805 Haukivuori 4
| | | | | Margareta Tarkiainen, s. 26.7.1785 Haukivuori

Magnus Larsson Häkkinen - joka voisi olla vaikkapa Hägg-sukua - on saattanut jättää vähän harvinaisempia etunimiä tutkijoitten avuksi, kuten Mauno/ Magnus tai Daniel/ Taneli. Osa "tiedoistani" on paremin tai huonomin osuvuia arvauksia, enkä harrastelijana häpeile ottaa vastaan oikaisuja.

Helga Laurintytären p:so-n suvut näyttävät johtavan Huotariin sekä Tarkiaisen osalta (epävarnasti) Juvan Hatsoilaan. Henkikirjojen ym alkuperäislähteitten tekstien taitajat astukoot rohkeasti esiin! Juvan "harjoittelu-SAY" ei tainnut minulle kokonaan aueta.

Ainakin minun tauluissani Nykäset liittyvät rustisukuihin (Häyryset, Pekoset, Manniset)/ muihin säätyläisiin, mikä johtunee siitä, että omat Nykäseni olivat lautamiessuvuista. Kirjoa oli tietystikin joka talossa useampaankin säätyyn. Omatkin linjani tyssäävät yleensä torpparisukuihin ja ilmeisesti siis sotilaisiin, mutta "nousevissa säätykierroissa" päädytään esim. Teittisten tai Frille-suvusta lähteneen Frilanderin kautta Keskiajan rälssiin - vaikkakin epäselvin sukujohdoin - jos välttämättä haluaa "päästä pitkälle". Kun jokaiseen Nykäs-taloon istutetaan 5-10 poikaa pirtinpöytään, saadaan tietenkin kokonainen klaani kokoon Nykäsiä "kaikissa säädyissä".
PH

[Julle]

< Lautamies Paavo Nykänen syntyi Nykälässä 1700, isänsä Paavo Laurinpoika oli turkulaislähtöisen porvarin, Sianjalan Jalkas-haaraa olleen Kaarinan poika. Anna Paavontyttären (7.4.1737-9.2.1812 Pyhitty [kpl:n-talo]) anoppi oli Märta Frilandra, joka taas oli kpl Nils Hansson Fredlanderin pojan Joosepin ja lautamies Påhl Inkisen Kirsti-tyttären tytär. Paavo Laurinpoika Nykäsen veli Lars Larsson kuoli torpparina Haukivuoren Pohjanlahdella, joka taisi olla vaimonsa Brita Mikkosenkin kotipaikka. V.m:jen tytär Helga Nykänen, jonka miniän, Kaisa Häyrysen äidin, Kaarina Maununtytär Häkkisen isänäiti oli Magdalena Danielintytär Nykänen - kuinkas muuten.

Paavo Laurinpoika N:lle (1670-9.4.1738) olen kirjannut lapsia:
Paavo (1700)
Hemming (1704; pso Sara Häkkinen)
Anna (pso Erik Abrahamsson Ruuth)
Lauri (pso Kaisa Konttinen, ttr Kaisa k. Osikonmäellä 9.9.1785)
Anna 1710 Nykälä (k 25.1.1790 Joroinen)
>
Tuohon viimeiseen Annaan varmaan piti tulla Klaus? Ei nyt kahta Annaa sentään?

Tarkistelemisiin

[Pekka Hiltunen]

< Lautamies Paavo Nykänen syntyi Nykälässä 1700, isänsä Paavo Laurinpoika oli turkulaislähtöisen porvarin, Sianjalan Jalkas-haaraa olleen Kaarinan poika. Anna Paavontyttären (7.4.1737-9.2.1812 Pyhitty [kpl:n-talo]) anoppi oli Märta Frilandra, joka taas oli kpl Nils Hansson Fredlanderin pojan Joosepin ja lautamies Påhl Inkisen Kirsti-tyttären tytär. Paavo Laurinpoika Nykäsen veli Lars Larsson kuoli torpparina Haukivuoren Pohjanlahdella, joka taisi olla vaimonsa Brita Mikkosenkin kotipaikka. V.m:jen tytär Helga Nykänen, jonka miniän, Kaisa Häyrysen äidin, Kaarina Maununtytär Häkkisen isänäiti oli Magdalena Danielintytär Nykänen - kuinkas muuten.

Paavo Laurinpoika N:lle (1670-9.4.1738) olen kirjannut lapsia:
Paavo (1700)
Hemming (1704; pso Sara Häkkinen)
Anna (pso Erik Abrahamsson Ruuth)
Lauri (pso Kaisa Konttinen, ttr Kaisa k. Osikonmäellä 9.9.1785)
Anna 1710 Nykälä (k 25.1.1790 Joroinen)
>
Tuohon viimeiseen Annaan varmaan piti tulla Klaus? Ei nyt kahta Annaa sentään?

Tarkistelemisiin
Eli eikulaus. Skål på den saken! Minulta taitaa siis puuttua koko Klaus ja Anna on sama kuin aiemminkin (siis on tuplana): kuoli Osikonmäen Ruuthien talossa.
item

[Pekka Hiltunen]

1700-luvun alussa oli siis ainakin neljä miehenpuolta Nykäsiä. Seuraavassa polvessa näitä on ehkä ollut 20-30, ja 1700-luvun lopulla ollaan lähellä sataa. Kaavioita voitaneen siis piirrellä vihot täyteen, kun koetetaan hahmottaa Venäjän-vallan aikaisia Nykäs-haaroja. Ei kyllä käy kateeksi niitä, joilla on Nykäsiä esi-isänsä / -äitinsä molemmilla vanhemmilla: joudun kyllä tämän tyyppisiin asetelmiin useissakin muissa savolaissuvuissa. Ja selitä se sitten jenkeille amerikkalaisissa dna-sivustoissa: että ei todellakaan olla 3. serkkuja - tuskin edes 5. ... Vakioselityksiin sisältyy se, että on mukana dominanttia perimää. Että on veri vettä sakeampaa.
item

[Pekka Sipari]

