Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Henkikrjat
En ole vilä perehtynyt henkikirjojen käyttöön sukututkimuksessa. Arkistolaitoksen sivuilta en saanut ihan kattavaa kokonaiskuvaa siitä, mitä niiden avulla on mahdollista tutkia. Ovatko kirjat ruokakunnittain? Löytyykö esimerkiksi tilaton väki henkikirjoista tietyn talon alta? Merkittiinkö lapset niihin nimeltä?
Oletteko hyödyntäneet henkikirjoja 1900-luvun sukututkimuksessa? Niitä on digitoituna myös 1900-luvun puolelta, toisin kuin kirjonkirjoja.
Kokemuksia?
< Ovatko kirjat ruokakunnittain? >
Kyllä, kylittäin ja taloittain ja perheittäin >
<Löytyykö esimerkiksi tilaton väki henkikirjoista tietyn talon alta? >
Toisissa löytyy ja sitten joskus itselliset ja irtolaisväki erikseen.
<Merkittiinkö lapset niihin nimeltä? >
Yleensä löytyy vanhempien ja täysiikäisten lasten nimet sekä lastenlukumääriä, sekä näitä sekalaisia otsakkeen tietoja:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21995848
Tosin minulla on kokemusta vain Savon henkikirjoista 1850 - 1915. Muissa on voitu pitää eri tavalla ja erilaisia tietoja. Vahinko vain, että niitä löytyy yleensä viiden vuoden välein digitoituna ja joskus on vaikea arvata minne perhe on muuttanut siinä viiden vuoden välillä. Muuten pystyy yleensä seuraamaan perhettä, mutta kuolinajat voivat jäädä auki.
Vanhemmat henkikirjat ovat sitten astetta vaikeampia ruotsinkielen ja erilaisten rakenteiden ja sisältöjen takia.
Onnea tutkimiselle!
Pekka Hiltunen
12.03.17, 19:51
Alkujaan kruununvouti kiipesi asujaimiston korkeimmalle kukkulalle kuivassa pakkassäässä ja laski taivaalle nousevien savujen lukumäärän. Edistyksen myötä uskaltauduttiin sisälle pirtteihin kirjaamaan työikäisten asukkaitten henkilölukuja. Kun lapsikuolleisuus oli suuri, oli laskuihin mukaan luettaville asetettava jokin järkevä alaikäraja, joka oli eri aikoina mitä milloinkin, mutta yleensä jotain 10:n ja 20:n ikävuoden väliltä. Aikuinen mies merkitsi hallitsijalle tietenkin myös sotaväen alkeisyksikköä eli jousimiestä, jonka arvo punnittiin hopeassa siinä missä mikä tahansa muukin omaisuus. Savon vaakunassa onkin osuvasti kuvattuna jousi.
Henkikirjojen tietoihin kannattaa siis suhtautua hallitsijan tai häntä edustaneen voudin kannalta; tiedot ovat perin vajavaiset muitten kuin talollisten tai muitten verovelvollisten osalta. Rälssitilojen tai ratsutilojen osalta saatetaan mainita alustalaisia tai käsityöläisiä, mutta aateliskartanoon eli säteriinhän ei voudilla ollut mitään asiaa.
PH
eeva häkkinen
12.03.17, 20:23
Olen toki paljonkin käyttänyt henkikirjoja sukututkimuksessa, enkä pelkästään digitoituja. Pelkkä seurakuntien aineisto ei todellakaan riitä, vaikka se olisi säilynyt tulipaloilta ym, tuhoilta. Henkikirjojen käyttö on hyvin erilaista eri aikoina, mutta siihen, mitä kirjoista löytyy ja mitä puuttuu, saa kyllä tuntumaa, kun niitä käyttelee. Eri vuosina on tarkkuus erilaista, esim. vuoden 1635 ensimmäiset henkikirjat ovat enimmäkseen varsin huolella tehdyt ja myöhemminkin aika ajoin saivat kirjurit kurinpalautusta, joka näkyy nousseena väkimääränä. Toisaalta oli ihan tyypillistä, että 1600-1700-lukujen henkikirjoista puuttuivat tyystin eri syistä vapautetut ja henkikirjoitusikä näyttää olleen varsin joustava. Vertaamalla 1700-luvun alkupuolen henkikirjoja vastaaviin rippikirjoihin, nähdään, että suuri joukko ihmisiä puuttuu henkikirjoista ilman mitään selitystä. Arkistoissa on henkikirjoja joistain kihlakunnista 1900-luvun loppupuolelle, ja noin vsta 1940 alkaen on niihin erilliset aakkostetut hakemistot ja kaikki ihmiset on merkitty niihin nimineen ja syntymäpäivineen, jopa vastasyntyneet lapset. Tietoa henkikirjoista eri aikakausina on runsaasti netissä ja siihen kannattaa tutustua.
