Punakenraali Tuure Juhonp Lehen

[K.Salminen]

Otsikon Frunzen sota-akatamian käynyt Thure Juhonp Lehen (cf. M.Salomaa. Punaupseerit, 1992; J.Krekola. Stalinismin lyhyt kurssi.2006) syntyi Jämsänkoskella 1893, ja kuoli 1976. Hän oli naimisissa kuten tiedetään Hertta Kuusisen kanssa ja häntä on kuvailtu: "
Suomalaispakolaisten siirtokunnassa Hertta Kuusinen tapasi miehen, josta oli tuleva hyvin pian hänen 1. puolisonsa: Tuure Lehénin. Tämä oli syntyisin Jämsänkoskelta, tullut ylioppilaaksi Helsingin reaalilyseosta, toiminut esikuntasihteerinä punakaartissa ja paettuaan NL:oon opiskellut sota-akatemiassa, erikoisaineinaan vallankaapaukset ja vallankumoustekniikka. He asettuivat, menettyään naimisiin, Moskovassa hotelli Luxiin, ja v 1924 syntyi heidän ainoa lapsensa Juri. Avioliitto ei ollut onnellinen.

Juhlissa kävi yhä tavallisemmaksi, että Lehén juovuksissa syytää pitkiä, kriittisiä ja pilkallisia vuodatuksia bolsevismista, ei vähiten itse Stalinista…Arvo ”Poika” Tuominen kuvailee Lehéniä suurimmaksi kyynikoksi, jonka hän koskaan tapasi NL:ssa.. Hertta Kuusinen sai eron Lehénistä v 1933. Lehén oli jo hylännyt hänet ja solminut suhteen Aino Saloon, joka oli hänen parhaimpiin ystäviinsä kuuluneen juristin Asser Salon vaimo. (Olle Leino. Vielä yksi kirje. Hertta Kuusisen dramaattinen elämä ja rakkaus Yrjö Leinoon. 1990, 24-27)
Tuure Lehenin vanhemmat olivat Juho Lehen ja Erika Samuelint, joita Jukka Rislakki Jämsää käsittelevässä teoksessaan Kauhun aika kuvaa seuraavasti, käyttäen Tuuren isästä etunimeä Emil (?):
Jämsakosken työväenyhdistyksen sihteeri Tuure Lehén oli jo 15-vuotiaana. Hänen vanhempansa kuuluivat alusta asti yhdistyksen aktiiveihin, ja heidän kotonaan pidettiin myös osuuskaupan kokouksia. Puuseppä Emil Lehén oli ”runollinen tyyppi”, joka kannatti vuosisadan alussa aktiivista vastustuspuoluetta; ainakin hän työväentalolla kertoi sen taistelujärjestöistä ja poliittisista murhista. Hänen vaimoaan muistellaan ”fanaatikkona”. Perheeseen syntyi 8 lasta, joista 1 poika lähetettiin 1905 Jämsästä Helsinkiin mielenosoitukseen, jossa vaadittiin yleistä ja ytäläistä äänioikeutta. Toisesta veljestä tuli proletaarikirjailija ja päätoimittaja, joka teloitettiin Viipurissa 1918.(Jukka Rislakki. Kauhun aika. Neljä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918. Uudistettu ja laajennettu laitos. Jyväskylä 2008, 26-27.)
Nyt olisin kiinnostunut Tuure Lehenin vanhempien taustasta, löytyy joiltain tietoa hänen vanhempiensa syntymäajoista, heidän vanhemmistaan jne. Jämsän seudun tuntijat varmaan ne löytävät?


T. Kari Salminen

[Antti Järvenpää]

Epäilisin, että Tuure Lehen oli Juho Lehenin ja Erika Samuelintyttären poika. Perhe pitäisi näkyä Jämsän rippikirjoissa 1880-luvulla sivuilla 701 (Kähö Rasimäki) ja 934 (Saari), kun ne kohta ilmestyvät SSHY sivuille. Syntyneiden mukaan äiti olisi s.n.1855 ja oletettavasti kyseessä on pari, joka on avioitunut 2.11.1879 ung.dr. Johan Gustafsson Rasimäen talosta ja ung.pig. Erika Samuelintytär Mottilan talosta.

Jos syntyneiden luettelon perusteella pitäisi arvata on Johan Lehen syntynyt 19.2.1854 Jämsän Honkalan Wakaslahdesssa inh. Gustaf Lehenille ja tämän vaimolle Anna Elisabet Carlsdr:lle s.n.1830., ja jotka ovat avioituneet 9.4.1849; U.k. Gustaf Adolf Lehen Keskisestä ja tj.pig. Anna Elisabet Carlsdr Juokslahden Köykästä. Oikeasti tuo Köykkä on kuitenkin Asemen kylän taloja Patajoen ja Juokslahden välimaastossa.

Uskoisin, että tuossa olisi alkua, jotka tiedot voi kohta tarkistaa rippikirjoista, jotka on jo Jämsän osalta skannattu tietojeni mukaan ja jotka tulevat jonkin ajan päästä varmaankin SSHY:n palvelimelle.

[JHissa]

Tuure Lehenin vanhemmat olivat Juho Lehen ja Erika Samuelint, joita Jukka Rislakki Jämsää käsittelevässä teoksessaan Kauhun aika kuvaa seuraavasti, käyttäen Tuuren isästä etunimeä Emil (?):

Tuure Valdemar Lehénin (28.4.1893 Jämsänkoski, k. 12.10.1976 Helsinki) veli oli Johan Emil Lehén (s. 27.11.1883 Jämsänkoski, k. teloitettu 9.5.1918 Viipurin vankileiri.). Ehkä isän nimi oli myös Johan Emil, jolloin hän voisi käyttää myös etunimeä Emil poikansa tavoin. Johan Lehénin sanotaan olleen puuseppä.

[K.Salminen]

Antti,

filestani Tuure Lehén seuraavat tiedot, joiden lähde on Jämsänkoski-kostiseutu-kirjailijat, en usko että kunnan vastaavat olisivat, tässä tehneet virhettä "Ressun priimuksen" Thuren vanhempien suhteen. Pistän perään vielä isäni, Juhani Salmisen itsekin Ressun käynyt, kirjoittamasta kirjasta " Kemi elokuussa 1949. Suomen kohtalon ratkaisu. Gummerus 1995. Hänen laatimastaan Lehenin lyhyestä bografiasta, joka on kirjassa otsikoitu "Tuure Lehén, huppulahjakas kapinaspesialisti, kenraalimajuri, pidetty opettaja ja kyynikko". Biografia päätyy seuraavasti: "Lehén kuoli vuonna 1976. Tällöin meni rajan tuolle puolen lahjakkain suomalainen kommunisti, josta toisella uranvalinnnalla olisi voinut tulla maailmankuulu tiedemies" (mts 316)

Terveisin Kari


Lehén, Valdemar, Thure (Tuure),
1893 Jämsänkoski, kuollut 1976
Vanhemmat Juho L. ja Erika Samulintytär. Veli Emil L.

Käynyt Jämsän yhteiskoulua II:lta luokalta 1907, keskikoulussa 1910.
Ylioppilaaksi 1913 Helsingin reaalilyseosta.
Avioitui 1920-luvulla Hertta Kuusisen kanssa. Avioliitto purkautui 1930-luvun alussa.
Liittyi Suomen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen 1908.
Opiskeli Helsingin yliopistossa ja toimi välillä lehtimiehenä Porin Sosiaalidemokraatti -lehdessä.
Kansalaissodan aikana Kansanvaltuuskunnan sihteeri ja myöhemmin Punaisen kaartin esikunnan sihteeri.
Pakeni Neuvostoliittoon 1918 toukokuussa.
Liittyi Puna-armeijaan, sai koulutuksen Neuvostoliiton sotilasakatemiassa ja kohosi kenraaliluutnantiksi.
Siirtyi 1925 Kominterin palvelukseen.
Osallistui 1936 - 1937 Espanjan sisällissotaan.
Palattuaan Neuvostoliittoon hän toimi Kansainvälisen kustannusliikkeen palveluksessa ja nimitettiin 1939 Petroskoin yliopiston rehtoriksi 1940, jonka jälkeen hän oli vielä Valtion kustannusliikkeen päätoimittajana.
Oli Terijoen hallituksen sisäministeri.
Siirtyi Suomeen 1946 lopulla, jossa toimi Kansankulttuurin kirjallisena johtajana.
Kirjoitti lukuisia tietokirjoja, teki käännöstöitä.