Siis taas mennään niin sanotusti "Nykäsen valintaan". Mullakin on jossain kaukana 1600-luvulla synt. Malin Tanelintr. Nykänen. Ei siis tietoa ketä Nykäsiä

Måns Häkkinen s. noin 1658 Pieksämäki Pyhäjärvi, k. 19.5.1734 Pieksämäki Pyhäjärvi
rk. P:m: 1721-24 kuva 62, rk. 1735-50 kuva 210 (enklan Malin Nykänen ja poika Lars Häckinen ja vaimo Anna Häkkinen), P:m: rk. 1744-50 P:m: kuva 34, P:m: rk. 1750-57 kuva 81 (enklan Anna Häkkinen s. 1685. Måg Lars Kohvakka s. 1706 ja Malin Häkkinen s. 1706, Anders s. 1731 ja pso. Carin Viinikainen s. 1733)
Pso. Malin Tanelintr. Nykänen
Lapsia:
Lars s. 13.2.1686 Pieksämäki Pyhäjärvi Hoila
Daniel kast. 9.12.1688 P:m: Pyhäjärvi (Taulu 984)
Pso. Magdalena Hänninen
Lapsia:
Maria s. 14.9.1727 (19.9.1727)
Anna s. 1.7.1729 20.8.1729
Måns s. s. 18.2.1694 P:m: Pyhäjärvi Hoila
Pso. Maria Vironen
Lapsia:
Carin ?
Maria s. 4.11.1727 (15.12.1727) Pyhäjärvi
Magnus s. 18.8.1738 (14.10.1738)
Anna s. n. 1695 P:m: Pyhäjärvi Hoila, k. 3.6.1773
P:m: Toikkalanmäki

[Pekka Hiltunen]

Siis taas mennään niin sanotusti "Nykäsen valintaan". Mullakin on jossain kaukana 1600-luvulla synt. Malin Tanelintr. Nykänen. Ei siis tietoa ketä Nykäsiä

Måns Häkkinen s. noin 1658 Pieksämäki Pyhäjärvi, k. 19.5.1734 Pieksämäki Pyhäjärvi
rk. P:m: 1721-24 kuva 62, rk. 1735-50 kuva 210 (enklan Malin Nykänen ja poika Lars Häckinen ja vaimo Anna Häkkinen), P:m: rk. 1744-50 P:m: kuva 34, P:m: rk. 1750-57 kuva 81 (enklan Anna Häkkinen s. 1685. Måg Lars Kohvakka s. 1706 ja Malin Häkkinen s. 1706, Anders s. 1731 ja pso. Carin Viinikainen s. 1733)
Pso. Malin Tanelintr. Nykänen
Lapsia:
Lars s. 13.2.1686 Pieksämäki Pyhäjärvi Hoila
Daniel kast. 9.12.1688 P:m: Pyhäjärvi (Taulu 984)
Pso. Magdalena Hänninen
Lapsia:
Maria s. 14.9.1727 (19.9.1727)
Anna s. 1.7.1729 20.8.1729
Måns s. s. 18.2.1694 P:m: Pyhäjärvi Hoila
Pso. Maria Vironen
Lapsia:
Carin ?
Maria s. 4.11.1727 (15.12.1727) Pyhäjärvi
Magnus s. 18.8.1738 (14.10.1738)
Anna s. n. 1695 P:m: Pyhäjärvi Hoila, k. 3.6.1773
P:m: Toikkalanmäki
Kaima on näköjän omaa sukuhaaraani, mutta ilmeisesti mieslinjaa. Tunnen Turusta erään Viiroskan ja ajattelin, etä i on pitkä Savossakin - en ole kyllä tullut kyselleeksi nimensä alkuperää; voisihan olla vaikka Virolahden suunnalta, missä isoäidilläni oli vanhoja virolaissukuja: dna-matchien perusteella Vanhan Suomen väkeä siirtyi Savoon merkittävässa määrin - sotkemaan ympyröitäni. Harvinaisemmat Måns/ Magnus ja Daniel/ Taneli samoin kuin Mataleenakin (vanhahtava Malin-nimi) näyttävät siis periytyneen helpotukseksemme. Tanelin luulisi löytyvän tuomio/ henkikirjoista. Paavo Laurinpojan vaimo oli Carin Laitinen, jonka äiti Carin Jalkanen, molemmat Kaisat merkittävistä suvuista, joita voisi löytää lähteistä.
PH

[Eeva H.]

Millä tavalla nuo Carin Laitinen ja Carin Jalkanen ovat merkittävistä suvuista?

[Pekka Hiltunen]

Millä tavalla ... Carin Laitinen ja Carin Jalkanen ovat merkittävistä suvuista?
P.o. suvut olivat tietääkseni tavallista vakavaraisempia ja vaikutusvaltaisempia talollisia, ja Laitinen oli tiettävästi ratsumiessukua ja mahdolisesti tavoitteli jopa rälssimiehen asemaa. Jälkeläisiään avioitui säätyläissukuihin, mikä sekin puhuu arvostuksen puolesta. Tällaisista suvuista jäi jälkeläistöön yleensä dominantisti periytyvää geneettistä materiaalia - siis lahjakkuutta ("lahjattomuushan" ei periydy, vaan vain lahjakkuus). Kerrotaan, ettei Savossa olisi ollut juuri eroa rusthollareitten ja muitten talollisten välillä. Tällainen on pelkkää kuvittelua, kun miettii, mitä ratsumiehen ylläpito ja hänen varustuksensa maksoivat. Savolainen mentaliteetti ja oman laisensa suorasukaisuus on eri asia. Yleensä ratsumies oli sukulaisuussuhteessa jonkun rusthollarin kanssa, esim vävy - jollei ollut sota, jolloin kaakin selkään istutettiin maksusta sijainen...
PH

[Eeva H.]

Onkohan tietoa mihin Laitisiin Carin Laitisen isä kuului?'

Laitisiahan on useita sukuhaaroja, esim. Jauhomäen Laitiset, Lieteenmäen Laitiset, on kai Pieksämäelläkin Laitisten käsityöläissuku, Kangasniemen Laitiset ja mitä vielä onkaan.