jukkaukkola
12.03.17, 21:18
En ole vilä perehtynyt henkikirjojen käyttöön sukututkimuksessa. Arkistolaitoksen sivuilta en saanut ihan kattavaa kokonaiskuvaa siitä, mitä niiden avulla on mahdollista tutkia. Ovatko kirjat ruokakunnittain? Löytyykö esimerkiksi tilaton väki henkikirjoista tietyn talon alta? Merkittiinkö lapset niihin nimeltä?
Oletteko hyödyntäneet henkikirjoja 1900-luvun sukututkimuksessa? Niitä on digitoituna myös 1900-luvun puolelta, toisin kuin kirjonkirjoja.
Kokemuksia?
Viipurin läänin hk:t on parhaimmat ,niissä on jopa 1 v lapset mainittu nimeltä,syntymä-aika kyllä kannattaa tarkistaa RK:sta,eroa voi olla jopa 3 v ,riippuen kirjauksesta,ainakin Salmin pitäjä on `suhtkoht´ kohillaan.
Kiitos vastauksista. Perehdyn asiaan.
Eräs kysymys vielä henkikirjoista. Kirjattiinko henkilöt henkikirjoihin omassa kotikunnassa vaiko siinä kylässä/kaupungissa, jossa he työskentelivät ehkä tilapäisesti, olematta kuitenkaan kunnan kirkonkirjoissa?
Pekka Hiltunen
15.03.17, 10:37
Eräs kysymys vielä henkikirjoista. Kirjattiinko henkilöt henkikirjoihin omassa kotikunnassa vaiko siinä kylässä/kaupungissa, jossa he työskentelivät ehkä tilapäisesti, olematta kuitenkaan kunnan kirkonkirjoissa?
Kotikunnanhan, s.o. tuomiokunnan, määritteli juuri henkikirjoituspaikka - kuten nykyäänkin. Esim. talonpoikaispurjehdus perustui siihen, että Tukholmassa oli silakalla kovempi kysyntä ja korkeampi hinta kuin kotimöljässä Eckerössä tai vaikka Kustavissakin, mutta muuttaminen Tukholmaan - tai vaikka Turkuunkin - olisi tullut liian kalliiksi. Toinen kysymys on vieraspaikkakuntalaisten verotus: maksoivatko ulkopaikkakuntalaiset veroa vierailla mailla sijainneitten viljelystensä mukaiselle voudille ja/ tai seurakunnalle? SAY:n merkintöjen perusteella näin näyttäisi olleen.
PH
Kotikunnanhan, s.o. tuomiokunnan, määritteli juuri henkikirjoituspaikka - kuten nykyäänkin. Esim. talonpoikaispurjehdus perustui siihen, että Tukholmassa oli silakalla kovempi kysyntä ja korkeampi hinta kuin kotimöljässä Eckerössä tai vaikka Kustavissakin, mutta muuttaminen Tukholmaan - tai vaikka Turkuunkin - olisi tullut liian kalliiksi. Toinen kysymys on vieraspaikkakuntalaisten verotus: maksoivatko ulkopaikkakuntalaiset veroa vierailla mailla sijainneitten viljelystensä mukaiselle voudille ja/ tai seurakunnalle? SAY:n merkintöjen perusteella näin näyttäisi olleen.
