Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Henrik Hansson förmyndare Jacob Kyrön lapsille
Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1629-1632 (z:2)
Käräjät 29.8.1629
Mainitaan Mårten Jacobson Kyrö, ….. till s(alig) Hinrich Hanson
efter lefverska och till hennes son Mestar Mårten …. ….. ….. i Åbo
s(alig) Hinrich Hanson förmyndare varit ….. …..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507571
Käräjät 4.9.1629
Kom för rätten saligs Kyrö Jacobs son, Mårthen Jacobson och taladh?
till saligs Henrich Hanssons fordom slåtz(skriffare?) …... låt..... enkia
och hennes son M: Mårthen om någon …. … som honom och hans
broder är till … … 1594 … theras …. Kyrö Jacob, … bevista
M: Mårthen, …. hans s(alig) fadher …. födt den uthi? xxxx åhr, och
deras yngsta broder Olof i …. åhr ….. …. någån …. till ….. …
framladhe M: Mårthen ….. Borgmestare och Rådz ….. bijttes? Bref …
dat den 27 Marti 1609 för …...... …......
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507573
Miten Henrik Hanssonin leski ja poikansa M: Mårthen muuten liittyvät
Jacob Kyrön perinnönjakoon? Abrahamin Kronikka ketjussa mainitaan
että Henrik Hanssonin 1 puoliso Biretta on kuollut 23.4.1589.
Henrikin poika M: Mårten on pöytäkirjassa mainittu jo 1602 kirjoittaneen
jonkun kirjeen, päivätty Turussa 23.1.1602
Onko Mårten Hansson Biretan poika? Jos olisi toisen vaimon poika
niin 1602 olisi vielä ala-ikäinen.
Käsitin näin että Henrik Hanson on ollut Jacob Kyrön lasten förmyndare.
Ensin jaetaan perinnöstä puolet Jacob Kyrön lapsille (Mårten ja Matts
kaksoset ja Olof ) (sama isä ja äiti) ja toinen puoli Michel Tijkens
lapsille.
Jatkoa Kuva 17
den 3 februari 1604 ….. s(alig) Henrich Hansson …. ….. han förbyggt
och …. ….... sedhan och framladhe, ... M.Mårthen ….. skrift datum Åbo
den 23 Januari 1602 medh Mårthen och Mats Jacobson …. …. under
skrifit, och … salig Sigfred Sigfredson fordom …. ….
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507574
sivun viimeisellä rivillä on; till saligs Henrik Hansson ärffvingar …...
Ei oikein selvinnyt miten Kamreeri Sigfred Sigfredson liittyy näihin
käräjiin. Saman niminnen Kamreeri on haudattu Turussa 10.6.1610
Pöytäkirjassa on perillisten osuudet mainittu, onko myöhemmin tehty
myös jakokirja. 1629 asiaa ei kuitenkaan ole enää käsitelty.
t. Pirkko
Antti Alfthan
01.03.17, 16:14
Laitan tähän vertailun helpottamiseksi Benedictuksen avaaman viestiketjun linkin koskien Valborg Olofsdotter Kyröä http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=34478
Hei
Kiitos linkistä. Tuota kirjoitusta en ollut aikaisemmin lukenut.
Noista Raastuvan pöytäkirjoista en kaikilta osin saanut sanoista selvää.
Mainitut kirjeet vuosilta 1602 ja 1609 on varmaankin jo löytyneet ja
sisältö kerrottu jossakin vanhassa tutkimuksessa.
Liittyen Henrik Hanssoniin
Ensimmäisessä säilyneessä luettelossa kuva 6
Hauta Nro 53 Salig Probstens i Kangasala Mag. Johan Frisij graf …...
till Kyrkkian 1678
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897317
samassa kuvassa Nro 55 on merkitty på Brinkkala
Johan Frisiuksen haudan myynnistä on digitoitu kirje tästä myymisestä
jonka Israel Alftan hoiti.
Neljännellä rivillä sahlig moder Brita Mårtensdotter ….. ….... ….. graf
Kirjeessä on tehty sukuselvitystä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897334
Kirjeen päiväys 3 Marti 1679
allekirjoitus Israel Alftanus
Matrikkelin tiedoissa mainitaan Johan Frisiuksen 1 pso NN.Mårtensdtr.