[Pekka Sipari]

Kiitos vinkistä kaima. Löytyi genistä (en tiedä todenperäisyyttä)
En tiedä oliko tuo Malin Magdalena jäänyt pois lapsista. Ainakin siellä oli Marketta s. noin 1704 ja meni tuolle Lauri Ivarss. Häkkiselle. Ja heidän poikansa Paavo Laurinp. Putkosen Riitalle (Pär Tahvop. Putkonen ja Maria Kääriäinen).
Isä Daniel Nykänen s.1679, k. 5.12.1742 , Äiti Lisa Christersdr Zele
Muut lapset Kirstin s. n. 1706, Paavo s. n. 1708, Regina s. n. 1714 ja Kaarina s. 1716

Christian Zele Furiiri, lukkari vaimo Margareta Pekantr. Isä Ferdinand Schel(e) jolla myös poika Ferdinad

Lisa Cristiansdr myös sisko Kirstin Zele

No Tanelista en päässyt pitemmälle

Tuo yksi Carin Jalkanen oli Sianjalan Jalkasten sukukirjan perusteella yhden Lauri Paavonp Jalkasen lapsen kummi ( (Yrjö Blomsted arvaili vain kenen lapsi olisi). Lauri Paavonp Jalkasen tytär Brita tulee sukuun jos meni noille Putkosille ?

Pekka

[Pekka Sipari]

Kiitos vinkistä kaima. Löytyi genistä (en tiedä todenperäisyyttä)
En tiedä oliko tuo Malin Magdalena jäänyt pois lapsista. Ainakin siellä oli Marketta s. noin 1704 ja meni tuolle Lauri Ivarss. Häkkiselle. Ja heidän poikansa Paavo Laurinp. Putkosen Riitalle (Pär Tahvop. Putkonen ja Maria Kääriäinen).
Isä Daniel Nykänen s.1679, k. 5.12.1742 , Äiti Lisa Christersdr Zele
Muut lapset Kirstin s. n. 1706, Paavo s. n. 1708, Regina s. n. 1714 ja Kaarina s. 1716

Christian Zele Furiiri, lukkari vaimo Margareta Pekantr. Isä Ferdinand Schel(e) jolla myös poika Ferdinad

Lisa Cristiansdr myös sisko Kirstin Zele

No Tanelista en päässyt pitemmälle

Tuo yksi Carin Jalkanen oli Sianjalan Jalkasten sukukirjan perusteella yhden Lauri Paavonp Jalkasen lapsen kummi ( (Yrjö Blomsted arvaili vain kenen lapsi olisi). Lauri Paavonp Jalkasen tytär Brita tulee sukuun jos meni noille Putkosille ?

Pekka

[Pekka Sipari]

Vai oliko tuo Malin Magdalena kirjautunut Marketaksi ? Olisi silloin ollut ehkä naimisissa Lars Ivarsso Häkkisen ja Måns Häkkisen kanssa ???

Pekka

[Pekka Sipari]

Sorri, alkaa mennä pää sekaisin. Kyllä tuo Malin lienee jo aikaisempia Nykäsiä (minulla s. aika noin 1659 siis voisi olla tuo yhden puheena olleen Tanelin sisko.

Jollain Häkkisellä oli sukupuu netissä. Hänestä aiempi nimi oli Hoila (tuo Hägg ??)

Pekka

[Pekka Sipari]

Yritin jäljittää Daniel Nykästä henkikirjoista. Ainakin löytyi
v. 1669 kuva 779 Nykälä Lars Larsson ja Veljet Martin Johan ja Daniel
v. 1675 kuva 557 Nykälä Daniel Larsson
v. 1667 kuva 709 Nykälä Daniel
v. 1700 kuva 1880 tai 1888 NykäläbyDaniel Nikuin?
v.1710 kuva 757 Neuvola Daniel Nykäin

Olisiko oikea Taneli Malinin ja toisen Tanelin isäksi
Pekka

[Pekka Sipari]

Yritin jäljittää Daniel Nykästä henkikirjoista. Ainakin löytyi
v. 1669 kuva 779 Nykälä Lars Larsson ja Veljet Martin Johan ja Daniel
v. 1675 kuva 557 Nykälä Daniel Larsson
v. 1667 kuva 709 Nykälä Daniel
v. 1700 kuva 1880 tai 1888 NykäläbyDaniel Nikuin?
v.1710 kuva 757 Neuvola Daniel Nykäin

Olisiko oikea Taneli Malinin ja toisen Tanelin isäksi
Pekka

[eeva häkkinen]

Näistä asioista on monesti keskusteltu tällä(kin) forumilla. Pankaapa "Nykänen" hakuun, niin löytyy vastauksia moniin näihin kysymyksiin. Veli Häkkisellä on netissä esi-isänsä Tyni Häkkisen jälkeläiset, tosin lähteinä vain kirkonkirjat, mutta Nykäsiä on siinä paljon, onhan kyseessä tienoon kaksi runsainta sukua. Hoila-nimeä käyttivät kirjurit 1600-1700-lukujen vaihteessa Pyhäjärven Vanhan-Hoilan Häkkisistä, ehkä erotellakseen monia samannimisiä. Hägg-Häkkinen ruotusotilaan isälinja ei ole tiedossa, Tuomas Hägg'in isä oli ruotusotilas Sigfrid Häkkinen, mutta hänen isänsä on tuntematon, DNA-testiä tarvittaisiin. Taipaleen, Tynilän, Rusilan ja Hoilan jälkeläïsistä sellainen on tehty. Erityisesti tarvittaisiin testiin joku Heikkilän (Kurkisensaaren) ja Paanalan isälinjainen jälkeläinen, niin saatais Häkkilän mieslinjat ojennukseen.

[Pekka Sipari]

Kiitos Eeva,
Kävin jo katsomassa yhta sivua vuodelta 2010. Selaan lisää. Joo tuolla Veli Häkkisen tiedostossa on Häkkisiä ja Nykäsiä pilvin pimein samoin Vilho Jäppisen Jäppis teoksessa.

