Virttaa: Heikki kateissa

[Kukkis]

Virttaa, Vasun Heikki (1846) kateissa - minne katosi?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15966&pnum=165

[Hannu Virttaalainen]

Loimaan rippikirjoissa Vasun nuorempi Heikki, Heikinpoika, lähti Turkuun 4.5. 1867 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loimaa/rippikirja_1866-1872_mko103-125/479.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/loimaa/rippikirja_1866-1872_mko103-125/479.htm)
(jäsensivuilla ihan sama kuva mikrofilmistä)
Isä Heikki muutti Letkun torpan nurkkiin 1868

Virttaan saarnahuoneen omissa rippikirjoissa näitä muuttomerkintöjä ei ole, kannattaisi uskoa:rolleyes:

1870 Alastaron rippikirjoissa Virttaan Kurjen Vasun torpassa ihka uusi torppariperhe

Kertauksena Auvainen, Mökköinen ja Virtsanoja vaihtoivat seurakuntaa 1869, johon saakka Loimijoen rippikirjoissa sen jälkeen Alastaron;)

[Kukkis]

== Kiitti taas ==

Hauskaa, että jaksat opettaa aluetuntemusta

[Hannu Virttaalainen]

Hauskaa, että jaksat opettaa aluetuntemusta
Joskus, kun ehtii, olisi aikomus selvittää Virttaan torppia ja samalla varmaan mäkitupia, joita alkaa ilmaantua 1790-luvulla ja uusia tulee 1890-luvulle asti. Osa on aika lyhytikäisiä. Veljesten Pertun ja Jussin Tätilän Perttulan ja Jussilan torpat häviää Pertun ja Jussin kuoleman myötä.
Höpinät on siis vähän myös kuin muistiinpanoja itselle tulevaisuuteen, kun palaan joskus näihin torppiin.
Jos jollekin muullekin apua niin ihan hyvä
Ketola esimerkiksi on minusta mäkituvan/mökin nimi, joka sirtyy Pertun pojalta, pojan vävylle ja sitten vävyn ja tyttären jälkeläisille ihan oikeaksi sukunimeksi, kun sukunimiä aletaan käyttää.
Vasun Eevan, Pertun tyttären, tämän haetun Heikin äidin, joka syntyneiden mukaan on syntynyt pari viikkoa äitinsä hautamisen jälkeen:confused:, tyttärien Johannan (s.22.12.1837) ja Loviisan (s. 19.6.1843) jälkeläisiä asuu Virttaalla tänä päivänäkin.

[Kukkis]

Ilmeisesti näiden takia alueesta ei löydy kattavaa tietoa taloistakaan julkisesti.

Minua kuitenkin kiinnostaa tämän Maria Isokäen jälkeläiset kaikilta osin, kun ovat alueella olleet ja syntyneet olivat päässeet torppiin tai taloihin.

Tuntematta Alastaro-, Loimaa-, Virttaa-, Metsämaa-, Ypäjä-, Oripää- ja Pöytyän tai Liedon alueiden historiaa sekä talo/torppien tahi asumuksien historia, niin hankalaahan tuo on ymmärtää näistä mitään.

Toinenkin henkilö on askarruttanut mieltäni ja se on seppä Carl Josefsson Höjer. Mistä sai ammattinimensä ja miten hän juurensa syntyi.

Kiitokset Hannu vielä noista hyvistä kommenteista, vaikka aluksi pidinkin niitä vähän "vihamielisinä" tietämättömyyttäni kohtaan.