Myöhemmässä luettelossa on numero säilynyt vielä samana
kuva 26
Nro 53 salig brobstens i Cangasala mag. Joh. Frisij graf den …... ….
för földt till kyrkian 1678 för 130 …
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897312
Nro 50 En mulgraf sahlig Rådmans Mårthen Sigfridson Salkos ….
…. och borgmästare d.. på
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897317
Hauta nro 55 (55)
Tähän hautaan on merkitty haudatuksi Kamreeri Sigfrid Sigfridson
10.6.1612
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897353
Vanhemmassa luettelossa Nro 55 on merkitty ”på Brinkala”
Katsoin useamman haudoista eri vuosina laaditun luettelon ja numerointi
on hieman muuttunut osalla haudoista.
Ehkä sen vuoksi on oletettu että Johan Frisiuksen hauta on sama kuin
Sigfred Mårtensonin hauta.
Kuva 6 Hauta Nro 46
Begraf … …. sahl hr Efvert Horns …. …
varit Mag Martini Stodii svärfader graf salig Profess. Mag Petreus
prasenderas och salig svärfarders …. för? …...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897317
Kuva 15 Hauta Nro 48
En mullgraf … …. vid Evert Horns ….. …. Tavastens, hvilkan varit
Mårten Stodii svär fadren gfaf på st...... står Henric Hanson som …
…. varit Stodii svärfadren …. denna gfaf … … Professorens Mag.
Petraei sinas föreldran begrafan men nu ….. kyrkan til ….
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897301
Tuo oli ainoa kerta kun löysin Henrik Hanssonista merkinnän.
Biritan hautaa lapsineen en löytänyt noista luetteloista ja tuli nyt
mieleen ajatus kun noita hautojen numeroita on muutettu useamman
kerran niin kenen Biritan hauta on oikeasti ollut 1589.
t. Pirkko
Antti Järvenpää
04.03.17, 19:04
Tässä Pirkon listassa olisi nyt linkki Israel Alftanin selvityksestä esi-isiensä haudasta. Tämä olisi nyt syytä tulkata tarkasti.
samassa kuvassa Nro 55 on merkitty på Brinkkala
Johan Frisiuksen haudan myynnistä on digitoitu kirje tästä myymisestä
jonka Israel Alftan hoiti.
Neljännellä rivillä sahlig moder Brita Mårtensdotter ….. ….... ….. graf
Kirjeessä on tehty sukuselvitystä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897334
Kirjeen päiväys 3 Marti 1679
allekirjoitus Israel Alftanus
Jouni Kaleva
04.03.17, 20:10
Tässä Pirkon listassa olisi nyt linkki Israel Alftanin selvityksestä esi-isiensä haudasta. Tämä olisi nyt syytä tulkata tarkasti.
Jotakin tuommoista olen lukevinani.
Jagh undertecknad tillstår migh hafwa ingåth medh H.s Hög
Ehr: Kyrckoherd och Sampth. Kyrckiorådet wedh domkyrckian
fast och orijggeligit(?) köp om Een mina barn tillfallen efter
deras Sahl Modher Britha Mårtendotters graff liggian-
des uth Järn….
Then fordom Cammararen Sigfredh Sigfredhsson för ben.
min Sahl Swärmodhers fader fader hafwer tillhört her..
uthj och sedermera hans son, fordom Borgmästaren Sahl
Mårten Sigfredson 651 13. Decemb. dödh, blefwen niutas
som icke allenast Kistan är thär liggiande uthan och min
Sahl swärfaders Mag. Johannis Frisij fordon Praepositi..
Sanalla sanoen Israel Alftan myy ensimmäisen vaimonsa esi-isien hautaa lastensa puolesta. Jos jokin on uutinen (ainakin minulle), niin se on on Israelin eka anopin etunimi, joka on Brita.
raino karl
04.03.17, 22:27
Kuva 15 Hauta Nro 48
En mullgraf … …. vid Evert Horns ….. …. Tavastens, hvilkan varit
Mårten Stodii svär fadren gfaf på st...... står Henric Hanson som …
…. varit Stodii svärfadren …. denna gfaf … … Professorens Mag.
Petraei sinas föreldran begrafan men nu ….. kyrkan til ….
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897301
Sain tästä tämännäköisen.
Kuva 15 hauta Nro 48
En mullgraf brede wid Evert Horns gant e-
mot Tavastensn, hwilken warit Martini Stådii
Swärfadens graf, på stenen står: Henrici Hansson
som _ _ _ _ _ warit Stodii swärfader. I denna
graf äro afl. Professorens Mag. Petrell Swär-
föräldrar begrafve, men nu är den Kyrkian til-
hörig.