PH
Toinen hölmöhkö kysymys: Onko mahdollista, että henkilön kotiseurakunta, jossa hän oli kirkonkirjoissa, oli pitäjässä 1. Henkikirjoituskunta oli kuitenkin esimerkiksi naapuripitäjässä 2. LISÄKSI henkilö saattoi vieläpä tilapäisesti työskennellä muualla, eli pitäjässä 3., jossa hän oli vierasseurakuntalaisten luettelossa.
Anteroinen
17.03.17, 08:04
Jos ei muuten niin sen takia, että verotuspitäjät eivät aina olleet täysin yksi yhteen uskontopitäjien kanssa. Molemmat lisäksi häilyivät jonkin verran rajoiltaan. Sanottakoon, että näitä ei ole minulle tullut vielä vastaan, mutta en ole käyttänyt paljon henkikirjoja itsekään.
EDIT: Ei kuitenkaan varmaankaan ole helppoa osoittaa tuollaisen tilanteen pitävän paikaansa. Kussakin lähteessähän voisi olla myös virhe.
Pekka Hiltunen
17.03.17, 11:48
Toinen hölmöhkö kysymys: Onko mahdollista, että henkilön kotiseurakunta, jossa hän oli kirkonkirjoissa, oli pitäjässä 1. Henkikirjoituskunta oli kuitenkin esimerkiksi naapuripitäjässä 2. LISÄKSI henkilö saattoi vieläpä tilapäisesti työskennellä muualla, eli pitäjässä 3., jossa hän oli vierasseurakuntalaisten luettelossa.
Täytyisi nyt koettaa päästä "aikamatkalle" Ruotsin-vallan aikaan - tai edes Ruotsin lain aikaan. Kuninkaalle ja hänen voudilleen eli verottajalleen ei ollut merkitystä sillä, että minkä pitäjän aitassa henkilö "oli kirjoilla", vaan se, että mistä hänet sai tuomiolle maksamatttomista veloistaan. Kirkko ja sen kymmenykset olivat Paavin omnaisuutta Kustaa I:n aikaan saakka, mutta kymmenykset saattoi ainakin protestanttisena aikana kerätä napuriseurakunnan khra - ja ne ruohonsiemenet se kpl - jos oli khra-kuntain sisäisesti näin sovittu, Tuomiokapitulisssa vahvistettu ja Kustaa I:n tai hänen seuraajansa sinetti tietenkin vielä p.p pergamentin alla. Maallinen hallitsija ei tietenkään papille palkkaa maksanut, vaan sanankuulija.
Jos h:lö oli syntynyt vaikkapa Halikossa, nautti hän palkkaa työikäänsä päästyään Halikon Tuomiokunnan alueella. Jollei hän maksanut veroa, joutui hän kärille kotipaikkansa tuomiokunnan mukaisesti asianomaisille "kiville". Jos a.o. hlö oli muuttanut khra:n todistuksella vaikkapa Turkuun, maksoi hän veronsa muuttopäivästä saakka uuteen kotipaikkaansa - tai istui Turun Raastuvassa leivättömässä pöydässä. Kirkkoherrakuntien rajoista on kai karttoja; esim järvi-Suomessa tai rannikolla ja saaristossa ainakin myöhemmällä ajalla sovittiin kymmenyksistä - kuinka missäkin. Jos on kyse "äskettäisistä" asioista, kannattaa selvittää, missä h:lö on väestökirjanpitäjän tietojen mukaan ollut verottajan ja voudin tavoitettavissa.
Ja vielä korjaus vanhaan tekstiini: "maksoivatko ulkopaikkakuntalaiset veroa vierailla mailla sijainneitten viljelystensä mukaiselle voudille ja/ tai seurakunnalle? SAY:n merkintöjen perusteella näin näyttäisi olleen." Näin oli siis voudin eli kruunun osalta, mutta ryynit ja herneet maksettiin tietenkin oman srk:n khra:lle.
PH
Jos ei muuten niin sen takia, että verotuspitäjät eivät aina olleet täysin yksi yhteen uskontopitäjien kanssa. Molemmat lisäksi häilyivät jonkin verran rajoiltaan. Sanottakoon, että näitä ei ole minulle tullut vielä vastaan, mutta en ole käyttänyt paljon henkikirjoja itsekään.