Pekka

[Pekka Hiltunen]

Onkohan tietoa mihin Laitisiin Carin Laitisen isä kuului?'

Laitisiahan on useita sukuhaaroja, esim. Jauhomäen Laitiset, Lieteenmäen Laitiset, on kai Pieksämäelläkin Laitisten käsityöläissuku, Kangasniemen Laitiset ja mitä vielä onkaan.
Minulla on tauluissa 5-6 Laitista 1600-l:n puolelta ja ovat sekä Kuopion että Mikkelin-Pieksämäen seuduille ripottautuneita. Carin on yhtä yksinäinen kuin muutkin; Jauhomäen Ryttare-suvun kantaisäksi on täällä joskus pähkäilty ratsumies Heikkiä (k <1772), jonka poika Matts on voinut olla Anders Mattsson Ryttaren isä. Pieksämäen seudun sukuja tutkinut David Jordan (joka on julkaissut "rompun" Savon Sukuja, tilattavissa häneltä USA:sta) on varmaankin käyttänyt kaikkia mahdolisia lähteitä ilman enempiä tietoja Laitisista. Pieksämäen vanhimman rk:n läpi käyminen saattaa siis olla turhautavaa, kun Laitiset ovat ehtineet lisääntyä samoin kuin esim. Nykäsetkin ilman että kukaan olisi päässyt perille ainoastakaan sukuhaarasta.
Mustolanmäessä vaikutti Olof Laitinen 1600-luvulla. Eräällä 1706 syntyneellä Britalla on 1600-luvun Lars patronyyminään. Myös jo n. 1680 syntynyt Wendela oli Laurintytär ja kuoli Kärkkäälässä mahd. 2. puolisonsa jälkeen. Kuopion Axel Andersson Krögerin vaimon tiedetään olleen Margareta Mattsdotter Laitinen, s 14.3.1669. Carin edustaa siis varhaisimpia nimeltä tunnettuja "Laittareita".
PH

[Pekka Sipari]

Jaa. Olikohan EevaH jo hahmotellut sukupuuta.

Ihmetytti tuo Lars Nykäsen eri ehdotetut vaimon nimet joku ehdotti Sophia Lehmosta ja joku Carin Jalkasta. Jotenkin jäi kuva että aikajanalla molemmat olisi nuoremman Lars Larssonin vaimoja ?? Oliko kaksi kertaa naimisissa vai oliko Jalkanen vanhemman Larssin vaimo. Vai oliko Larsseja jo monta tuohonkin aikaan ??

Pekka

[Julle]

< Olikohan EevaH jo hahmotellut sukupuuta.

Ihmetytti tuo Lars Nykäsen eri ehdotetut vaimon nimet joku ehdotti Sophia Lehmosta ja joku Carin Jalkasta. Jotenkin jäi kuva että aikajanalla molemmat olisi nuoremman Lars Larssonin vaimoja ?? Oliko kaksi kertaa naimisissa vai oliko Jalkanen vanhemman Larssin vaimo. Vai oliko Larsseja jo monta tuohonkin aikaan ??
>
Vanhimman Paavo Nykäsen tai Kaarina Laitisen äiti oli Kaarina Jalkanen, mutta kumman. Laurilla oli myös Laurilla, s, 1726 oli myös Kaarina Jalkanen vaimona. Vrt. liite LauriNykänen1695.txt

Tarkistelemisiin

[Pekka Hiltunen]

< Olikohan EevaH jo hahmotellut sukupuuta.

Ihmetytti tuo Lars Nykäsen eri ehdotetut vaimon nimet joku ehdotti Sophia Lehmosta ja joku Carin Jalkasta. Jotenkin jäi kuva että aikajanalla molemmat olisi nuoremman Lars Larssonin vaimoja ?? Oliko kaksi kertaa naimisissa vai oliko Jalkanen vanhemman Larssin vaimo. Vai oliko Larsseja jo monta tuohonkin aikaan ??
>
Vanhimman Paavo Nykäsen tai Kaarina Laitisen äiti oli Kaarina Jalkanen, mutta kumman. Laurilla oli myös Laurilla, s, 1726 oli myös Kaarina Jalkanen vaimona. Vrt. liite LauriNykänen1695.txt

Tarkistelemisiin
Vanhimman Paavo Nykäsen äiti ja Lars Hansson Laitisen vaimo oli Carin Jalatar, s 1649. Kuitenkin myös kyseisen Paavon vaimo oli Jalkasen Kaarina, s 1670. Jalkasten suvun selvittäminen lienee siis yhtä kinkkistä kuin Nykästen tai Laitistenkin. Hannu Laurinpojan Carinilla on siis toistaiserksi ykkössija iässään; synnyinvuosi lienee arvioitu kuolinpäivän perusteella.
PH

[Irma Nykänen]

Näitä kaikkein vanhimpia pohdittaessa kysyn, että oliko Pertti Matinpoika Nykänen Maakirjassa 1664 yhden Nykälän talon isäntänä, sama kuin Bertill Mattson ja onko hänen isänsä mahdollisesti vuoden 1643 maakirjassa oleva Matti Joonaanpoika Nykänen. Silloinhan Neuvolan ratsutilan Danielin suku selviäisi melko pitkälle.

Minusta menee niin, että ensimmäisissä maakirjoissa oli Nykälä I:n isäntä Hannu Laurinpoika Nykänen ja Nykälä II:n isäntä Matti Joonaan poika tai Matts Jonasson ruotsiksi ja Nykälä III:n isäntä Pekka Pekanpoika Nykänen. Seuraavassa maakirjassa kolmas talo on Taavi Pekanpoika ja Maunu Pekanpoika Nykäsen autio. Miten heitä sitten eri tutkijat puhuttelevatkaan;
Pekka Pekanpoika vai Pietari Pietarinpoika?

[Pekka Sipari]

Kiitos selventävistä vastauksita . Näköjään en ottanut huomiooon kaimani PH:n pilkkua tuossa välissä Påhl:n ja isän suhteen.

