tilavuusmitta nalick mm viljalle

[tkukkonen]

Viipurin kihlakunnan käräjäpöytäkirjoissa v 1806 mainitaan nalick jolla mitattiin viljaa. Se on luultavimmin tilavuudeltaan kapan ja tynnyrin väliin sijoittuva. Epäilen että sana olisi venäjää alkuperältään vaikka esiintyykin saksankielisessä tekstissä. Olisiko kellään tietoa asiasta?

[KariKK]

Viipurin kihlakunnan käräjäpöytäkirjoissa v 1806 mainitaan nalick jolla mitattiin viljaa. Se on luultavimmin tilavuudeltaan kapan ja tynnyrin väliin sijoittuva. Epäilen että sana olisi venäjää alkuperältään vaikka esiintyykin saksankielisessä tekstissä. Olisiko kellään tietoa asiasta?

Kirjoitusasusta tulee mieleen sana nelikko. En tiedä, onko tästä kyse, mutta Otavan pienen tietosanakirjan (Helsinki 1951) mukaan nelikko on vanha tilavuusmitta = 1/4 tynnyriä, kuivan tavaran mittana = 41,22 litraa ja nestetavaroiden mittana = 31,41 litraa.
Näin siis nelikko vanhan tietosanakirjan mukaan.

[Heikki Särkkä]

Hakemalla vanhoja venäläisiä ja saksalaisia tilavuusmittoja ei löydy yhtäkään, jonka nimi olisi lähellä sanaa Nalick. Olen edellisen vastaajan kanssa samaa mieltä siitä, että ilmeisesti on kyse nelikosta.

[Pekka Hiltunen]

Kirjoitusasusta tulee mieleen sana nelikko. En tiedä, onko tästä kyse, mutta Otavan pienen tietosanakirjan (Helsinki 1951) mukaan nelikko on vanha tilavuusmitta = 1/4 tynnyriä, kuivan tavaran mittana = 41,22 litraa ja nestetavaroiden mittana = 31,41 litraa.
Näin siis nelikko vanhan tietosanakirjan mukaan.
Vastannee ehkä auranalaa eli yhden hengen päivän korjuupintaa, kun VT:n nainen oli eefa-mitassa aika ahtaalla, vaikka oli siemenen itävyys Itämaan kuivemmassa maassa epävarmempaa...
Nimi voisi viitata nallikkaankin (naskali, nappula, mullikka), jonka saattoi ottaa kainaloonsa kylvöä varten tai miks´ei vaikka pappilaan kymmenyksinä. Neli on kai eestiä tai Raum giäld eli ehkä jopa uralilaista alkuperää, mutta nallikka tuo oman kieleleni kärkeen pikemminkin venäjän. Omer oli vuosituhansia sitten käytössä ollut ruukkukoko, joka toimi myös 2. Moos:n mannankeruuastiana. Ohra itää Pääsiäisenä ja 7 viikkoa siitä on shavuot eli vehnän ensisadon juhla. Kun viljalla on ostettu jopa kultaa, voisi kuvitella mittojen säilyneen aika lähellä entisellään - Syyriassa viljeltiin kylläkin vehnää jo 10 000 v sitten, eikä ollut välttämättä edes spelttiä eli yksijyväistä alkuvehnää. Pari vuosituhatta on viljamitalle siis lopulta lyhyt aika. Oluttynnyrin koko kylläkin on voinut riippua ohrasadosta, kun vehnänmakuun päästyä syötettiin ohrat sotakoneelle eli ratsulle. Johannes Keppler kehitteli infinitesimaalilaskentaa eli integrointia, kun tuli yllätyksellisen hyvä viinivuosi...

[KariKK]

Vastannee ehkä auranalaa eli yhden hengen päivän korjuupintaa, kun VT:n nainen oli eefa-mitassa aika ahtaalla, vaikka oli siemenen itävyys Itämaan kuivemmassa maassa epävarmempaa...
Nimi voisi viitata nallikkaankin (naskali, nappula, mullikka), jonka saattoi ottaa kainaloonsa kylvöä varten tai miks´ei vaikka pappilaan kymmenyksinä. Neli on kai eestiä tai Raum giäld eli ehkä jopa uralilaista alkuperää, mutta nallikka tuo oman kieleleni kärkeen pikemminkin venäjän. Omer oli vuosituhansia sitten käytössä ollut ruukkukoko, joka toimi myös 2. Moos:n mannankeruuastiana. Ohra itää Pääsiäisenä ja 7 viikkoa siitä on shavuot eli vehnän ensisadon juhla. Kun viljalla on ostettu jopa kultaa, voisi kuvitella mittojen säilyneen aika lähellä entisellään - Syyriassa viljeltiin kylläkin vehnää jo 10 000 v sitten, eikä ollut välttämättä edes spelttiä eli yksijyväistä alkuvehnää. Pari vuosituhatta on viljamitalle siis lopulta lyhyt aika. Oluttynnyrin koko kylläkin on voinut riippua ohrasadosta, kun vehnänmakuun päästyä syötettiin ohrat sotakoneelle eli ratsulle. Johannes Keppler kehitteli infinitesimaalilaskentaa eli integrointia, kun tuli yllätyksellisen hyvä viinivuosi...

