Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kitti ja Kittilä
Sandströmin nimitutkimuksessa mainitaan nimi Kitti ja Kittilä (sivu 125). Korpikylän Kitin talossa seurasi Pekka Laurinpoikaa leski Kirsti eli Kristiina noin 1650. Sukunimi Kitti on lähtöisin Itkosen mukaan naisennimestä Kristina ja lappalaisten nimimuoto esiintyi nimellä Kiht´te. Kitin nimeä sukunimenä tavattiin Tornion lapin kulkijoilla. Sandström kertoo, että on mahdollista että Kitti lisänimenä esiintyi Tornionlaaksossa niin suomalaisilla kuin lappalaisillakin. Todennäköisesti Kitin vanhin asumus Ruotsin puolella oli lappalaisten asumus. Ruotsin puolen Kitin talossa emännöi leskenä 1650 Mikko Joenpojan leski. Niin Mikko kuin Petterikin olivat lappalaisnimiä. Mikon taloon lisäksi liittyy nimi Samuli, joka myös esiintyi lappalaisten nimistössä vahvasti.
Nimistötutkimuksessa mainitaan samalla nimien periytyminen ja mm Airilan mukaan (1926: 306) nykyinen Kittilä on myöhäisempää syntyä kuin vanhempi nimi Kittilä Satakunnan Karkussa. Lapin tarinoiden tallentajan Fellmanin muistiinpanojen mukaan Kittilä sai nimensä Kittiämmiltä, joka oli nimeltään Kitti, noitamies Päiviäisen tytär. Tytär sai kasteessa nimen Kristiina ja meni naimisiin murhamies Påhl Ylityisen kanssa. Jo 1620 Påhl Laurinpoika Yletyinen oli karannut jälleen tai jotakin hänelle oli Kittilän kairassa tapahtunut. Olof Tresk merkitsi jo vuonna 1642 kartalleen Yletyisen kylän (”Yledyna kyläs”) Loukisensuun alapuolelle.
Kemin Lapin verolähteissä on ensimmäinen sukunimellä tunnettu suomalainen lapinasukas Pauli eli Påhl Yledyin, joka mainitaan Kittilässä vuonna 1619. Juvalla mainitaan Lauri Yletyisen (alias Rotzalaisen) tila, joka kirjattiin 1561 samaan Per Ollinpoican ja Per Hannunpoikca Haloisen kanssa.
Toinen tarina kertoo Kitin olleen muinainen lappalainen.
Myös Satakunnan Karkussa oli 1540 luvulla alkujaan kuuden talon Kittilän kylä. Kylät lienevät olleet tuolloin klaanien eli sukujen asuinsijoja. Vuoden 1571 jälkeen autioituneen talon isäntä käytti myös Oravaisen nimeä. Naapuritalo oli puolestaan Kurki ja kolmas talo Kela, jonka isäntä myös käytti Kittilän ja Oravaisen nimeä. Neljäs talo oli Rossi eli Kittilä ja siellä asui jo 1390 luvulla Olli Kitinpoika. Tämän talon nimistössä esiintyy Suvannon mukaan ainoastaan lisänimi Kitti. Talossa isännöi 1540 Lauri eli Lasse Kiitthi ja pojalleen Matti Laurinpojalle annettiin oikein käräjillä oikeus yhdessä kirkkoherra Matias Martinin sekä jakoveljien kanssa kalastella Otaman (uthi Åtamaa) ikimuistoisen nautinnan perusteella. Rossin eli Kittilän taloon oli yhdistetty talo viisi (Matti Niilonpoika Kittilä sekä Marit Erkintytär Kittilä). Koska lisäksi kylän kuudeskin talo autioitui, kylässä oli kaiken kaikkiaan kolme taloa Kurki, Kela ja Rossi.
Onkohan näillä Kiteillä mitään yhteistä, muuta kuin nimi?
_______
Enbuske, Lapinmaan maaoikeudet
Fellman , Anteckningar under min vistelse Lappmarken af Jacob Fellman. II osa: http://kirjasto.rovaniemi.fi/digi/lappmarken2.htm
Sandström, Finska och icke-finska tillnamn I Nedertorneås kyrkoböcker på 1800-talet. Anthroponymica Suecana 11 https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:605279/FULLTEXT01.pdf
Juhani Mäkitalo
20.03.17, 18:01
Kannattaa lukea mitä tri Erik Wahlberg on kirjoittanut Tornionlaakson
nimistä, esim. teos "Bondeskalden Antti Keksi". taitaa olla Tornion kirjastossakin
ja Haaparannan kirjastosta löytyy häneltä lisää tietoa esim. Tornedalica-sarjasta.
