PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Keisarin lupa avioliittoon


Villel
07.03.17, 17:57
Kokemäellä meni 17.4.1857 naimisiin leskimies Johan Vilhelm Wäkinen Karkun Jassalasta ja inspehtori Crautleinin tytär Amanda Amalia Albertina keisarin armollisella luvalla. Osaako joku kertoa, miksi tähän avioliittoon mahdettiin tarvita keisarin lupa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20176&pnum=24
Ville Lehtinen

Juha
07.03.17, 22:30
En tunne henkilöitä, mutta yksi yleinen syy oli läheinen sukulaisuus.


Voivatko kyseiset ihmiset olla esim. serkuksia keskenään? tms



Juha

PäiviKL
08.03.17, 09:20
Korpilahden perukirjoissa on mielenkiintoinen avioliittolupa Keisarilliselta Senaatilta, perustelut asian käsittelyyn näkyvät päätöksessa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korpilahti/perukirjoja_1840-1860_ap/kuvat/165.jpg


Terveisin Päivi Lumme

Villel
08.03.17, 14:49
Kiitokset näistä vastauksista. Tässä tapauksessa asia oli todella niin, että Johan Väkinen oli aikaisemmin ollut naimisissa Amanda Crautleinin vanhemman siskon Eleanora Bergrothin (o.s. Creutlein) kanssa. En osannut ensi hätään ajatella, että tästä muodostuisi avioeste, mutta niin sen sitten täytynee olla. Asiaan tuskin vaikutti se, että tämä toinen avioliitto solmittiin vain 9 kuukautta edellisen vaimon kuoleman jälkeen ja että Amanda oli silloin jo hyvin pitkällä ensimmäisessä raskaudessaan; lapsi syntyi vain puiolitoista kuukautta häiden jälkeen.
Ville L.

JHissa
08.03.17, 15:00
Kiitokset näistä vastauksista. Tässä tapauksessa asia oli todella niin, että Johan Väkinen oli aikaisemmin ollut naimisissa Amanda Crautleinin vanhemman siskon Eleanora Bergrothin (o.s. Creutlein) kanssa. En osannut ensi hätään ajatella, että tästä muodostuisi avioeste, mutta niin sen sitten täytynee olla. Asiaan tuskin vaikutti se, että tämä toinen avioliitto solmittiin vain 9 kuukautta edellisen vaimon kuoleman jälkeen ja että Amanda oli silloin jo hyvin pitkällä ensimmäisessä raskaudessaan; lapsi syntyi vain puiolitoista kuukautta häiden jälkeen.
Ville L.
Johan tuon sanoi voimassa ollut Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki: Naimisen Caari
http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175903.html
II. Lucu. Nijstä / jotca ei mahda toinentoisens canssa awioskäskyä raketa
5.§. Siwu heimolaisudesa ei mahda mies naida weljens leske; weljens-pojan, eli sisarens-pojan, weljens eli sisarens pojan-pojan, eli tyttären pojan leske; Setäns eli enons, isän-isäns eli isän-äitins weljen leske; äitin-isäns eli äitin-äitins weljen leske; Ei myös edesmennen waimons sisarta; waimons weljen, eli waimons sisaren tytärtä, eli tyttären tytärtä, ja heistä tulleita; waimons isän sisarta, eli äitin sisarta; waimons isän-isän eli isän-äitin sisarta; waimons äitin-isän, eli äitin-äitin sisarta.

Villel
08.03.17, 20:00
No niin, olenhan minäkin joskus jo aikasemmin lukenut tuon naimisen kaaren, mutta oli päässyt sisältö osin unohtumaan. Avioeste meni myös verisukulaisuuden rajan yli. Nykylain mukaanhan tällaista estettä ei käsittääkseni ole.
Ville L.

JHissa
09.03.17, 11:23
No niin, olenhan minäkin joskus jo aikasemmin lukenut tuon naimisen kaaren, mutta oli päässyt sisältö osin unohtumaan. Avioeste meni myös verisukulaisuuden rajan yli. Nykylain mukaanhan tällaista estettä ei käsittääkseni ole.
Ville L.
Käytännössä kaikki keisarin lupaa vaatineet aviorajoitteet purettiin v. 1872 Venäjän Keisarin asetuksella eli sen jälkeen myös serkukset saivat mennä avioliittoon ilman keisarin lupaa. Jäljelle jäi siis ainoastaan Naimisen Kaaren II. Luvun kohdat:
1.§. Ei mahda mies waimoxens otta, sitä cuin hänen canssans on cohdastans alasastuwasa sugusa: cuin on tytär, pojan eli tyttären-tytär, ja heistä tulleet, ehkä cuinga alas se itzens annais. Ei myös cohdastans ylöspäin astuwasa sugusa: cuin on äiti, isän-äiti, äitin-äiti, ja nijn edespäin selkäsugusa.
2.§. Siwu sugusa ei mahda mies otta waimoxens sisartans, weljens eli sisarens tytärtä, eli heidän sikiöitäns, Isäns eli äitins sisarta, Isän-isän sisarta, eli äitin-isän sisarta, isän-äitin eli äitin-äitin sisarta, ja nijn edespäin.

Nykyään oikeusministeriö voi antaa luvan mennä kohdan 2.§. sukulaisten välillä eli esim. mies voi mennä naimisiin sisarensa tyttären kanssa kunhan saa siihen luvan. Myöskin ottolapsen ja ottovanhemman välinen avioliitto on mahdollinen kunhan oikeusministeriö antaa siihen luvan.