Antti Järvenpää
04.03.17, 22:55
Tuomiokirkon protokolla 6 tammikuuta 1679, ”Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff.”
Ja sitten tämä Pirkon esiin kaivaman kirjoituksen päiväys on 3 Marti 1679
allekirjoitus Israel Alftanus.
Näissä pyörii samoja nimiä, mutta onko näissä kyse samasta haudasta?
Tämä Pirkon löytämä paketti hautapaikoista ei ole ollut tietääkseni aiemmin meillä esillä. Koko kansiokin on ajoitettu huomattavan myöhäiseksi (1776-1784). Toinen huomio on, että hautanumerot tuntuvat menevän ristiin eri aikoina.
Joka tapauksessa tämä Brita Martintytär on uusi nimilöytö, sillä jos kyseessä on Frisiuksen vaimo, niin Aulis Oja Genos 45(1974), s. 93-95, 128 antaa vaimoksi Anna Martintytär Salko, vanhemmat Turun pormestari Martti Sipinpoika Salko ja Piritta Eerikintytär ja digitaalinen ylioppilasmatrikkeli jättää etunimen avoimeksi, eikä mainitse vanhempia.
Matti Lund
05.03.17, 01:17
En mullgraf brede wid Evert Horns gent e-
mot Tavastens, hwilken warit Martini Stodii
Swärfaders graf, på stenen står: Henric Hansson
som förmenes warit Stodii swärfader. I denna
graf äro afl. Professorens Mag. Petraei Swär-
föräldrar begrafne, men nu är den Kyrkian til-
hörig.
gent e- mot = gentemot = vastapäätä
förmenes (tekstissä 'frömenes' toinen ja kolmas kirjain väärässäjärjestyksessä)
= Henrik Hansinpoika jonka arvellaan olleen Stodiuksen appi
terv M Lu
Jouni Kaleva
05.03.17, 09:36
Ja sitten tämä Pirkon esiin kaivaman kirjoituksen päiväys on 3 Marti 1679
allekirjoitus Israel Alftanus.
Näissä pyörii samoja nimiä, mutta onko näissä kyse samasta haudasta?
Tämä Pirkon löytämä paketti hautapaikoista ei ole ollut tietääkseni aiemmin meillä esillä. Koko kansiokin on ajoitettu huomattavan myöhäiseksi (1776-1784). Toinen huomio on, että hautanumerot tuntuvat menevän ristiin eri aikoina.
Joka tapauksessa tämä Brita Martintytär on uusi nimilöytö, sillä jos kyseessä on Frisiuksen vaimo, niin Aulis Oja Genos 45(1974), s. 93-95, 128 antaa vaimoksi Anna Martintytär Salko, vanhemmat Turun pormestari Martti Sipinpoika Salko ja Piritta Eerikintytär ja digitaalinen ylioppilasmatrikkeli jättää etunimen avoimeksi, eikä mainitse vanhempia.
Päivänselvästi on saman hautapaikan myynnistä kyse. Ensin 6.1.1679 protokollassa todetaan, että Israel tarjoaa hautapaikkaansa myyntiin ja se voidaan lunastaa kirkolle. Tässä kerrotaan, että Sigfrid Mårtensonin nimi on kiveen kirjattuna. Hinta on 130dl kmt.
Sitten 9.3.1679 Israel kirjaa todistuksen, että hän on tehnyt asiassa kaupat. Sama hinta 130 dl. Sama rautahäkki. Vain tieto Sigfrid Mårtensonin nimestä on kertomatta. (tässä jää mielestäni epäselväksi, on kyseessä kamreeri Sigfrid Sigfridssonin isä, vai onko vain protokollaan kirjattu väärin - p.o. Mårthen Sigfridsson?)
Israelin kirjeessä on mielestäni selvästi, että Brita Mårthensdotter on Israelin kuollut anoppi. Samoin mainitaan Israelin kuollut appi Johannes Frisius. Oliko Johannes Frisiuksella kaksi vaimoa?
Lisäksi tässä tuli esiin Mårthen Sigfridssonin tarkka kuolinaika 13.12.1651. Oliko se ennestään tiedossa?