Nämä on aikoja sitten selvitetty mistä Kitti talonnimi on esim. Korpikylään
tullut: LUULTAVASTI, sanoo Wahlberg, varmastihan me emme tiedä,
vaimo Kirstin`in mukaan, joka emännöi 1645 - 1656, Wahlberg mainitsee
tosin päättymisvuodeksi 1655, mutta oma tutkimukseni panee vuodella
tarkemmaksi.
Karungin Kitti samoin Wahlbergin mukaan: vaimo Kirstin maakirjassa
1650 ja 1655. Olen nämä itsekin katsellut ja tiedän, että näin on.
Sehän tietysti on todistelemattakin selvää, että kaikkia Kittejä ja Kirstejä
ei pidä niputtaa yhteen, vielä vähemmän, että Kittilän pitäjällä olisi
jotain yhteyttä näihin. Eikö tämä ole yksinkertaista, varmaa ja selvää,
neljällä rivillä tämä olisi oikeastaan tullut selvitetyksi !
JM
Juhani Mäkitalo
20.03.17, 18:16
Alavojakkalan Kittilä-tilan nimen alkuperä näyttää Wahlbergillä ainakin
"Antti Keksi" teoksessa jääneen mainitsematta, todennäköisesti se ei
ole hänellä ollut tiedossa. Ei ihme, sillä tilat Tornionjoen alajuoksullahan
ovat varmaan satoja vuosia vanhemmat kuin vanhimmat veroluettelot
1500-luvulta.
JM
Juhani Mäkitalo
22.03.17, 14:42
.... ja mistähän KITTILÄstä tässä oli tarkoitus puhua ??
Tässä selvitystä Kittilän pitäjän nimeen:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1301
JM
Juhani Mäkitalo
22.03.17, 15:01
..... lisäänpä tähän vielä em. KIELIKELLON artikkeliin liittyen,
että siinä kerrotaan Enontekiön kohdalla, että HETTA-nimi on lähtöisin
Ylitornion Hietaniemen talo- ja sukunimestä.
Oikea nimen alkuperä on Ruotsin Övertorneån Matarengin kylä. Olen
nyt valistanut ko. KIELIKELLOA asiasta tästä täysin "mettässä" olevasta
toteamuksesta.
KIELIKELLOHAN huolehtii kielestä ja siitä, että nimet ovat kohdallaan.
Valittakaa nyt, että tämä ei kuulu tähän !
JM
Kiitos paljon, tämä Kielikellon artikkeli olikin mielenkiintoinen.
Liitän vielä tämän Kielikellon tulkinnan tähän: "Nimeen kytkeytyy perimätietoa, joka liittää sen mielellään Kittien sukuun. Mutta vaikka seudulla on liikkunut melko paljon Kittejä mm. pororaitioina eli palkattuina poronhoitajina, nimen selitys ei taida olla näin yksinkertainen. (Kitin suku itse on saanut nimensä naisennimestä Kirsti, kenties useammankin kerran, ja tämän mukaisesti Kittejä voi olla useita eri sukuja.) Vanhasta lapinkylästä ensin kappeliseurakunnaksi ja sitten pitäjäksi muuttunut Kittilä on pohjoissaameksi Gihttel ja inarinsaameksi Kittâl. Pohjoissaamen muotoon on voinut vaikuttaa suomalaisten Kittilä, mutta inarinsaamen Kittâl eroaa vain yhden johtimen verran vanhasta kauppatermistä kittâlâs, joka tarkoittaa kiihtelystä (40 oravannahkaa). Olisiko Kittilä siis Kiihtelysvaaran puolikaima?"
Kittilä tosiaan saattoi olla kauppapaikkakin, mutta yhtälailla saattoi saada nimensä henkilönnimestä kuten tässä on taannoin todisteltu muussakin yhteydessä. Useinhan henkilöt nimesivät kyliä.