Tuotanto
Finljandija, Moskova 1924.
Voiton tie. Kirjoitettu salanimellä Langer, Alfred. Valtion kustannusliike Kirja, Leningradin osasto, 1932.
Työväenluokan maailmankatsomus, KKl 1950.
Demokratia ja väkivalta, KKl (Kansankulttuuri) 1951.
Kommunismi ja kristinusko. KKl 1951.
Kansa ja valtio, KKl 1953.
Kommunistit ja isänmaa, KKl 1953.
Työväen yhteisrintama ja kommunistien ohjelma. KKi 1955.
Niin muuttuu maailma, Helsinki, Yhteistyö 1960.
Kommunismin joukkovaikutuksen syyt, SKP 1961.
Materialisteja ja idealisteja, KKl 1964.
Punaisten ja valkoisten sota, KKl 1967.
Vallankaappaushölmöily 1948. KKl 1978.Lisätietoja Thure Lehénistä
'Tuure Lehén - jämsänkoskelainen "punakenraali": Jämsänkoskella 23.-24.1995 pidetyn seminaarin satoa'. Toim. Jaakko Saares, Jyväskylän kesäyliopisto 1996.
Kuivala, Saimi: Carelia: Karjalan ASNT:n kirjailijaliiton kaunokirjallinen ja yhteiskuntapoliittinen kuukausijulkaisu, ss. 23-29, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 2000
Sykiäinen, Rudolf: Tuure Juhonpoika Lehén (1893-1977) / Rudolf Sykiäinen.
Julkaisussa Carelia: Karjalan ASNT:n kirjailijaliiton kaunokirjallinen ja yhteiskuntapoliittinen kuukausijulkaisu. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1995.
'Tuure Lehén 1893-1976', Tiede ja edistys, 2(1977) : 1, ss. 8-15.
Tiusanen, Antero: 'Tuure Lehénin lähdettyä', Kulttuurivihkot, Helsinki, 4(1976) : 7, ss. 85-86.Lähde: http://www.jamsankoski.fi/kotiseutu/kirjailijat/lehent.htm (http://www.jamsankoski.fi/kotiseutu/kirjailijat/lehent.htm)

Tuure Lehén
”Syntyi 1893 Jämsänkoskella. Opiskeli Helsingin suomalaisessa reaalilyseossa (RESSU), ja tuli ylioppilaaksi v 1913 vuosikurssinsa parhaana. Tämän jälkeen toimi jonkin aikaa lehtimiehenä Porissa. Osallistui punaisten puolella kansalaissotaan, ja pakeni Neuvostoliitoon, Leningradiin, punaisten hallituksen kanssa huhtikuussa 1918. Vuonna 1920 Lehén kommenttiin Punaiseen sota-akatemiaan Moskovaan. Hän oli 1. suomalainen, joka opiskeli tässä bolsevikkien korkeimmassa sotakoulunsa. Lehen päätti opintonsa v 1926, ja hän oli opiskeluaikana mennyt naimisiin Hertta Kuusien kanssa. Lehénistä tuli kenraalimajuri.

Lehén tuli Suomeen 1947 yhdessä eräiden muiden emigranttikommunistien kanssa. Toimi Sirolan opiston opettajana. Hänen kuoli v 1976 (J.Salminen. Kemi elokuussa 1949. 1995, 313-16).”

Epäilisin, että Tuure Lehen oli Juho Lehenin ja Erika Samuelintyttären poika. Perhe pitäisi näkyä Jämsän rippikirjoissa 1880-luvulla sivuilla 701 (Kähö Rasimäki) ja 934 (Saari), kun ne kohta ilmestyvät SSHY sivuille. Syntyneiden mukaan äiti olisi s.n.1855 ja oletettavasti kyseessä on pari, joka on avioitunut 2.11.1879 ung.dr. Johan Gustafsson Rasimäen talosta ja ung.pig. Erika Samuelintytär Mottilan talosta.

Jos syntyneiden luettelon perusteella pitäisi arvata on Johan Lehen syntynyt 19.2.1854 Jämsän Honkalan Wakaslahdesssa inh. Gustaf Lehenille ja tämän vaimolle Anna Elisabet Carlsdr:lle s.n.1830., ja jotka ovat avioituneet 9.4.1849; U.k. Gustaf Adolf Lehen Keskisestä ja tj.pig. Anna Elisabet Carlsdr Juokslahden Köykästä. Oikeasti tuo Köykkä on kuitenkin Asemen kylän taloja Patajoen ja Juokslahden välimaastossa.

Uskoisin, että tuossa olisi alkua, jotka tiedot voi kohta tarkistaa rippikirjoista, jotka on jo Jämsän osalta skannattu tietojeni mukaan ja jotka tulevat jonkin ajan päästä varmaankin SSHY:n palvelimelle.

[Antti Järvenpää]

Sanotaan nyt niin, että oma epäröinti perustuu siihen, että katsoin nuo tiedot Jämsän syntyneistä ja vihityistä. En ole juuri muita lähteitä lukenut, paitsi, että tänä kesänä käsiini osui Brita Polttilan kirjoittama historia Hertta Kuusisesta, jonka luin siitä mielenkiinnosta, että isäni isoäiti oli piikana nuoruudessaan Luhangan Nisulan kartanossa, joka oli Saimi Kuusisen syntymäkoti. Siinä kirjassa oli valitettavan vähän sukuhistoriaa ja kirja käsittelee lähinnä Hertan henkilökuvaa ja poliittisia periaatteita.

Lehen nimi on käynyt silmiini usein kahlatessani omia tutkimuksiani Jämsän alueella, mutta ei ole osunut tutkimiini sukuihin. Uskoisin kuitenkin, että nuo poimintani ovat oikein, koska en ole muita Leheneita tavannut siltä alueelta.

[K.Salminen]

Jos olet kiinnostunut Otto Ville K:n juurista, filestani hänestä löytyy seuraavat yleisluonteiset tiedot, paljon yksityiskohtaisempaa minulla hänestä on, jotka olen onkinut ylös, mutta en niitä tässä esittele, koska se veisi noin 15 sivua palstatilaa.

Terv. KS
Otto Ville Kuusisen sukujohto


Isän puolelta:
Kuusisen suku


Otto Ville Kuusisen suku isän puolelta on luultavasti vanhaa rautalampilaista perua, vaikka kirkonkirjojen puutteellisuuden vuoksi sitä ei voida varmasti todistaa. Sukutaulussa 1. esiintyvä Paavali Paavalinpoika lienee ollut talollinen Rautalammilla. Hänen poikansa Juho tuli vuonna 1743 rengiksi Saarijärven Kangashäkin kylään Ketolaan, nai torpan tyttären ja sai vuonna 1759 Ketolan itselleen samalla kun tila siirrettiin Laukaan pitäjään.

Lapsikatraan monilukuisuuden vuoksi sukuhaara ei kuitenkaan kokonaisuudessaan pysynyt Ketolassa, vaan seitsemäntenä lapsena kymmenestä syntyneen Mikko Jaakonpojan täytyi lähteä etsimään onneaan Rautalammilta, josta hänen poikansa, Otto Villen isoisä vuonna 1845 palasi takaisin Laukaaseen ja meni 3 vuotta myöhemmin (1848) avioliittoon Nurmijärven kylän Lankaniemen torpan tyttären kanssa ja asettui myöhemmin itse viljelemään torpan niukkoja maita. Vilhelm Juhonpoika,Otto Villen isä aloitti myös torpparina, mutta päätyi kuten edellä on käynyt ilmi räätäliksi Jyväskylään. Vasta hän otti käyttöön sukunimen Kuusinen.