Jouni Kaleva
05.03.17, 10:09
En mullgraf brede wid Evert Horns gent e-
mot Tavastens, hwilken warit Martini Stodii
Swärfaders graf, på stenen står: Henric Hansson
som förmenes warit Stodii swärfader. I denna
graf äro afl. Professorens Mag. Petraei Swär-
föräldrar begrafne, men nu är den Kyrkian til-
hörig.
gent e- mot = gentemot = vastapäätä
förmenes (tekstissä 'frömenes' toinen ja kolmas kirjain väärässäjärjestyksessä)
= Henrik Hansinpoika jonka arvellaan olleen Stodiuksen appi
terv M Lu
Siis hautakivessä lukee: Henric Hansson. Tämä lienee siis kiveenhakattu fakta ;-))
Henrik Hansson on Mårten Stodiuksen isä. Mårten Stodius on maisteri Anders Petraeuksen appi. Hautaan on haudattu Petraeuksen appivanhemmat. Siis Mårten Stodius vaimoineen on haudattu samaan hautaan kuin isänsä, Henrik Hansson?
Antti Järvenpää
05.03.17, 10:13
Aulis Oja antaa Frisiuksen vaimoiksi seuraavat:
Pso I Salko Anna Martintytär, k. 1652 haud. Turun Tuomiokirkkoon, vht. Turun pormestari Salko Martti Sipinpoika ja Piritta Eerikintytär, pso II 1652 jälkeen ilmeisesti Wenno Margareta kuoli 1658 Kangasalla, vht. Mynämäen khra Wenno Johannes Nicolai ja Brita, pso III Utter Katarina (Hämeenkyrön hist.mukaan), vht. Pöytyän khra Utter Gregorius Olavinpoika ja Valpuri Martintytär,
Digitaalinen ylioppilas matrikkeli antaa seuraavat:
Pso: 1:o N.N. Mårtensdotter († 1652); 2:o Margeta Johansdotter Wenno († 1658); 3:o 1659 Karin Grelsdotter Utter tämän 1. avioliitossa († 1694).
Eli jos nyt oletetaan, että dokumentissa oleva Brita Martintytär olisi Frisiuksen I vaimo, niin tässä on uusi aikaisemmin esiintulematon alkuperäisdokumentti, jolla vaimon nimi vahvistuu. En ole nyt käynyt läpi näitä muita ilmauksia sukulaissuhteista (siis kaaviota), että meneekö tämä aukottomasta ja oikein. Sofia Frisius avioituu 1662 Israelin kansa ja kuolee 1672. Tuosta pitäisi sitten taaksepäin katsoa, onko kuvio mahdollinen ja oikein.
Matti Lund
05.03.17, 10:36
Päivänselvästi on saman hautapaikan myynnistä kyse. Ensin 6.1.1679 protokollassa todetaan, että Israel tarjoaa hautapaikkaansa myyntiin ja se voidaan lunastaa kirkolle. Tässä kerrotaan, että Sigfrid Mårtensonin nimi on kiveen kirjattuna. Hinta on 130dl kmt.
Sitten 9.3.1679 Israel kirjaa todistuksen, että hän on tehnyt asiassa kaupat. Sama hinta 130 dl. Sama rautahäkki. Vain tieto Sigfrid Mårtensonin nimestä on kertomatta. (tässä jää mielestäni epäselväksi, on kyseessä kamreeri Sigfrid Sigfridssonin isä, vai onko vain protokollaan kirjattu väärin - p.o. Mårthen Sigfridsson?)
Israelin kirjeessä on mielestäni selvästi, että Brita Mårthensdotter on Israelin kuollut anoppi. Samoin mainitaan Israelin kuollut appi Johannes Frisius. Oliko Johannes Frisiuksella kaksi vaimoa?
Lisäksi tässä tuli esiin Mårthen Sigfridssonin tarkka kuolinaika 13.12.1651. Oliko se ennestään tiedossa?
Luin toisenkin rinnakkaisen tekstin.
Teksteissä ei ole nähdäkseni ongelmallisuutta, vaikka niissä on kaksi kirjurin virhettä (olletikin itsensä Israel Eerikinpoika Alftanin tekemiä kirjoitusvirheitä).
Toisin sanoen kahdesta kohtaa teksteistä puuttuu sana "barn"/"barns" lapset/lasten, mutta toisessa se puute välittömästi niin syntaktisesti kuin denotatiivisestikin korjaantuu. Täten siinä ei synny pulmatilannetta tekstin tulkinnan suhteen.