Sandström kertoo nimitutkimuksessaan sivulla 125 (ote tästä), että Kristiina nimen saamelainen versio oli Kiht´te, mikä kuulostaa kovasti samalta kui saamelainen Gihttel. Eli Sandströmin (https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:605279/FULLTEXT01.pdf) mukaan:"Släktnnamnet Kitti, bildat till det nordiska kvinnonamnet Kristina, förekommer enl T I ITKONEN (SL II 515, 1942b:88f) hos de fi lapparna, men den lp formen av nament lyder Kiht´te. Släktnamnet Kitti påträffas äv hos tornelapparna, och ännu på 1900-talet har det funnits tre gårdar med lp bosättning och namnet Kitti i Iso Karsikkojärvi i sv NT sn enl anteckingarna på DAUM (nr 2538)".
Lisäksi tässä kyllä on ruvennut kiinnostamaan nimistö myös siinä mielessä, että jos tosiaankin nk Lapin raja oli 1200 luvulla vielä kovasti etelässä, niin onhan mahdollista että pohjoiseen vetäytyessään lappalaiset nimesivät kyliä uudelleen? Ote Suomen keskiajan historiasta:
"Alkupuolella 1200 lukua käsitti Suomenniemen suomalainen asutusalue ainoastaan maamme eteläisen kolmanneksen. Kokemäen- joki ja Laatokan pohjoiset rantamaat olivat sen pohjoisina raja- pyykkeinä. Siitä ylöspäin alkoivat laajan Lapinkorven autiot salomaat. Rintamaiden suomalaiset asukkaat olivat jo ammoisista ajoista tottuneet pitämään Lapinkorpea takamaanaan, jossa he kävivät metsästämässä, kalastamassa ja lappalaisia veroittamassa. Oli muodostunut jonkinlainen ylimuistoinen nautinto-oikeus, jonka nojalla hämäläisten takamaa ulottui Keiteleen vesistöön ja Pyhäjokeen asti. Kaikki, mikä oli tämän rajaviivan itä-, koillis- ja pohjoispuolella, kuului karjalaisille. Että näin todellakin oli asian laita, näkyy selvästi Fähkinäsaaren rauhanteon rajan suunnasta. Sillä rajan vetäminen Sääminginsalosta Keiteleen vesistöön ja sieltä Pyhäjokea pitkin Pohjanlahteen ei ole muulla tavalla selitettävissä, kuin siten, että se tällä taipaleella seurasi tuota vanhaa Hämeen ja Karjalan takamaiden rajaa.
Karjalaisille kuuluva Lapinkorpi oli siis hämäläisten takamaata paljoa avarampi. Sen arvokkain osa oli Perdpohjan rantamaa vuolaine virtoineen, nkkaine lohenkalastus-paikkoineen. Ja näiden virtojen varsilla kuljeskelivat luultavasti lappalaisetkin tiheämmin kuin sisämaassa".
Matti Sandqvist
23.03.17, 19:01
Noinhan meille on opetettu. Uusin tutkimus on käsittääkseni esittänyt uusia näkökulmia. Oli eri heimoja, joista myöhemmin muodostui suomalaisiksi kutsuttu kokonaisuus. Näistä heimoista lappalaiset eivät alun perin paljon eronneet. Eikä Volgan mutkasta lähtöalueena puhu enää kukaan. Lappalaisten väistyminen muiden heimojen alta on soma yksinkertaistus. Pääosa sulautui muihin heimoihin niiden laajentaessa asuinalueitaan niin kuin Lapissa on tapahtunut viimeiset 200 vuotta ja tapahtuu tänä päivänäkin.
Tämä omin sanoin sanottuna.
Matti Sandqvist
Matti Lehtiö
24.03.17, 15:19
Kitti on ollut myös miehen nimi (Kristian).
Kitti ja Kitin- ovat yleisiä nimiä pitkin Suomea
Nämä on ilman muuta huomioitava, kiitos laajennuksista. Kuinka selittäisi nämä niin monet samanlaiset nimet, jotka ehkä jo 1400 luvulla olivat käytössä eteläisessä Suomessa ja sitten 1500 -1600 luvulla ilmaantuivat huomattavasti pohjoisemmaksi. Liekö kukaan ohikulkija kuitenkaan paikkoja nimesi. Kittilä oli kylännimenä Karkussa jo hyvin varhain ja asiakirjamerkintöjen valossa myöhemmin ilmaantui Kittilä Lapin kairaan. Monia muita yhtäläisyyksiä tavattiin. Esimerkkinä tässä nyt mm Päiviö nimi, mikä oli käytössä myös Hämeessä ja nimi liittyi jonkinlaiseen palvontakulttiin (aurinkoinen) ja lisäksi jossakin mainittiin, että nimenomaan Lapissa tavatut lappalaiset tunsivat jo muinoin Kalevalan tarinoita ja osasivat niitä kertoa.