Kiitos Jussille noista tauluista. Joitakin kommentteja: Brita Vauhkosta en löydä Staphanin lapsena omistani. Oliko tuo Kantasen Matti tuo 12.5.1728 synt (Väisälä 6:ssa syntynyt ?. Oliko tuo Janhunen noita Tahvo Laurinp tyttäriä. Carin Konttisia mulla on taas merkattu Larsin ja Maria Piispasen tyttäreksi mutta vasta v.1713 samoin Simonin ja jonkun Ylösen tyttäreks samalta vuodeltai?

Tuo viimeinen kysymys lienee selvä (ainakin minusta (Bertil Mattson on Pertti Matinp) minusta on vähän ikävää suomentaa noita kirkon ja muita kirjojen nimiä suomalaisasuisiksi (haittaa on välillä hitosti, kun ei tiedä välillä suomentamisperiaatteiteita ???)

Pekka

[Pekka Sipari]

Kiitos selventävistä vastauksita . Näköjään en ottanut huomiooon kaimani PH:n pilkkua tuossa välissä Påhl:n ja isän suhteen.

Kiitos Jussille noista tauluista. Joitakin kommentteja: Brita Vauhkosta en löydä Staphanin lapsena omistani. Oliko tuo Kantasen Matti tuo 12.5.1728 synt (Väisälä 6:ssa syntynyt ?. Oliko tuo Janhunen noita Tahvo Laurinp tyttäriä. Carin Konttisia mulla on taas merkattu Larsin ja Maria Piispasen tyttäreksi mutta vasta v.1713 samoin Simonin ja jonkun Ylösen tyttäreks samalta vuodeltai?

Tuo viimeinen kysymys lienee selvä (ainakin minusta (Bertil Mattson on Pertti Matinp) minusta on vähän ikävää suomentaa noita kirkon ja muita kirjojen nimiä suomalaisasuisiksi (haittaa on välillä hitosti, kun ei tiedä välillä suomentamisperiaatteiteita ???)

Pekka

[Pekka Sipari]

Noista suomentamisperiaatteista senverran että mummoni Hilja Lydia Suihkonen halusi aina olla Hilja Lyydia eikä kuten yksi oli suometananut banaalisti Hilja Lyyti (olisi Hilja varmaan kääntynyt haudassaan)

Pekka

[Julle]

< Tuo viimeinen kysymys lienee selvä (ainakin minusta (Bertil Mattson on Pertti Matinp) minusta on vähän ikävää suomentaa noita kirkon ja muita kirjojen nimiä suomalaisasuisiksi (haittaa on välillä hitosti, kun ei tiedä välillä suomentamisperiaatteiteita ???)
>
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi15s.htm

Myös Kustaa Vilkunan "Oma nimi ja lapsen nimi" on hyvä perusta.

Lukemisiin

[Julle]

< Brita Vauhkosta en löydä Staphanin lapsena omistani. >
Syntynyt 1701 Pyhitty? ja oli ennen Lauri Nykästä naimisissa Tapani Mähösen kanssa.

<Oliko tuo Kantasen Matti tuo 12.5.1728 synt (Väisälä 6:ssa syntynyt ?. >
Kyllä rippkirjassa lukee jotain ehkä i Väisälä? vihitty 09.11.1751 Kristiina Nykäsen kanssa.

< Carin Konttisia mulla on taas merkattu Larsin ja Maria Piispasen tyttäreksi mutta vasta v.1713 >
Mutta ovat Suonenjoen haaraa!!!

< samoin Simonin ja jonkun Ylösen tyttäreks samalta vuodeltai? >
Ei havaintoa Ylösestä, mutta Jutta Purasen kanssa on Kaarina, s. 5.4.1727, mutta sekin Suonenjoelta!

Tarkistemisiin

[jussipuranen]

Minulla on merkittynä,
Lars Pålss Nykänen s 1697 k 6.7.1770 Nykälä

puoliso 1:
Carin Kontinen s 26.4.1701 Sulkava. vanhemmat Anders, Anderss Condian ja Caisa Larsdr Skumpe
k 22.5.1743 Nykälä
Puoliso 2:
Brita Vauhkonen s 1701 k 22.3.1786 Nykälä

Minusta nimet menevät niin, että Kontiainen on Juvalla Kontio, Haukivuorella Kontinen ja Suonenjoella Konttinen. Lienenkö väärässä?

Jussi

[tuomoerola]

Voisitko kertoa, mihin perustuu tieto Sianjalan Jalkas-sukuun kuuluneen Kaarinan yhteydestä mainitsemallasi tavalla ? Kiitos etukäteen.

[tuomoerola]

Kysymykseni edellä oli osoitettu Pekka Hiltuselle,

[Julle]

< Minusta nimet menevät niin, että Kontiainen on Juvalla Kontio, Haukivuorella Kontinen ja Suonenjoella Konttinen. Lienenkö väärässä?
>
Kun ei ollut aito savolainen sukunimi, niin eipä kukaan kirjoittanut heistä:
http://www.genealogia.fi/nimet/
joten on tukeuduttava Mikkonen-Paikkala Sukunimet kirjaan, joka ei tue eikä kielläkään, vaan siltä väliltä eri alueita.

Lukemisiin

[Julle]

< Minulla on merkittynä,
Lars Pålss Nykänen s 1697 k 6.7.1770 Nykälä >

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/kuolleet_1767-1794_msrk_tk1423/14.htm
Niin näyttäisi kuoliniän perusteella olevan 1697, vaikka rippikirjassa onkin 1695.

puoliso 1:
Carin Kontinen s 26.4.1701 Sulkava. vanhemmat Anders, Anderss Condian ja Caisa Larsdr Skumpe
k 22.5.1743 Nykälä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/kuolleet_1726-1743_msrk_tk1422/29.htm
Kuoliniän perusteella syntymävuosi olisi 1693, mikä on lähempänä aviopuolison syntymävuotta.
Varmaa on vain, että Kaarina on merkitty ensimmäisen kerran ehtoolliselle 24-06.1721 Pieksämäen Nykälässä.
Henkikirjoja en ole tutkinut vielä, kun on sivujuonnetta.
Puoliso 2:
Brita Vauhkonen s 1701 k 22.3.1786 Nykälä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/kuolleet_1767-1794_msrk_tk1423/63.htm
Ei löydy Riitta Vauhkosta haudatuista?