EDIT: Ei kuitenkaan varmaankaan ole helppoa osoittaa tuollaisen tilanteen pitävän paikaansa. Kussakin lähteessähän voisi olla myös virhe.
ok. Minulla on meneillään hankala tutkimus, jossa henkilö on ollut kirjoilla Tampereen tuomiokirkkoseurakunnassa. Osoite on ollut kuitenkin naapurikunnan puolella ja hän on työskennellyt tovin muualla Suomessa. Naapurikunnasta en häntä löytänyt henkikirjoista. En myöskään työskentelypaikkakunnalta. Onkohan ainoa keino käydä läpi Tampereen henkikirjat sivu sivulta...
Pekka Hiltunen
22.03.17, 10:10
ok. Minulla on meneillään hankala tutkimus, jossa henkilö on ollut kirjoilla Tampereen tuomiokirkkoseurakunnassa. Osoite on ollut kuitenkin naapurikunnan puolella ja hän on työskennellyt tovin muualla Suomessa. Naapurikunnasta en häntä löytänyt henkikirjoista. En myöskään työskentelypaikkakunnalta. Onkohan ainoa keino käydä läpi Tampereen henkikirjat sivu sivulta...
Et siis pääse väestökirjanpitäjän tiedostoon ja kirkonkirjoihin. Epävirallinen majailu ties missä ei kyllä missään välttämättä näy, mutta väestökirjanpitäjä eli khra:n-virasto on saanut palkkansa kirkollisverona, jollei ole eronnut kirkosta - tai kadonnut kiskoja pitkin itänaapuriin/ päätynyt Slussenin siltojen alle raideleveyttä justeeramalla. Eikö lähtöhenkilön muita sukulaisia ole tiedossa, niin että saisi DNA:sta 1-3. serkkuja sille kadonneelle suvun jäsenelle?
PH
Et siis pääse väestökirjanpitäjän tiedostoon ja kirkonkirjoihin. Epävirallinen majailu ties missä ei kyllä missään välttämättä näy, mutta väestökirjanpitäjä eli khra:n-virasto on saanut palkkansa kirkollisverona, jollei ole eronnut kirkosta - tai kadonnut kiskoja pitkin itänaapuriin/ päätynyt Slussenin siltojen alle raideleveyttä justeeramalla. Eikö lähtöhenkilön muita sukulaisia ole tiedossa, niin että saisi DNA:sta 1-3. serkkuja sille kadonneelle suvun jäsenelle?
PH
Minulla on kyllä seurakunnasta saatu vanha selvitys/virkatodistus, mutta tässä eivät näy henkilön lapset (tai kaupungiosa/osoite, mikä vaikeuttaa etsintää isomman kaupungin henkikirjoista). Tampereella on sukututkimusten osalta kuukausien ruuhka ja odotusaika ja tästä syystä lähdin etsimään tietoja henkikirjoista. Tarkoitukseni on selvittää henkikirjojen avulla mahdollista jälkikasvua. Naapurikunnasta, jossa hän perimätiedon mukaan asui, en häntä löytynyt.Muu suku löytyi kyllä. Eli nopeinta on luultavasti vain käydä läpi Tampereen henkikirjat.
jukkaukkola
23.03.17, 00:21
Minulla on kyllä seurakunnasta saatu vanha selvitys/virkatodistus, mutta tässä eivät näy henkilön lapset (tai kaupungiosa/osoite, mikä vaikeuttaa etsintää isomman kaupungin henkikirjoista). Tampereella on sukututkimusten osalta kuukausien ruuhka ja odotusaika ja tästä syystä lähdin etsimään tietoja henkikirjoista. Tarkoitukseni on selvittää henkikirjojen avulla mahdollista jälkikasvua. Naapurikunnasta, jossa hän perimätiedon mukaan asui, en häntä löytynyt.Muu suku löytyi kyllä. Eli nopeinta on luultavasti vain käydä läpi Tampereen henkikirjat.