Mitään poikkeuksellista lahjakkuutta tai muuta seikkaa ei Kuusisen suvussa ilmene, ellei oteta huomioon Mikko Jaakonpojan sairastamaa isorokkoa tai sitä, että kahdessa peräkkäisessä sukupolvessa lapsia syntyi yhteensä 19. Koska jakajia oli näin monta, ei liene ihme, että suvun sosiaalinen tai taloudellinen asema ei koskaan noussut kovin korkeaksi. Osittain onnen potkuna voi varmasti pitää sitä, että Otto Ville Kuusinen sai käydä koulua, vaikka ilman vanhempien ymmärrystä ja tukea siitä tuskin olisi tullut mitään.

Lähde: JMA/sukuselvitys no 9/1969

Äidin puolelta:
Puttosen suku


Puttosen suku on lähtöisin Savosta, olettavasti Suur-Savon suurpitäjän alueelta, missä 1500-luvulla on asunut Paavali, Pekka ja Lauri Puttonen nimisiä henkilöitä. Näistä Paavali perusti vuonna 1560 hauholaisten omistamaan Lievestuoreen erämaahan Naarantaipaleen uudistalon, jonka isäntänä hän oli vuoteen 1564. Paavalin poika Pekka Puttonen oli isäntänä 1565-79 ja Pekan poika Paavali Puttonen 1580-1606. Paavalin poika oli sukutaulussa vaimonsa kanssa esiintyvä Nuutti Puttonen.

Päinvastoin kuin Kuusiset Puttoset olivat varsin merkittävä talollissuku Laukaassa ja Rautalammilla, vaikka Sofia Erikaan, Otto Villen äitiin johtava haara ei sosiaalisesti pysynytkään samalla tasolla kuin emätaloon tai Rautalammille Kellanniemeen jäänyt haara, vaan sortui torppareiksi, itsellisiksi ja sotamiehiksi. Syyt olivat samat kuin Kuusisen suvussa ja yleensäkin maaseudulla; lapsia oli liikaa, vaikka sodat ja katovuodet enimmäkseen verottivat nuorinta väestöä.

Juho Matinpoika Puttosesta tiedetään mielenkiintoinen yksityiskohta (huomattavaa muuten, että sukunimi Puttonen säilyi koko ajan). Hän sai näet päästessään ripille vuonna 1827 Uuden testamentin poikkeuksellisen hyvästä lukutaidostaan. Muutoin näyttävät Puttoset kuin Kuusisetkin olleen lukutaidoiltaan ja lahjoiltaan sekä tavoiltaan varsin normaaleja. Ripillä ja kinkereillä käytiin säännöllisesti.

Lähde: Nils Berndtsonin sukuselvitys 4.9.1969.


Sanotaan nyt niin, että oma epäröinti perustuu siihen, että katsoin nuo tiedot Jämsän syntyneistä ja vihityistä. En ole juuri muita lähteitä lukenut, paitsi, että tänä kesänä käsiini osui Brita Polttilan kirjoittama historia Hertta Kuusisesta, jonka luin siitä mielenkiinnosta, että isäni isoäiti oli piikana nuoruudessaan Luhangan Nisulan kartanossa, joka oli Saimi Kuusisen syntymäkoti. Siinä kirjassa oli valitettavan vähän sukuhistoriaa ja kirja käsittelee lähinnä Hertan henkilökuvaa ja poliittisia periaatteita.

Lehen nimi on käynyt silmiini usein kahlatessani omia tutkimuksiani Jämsän alueella, mutta ei ole osunut tutkimiini sukuihin. Uskoisin kuitenkin, että nuo poimintani ovat oikein, koska en ole muita Leheneita tavannut siltä alueelta.

[JHissa]

Kansallisbiografia, joka löytyy myös netistä
http://www.kansallisbiografia.fi/
ilmoittaa Tuuren ja Emil Lehénin vanhemmiksi puuseppä Juho Lehénin ja hieroja Erika Grönqvistin.

[Antti Järvenpää]

Kun kaikenlaista kirjatietoa tuntuu olevan laidasta laitaan, kävin lopulta läpi noita Jämsän rippi- ja historiakirjoja. Tulos on seuraava:

Jämsän syntyneissä s.28.4.1893 kast. 19.5.1893 on Tuure Waldemar; Par. its. Juho Lehén Kosken rusth, vo. Erika Samuelintr. Test. Tehtaantyömies Emil Jokinen vo. Maria

Jämsän rippikirjasta 18771-1880 s.576 Kähön kylän Tikan Rasimäki talosta löytyy Tuuren isä renki Johan Gustafsson s.19.2.1854, vht. Gustaf Lehen ja Anna Elisabet Johansdr. Tuuren äiti löytyy Mottilasta s.545 p. Erika Samueldr. s.9.6.1855, vht Seppolan Rapakon tp. Samuel Gustafsson ja Amalia Adamsdr.

RK 1853-1861 Wakaslahti s.118 Gustaf ----- Lehen s.14.X 1817 ja Anna Elisabet Carlsdr. 20.(3) 1829. Annan vanhemmiksi tulee tuolla päivänmäärällä Hattumaakari Carl Jöransson ja Eva Stina Andersdr. Joenmäestä, joka ilmeisesti on Juokslahdessa. 14.2.1817 Seppolan Apialassa näyttäisi syntyvän karvarin kisälli Benjamin Lehenille ja Maja Lisa Adamsdr. Gustaf Adolf niminen poika.

RK 1810-1820 Seppolan Apiala s.91 löytyy Benjamin Lehen s.17.4.1786 ja Maria Elisabet Adamsdr. s.21.12.1787. Benjaminin kohdalla on paljon pientä tekstiä ja ainakin tieto ifr. Åbo.

Jämsän vihityistä sitten löytyy tieto, että Benjamin Lehen ja taloll.tr. Seppolan Taurialasta Maria Elisabet Adamsdr. on vihitty 1.1.1817. Maria Elisabetin vanhemmat näyttäisivät olevat Seppolan Taurialan talollinen Adam Johansson ja Helena Carlsdr.

Jäihän tuohon vielä selviteltävääkin, mutta tärkein tieto olisi kai, että Lehen nimi näyttäisi tulleen Turun seudulta Jämsään.

[Antti Järvenpää]

Tuo kansallisbiografian tieto, että Tuuren äiti olisi Erika Grönqvist herättää mielenkiintoa, sillä Grönqvistit ovat Jämsän Kerkkoilan ratsutilallisia.

En nyt jaksa asia tarkastaa, mutta ensimmäinen tuntemus on, ettei torpparin vaimo voisi olla Grönqvist, mutta takana saattaa olla kyllä ketju, jossa nimi tulee useamman sukupolven takaa. Arvaukseni olisi, että Erikan isä Samuel oli Jämsän Kerkkoilan Änkän ratsutilan poika, jolloin isä olisi Änckän ratsutilallinen Kustaa Heikinpoika ja äiti Anna Liisa Samuelintytär. Tuon em. Kustaan isä oli oletettavasti Änkan isäntä ja aikaisemmin Kerkkoilan renki Heikki Laurinpoika ja äiti Anna Maria Grönqvist.

Katselin myös Hiskiitä Turusta, ja löytyisikö sieltä sopivaa Benjaminia. Jos arvata pitäisi, sopisi 27.9.1786 Turun suomalaisessa seurakunnassa Hushållerska Cristina Enrothille syntynyt Beniam aika hyvin Benjamin Leheniksi. 27.9 voisi hyvinkin muuttua epäselvien kopiointien kautta päiväykseksi 17.4.

Nämä nyt oli arvauksia, jotka pitäisi tarkistaa rippirjoista. Mikäli tuo Grönqvist arvaus pitää paikkansa, on Tuure Léhenin juuret vahvasti myös Jämsän papistossa Svanstrupe suvun ja sen avioiden kautta.