Toisaalta olisi monessakin suhteessa helpottavaa ajatella, että nuo nimet olivat myös Lapissa ikiaikaisia, mutteivat ole tulleet kirjatuiksi "kansiin" kun viranomaistyö ei vielä tuolloin ollut saavuttanut Pohjan korpia.
Asiantuntijoilta olisi mukava kuulla ajatuksia. Ja samalla kiitos jo edellisistä.
Matti Lund
25.03.17, 11:41
Nämä on ilman muuta huomioitava, kiitos laajennuksista. Kuinka selittäisi nämä niin monet samanlaiset nimet, jotka ehkä jo 1400 luvulla olivat käytössä eteläisessä Suomessa ja sitten 1500 -1600 luvulla ilmaantuivat huomattavasti pohjoisemmaksi. Liekö kukaan ohikulkija kuitenkaan paikkoja nimesi. Kittilä oli kylännimenä Karkussa jo hyvin varhain ja asiakirjamerkintöjen valossa myöhemmin ilmaantui Kittilä Lapin kairaan. Monia muita yhtäläisyyksiä tavattiin. Esimerkkinä tässä nyt mm Päiviö nimi, mikä oli käytössä myös Hämeessä ja nimi liittyi jonkinlaiseen palvontakulttiin (aurinkoinen) ja lisäksi jossakin mainittiin, että nimenomaan Lapissa tavatut lappalaiset tunsivat jo muinoin Kalevalan tarinoita ja osasivat niitä kertoa.
Toisaalta olisi monessakin suhteessa helpottavaa ajatella, että nuo nimet olivat myös Lapissa ikiaikaisia, mutteivat ole tulleet kirjatuiksi "kansiin" kun viranomaistyö ei vielä tuolloin ollut saavuttanut Pohjan korpia.
Asiantuntijoilta olisi mukava kuulla ajatuksia. Ja samalla kiitos jo edellisistä.
Sanoisin, että suurin syy sille, että esimerkiksi Sydän-Hämeestä tai niin sanotusta Ylä-Satakunnasta (Karkku ml.) ja Perä-Pohjolasta löytyy samoja paikannimiä, johtuu yhteisestä kielestä, suomesta.
Sukututkimuksessa pitäisi olla uskomatta lähtökohtaisesti mihinkään siirtonimiin, ellei sitten ole mieltynyt pään hakkaamiseen siihen seinään, minkä ne useimmiten eteen tuovat. Uskon kokemukseni perusteella, että siirtonimet edustavat vähemmistöä paikannimissä, joten olettama siirtonimestä vie enemmässä kuin joka toisessa tapauksessa aina harhaan. Tosin savolaisten asuttamisen suhteen osalla siirtonimistä saattaa olla lähtökohtiin orientoitumista helpottava vaikutus, jos osaa niitä taiten käyttää. Tosin tästäkin nähdään paljon pieleen menneitä täsmennyksiä, koska monet nimet ovat levinneet lähtökohtaisesti kaikkialle Savoon ja tarkempia paikkoja arvaillaan aivan umpimähkään, kun ei aivan laiskuutta jakseta mitään analysoida. Ei osata "zoomata".
Kitti/Kittilä -nimiä on ollut sangen vanhastaan siellä täällä eri puolilla Pohjanmaata. Niitä on ollut jonkin verran ns. piennimistössä niin pienissä kohteissa, ettei niitä löydy tarkoistakaan kartoista, vaan vain tietyn kokoluokan ylittäviä löytyy.
Suurin osa nimistä tulee etunimestä, yleensä miespuoliselta puolelta, mutta samaa Kitti -nimeä näyttää esiintyneen niin miehillä kuin naisillakin.
Lisäksi Kitti -nimiä on luontokohteista otettuja miljöön mukaisia paikallisia nimiä.
Näistä miljöösidonnaisista paikannimistä yhden ryhmän muodostavat ruotsin lainana tulevat kattilaa kuvaavat paikannimet.