Kysymys on siis Israel Alftanin lasten ensimmäisestä aviosta esi-isistä äidin puolelta.
terv M Lu
Ps. Olen viimeaikoina joutunut lukemaan useimmat Israel Alftanin / Alftanuksen valitukset Isonkyrön käräjiltä. Niistä kyllä heijastuu tietynlainen keskinäinen luottamuksen puute Israelin ja seurakuntalaisten välillä. Israel ei näytä pääsevän vapaaksi siltä epäilyltä, että häntä yritetään jatkuvasti vedättää ja juksata. Toisaalta ilmenevät ristiriidat eivät ole suuria eikä Israelin ja seurakuntalaisten suhteita voida luonnehtia kauttaaltaan tulehtuneiksi, vaan jonkinlaista molemminpuolista epäluottamusta silloin tällöin ilmenee.
Luulen, että taustalla on tyytymättömyys Isonkyrön kirkkoherran valintaan Isaacus Brenneruksen jälkeen. Isännät lähettivät miehensä Turkuun piispan puheille esittämään toista. Tämä nimetään käräjäpöytäkirjoissa. Piispa ja konsistori valitsivat ehdotuksen vastaisesti Israel Alftanuksen. Mitään ennakkoluuloa ei varmankaan ollut Israelia vastaan eikä vastaehdokaskaan vaikuta olleen pohjalaista sukua.
Benedictus
05.03.17, 22:53
Jotakin tuommoista olen lukevinani.
Lainaa:
Jagh undertecknad tillstår migh hafwa ingåth medh H.s Hög
Ehr: Kyrckoherd och Sampth. Kyrckiorådet wedh domkyrckian
fast och orijggeligit(?) köp om Een mina barn tillfallen efter
deras Sahl Modher Britha Mårtendotters graff liggian-
des uth Järn….
Then fordom Cammararen Sigfredh Sigfredhsson för ben.
min Sahl Swärmodhers fader fader hafwer tillhört her..
uthj och sedermera hans son, fordom Borgmästaren Sahl
Mårten Sigfredson 651 13. Decemb. dödh, blefwen niutas
som icke allenast Kistan är thär liggiande uthan och min
Sahl swärfaders Mag. Johannis Frisij fordon Praepositi..
Sanalla sanoen Israel Alftan myy ensimmäisen vaimonsa esi-isien hautaa lastensa puolesta. Jos jokin on uutinen (ainakin minulle), niin se on on Israelin eka anopin etunimi, joka on Brita. __________________
Jouni Kaleva
Konnevesi
------------------------
Yllä oleva teksi varmistaa, että kamreeri Sigfrid Sigfridssonin hautaan on haudattu poikansa pormestari Mårten Sigfridsson ja myös tämän tytär Brita Mårtensdotter, khr Johannes Frisiuksen 1. vaimo.
Hauta kuului Frisiukselle ja periytyi Israel Alftanuksen lapsille heidän äidinperintönään.
Tästä Israel Alftanus on vielä kirjeitse tehnyt selvityksen 3.3. 1679.
------------------------
Tuomiokirkon protokolla 6 tammikuuta 1679, ”Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff.”
------------------------
Yllä on eräs seikka, joka mietityttää.
Kuten tiedämme, on kamreeri Sigfrid Sigfridssonin hauta Brinkkalan kuorissa keskellä lattiaa olevan suuren hautapaaden alla, missä paadessa on täälläkin esillä ollut teksti ja keskellä tuo puumerkki tunnus.
I S:t Johannes kapell i Åbo domkyrka, tidigare kallat Brinkkala-koret, finns en i golvet inmurad gravsten med följande inskrift: "Anno 1612 den 10 juni afsomnade i Gudi erlig och välförståndig man Sigfredh Sigfredsson fordom cammarerare i Finland hvilkens sjel Gudh nådeligen beware och en frögdeful uppståndelse förläne" samt "Denna sten och rum hör till Sigfredh Sigfredsons arfwingar." Stenens storlek är 145 x 239 cm. I dess mitt finns ett bomärke i en sköldliknande inramning.
Det gör inte heller bomärket på gravstenen. Bomärkesforskaren Paavo 0. Ekko har påträffat ett liknande närmast i Hamburg.
Yllä oelva hauta on siis varmasti Israelin kirjeessä mainittu hauta.
Mutta!
Tuomiokirkon protokolla 6 tammikuuta 1679, ”Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå;
Tässä 6.1.1679 mainitusta haudasta kerrotaan, että öf:r skrifften af steen näkyy Sigfrid Mårtenssoni nimi oppå.