Tutkimisiin

[jussipuranen]

Nykälä kuuluu 1783 alkaen Haukivuoreen.

Riittan kuolinaika löytyy sieltä.

123 22.3.1786 16.4.1786 Nykelä gdswärd: ea Brita Wauhkoin styng 85
Jussi

[Irma Nykänen]

Jonkunlainen sukutarina kertoo, että Paavali Nykänen olisi saanut laajat lahjoitusmaat jo 1495 ja hänen pojallaan Heikki Paavalinpoika Nykäsellä olisi ollut kolme poikaa Lauri, Paavo ja Pietari ja he olisivat asuttaneet Nykälän kolme ensimmäistä taloa.

Monestakin syystä tarina tuntuu uskottavalta, Saloheimo mainitsee Nykäsiä maanomistajina ja muutomiehinä jo 1500-luvulla ja Savon historia kertoo kukkarokirjoista, joilla talolliset omistuksiaan puollustivat. Heikki Paavalinpoika mainitaan jo 1561 verollepanokirjassa, ns. Fincken kirjassa, mutta mutta kun alueiden nimet vaihtelivat, niin ota siitä sitten selvä. Eikä siten oikein selviä talojen "väli-isännät". Ilmeisesti samat nimet ovat ehtineet esiintyä jo monessa sukupolvessa. Kolmas ensimmäisitä taloista mainitaan autiona 1664 ja oliko se nyt Takkinen, joka otti sen myöhemmin viljeltäväkseen?

[Jari Nykänen]

Jonkunlainen sukutarina kertoo, että Paavali Nykänen olisi saanut laajat lahjoitusmaat jo 1495 ja hänen pojallaan Heikki Paavalinpoika Nykäsellä olisi ollut kolme poikaa Lauri, Paavo ja Pietari ja he olisivat asuttaneet Nykälän kolme ensimmäistä taloa.

Monestakin syystä tarina tuntuu uskottavalta, Saloheimo mainitsee Nykäsiä maanomistajina ja muutomiehinä jo 1500-luvulla ja Savon historia kertoo kukkarokirjoista, joilla talolliset omistuksiaan puollustivat. Heikki Paavalinpoika mainitaan jo 1561 verollepanokirjassa, ns. Fincken kirjassa, mutta mutta kun alueiden nimet vaihtelivat, niin ota siitä sitten selvä. Eikä siten oikein selviä talojen "väli-isännät". Ilmeisesti samat nimet ovat ehtineet esiintyä jo monessa sukupolvessa. Kolmas ensimmäisitä taloista mainitaan autiona 1664 ja oliko se nyt Takkinen, joka otti sen myöhemmin viljeltäväkseen?


Samoin tarina kertoo että kaikki Nykäset ovat lähtöisin yhdestä Nykäsestä ... joten sikiävää sukua. Hitto kun en tähän hätään löydä muistiinpanoja, mutta muistelisin että hopevaroluettelossa olleet Nykäset olivat veljeksiä/serkuksia tai pikkuserkuksia ... ja Jo Vesulahden ajoista asumukset sijoittuvat haukivuoren alueelle ...

[Pekka Hiltunen]

Samoin tarina kertoo että kaikki Nykäset ovat lähtöisin yhdestä Nykäsestä ... joten sikiävää sukua. Hitto kun en tähän hätään löydä muistiinpanoja, mutta muistelisin että hopevaroluettelossa olleet Nykäset olivat veljeksiä/serkuksia tai pikkuserkuksia ... ja Jo Vesulahden ajoista asumukset sijoittuvat haukivuoren alueelle ...
Oman tiedostoni "kantaisä" Hannu Laurinpoika (jolla oli poika Lauri, jolla olivat pojat Paavo ja Lauri, s 1600-l loppupuolella) mahtuisi siis tarinan Paavon pojanpojaksi... Hopeaveroon on matkaa edellisestä vuosisadan vaihteesta eli n. v:sta 1500 pari-kolme sukupolvea. Eivätköhän tilit ole tallella.
PH

[Jari Nykänen]

Kun en muistiinpanoja löydä, niin katsotaan Savon Hopeaveroluettelo v.1571, Kahdeksan Nykästä

Paukkula 6. kymmenys (vero markkaa - äyriä - penninkiä)
Hans Lauri Nijckein vero 6 - 0 - 12,00
Ioan Pouell Nijckein vero 6 - 0 - 0,00
Per Per Nijckein vero 2 - 5- 18,00
Lauri Lauri Nijckein vero 1 - 0 - 0,00
Lauri Per Nijckei vero 2 - 4 - 0,00
Hendrick Nijckein vero 7 - 2 - 12,00

Norola 3. kymmenys
Pouell Nijckein vero 4 - 2 - 0,00

Melkola 5. kymmenys
Lauri Nijckein vero 6 - 0 - 6,00

[Pekka Hiltunen]

Kun en muistiinpanoja löydä, niin katsotaan Savon Hopeaveroluettelo v.1571, Kahdeksan Nykästä

Paukkula 6. kymmenys (vero markkaa - äyriä - penninkiä)
Hans Lauri Nijckein vero 6 - 0 - 12,00
Ioan Pouell Nijckein vero 6 - 0 - 0,00
Per Per Nijckein vero 2 - 5- 18,00
Lauri Lauri Nijckein vero 1 - 0 - 0,00
Lauri Per Nijckei vero 2 - 4 - 0,00
Hendrick Nijckein vero 7 - 2 - 12,00

Norola 3. kymmenys
Pouell Nijckein vero 4 - 2 - 0,00

Melkola 5. kymmenys
Lauri Nijckein vero 6 - 0 - 6,00

No niin, esi-isälläni Hannullakin näyttäisi siis olleen Lauri Laurinpoika -niminen veli. Ompi tästä vielä pitkä hyppy Keskiajan puolelle, mutta eiköhän olla kaikki samaa sukua - ja ehkä vieläpä Nykäsen Mattikin. Listan Norolan ja Melkkolan ukot saattavat patronyymittöminä olla ehkä Paukkulan Heikkikin mukaan luettuna vanhempaa väkeä, kun joka kattilasta on jonkun markan saanut maksaa? Lauri Laurinpoika on sen sijaan saattanut markan metalli-/ karjaomaisuudellaan edustaa uutta Nykäs-polvea.
PH

[Irma Nykänen]

Sitä vähän epäilen, että yhdestä ja samasta henkilöstä kaikki polveutuisimme.
Olen yrittänyt katsoa vaikka mitä, mutta kun en kovin häävisti muinaisruotsia osaa, enkä oikein kaikkein vanhimpia käsialojakaan, niin huonoa on.