[K.Salminen]

Löytyykö nahkuri Benjamin Lehenin kuolinaikaa, paikkaa ja ikää Jämsästä?

Kari Salminen


Tuo kansallisbiografian tieto, että Tuuren äiti olisi Erika Grönqvist herättää mielenkiintoa, sillä Grönqvistit ovat Jämsän Kerkkoilan ratsutilallisia.

En nyt jaksa asia tarkastaa, mutta ensimmäinen tuntemus on, ettei torpparin vaimo voisi olla Grönqvist, mutta takana saattaa olla kyllä ketju, jossa nimi tulee useamman sukupolven takaa. Arvaukseni olisi, että Erikan isä Samuel oli Jämsän Kerkkoilan Änkän ratsutilan poika, jolloin isä olisi Änckän ratsutilallinen Kustaa Heikinpoika ja äiti Anna Liisa Samuelintytär. Tuon em. Kustaan isä oli oletettavasti Änkan isäntä ja aikaisemmin Kerkkoilan renki Heikki Laurinpoika ja äiti Anna Maria Grönqvist.

Katselin myös Hiskiitä Turusta, ja löytyisikö sieltä sopivaa Benjaminia. Jos arvata pitäisi, sopisi 27.9.1786 Turun suomalaisessa seurakunnassa Hushållerska Cristina Enrothille syntynyt Beniam aika hyvin Benjamin Leheniksi. 27.9 voisi hyvinkin muuttua epäselvien kopiointien kautta päiväykseksi 17.4.

Nämä nyt oli arvauksia, jotka pitäisi tarkistaa rippirjoista. Mikäli tuo Grönqvist arvaus pitää paikkansa, on Tuure Léhenin juuret vahvasti myös Jämsän papistossa Svanstrupe suvun ja sen avioiden kautta.

[Swanfoth]

Koulukaverini Jukka Rislakki, jolle vihjaisin linkillä tästä keskustelusta, myönsi sotkeneensa isän ja veljen sekä pyysi välittämään seuraavan tiedon:
"Lehenistä on yksi luku myös Örnul Tigertedtin kirjassa Hemliga stämplingar. Kirja on hyvin mielenkiintoinen - ja hyvin harvinainen. Sitä ehdittiin painaa jatkosodan lopulla vain muutama kappale, ja tietääkseni ainoa täydellinen, kuvitettu laitos on luettavissa Åbo Akademin kirjastossa. Jukka"

Häneen saa yhteyden omalla nimellään Skype-linjalla lähes milloin tahansa ;-)

[K.Salminen]

Ei Rislakki ole ainoa, joka on mennyt metsään Tuure Lehenistä kirjoittaessaan. Helsingin yliopiston poliittisen historian laitoksen (nykyisin yhteiskuntahistorian laitos) tutkijan Joni Krekolan väitöskirjassa, jonka ohjaajina ja esitarkastajina ovat olleet sellaiset "meritoituneet" suomalaisen kommunismin tutkijat kuin Turun yliopiston prof. Kimmo Rentola ja Tauno Saarela, Stalismin lyhyt kurssi, Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926-38, Helsinki 2006, esitetään sivulla 427 taulukko "Sivutoimiset opettajat Lenin-koulun suomalaissektorissa" Lehenin kohdalla mainitaan opetusalue: organisaatiotyö, ja synnyinpaikkana: 1893 Pori.(?)

Kun tuo Jämsänkosken kunnan Lehenin kirjaluettelokaan ei ollut täydellinen, lisättäköön että Tuure Lehen kirjoitti Kominternin pääsihteerin alaisuudessa olleessaan (O-V. Kuusisen Kominterniin toimiin käskemänä) salanimellä Alfred Langer useita kapinaoppaita, joista tunnetuin on "Voiton Tie eli kapinaohjeita rautaisena annoksena."
Lehen oli Suomessa kirjottautunut Helsingin yliopistoon lainlukijaksi, missä myös toinen suomalainen NL:ssa punakenraaliksi kohonnut opiskelija Eyolf Matsson opiskeli. Matsson oli ahvenanmaalaisen miljonäärin poika.

Alla mainitun Örnulf Tigerstedtin kirjoitusten ongelma on lähinnä se, että hän tulkitsee kaiken Suomen historiallisen tapahtumisen sisällissodasta eteenpäin lähinnä Etsivän Keskuspoliisin silmälasien läpi. Tämä käy hyvin ilmi hänen teoksestaan "Vastavakoilu iskee. Suomen taistelu neuvostovakoilua vastaan 1919-39. Helsinki 1942.

Sankariksi tietenkin nousee oululaisen kauppaneuvoksen poika Esko Fransinp Riekki (s 29.4.1891 Oulu, kuollut hallitusneuvoksena 30.10.1973 Helsingissä, haud. Ouluun), joka nimitettiin EK:n päälliköksi syyskuun alussa 1923. Riekki kuului ns "kalterijääkäreihin", joka toimi jääkärien, myöhemmin suomalaisten SS-miesten, värvääjänä ja istui tästä toiminnastaan maanpetoksesta epäiltynä Spalernajan vankilassa huhtikuusta 1916 - Aarne Sihvon myöh. puolustusvoimain komentajan, Yrjö Ruuthin myöh. Ruutu ja Vihtori Kosolan ym. tavoin. Kalterijääkärit vapautuivat Spalernajasta maaliskuussa 1917 Venäjän vallankumouksen pyörteissä, jolloin historia näytti ironiansa: Esko Riekki johti rinta rinnan Eino Rahjan ja venäläisten vallankumousjohtajien kanssa vallankumouskulkuetta Pietarissa, joka marssi Venäjän duuman kokouspaikalle Taurian palatsille esittämään kansanjoukkojen vaatimuksia (cf. M.Lackman. Esko Riekki. Helsinki 2007; T. Soikkanen. Yrjö Ruutu. Juva 1991).

Kalterijääkärien myöhemmästä keskinäisestä solidaarisuudesta ja erityisesti Riekin roolista ks. Tapio Turpeinen. Tapaus Into Auer. Hämeenlinna 1995.

T. Kari Salminen




Koulukaverini Jukka Rislakki, jolle vihjaisin linkillä tästä keskustelusta, myönsi sotkeneensa isän ja veljen sekä pyysi välittämään seuraavan tiedon:
"Lehenistä on yksi luku myös Örnul Tigertedtin kirjassa Hemliga stämplingar. Kirja on hyvin mielenkiintoinen - ja hyvin harvinainen. Sitä ehdittiin painaa jatkosodan lopulla vain muutama kappale, ja tietääkseni ainoa täydellinen, kuvitettu laitos on luettavissa Åbo Akademin kirjastossa. Jukka"

Häneen saa yhteyden omalla nimellään Skype-linjalla lähes milloin tahansa ;-)

[Antti Järvenpää]

No kävin hiukan lisää lävitse Jämsän rippikirjoja. Benjamin Lehen on kuollut 16.4.1853 Seppolan Taurialassa.

--------
RK 1810-1820 Seppolan Apiala s.91 löytyy Benjamin Lehen s.17.4.1786 til pag.103 Seppola Kottila
RK 1821-1831 Seppola Kottila s.83 Garf.gesäll. Benjamin Lehen s.12.4.1786 hu Maja Lisa Adamasdr s.21.12.1787; 1824 till p.39
Tp Lehmälä/ Könkolä hus
RK 1831-1842 Seppola Könkölä Rihimäki p.145 tp. Tp. Bejamin Lehen s.12.4.1786 ja vmo; n.1835 till p.562 Vitikkala; til p.123 sockn. skreddare, til p.120 Seppola Apiala; til. p. 124 (1844) Seppola Tauriala.
RK 1843-1852 p.496 till p.501 n. 1849 Seppola Tauriala
RK 1853-1861 p.537 Seppola Ylä-Tauriala Benjamin Lehen kuollut. 16.4.1853 66 är
- - - - -

Sitten tämä Turen äidin puoli, joka näyttää kuin näyttääkin johtavan Jämsän Kerkkoilan ratsutilaan ja Svanstrupen pappissukuun. Tuurella siis, vaikka olikin puusepän poika, oli äitinsä kautta geenit kouluja käyneisiin, joten Tuuren kouluttautumiselle löytyy vahvoja suvun perinteitä.