Vanhan ruotsin kattilahan on "kittel", josta tulevat "kitteldahl" = Kattilalaakso (tunnetuin taitaa olla Espoon Kattilalaakso) ja "kittelfors" = Kattilakoski. Pohjanmaalla on useampia Kattilakoskia ja ainakin yhtä niistä nimitettiin asiakirjoissa myös "Kittelkoskeksi". Kun tunturilapissa ollaan, Kittilän alueella on paljon "kattiloita", esimerkiksi Levin rinteen alla Sirkankylässä siinä pitkulaisen järven ja rinteen välissä silmiinpistävä kattilalaakso. Taitaa löytyä Kittilästä sellaisia vähän sieltä ja täältä.
Näitä on aika vaikea erottaa etunimipohjaisista. Useissa Pohjanmaan pitäjissä on "Kitinkankaita", joissakin useampia. Luulen että suurin osa tulee niiden ikimuistoisten nauttijoitten etunimistä.
Itse pidän kuitenkin todennäköisempänä miehen etunimestä saatua nimeä Lapin Kittilälle. Saattaa olla ensimmäinen "maatiainen", joka on sinne asettunut ja olisi voinut olla joku pohjalainen tai länsipohjalainen, sillä savolainen asuttaja toi todennäköisemmin lisänimen tapaan Siika-Savon Pelkonen -> Pelkosenniemi.
Kitti(lä) -nimiä on varmaankin ollut viimeistään keskiajalla eikä ainoastaan ruotsista tulleina lainoina.
Todennäköisesti omien tietojeni mukaan vanhimman Pohjanmaan Kittilän asuttajatkin ovat olleet vanhimmasta päästään suomenkielisiä.
Tarkoitan Pietarsaaren pitäjän Katternön Kolpin Kittelin/Kittilin taloa.
Katternö on ollut ensin suomenkielisten asuttama ja saanut nimistönsä sitä kautta. Sittemmin on kylään viimeistään 1200 -luvulla tullut tuntuva ruotsalaisvaikutus, joka on muuttanut kylän muutamassa sukupolvessa ruotsinkieliseksi.
Tällöin jotkin suomalaiset nimet, jotka eivät ole kokonaan väistyneet, ovat vähän vääntyneet kuten Pietilä -> Pettil, Kittilä -> Kittel. Sama ilmiö nähdään pitkin Pohjanlahden rannikon asutusta.
Pietarsaaren pitäjän Kittelin talo on satoja vuosia vanhempi kuin Teuvan Kittilän talo, jota on alettu verottaa vasta vuodesta 1690 alkaen, vaikkakin paikallisina niminä niillä ei ole välttämättä suurtakaan ikäeroa.
terv Matti Lund
Juhani Mäkitalo
25.03.17, 14:12
Käytihin Volgan mutkassakin, harvoin sitä sinne asti kukaan pääsee !
JM
Täytyy todeta, että haastavia ovat muinaisten suomalaisten kulkureitit tuntemattomilla taipaleilla. Itselläni kun ei ole minkäänlaista käsitystä eikä mielipiteitä, muuta kuin lukea ja uskoa. Joskin sekään ei auta kun kaikki luettu ja aiemmin tutkittu ei uuden tutkimustiedon valossa enää olekaan oletettu tosi.
Mikä ettei toisaalta Peräpohjolan ja Lapin historia saata ollakin hyvinkin vanhaa koska jokivarressa tosiaan lienee asuttu jo 10.000 vuotta sitten ja löytyihän sieltä Sattajärven perukoilta suksisuomalaisen sivakkakin, joka lienee 3000 vuotta vanha.
Ohessa täydennän vielä Kittilän tietoja, jotka löysin Pentti Virrankosken kirjoittamasta kirjasta Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III.
Kittilään asettui samoihin aikoihin Kemijärven asuttamisen kanssa 1630 luvulla Ounasjoen varrelle ”Laure lapale kylas”, jonkin matkaa Lainiojoen yläpuolelle (myöhempi Kaukonen). Kirjoittaja arvelee nimen viitanneen nimeen Lauri ja lisäksi nimi viittasi ehkä lappalaisten talvikylään. Riikonkoskelle ilmaantui Hämeestä paennut murhamies Määnänen ja kolmas uudisasutus syntyi nimellä ”Yledyna kylas.” Kirjassa kerrotaan myös tästä perimätiedosta, että suomalainen murhamies Paavo Ylityinen oli jostakin kaukaa paennut Kittilään ja mennyt siellä naimisiin Päiviä-nimisen lappalaisen tyttären kanssa. Perimätiedon mukaan Kittilään asettui muitakin suuria pahantekijöitä eli Alakylän Mokko, Jääskö ja Kaukonen. Kaikki olivat savolaisia pahantekijöitä ja hirmuisia, mutta tarkemmin tuntemattomia rikoksia tehneet. Mitä luultavimmin nämä rikokset olivat senlaatuisia, että Kittilän vanhimmat suomalaiset olivat paenneet vain verorästejä ja sotaväenottoja. Näin arveli Virrankoski ja historiatoimikunta kirjassaan.