Joku vanha voudintilien luettelo kertoo Nykäsiä olleen 1541 Vesulahden Paukkulassa 3 ja Mälkölässä 1. Joskus luettelon löysinkin netistä ja olin siitä lukevinani, että Mälkölässä olisi ollut Lauri (Lars). Paukkulan väen etunimiä en osannut lukea.

Maantarkastuskirjassa 1561 on kolme anektia, eli kolme maanomistajaa: Paavo Nykänen anekti n:o 393 ja se olisi Mikkelin Saarimäessä, Heikki Paavonpoika anekti n:o 515 Nykälässä ja Lauri anekti n:o 584 Mikkeli Asila. Näin ainakin Saloheimo tulkitsee. Mutta eihän kaiken maanluonto ollut perintömaata ja anektejakin kaiketi tuli lisääkin ja maata kai jaettiinkin niin kauan kuin sitä oli vapaasti saatavilla. Kaikenlisäksi maantarkastuskirjaakin on myöhemmin korjailtu myöhempien veroluetteloiden avulla.

Rengiksi ja piioiksi päätyneet eivät näihin aikoihin näkyneet missään, joten ihan 1500-luvun alussakin saattoi olla muitakin Nykäsiä kuin Paavali. I alla fall, näiden luetteloissa esiintyvien esi-isienkin syntymäajat, kuolinajat ja puolisot jäävät historian hämärään.

[Pekka Hiltunen]

Sitä vähän epäilen, että yhdestä ja samasta henkilöstä kaikki polveutuisimme.
Olen yrittänyt katsoa vaikka mitä, mutta kun en kovin häävisti muinaisruotsia osaa, enkä oikein kaikkein vanhimpia käsialojakaan, niin huonoa on.

Joku vanha voudintilien luettelo kertoo Nykäsiä olleen 1541 Vesulahden Paukkulassa 3 ja Mälkölässä 1. Joskus luettelon löysinkin netistä ja olin siitä lukevinani, että Mälkölässä olisi ollut Lauri (Lars). Paukkulan väen etunimiä en osannut lukea.

Maantarkastuskirjassa 1561 on kolme anektia, eli kolme maanomistajaa: Paavo Nykänen anekti n:o 393 ja se olisi Mikkelin Saarimäessä, Heikki Paavonpoika anekti n:o 515 Nykälässä ja Lauri anekti n:o 584 Mikkeli Asila. Näin ainakin Saloheimo tulkitsee. Mutta eihän kaiken maanluonto ollut perintömaata ja anektejakin kaiketi tuli lisääkin ja maata kai jaettiinkin niin kauan kuin sitä oli vapaasti saatavilla. Kaikenlisäksi maantarkastuskirjaakin on myöhemmin korjailtu myöhempien veroluetteloiden avulla.

Rengiksi ja piioiksi päätyneet eivät näihin aikoihin näkyneet missään, joten ihan 1500-luvun alussakin saattoi olla muitakin Nykäsiä kuin Paavali. I alla fall, näiden luetteloissa esiintyvien esi-isienkin syntymäajat, kuolinajat ja puolisot jäävät historian hämärään.
Ajatella! Että vielä Mattikin!
"Ei sunkka genealogia näi yksinkertast ol!" On helppoa tehdä päätelmiä, jotka osuvat yhteen omien aivoitusten kanssa, mutta en minäkään - edes nimien samanlaisuudestakaan johtuen, ilman lähdettä antaudu sellaiseen ajatukseen, etteikö myös Nykästen kunniallisessa suvussa olisi omia, hämäriä ja tutkimattomia sukusuhteita. Olisikin naiivia väsätä sukutauluja nyt esillä olevista etunimistä ja patronyymeistä! Ohimennen sanottuna: voisi tehdä tutkimuksen vaikkapa siitä, että kuinka usein savolainen sukunimi on periytynyt "värttinän puolelta".
PH

[Jari Nykänen]

Niin, täysi varmuushan on vain niistä isistä joista on oikeuden määräyksellä tehty isyystutkimus. Mutta jos sen vaadimme näytöksi, niin voimme lopettaa sukututkimusharrastuksen, kun niitä testejä ei kovin pitkään ole tehty verrattuna kirkonkirjoihin tms.

Olen myös aikoinaan nähnyt sen luettelon jossa oli neljä Nykästä mainittu, mutta nekin uistiinpanot epäilemättä hävinneet aikoinaan kovalevyn hajoamisen vuoksi, ja tietotekniikan ammattilaisena varmuuskopiot tekemättä ;)

Kyllä se on vain myönnettävä että kyllä se Nykäsen Matti sukua muille Nykäsille on ja todennäköisesti myös Mika Häkkinen ...

Kyllä yleinen käsitys on että kainuun ja pohjanmaan Nykäsetkin ovat lähtöisin samalta seudulta ... joka aika lailla sijoittuu nykyisen Haukivuoren alueelle.


Tietenkin isälinjan DNAtesteillä päästäisi pitkälle.

[Irma Nykänen]

Kyllähän se on tosiasia, että jotkut ovat syntyneet aviottomina ja perineet nimensä äidiltään, mutta entäs sitten? Kyllä sisaren äpärä on sukulainen siinä kuin veljen aviossa syntynyt poikakin.