En käynyt vieläkään lävitse Samuel Gustafssonin vanhempia rippikirjojen kautta, mutta jo pelkästään Hiskiin ja taloluettelojen perusteella on vahva näyttö, että tuo loppu johtaa Kerkkolan ratsutilaan ja Svanstrupen pappissukuun.

------
Tuuren äiti löytyy Mottilasta s.545 p. Erika Samueldr. s.9.6.1855, vht RK 1843-1852 p.507 Seppolan Rapakon tp. Samuel Gustafsson s.(30.4).1819 ja Amalia Adamsdr. s.(23.5) 1826
ifr.594 Toivila (Sakari) Läslag 1851; Hiskiin mukaan vihitty 29.12.1850 Sakarista Uk. drg. Samuel Gustafss. ja Tj.pig. Agneta Amalia Adamsdr. Heikilästä.; 1850 ifr p.498 Seppola Ylä-Pietila Samuel Gustafsson (30.5).1819; noin 1847 ifr. p.487 Seppola Kelhä kapellans Boställe, Samuel Gustafsson (30.5).1819; 1844 ifr. p.594 Toivila Läslag Samuel Gustafsson 30.5.1819

Hiski s.30.5.1819 kast.6.6.1819 Änckä/Hopsu Samuel, isä Inh. Gustaf Henricss. s.7.12.1782 ja äiti Anna Lisa Samuelsdr. s.1784
Hiski vihitty 7.9.1804 Änckä ungk. rsth. Gust. Henr.son ja pig. g.dr Elisab. Sam.son Kottilasta
Hiski s.7.12.1782 kast.14.12.1782 Kerckola Gustaf, isä drg. Henr. Larsson ja äiti Anna Maja Grönqvist
Hiski vih. 21.5.1779 Kerckola drg. Henr. Larsson Anna M. Grönqvist
Hiski s.20.12.1747 kast.23.12.1747 Kercola Anna Maria, isä Gust. Gröngvist ja äiti Anna Svanstrupe

Svanstrupe Anna, kast. Jämsässä 15. 2.1710, k. siellä 19.6.1778, vht. Jämsän kpln Svanstrupe Stefan k.1714 ja Florinus Elisabet, s. 1675, k. Jämsässä 22.4.1747, puoliso Jämsässä 9. 10. 1744 ratsutilallinen Grönqvist Gustaf, s. 1702, k. Jämsässä 25.6.1769.

Svanstrupe Stefan k.1714, vht. Jämsän kpln Svanstrupe Erik 1675-1693 ja Lyra Anna, s. 1641, k. Jämsässä 1726.

Svanstrupe Erik 1675-1693, vht Jämsän kpln Svanstrupe Erik 1645-1647 ja Reuter Elisabet (h. 1. aviossaan), k. Laukaassa 1699

Svanstrupe Erik 1645-1647, vht Jämsän khra Svanstrupe Stephanus Mattiiae, 1607-1643 ja Marketta Knuutintytär

- - - - - - - - -

Näitä taustoja kun selvittelee, tulee kyllä mieleen, missä määrin 1918 tapahtumien taustassa oli kyse työväestön ja torppareiden sponttaanista kansannoususta. Johtomiehet ja ideologit olivat yllättävän vahvasti ylemmistä säädyistä ja kouluja käynneitä, josta seikasta ei ole kirjoitettu kovinkaan paljoa.

[K.Salminen]

Kiitos Antti,

jotain tällaista epäilinkin Tuuren taustasta, ottaen huomioon hänen kirjallisen ym. lahjakkuutensa. Ei siinä sinänsä ole mitään ihmeteltävää, jos katsomme Venäjän bolsevikkien johtajia, Vissarion Dzugasvilin ja Jekaterina Gheladzen v 1879 Gronissa syntynyt poika Iosof Dzugasvili eli Stalin poislukien joka tosin oli pappisseminaarilainen (cf Isaac Deutscher. Stalin 1949), monet johtajista olivat taustaltaan juutalaista keskiluokkaa, lähinnä intelligentsiaan luettavia, esimerkkinä vaikkapa varakkaan juutalaisen maanviljelijän David Levinp Bronsteinin ja juutalaiseen keskikuokkaan kuuluvan vaimonsa Annan Yanokassa lähellä Pultavaa 26.10.1879 syntynyt poika Lev, joka oli perheensä viides lapsi. Poika oli saanut nimensä isoisänsä Lev Bronsteinin mukaan, joka oli asettunut Yanokaan. Tuo poika Lev Bronstein tunnetaan paremmin nimellä Leon Trotsky (Isaac Deutscher. The Prophet Armed. Trotsky 1879-1921. Oxford 1954).
Suomessakin, myöhemmin Venäjälle siirtynyt, Kullervo Manner oli papin poika.

T. Kari Salminen

[Antti Järvenpää]

Ehkäpä tästä Benjamin Lehenistä vielä sen verran, että Hiskiistä löytyisi tuon Jämsän rippikirjoissa esiintyvän syntymäajan 12.4.1786 mukainen kirjaus Längelmäeltä seuraavasti:

- s.12.4.1786 kast. 14.4.1786 Tungelois Benjamin, isä Inh: Henrik Matts:s, äiti Anna Joh dr (Huom! Äidin oikea patronyymi oletettavasti Mattsdr.)

Tuon voisi tarkasta joku sellainen, jolla on Längelmäen rippikirjat. Sen verran asiaa katsoin Hiskiistä, että Benjamin ei tuntuisi esiintyvän myöhemmin Längelmäellä, joten tieto olisi ehkä tarkastamisen arvoinen.

Sitten käyttäisin hiukan tilaisuutta hyödykseni Svanstrupe suvun alkujuurien metsästämisen suhteen. Suur-Jämsän historiassa on melko hyvä pappismatrikkeli, jonka lisäksi olen löytänyt, että ensimmäinen Jämsän Svanstrupe tuli Jämsään Hattulasta, jossa hän viljeli Saaren Latokartanoa. Lisäksi hän kirjoitti kuninkaalle latinaksi, joka luultavasti ei ole suurikaan ihme, jos ja kun hän oli käynyt Turun koulun.

Joka tapauksessa olisin kiinnostunut, mistä tuo sukunimi Svanstrupe on otettu - vai onko liikanimi, josta on muotoutunut sukunimi. Samoin kiinnostaisi kaikenlaiset tiedot ja jopa arvelut Stephanus Mattiiæn juurista. Tuossa alla tiedot, mitä minulle on kertynyt tästä sukunsa ensimmäisestä edustajasta.

Svanstrupe Stephanus Mattiiae, Jämsän khra 1607-1643. Mainitaan pappismiehenä Hattulassa aikaisemmin, jossa viljeli Saaristen latokartanoa, mutta oli sittemmin siirtynyt Jämsän kirkkoherraksi (kuninkaan oikaisukäräjät Hattulassa 1616, Hattulan historia). Pelkän arvauksen mukaan voisi olla Tyrvännön Siukolan Matti Niilonpojan jälkeläisiä, jolla sanotaan olleen monta poikaa, jotka lähtivät opintielle ja päätyivät papeiksi. Tunetut pappisjälkeläiset ovat kuitenkin käyttäneet Favorin sukunimeä.

Mainitaan Jämsän kirkkoherrana 1607-43, oli elossa vielä tammik. 1643 (VA 7920:597), vainajana jo maalisk. 1645, jolloin hänen poikansa Erik on allekirjoittanut kymmenysluettelon (VA 7927:785). Omisti eri aikoina tiloja mm. Jaatilassa, Yijälässä (1619-43) ja Kerkkolassa (otti kylän 1629 autiosta viljelykseensä) ja varusti ratsumiehen palvelukseen. Häntä vastaan esitettiin runsaasti valituksia 1618 (Waaranen, Handlingar V, 243-244). Kirjoitti kuninkaalle papinsaatavista valituksen latinaksi (Hämeen historia, Hämeen heimoliitto, Karisto).