Nelikko taitaa kyllä tulla suomenkilestä eli neljännestynnyristä. Ruotsiksi nelikko on fjärding. Muistan, kun 1950-luvun alussa Pohjanlahden rannikon kalastajien pyytämää silakkaa tuotiin myyntiin sisämaahan pienissä puutynnyreissä, joita sanottiin silakkanelikoiksi. Niiden tilavuus vastasi
Otavan Pienen tietosanakirjan määritelmää.
Toinen asia sitten on, onko kysysytty nalick sama. Sitä en tiedä.

Nassakka tulee venäjästä ja se on pienen puutynnyrin muotoinen umpinainen kimpiastia, jota on käytetty juoman kuljettamiseen. Lähde:Uusi tietosanakirja, Helsinki 1964.

[Pekka Hiltunen]

Nelikko taitaa kyllä tulla suomenkilestä eli neljännestynnyristä. Ruotsiksi nelikko on fjärding. Muistan, kun 1950-luvun alussa Pohjanlahden rannikon kalastajien pyytämää silakkaa tuotiin myyntiin sisämaahan pienissä puutynnyreissä, joita sanottiin silakkanelikoiksi. Niiden tilavuus vastasi
Otavan Pienen tietosanakirjan määritelmää.
Toinen asia sitten on, onko kysysytty nalick sama. Sitä en tiedä.

Nassakka tulee venäjästä ja se on pienen puutynnyrin muotoinen umpinainen kimpiastia, jota on käytetty juoman kuljettamiseen. Lähde:Uusi tietosanakirja, Helsinki 1964.
Viipuri oli Suomen keskiaikaisista kaupungeista kansainvälisin. Pojan-nassikka on kai sama kuin pojan-nallikka, joten voisi kyllä hyvinkin olla venäjää - joka lukeutuu indo-eurooppalaisiin kieliin. Neljä on eestiksi (samoin kuin Rauman murteella) "neli", joten lienemme siis oman uralilaisen kielemme alkulähteitten vaiheila tai ainakin muinaiskantasuomessa, vaikakin nimitys V-S:n rannikolla olikin ehkä "varttitynnöri". Jos jonkin sortin kappakin oli neljänestynnyrin vetoinen, kuvaa neliseinäinen ja kuution muotoinen "nelikko" hyvin myös solidien aineitten kuljetus- tai jakeluyksikköä vaikka alkukesän perunoita torilta ylihintaan haettaessa.

Veneenveistäjillä oli omanlaisensa aivot, joilla osattiin väsätä jopa kuperalaitaisen silakkatynnyrin neljännes samaan formaattiin kuin nelinkertainen esikuvansakin. Ehkä meren aallokko ja sieltä sormet sinisinä palattua nautittu rommitotikin on ollut osallisena kolhuja kestävän ja kooltaan tilavuuteensa nähden pienen astian syntyvaiheisiin.

Niin, se tähtitieteilijä ja matemaatikko Johannes Keppler siis sai rahoitusta tieteelliselle toiminnalleen laskemalla timpureile tammisia tynyrilautoja, kun poikkeuksellisen suuren sadon saaneet viininviljelijät halusivat tilavampia astioita tuotteensa kypsyttämiseksi. Pyörittelemällä kuperaseinäistä tynnyriä joka suuntaansa saatiin pinta-aloja, joitten käsittelyyn tarvittiin differentiaalilaskentaa. Viinisato tuotti myöhemmin tulosta planeettojen ratojen määrittelemisessä. Keppler pitäisikin lukea Newtonin ja Leibnitzin joukkoon infinitesimaalilaskennan kolmantena keksijänä.

Kun nykyään käy hakemassa silakkamarkkinoilta "perinteisen", puisen "silakkatynnörin", ovat sen seinät suorat, ja onkin parasta valita muovinen astia, jotta laukka eli suolaliemi ei olisi viikon kuluttua oman ja alakerran naapureittenkin parvekkeitten lattioilla. Minäkin muistelen 1950- ja 1960-lukua, jolloin rymättyläläisen silakkatynnyrin seinät vielä olivat kuperat ja astia piti sisältönsä Jouluun ja ehkä pidemmälekin. - nassakka tosiaankin on puinen vodka-astia; nykyään kuulee sanaa käytettävän yleisesti väkijuomapulloa tarkoittavassa merkityksessä. Uusi Tietosanakirja vuodelta 1964 ilmentää kaunopuheisuudessaan sensuurin ja viinakortin aikaa: ei nassakassa mitä tahansa piimää ole kuljeteltu.
PH