Häkkiset ovat tietääkseni DNA-testejä tehneet ja tähän mennessä ainakin kolme erilaista Y-haplotyyppiä löytäneet, mutta ei se estä heitä olemasta keskenään sukua.

Vaikka isä olisi merkitty kirkonkirjoihin, ei se välttämättä ole oikea, ei edes silloin kun käräjillä on määrätty maksamaan, mutta lieneekö tuokaan suuri haitta. Joskus saattaa olla hyväkin, ettei ihan kaikkea tiedetä.

[eeva häkkinen]

Itse asiassa Häkkilän Häkkiset, ja muutamat muutkin ovat keskenään hyvinkin läheistä isälinjasukua. Olen kirjannut n. kk. sitten raportin Facebook-ryhmään Finland DNA, jos jollain on pääsy sinne.
https://www.facebook.com/groups/FinlandDNA/
Kun Nykäset ovat myös Savon asuttajasukuja, voisi heistä laatia samanlaisen. Ensin 3-4 Y67-testiä eri sukuhaaroista, mutta varmoista Nykästen isälinjaisista jälkeläisistä. Nämä tulokset toimivat runkona, johon voi sitten liittää sellaisia Nykäsiä, jotka näyttäisivät tulosten perusteella täydentävän kuvaa. Kannattaa liittyä em. ryhmään ja lueskella sen keskusteluja ennen mahdollisia testejä, sieltä saa tietää mm. miten saa hyvät ryhmäalennukset testeistä. Itse olen puuhastellut tätä yksin, mutta jonkunlainen ryhmätoiminta olisi tietty helpompaa. Varsinaista sukuseuraa siihen ei välttämättä tarvita, ei Häkkisilläkään ole.

Ja tottakai vanhassa sukunimisuvussa on miehiä, jotka eivät ole säilyttäneet sukunimeään - näin tapahtui helposti, jos joku muutti sukunimirajan väärälle puolen. Samasta syystä löytyy miehiä, joilla on Häkkis-genomi, mutta ei sukunimeä tai päinvastoin. Siis "vale-Häkkisiä" ja "piilo-Häkkisiä".

[Irma Nykänen]

Häkkisistä puheenollen minullakin on isän suvussä Häkkisiä, isoäidin isoisä torppari Juho Häkkinen s. 29.8.1828-22.3.1902 oli muuttanut Keski-Suomeen Pielaveden kautta ja oli alunperin Nykälän torpparin Zachris Larsson Häkkisen poika. Hänen pojastaan lähteviä Häkkisiä on vaikka kuinka paljon pohjoisessa Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Keskustelen heidän kanssaan aina joskus.

Suku sinänsä on mielenkiintoinen käsite. Kuinka monta polvea sitä oikeastaan on sukua? Ja ovatko muka vain isälinjaiset sukua? Äiti oli omaa sukuaan Jauhiainen ja hänen suvustaan on isälinjoja seurattu 1500-luvulle, mutta naisista tiedetään paljon vähemmän. En saisi luotua hänelle kovin montaa polvea täydellistä sukutaulua.

[Jari Nykänen]

Suku sinänsä on mielenkiintoinen käsite. Kuinka monta polvea sitä oikeastaan on sukua? Ja ovatko muka vain isälinjaiset sukua?

Minusta kaikki esivanhempien linjat ovat sukua ... joka linjasta meihin on tarttua pieni osa geenejä ... En ole koskaan ymmärtänyt vain isälinjan korostamista.

Leikillisesti; miksi mistään sukulinjasta ei ole varallisuutta periytynyt, vaan aina se suvun musta lammas linja :rolleyes:

[Julle]

< Minusta kaikki esivanhempien linjat ovat sukua ... joka linjasta meihin on tarttua pieni osa geenejä ... En ole koskaan ymmärtänyt vain isälinjan korostamista.

Leikillisesti; miksi mistään sukulinjasta ei ole varallisuutta periytynyt, vaan aina se suvun musta lammas linja >

No, minä vetäisn oman sukuni rajan omiin serkkuihini, jos heitäkään kaikkia koskaan elämäni aikana edes tapaan! Mutta erikseen on sitten suku, joka oikeastaan on englanniksi "family", mutta mistä lie suomenkieleen suku-sanan tuoneet. Suvun esivanhemmat ja jälkeläiset on sitten eri juttu. Täytyyhän sen suvun koettiesi-isän olla joskus elossa ollut jossakin ja lähtöisin jostakin.

Silleen

[eeva häkkinen]

Niinpä - suku on mielenkiintoinen ja monimuotoinen käsite. Minua aina hämmästyttää, kun sukuaan tutkivat, varsinkin harrastusta aloittelevat, kyselevät palstoilla, kuka on sukua. Se, miten tutkimuksensa rajaa, on jokaisen määritettävä itse ja kerrottava mahdollisessa julkaisussaan, miten rajaus on tehty. Suku voi olla juridinen, sosiaalinen, geneettinen, jne. ja sekin on päätettävä, loppuuko oma suku pikkuserkkuihin vai Aatamiin (tai isoihin apinoihin).

Savon Häkkisten isälinjaisista jälkeläisistä on tehty DNA-testejä ja he ovat kaikki kyllä N-haploa ja jopa geneettisesti aika lähisukuisia. Yksi I-haploinen ja toinen R-haploinen Häkkinen on löytynyt, mutta he eivät ole näille Häkkisille tietenkään isälinjasukua, ainakin toisen näistä suvuista tiedetään ottaneen nimen 200 vuotta sitten. Esiäideissä voi olla vaikka kuinka monta Häkkistä ja suunnilleen saman verran tulee DNA:ta molemmilta, mutta Y-kromosomia ei tule äidiltä eikä tyttärelle.

Irma, haluaisitko keskustella kanssani noista Häkkisistäsi? Näyttäisivät olevan Rusilan klaania eli on testattu sukuhaara, mutta sekoan aina kun joudun Keski-Suomeen tai muille sukunimettömille seuduille. Laita vaikka privaa, jos OK?