Puoliso Marketta Knuutintytär, joka lienee omistanut talon Kerkkolassa.

Lapsia:
Svanstrupe Elias, Turun akatemian deposiittori, k. Turussa 1644;
Svanstrupe Samuel, Jamsän kirkkoherra, k. luult. 1652; TRO 12.1.1634: Pappismies Samuel Stephani Jämsästä valitti Upsalassa opiskelevan veljensä puolesta.
Svanstrupe Johannes, Jämsän kirkkoherra, k. 1665;
Svanstrupe Erik, Jämsän kappalainen, k. 1647;
Svanstrupe Daniel, Jämsän kappalainen, k. luult. 1650;
Svanstrupe Isak, Laukaan kappalainen, k. luult. 1694.

[K.Salminen]

Antti, sen verran puuttuisin tuohon viimeistä edelliseen meiliisi, kohtaan siteeraus:
"Tuuren äiti löytyy Mottilasta s.545 p. Erika Samueldr. s.9.6.1855, vht RK 1843-1852 p.507 Seppolan Rapakon tp. Samuel Gustafsson s.(30.4).1819 ja Amalia Adamsdr. s.(23.5) 1826 ifr.594 Toivila (Sakari) Läslag 1851"

Nyt pelaan Hiskin varassa, kun minulla ei ole Jämsän rk:ja, kuolleiden, syntyneiden ja vihittyjen alkuperäisiä dokumentteja käsissäni.

Ensinnäkään en löydä tuona v 1826 syntynyttä Amaliaa Jämsän syntyneistä:

Valistunut arvaus on että oikea syntymävuosi on 1830. Silloin saamme seuraavaa tietoa:

Erikan äidin Amalia Adamint syntymä Jämsä:
26.12.1830
27.12.1830
Aufvila
Kangais
Rusth. Adam Adamsson
Hedda Johansdr 22
Amalia Vilhelmina


Amalia Adamint vanhempien vihkinen Jämsä:


Vihitty
Kylä
Talo
Mies
Vaimo
Kylä
Talo

27.6.1824

Survonen
Bd.s. u.k. Adam Adamsson
Rusth.dr Hedvig Joh.dr
Auvila
Kangais


Amalian äidin Hedvig Johanint Rosenbergin syntymä Jämsä:

26.1.1808
31.1.1808

Lill Aufvila
Rusth. Johan Rosenberg
Maria Ericsdr
Hedda


Hedvig Johanint vanhempien vihkiminen Jämsässä:

6.7.1806

Kanganpä
uk. rsth.son Joh. Rosenberg
pig. g.dr Maria Ericsdr

Savio


Hedvigin isän syntymä Jämsä:

22.3.1782
24.3.1782

Lill Auwila
garfv. Joh. Rosenberg
Christ. Nordström
Johan


Hedvigin isänisän avioliitto Jämsä:

4.6.1776

Auvila
garfvare gesällen Johan Rosenberg
jungfru Christina Nordström


Hedvigin isänisän syntymä Jämsä:

25.11.1750
29.11.1750

Aufwila
Johan Nordström
Helena Keckonia
Johannes


Jämsä-haudatut:

Kuollut
Haudattu
Kylä
Talo
Henkilö
Kuolinsyy
vv
kk
vko
pv
18.3.1822
5.5.1822
Auvila
Kangas
Rusth. g. Johan Rosenberg
drunckn. i ån
40



29.1.1834
1.2.1834

Syväjärvi
Torp. g. Johan Rosenberg
styng
78





Hedvigin isän Johan Rosenberg junuiorin kuolema 18.3.1822, s 1782
Hedivigin isänisän Johan Rosenberg seniorin kuolema 29.1.1834, s 1756



Amalian isän Adam Adaminp Survosen syntymä Jämsässä:

22.3.1797
26.3.1797

Survonen
bn. Adam Samuelsson
Maria Simonsdr
Adam


Adamin vhpien avioliitto Jämsässä, Hiskin perusteella 1792/3 :





Adamin isän Adam Samulinp kuolema Jämsä:

10.4.1823
13.4.1823

Survonen
Hemm.v. g. Adam Samuelsson
andtäppa
56

S 1767

Adamin isän Adam Samulinp syntymä Jämsä:

Syntynyt
Kastettu
Kylä
Talo
Isä
Äiti
Lapsi
9.4.1766
10.4.1766

Mattila
bn. Salom. Jöranss.
Eva Ersdr.
Adam


Adam Samuelinp äidin Eva Eriksdr kuolema:
Jämsä:

15.3.1822
24.3.1822

Ongiaisniemi
Bd.enk. Eva Ericsdr
svulln.
74

S 1748

Adam Samulinp vaimon Maria Simont kuolema Jämsä:

9.8.1805
11.8.1805

Survonen
bn Adam Sam.sons h.u Maria Sim.dr
barnsb.
34
6

S 1771

Maria Simont syntymä Jämsä:

14.5.1775
18.5.1775

Hanhiniemi
torp. Sim. Johanss.
Marg. Johansdr.
Anna Maria


Voitko kommentoida?

T. Kari Salminen

[Antti Järvenpää]

RK 1843-1852 Jämsän Heikkilä p.485 Agneta Amalia Adamsdr s. 24.6.1826, ifr. p. 487 Kelhä Kapellans bohl. Agneta Amalia Adamsdr s. 24.6.1826, ifr p.275 1849 Kähöis Tikka, ifr.p.273 Kähöis Uuusi-Kurra Agneta Amalia Adamsdr s. 24.6.1826, ifr. p. 507 Rapakko torppa Amalia Agneta Adamsdr 24.6.1826; til p.252 ja aivan oikeassa laidassa epäselvä merkintä joka voisi olla viittaus muuttokirjaan. Sivun 252 talo on Jämsän Saaren Iisakkila, jossa Amalia kohdalla merkinnät ifr.p.507 till p.273.

Koska nyt näyttäisi, että tuo Agneta Amalian syntymäpäivä usean selvän rippikirja merkinnän perusteella on 24.6.1826, on hän kaikesta päätellen sama kuin Hiskiin mukaan Petäjäveden Urrilassa 24.5.1826 syntynyt samanniminen.

HISKI merkintä; s.24.5.1826 kast. 25.5.1826 Pätäjävesi Utria Adam Samuelsson Lena Ersdr. 31 Agneta Amalia

Petäjäveden lastenkirjasta 1815-1855 löytyy kohdasta s.193 Petäjävesi Urria Nybygge Agneta Amalia Adamsdr s. 24.6.1826 muuttanut Jämsään 18.6.1848 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/petajavesi/lastenkirja_1815-1855_uk429/97.htm

Kun katsoo Petäjäveden syntyneitä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/petajavesi/syntyneet_1801-1841_uk429/70.htm huomaa, että ilmeisesti Petäjäveden mustienkirjojen tallentajalle on tässä kohdassa tullut virhe. Oikea syntymäaika on 24.6.1826. Ilmeisesti tallentaja ei ole aikanaa huomannut aivan kirjan ylälaidassa olevaa kuukauden muutosta ja näin ollen seuraavat 4 nimeä on tulkittu toukokuulle, vaikka ne tuossa alkuperäisessä ovat selvästi kesäkuulla.

Eli seuraavat 4 syntymäkirjausta Petäjäveden syntyneissä pitäisi olla kesäkuulla:
9.5.1826 11.5.1826 af Kuivasmäki Hiankypärämäki Anders Johansson Lisa Samuelsdr. 40 Maria Elisab.
16.5.1826 18.5.1826 Kindaus Mäenpää Filip Michelsson Eva Ericsdr. 35 Elisabeth
20.5.1826 24.5.1826 Kindaus Kytölä Filip Ericsson Lena Ersdr. 26 Helena Xstina
24.5.1826 25.5.1826 Pätäjävesi Utria Adam Samuelsson Lena Ersdr. 31 Agneta Amalia

No Hiskiissähän näitä ei korjata, jos virhe on jo mustissa kirjoissa, mutta huomautuksena voisi olla oikea kuukausi.