Ja minä onneton olen lähes kaikkien noiden pahisten jälkeläinen! Jos kuitenkin Virrankoskelta puuttui faktoja...?
Niinhän kirjoittaja Virrankoski arvelee, jotta jotakin tavanomaisempaa mahtoi olla muuton taustalla. Näistä perimätietona kulkeneista tarinoista hän lienee saanut tietoja Fellmanin muisteluksista koska viittaa jälkiviitteissä seuraaviin lähteisiin:
Fellman J I s 653; Fellman I I s 103 (B. Ervastin varhain 1700 – luvulla muistiinpanema traditio); Paulaharju S 1922 s 34
Juhani Mäkitalo
26.03.17, 14:01
Kaikenlaista sieltä varmasti vastaantulee, ennenkuin ollaan Volgan-
mutkassa, siihen pitää sukututkijan aina varautua !
JM
Matti Sandqvist
26.03.17, 16:38
Monet vanhojen kittiläläissukujen edustajat ovat suhteellisen tummia, jopa hipiältäänkin. Olen kuullut aitojen lappalaisten sanovan Näkkäläjärvistä, että ovat lähtöään "Kaukosen mustalaisia". Kaukosen lantalaisia lähtöään ovatkin. Kotikylässäkin ennen sanottiin Kittilästä aikanaan muuttaneita "Kittilän mustalaisiksi", kun haluttiin vähän ilkeitä olla.
Kuinka tummia lienevät savolaiset karkurit olleetkaan vaan tulivatko vielä paljon kauempaa!
Matti S
Savolaisten (miksei myös hämäläisten) muuttomiesten (ja ehkä mukana joskus oli naisiakin) tulosuunta onkin sentapainen kysymys, johon kielitietieteen ja genetiikan tutkimuksella saadaan apua. Jostakin luin, että geeniperimä olisi tullut äitien ja isien kautta lännestä, mutta erityisesti isät olisivat tuoneet idästä merkittävän osan nykyihmisen rakennusaineita. Kiistanalainen kysymys jokatapauksessa näyttää olevan.
Pitäneekö tässä tehdä tulkinta, että lappalaiset eivät olisi vaeltanet eteläisestä Suomesta pohjoiseen vaan asettuivat paikoilleen ja sulautuivat joukkoon ja Suomen pohjoisten alueiden lappalaiset olivat alusta asti elelleet Pohjan perillä? Joka tapauksessa mm Närvä niminen suku siirtyi Alatorniolta aikain kuluessa Lappiin.
Saattoiko nimistö siirtyä pohjoiseen kun olivat tekemisissä muun muassa pirkkamiesten kanssa. Tai jospa hämäläiset jo aikanaan toivat nimet muassaan.
Juhani Mäkitalo
27.03.17, 11:40
Kun vuoteen 1539 asti selvittää esi-isänsä, niin kyllä sitä
on jo siinäkin ja toivottavasti löytyy VAIN niitä, joita voi
ihailla ja esikuvakseen ottaa, siitä jatkosta voi sitten haaveilla
kuinka hienoa väkeä siellä olisi ollut, mutta kun tiedot valitettavasti,
tai onneksi loppuvat.
JM
Tuskinpa ne sinne asti kaikilta osin edes oikein menevät, eli tulkintaa jää. Tosin täytyy JM ää kiittää hienosta työstä Alatornion isäntien osalta, sieltä on apua löytynyt pitkälle taaksepäin.
Toisaalta, emmehän me muutu kummemmiksi, vaikka siellä sukupuussa istuisi itse vihtahousu:)
Juhani Mäkitalo
28.03.17, 12:28
Kiitos, kiitos ! Kiva jos joku on avun saanut !
JM
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.