Nopeinta lienee mennä sinne maakunta-arkistoon ,jonne Tampereen srk on tallennettu ja tutkia nuo rk:jat nimen perusteella .vuosi 1918 voi olla tosi vaikea:fghfghfgh - 2741604_KukkoLottaProGraduTampereen seurakunnan toiminta sisällissodan aikana.pdf (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153869/2741604_KukkoLottaProGraduTampereen%20seurakunnan% 20toiminta%20sis%C3%A4llissodan%20aikana.pdf?seque nce=1)
Nopeinta lienee mennä sinne maakunta-arkistoon ,jonne Tampereen srk on tallennettu ja tutkia nuo rk:jat nimen perusteella .vuosi 1918 voi olla tosi vaikea:fghfghfgh - 2741604_KukkoLottaProGraduTampereen seurakunnan toiminta sisällissodan aikana.pdf (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153869/2741604_KukkoLottaProGraduTampereen%20seurakunnan% 20toiminta%20sis%C3%A4llissodan%20aikana.pdf?seque nce=1)
Tampereen rippikirjoja ei muistaakseni ole 1900-luvun puolelta Maakunta-arkistossa. Jotain muuta materiaalia saattaa löytyä. Ripitettyjen luetteloita tms.en muista tarkalleen mitä.
ok. Minulla on meneillään hankala tutkimus, jossa henkilö on ollut kirjoilla Tampereen tuomiokirkkoseurakunnassa. Osoite on ollut kuitenkin naapurikunnan puolella ja hän on työskennellyt tovin muualla Suomessa. Naapurikunnasta en häntä löytänyt henkikirjoista. En myöskään työskentelypaikkakunnalta. Onkohan ainoa keino käydä läpi Tampereen henkikirjat sivu sivulta...
Jos etsit vuosien 1884-1920 tamperelaista, niin voit löytää osoitteen kansalliskirjaston digitoimista Tampereen osoitekirjoista kotisohvalta; vuodesta 1921 alkaen pitää mennä kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemille.
Tästä esimerkkihausta tulee osumia isoisääni ja isotätiini. Muuta sitä tarpeidesi mukaiseksi.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search?query=Aalto&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&title=fk20110229&title=fk20110672&title=fk20110674&title=fk20110226&title=fk20110224&title=fk20110673&title=fk20110225&place=Tampere&orderBy=DATE&pages=&resultMode=TEXT&page=1
Osoitteen avulla löytyy henkikirjatieto helpommin. Henkikirjan järjestys on kaupunginosa-talo. Monien osoitekirjojen alussa on luettelo talonomistajista kaduittain ja kadunnumeroittain. Jos talon kohdalla lukee esim 12-XIII, niin talo on 13. kaupunginosan talo 12. Saman tiedon löytää myös Tampereen asema- ja aluekartasta 1908 (http://www.doria.fi/handle/10024/92011).
Arno
Jos etsit vuosien 1884-1920 tamperelaista, niin voit löytää osoitteen kansalliskirjaston digitoimista Tampereen osoitekirjoista kotisohvalta; vuodesta 1921 alkaen pitää mennä kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemille.
Tästä esimerkkihausta tulee osumia isoisääni ja isotätiini. Muuta sitä tarpeidesi mukaiseksi.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search?query=Aalto&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&title=fk20110229&title=fk20110672&title=fk20110674&title=fk20110226&title=fk20110224&title=fk20110673&title=fk20110225&place=Tampere&orderBy=DATE&pages=&resultMode=TEXT&page=1
Osoitteen avulla löytyy henkikirjatieto helpommin. Henkikirjan järjestys on kaupunginosa-talo. Monien osoitekirjojen alussa on luettelo talonomistajista kaduittain ja kadunnumeroittain. Jos talon kohdalla lukee esim 12-XIII, niin talo on 13. kaupunginosan talo 12. Saman tiedon löytää myös Tampereen asema- ja aluekartasta 1908 (http://www.doria.fi/handle/10024/92011).
Arno
Kiitos. Mielenkiintoista ja uutta tietoa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.