Agneta Amalia on siis Petäjäveden Urrilan tyttäriä. Ehkä kuulolla on joku Petäjäveden tuntija, joka tuntee tuon Urrilan uudistalon historian. Paikka näyttäisi olevan aivan Petäjäveden, Keuruun ja Koskenpään rajalla http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=305&map.y=293&cx=3397038&cy=6901346&scale=400000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI&tool=siirra joten paikan asukkaiden historia voi olla useamman kunnan alueelta.

[K.Salminen]

Kiitos Antti,

tietosi on hyvin verifioitu, korjaan ne Lehen-fileeni.
Kun vielä saisi tuon Benjam Lehenin syntymän verifioitua, mikä siis on tässä vaiheessa "työhypoteesi" tasolla tuo Längelmäellä 12.4.1786 Tunkelon kylässä syntynyt Benjam. Hänen ilmoitetuista vanhemmistaan inhys. Henrik Matssonista ja Anna Johansdr en Hiskin enkä SAYn kautta löytänyt mitään.

Nyt kuuluttaisin Längelmäen rippikirjoihin ja lastenkirjoihin ym. käsiksi pääseviä kumoamaan tai vahvistamaan ylläolevan työhypoteesin.

T. Kari Salminen

[Antti Järvenpää]

Kun nyt kerran on aloitettu selvittämään näitä Jämsän seudulta kotoisin olleita punaisten johtomiehiä, niin tietääkö kukaan Ali (Aleksi) Aaltosen http://fi.wikipedia.org/wiki/Ali_Aaltonen tarkempaa syntymäpäivää tai vanhempien nimiä.

Kun katselen Jämsän syntyneitä, on siellä runsas 20 mahdollista Aleksia tai Aleksanteria vuodelle 1884, joka pitäisi olla tämän henkilön syntymävuosi.

[Antti Järvenpää]

Ohessa olisi Jämsässä 1884 Jämsässä syntyneet Aleksit ja Aleksanterit. Jos Ali Aaltosen syntymävuosi pitää paikkansa, hän oli joku näistä.

15.1.1884 3.2.1884 Aleksanter p.441 Kalmavirran kylä tp. Emil Johanneksenpoika Sievälä vo. Ida Joonaantr.
21.3.1884 30.3.18884 Aleksi p.1092 Mäkelän tlsta Mnm. Juho Juhonpoika vo. Ida Anna Liisantr.
10.4.1884 13.4.1884 Aleksi p.210 Alhon kylä tp. Severus Papinnoro vo. Ida Karolina Niklaantr.
13.4.1884 17.4.1884 Oskar Aleksander p.1177 Witikkalasta Suntio Aleksander Holmgren vo. Eva Lisa Kallentr.
15.5.1884 25.5.1884 Aleksi p.246 Honkalan Maskulasta Mnm. Kalle Kallenpoika vo. Johanna Kallentr.
19.5.1884 22.5.1884 Aleksi p.496 Kaukkialan Peltolan tpsta iht. Adolf Jokinen vo. Maria Erikintr.
15.6.1884 22.6.1884 Aleksi Adolf p.99 Auvilan Kankaanpirtistä ihtell. Kustaa Kallenpoika vo. Maria Antintr.
15.6.1884 26.6.1884 Aleksi p.67 Köykästä Mnm. Kalle Juhonpoika vo. Edla Erikintr.
29.6.1884 3.7.1884 Aleksander p.632 Kerkkolan kylä tall. Kalle Änkkä vo. Eva Emilia Joonaantr.
25.6.1884 6.7.1884 Aleksi David p.499 Kaukkialasta tp. kalle Kustaanpoika Kiiskilä vo. Miina Juhontr.
5.7.1884 13.7.1884 Joonas Aleksi p.1155 Wierelän kylä tall. Kalle Ylä-Rekola vo. Selma Juhontr.
6.7.1884 12.7.1884 Joonas Aleksi p.864 äpärä Ruotsulan Puttolasta piika Erika Niklaantr.
31.7.1884 3.8.1884 Aleksi p.222 Heikkilän Lähteenlevosta iht. Emil Manunpoika vo. Amanda Wilenius
8.7.1884 13.7.1884 Aleksis p.675 Olkkojärvan tpsta kesti Kasper Daavidinpoika vo. heta Davidintr.
2.8.1884 5.8.1884 Aleksi p.647 Kerkkolan Lahnajoesta Iht. Kasper Kallenpoika vo. Amanda Matintytär
7.8.1884 17.8.1884 Wäinö Aleksander p.429 Sainiemen tpsta iht. Joonas Taavetinpoikavo. Karoliina Arwintr.
22.8.1884 24.8.1884 Iivar Aleksi p.1107 Walkealuomenkylä tp. Ismael Luikala vo. Amanda Kallentr.
25.8.1884 4.9.1884 Emil Aleksander p.675 Asemen Köykästä kesti Aleksander Kallenpoika vo. Rosa Kallentr.
26.8.1884 27.8.1884 Johan Aleksis p.1059 Toivilassa tp.pka. Johan Kurjenmäki vo. Iida Erikintr.
7.10.1884 12.10.1884 Aleksi p.175 Hauvalan kylästä tp. Juho Kuusistonlepo vo. Maria Kallentr.
22.11.1884 30.11.1884 Alexius p.1036 Säyrilän kylästä tp. Niklas Taarala vo. Edla Maria Samulintr.
25.12.1884 30.12.1884 Aleksis p.1041 äpärä Ala-Tolmun tlsta tall.tr. Hilda Juhontr.

Pystyisikö joku karsimaan listaa lyhyemmäksi tai tietämään oikean henkilön.

[JHissa]

Kun nyt kerran on aloitettu selvittämään näitä Jämsän seudulta kotoisin olleita punaisten johtomiehiä, niin tietääkö kukaan Ali (Aleksi) Aaltosen http://fi.wikipedia.org/wiki/Ali_Aaltonen tarkempaa syntymäpäivää tai vanhempien nimiä.

Kun katselen Jämsän syntyneitä, on siellä runsas 20 mahdollista Aleksia tai Aleksanteria vuodelle 1884, joka pitäisi olla tämän henkilön syntymävuosi.
Jyväskylän lyseon matrikkelissa:
1200. Aleksi (Ali) Aaltonen, Jämsästä, s. siellä 2. elok. 1884, vht itsellinen Kasper Kallenpoika ja Amanda Matintytär, Lahnajoen Kerkkolasta.
Koska Ali oli Venäjän armeijan luultantti, lisätietoja voisi löytyä sotilasmatrikkeleista.

Terveisin Johannes Hissa

[K.Salminen]

Morjens Antti taas, Ali Aaltosesta s 2.8.1884. Alleviivasin Alin syntymän allolevaan luetteloosi.
Alinhan ampui Lahdessa 1918 jo näillä palstoilla käsittelmäni, vaihtoehtolääkäri Karadzicin, virolainen kollega veri-Kalm, myös vaihtoehtolääkäri ja eversti. Joka teoistaan olisi ilman muuta nykyään myös Haagin tuomioistumuimessa, Hans Kalmin meriittilistaan kuuluu mm. Kuhmoisten Harmoisten verilöyly, 200 naisen teloittaminen Lahdessa 1918 sekä veriteot Pohjain Poikain retkellä Baltiassa (ks. A.Roselius. Teloittajien jäljillä.2006; T.Tukkinen Naiskapinallisten teloitukset Lahdessa. 2007; M. Tikka. Terrorin aika. 2008; J.Niinistö. Heimosotien historia 1918-1922. 2005.)

Oli onneton sattuma, että Kalm pääsi jatkosodan jälkeen pakemaan Yhdysvaltoihin, Stalinin huomassa hän olisi saanut meriittiensä mukaisen palkinnon.

Ali Aaltosen teloitukseen Kalm oli lähtenyt oikein itse mukaan, ja todennut Alille: "saatte kuolla oikein upseerin kädestä". Ylikankaan (2004, 470) mukaan Kalm oli kysynyt Aaltoselta Lahden vankileirillä oliko tämä osallistunut murhiin, ryöstöihin, varkauksiin ja muihin pahantekoihin. Aaltonen oli vastanut Kalmille: "Jos itse olette upseeri, niin älkää tuollaisilla kysymyksillä häväiskö upseeria itsessänne". Aaltonen kohtasi teloitusryhmän sitomattomin silmin paperossi hampaissa.(mt)

Aikaisemmin viittaamani kansanvaltuuskunnan pj Kullervo Akilles Manner oli syntynyt 12.10.1880 Kokemäellä kirkoherralle. Hänen veljensä oli varatuomari Arvo Manner Viipurin läänin maaherra (A.Hyvönen 1978, 218-19; J. Paavolainen 1967, 223).

T. Kari Salminen



Aaltonen, Aleksi (Ali),
2.8.1884 - 1918
Vanhemmat: itsellinen Kasper Kallenpoika ja Amanda
Matintytär, Kerkkolan kylän Lahnajoelta.
Naimaton.

Pääsi Jyväskylän Klassillisen lyseon 2. luokalle,
erosi 7. luokalta 1903.
Meni 1904 sotaväkeen, sen jälkeen Sotakouluun,
osallistui Japanin sotaan, yleni aliluutnantiksi (?).

Sittemmin Suomessa sosialistisena sanomalehtimiehenä
Turussa, Viipurissa ja Kotkassa, huomattu puoluemies.
1918 aluksi punakaartin päällikkö, sittemmin alemmissa
asemissa, joutui Lahden saartorenkaassa valkoisten
käsiin ja ammuttiin Hennalan vankileirillä toukokuussa 1918.



Ohessa olisi Jämsässä 1884 Jämsässä syntyneet Aleksit ja Aleksanterit. Jos Ali Aaltosen syntymävuosi pitää paikkansa, hän oli joku näistä.

15.1.1884 3.2.1884 Aleksanter p.441 Kalmavirran kylä tp. Emil Johanneksenpoika Sievälä vo. Ida Joonaantr.
21.3.1884 30.3.18884 Aleksi p.1092 Mäkelän tlsta Mnm. Juho Juhonpoika vo. Ida Anna Liisantr.
10.4.1884 13.4.1884 Aleksi p.210 Alhon kylä tp. Severus Papinnoro vo. Ida Karolina Niklaantr.
13.4.1884 17.4.1884 Oskar Aleksander p.1177 Witikkalasta Suntio Aleksander Holmgren vo. Eva Lisa Kallentr.
15.5.1884 25.5.1884 Aleksi p.246 Honkalan Maskulasta Mnm. Kalle Kallenpoika vo. Johanna Kallentr.
19.5.1884 22.5.1884 Aleksi p.496 Kaukkialan Peltolan tpsta iht. Adolf Jokinen vo. Maria Erikintr.
15.6.1884 22.6.1884 Aleksi Adolf p.99 Auvilan Kankaanpirtistä ihtell. Kustaa Kallenpoika vo. Maria Antintr.
15.6.1884 26.6.1884 Aleksi p.67 Köykästä Mnm. Kalle Juhonpoika vo. Edla Erikintr.
29.6.1884 3.7.1884 Aleksander p.632 Kerkkolan kylä tall. Kalle Änkkä vo. Eva Emilia Joonaantr.
25.6.1884 6.7.1884 Aleksi David p.499 Kaukkialasta tp. kalle Kustaanpoika Kiiskilä vo. Miina Juhontr.
5.7.1884 13.7.1884 Joonas Aleksi p.1155 Wierelän kylä tall. Kalle Ylä-Rekola vo. Selma Juhontr.
6.7.1884 12.7.1884 Joonas Aleksi p.864 äpärä Ruotsulan Puttolasta piika Erika Niklaantr.
31.7.1884 3.8.1884 Aleksi p.222 Heikkilän Lähteenlevosta iht. Emil Manunpoika vo. Amanda Wilenius
8.7.1884 13.7.1884 Aleksis p.675 Olkkojärvan tpsta kesti Kasper Daavidinpoika vo. heta Davidintr.
2.8.1884 5.8.1884 Aleksi p.647 Kerkkolan Lahnajoesta Iht. Kasper Kallenpoika vo. Amanda Matintytär
7.8.1884 17.8.1884 Wäinö Aleksander p.429 Sainiemen tpsta iht. Joonas Taavetinpoikavo. Karoliina Arwintr.
22.8.1884 24.8.1884 Iivar Aleksi p.1107 Walkealuomenkylä tp. Ismael Luikala vo. Amanda Kallentr.
25.8.1884 4.9.1884 Emil Aleksander p.675 Asemen Köykästä kesti Aleksander Kallenpoika vo. Rosa Kallentr.
26.8.1884 27.8.1884 Johan Aleksis p.1059 Toivilassa tp.pka. Johan Kurjenmäki vo. Iida Erikintr.
7.10.1884 12.10.1884 Aleksi p.175 Hauvalan kylästä tp. Juho Kuusistonlepo vo. Maria Kallentr.
22.11.1884 30.11.1884 Alexius p.1036 Säyrilän kylästä tp. Niklas Taarala vo. Edla Maria Samulintr.
25.12.1884 30.12.1884 Aleksis p.1041 äpärä Ala-Tolmun tlsta tall.tr. Hilda Juhontr.

Pystyisikö joku karsimaan listaa lyhyemmäksi tai tietämään oikean henkilön.

[K.Salminen]

Lisään vielä tuohon ed. meiliini tiedot Kullervo Mannerin isästä rovasti Gustaf Mannerista (Lähde: Työväentutkimus 2003)

Gustaf Manner, syntynyt 18.2.1849 Pirkanmaalla Ruovedellä, ylioppilas 1873, vihitty papiksi 9.10.1879, suorittanut vakinaista virkaa varten pastoraalitutkinnon 15.10.1883. Hän työskenteli vuosina 1879-1882 ensimmäisessä papinpaikassaan ylimääräisenä pappina (vt. kappalainen) Keski-Satakunnassa Kokemäellä. Täällä Kullervo Manner syntyi.

Tämän jälkeen Gustaf Manner toimi ylimääräisenä pappina (vt. kirkkoherra) Ahvenanmaalla Vårdössä 1882-1884, ylimääräisenä pappina (kirkkoherran virallinen apulainen) Etelä-Hämeessä Hausjärvellä 1884-1885, sitten ensimmäisessä vakinaisessa virassaan kappalaisena läntisessä Hämeessä Sääksmäellä 1885-1886 ja kirkkoherrana Lounais-Satakunnassa Lapissa 1886-1900. Tällöin hän, Kullervo Mannerin ollessa kaksikymmenvuotias, siirtyi kirkkoherran virkaan Etelä-Satakuntaan Vampulaan. Siellä värikkäänä persoonana tunnettu "Ukko Manner" vastasi seurakunnasta neljän vuosikymmenen ajan. Rovastin arvon hän sai vuonna 1913. Gustaf Manner kuoli - kuusi vuotta poikansa Kullervo Mannerin kuoleman jälkeen - 11.1.1943.

KS

[Antti Järvenpää]

Siis:
Vihitty 24.6.1883 Vihtalahden tlsta kesti nuorim. Kasper Kallenpoika ja nuori kesti Amanda Matintytär Lahnajoen tlsta p.1068
Synt. 2.8.1884 kast. 5.8.1884 Aleksi p.647 Kerkkolan Lahnajoesta, isä Iht. Kasper Kallenpoika äiti vo. Amanda Matintytär 31 vuotias eli s.n.1853

Minulla on nuo RK:t vuoteen 1880 asti, joten en pääse kiinni Kasperin ja Amandan syntyaikoihin. Ehkäpä joku voisi arkistossa käydessään katsoa ne Jämsän rippikirjasta 1881-18xx sivulta 647 Kerkkolan Lahnajoesta.