Eli tarkoittaako tämä, että seinässä kiven yläpuolella oli Sigfrid Mårtenssonin nimi?
Eli jos nyt ymmärsin tuon oikein, oli tämän haudan kivi seinän vieressä ja seinässä tuo Sigfrid Mårtenssonin nimi.
Eli kamreerin haudan yläpuolella seinässä ei voi olla nimiä, koska on niin selvästi keskellä lattiaa, eikä kivessäkään ole kenenkään muun nimiä.
Tällöin olisi todella ollut kaksi hautaa, jotka Israel Alftanus myi samoihin aikoihin, joista toisessa Israelin anopin sukua ja toisessa Israel Aftanuksen esi-isiä.
Toin esille ajatuksen, että Israelin isoäidin isä olisi ollut porvari Mårten Kyröläinen, jonka sukuperää ei tunneta.
Saattoi olla myös saksalaista alkuperää, ehkäpä Hampuristakin?
Hei
Sen verran täytyy kerrata että Raatimies/Pormestari Mårten Sigfredson
Salco on haudattu omaan hautaansa Nro 50.
Tässä digikuvassa näkyy kaikki kolme hautaa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897317
Nro 53 oli hauta minkä Israel Alftan myi 1678 (Israel Alftanin nimi
merkitty sivun vasempaan reunaan) ja
Nro 54 ….....
Nro 55 här nästan graf hvilken …........ på Brinkkala ….. ….......
ja jo tässä 1600 luvun luettelossa on merkintä että on myyty
Asessori Starenskiöldille 1690
Vuonna 1724 aloitettu uusi luettelo
Kuva 26
Nro 53 mainitaan edelleen Mag Johan Frisii hautana joka on myyty
1678.
Hauta Nro 55 tässä taas maininta på Brinkkala ja on merkitty
että on myyty Asessori Starenskiöldille 1690
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897312
Vuonna 1735 aloitettu uusi luettelo joka on kirjassa v 1724 edellä
kuva 16
Joku sekaannus luettelon tekijälle on tullut ja hautojen numeroinnissa on
sitten tullut muutoksia.
Kuvien numeroinnista näkee että kirjan sivut on sidottu väärään
aikajärjestykseen.
Nro 52 Raatimies Mårten Sigfredson Salko ja hänen hautansa vanha
alkuperäinen numero oli 50 johon on luettelossa nyt merkitty Thorvösten
nimi.
Nro 53 Munkin kuorissa on merkitty
Majuri Claes Johan Wrangel
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897302
Nro 55 on nyt tässä luettelossa merkitty Mag Johan Frisij ja mainitaan
että on myyty kirkolle vuonna 1678. Pitäisi olla Nro 53
Samalla sivulla on merkittynä hauta Nro 57 jonka tiedot jatkuvat
seuraavalla sivulla (kuva 17)
jossa kerrotaan että hauta on ostettu 1690 til Asessoren Starenskjöld
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897303
Hauta oli ostettaessa Nro 55
Tässä kuvassa 11 ja hauta Nro 16 Erik Ketarenii …. Doct Flachsenii
3 rivi …... står Sigfrid Sigfridson...... denna grafen att köpbref af den
15 Jan 1735 …... …. …...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897297
Onko tämä se hauta mihin kamreeri on haudattu?
Vuoden 1724 luettelo kuva 23 Hauta Nro 17 Doctor Flachsenii graf
ei ole mainintaa Sigfred Sigfredsonista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897309
Tämä on viimeisestä kirjasta. Probstens Frisii förra graf b..da vid Kijks
i södra sidan al..... ….. Kyrkan, on väärällä numerolla
Nro 55 mihin on haudattu Kamreeri Sigfred Sigfredson 10.6.1612
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897353
Jos on haudattu. Noiden lukuisien muuttuneiden tietojen jälkeen aloin
epäilemään ettei tässä esitetty tieto olisi kuitenkaan oikea.
Vanhat ögonit ei nyt jaksa enempää kuvien tuijottelua, jatkan myöhemmin
jos on tarpeellista.
t. Pirkko
Antti Järvenpää
06.03.17, 15:49
Tässä Jakob Kyrön pesässä näyttäisi olleen 4 uskottua miestä.
Eli Jakob Kyrön vaimo oli ilmeisesti ollut ensin aviossa Mikko Tijkensin kanssa (4 lasta) ja sitten Jaakko Kyrön kanssa (6 lasta).
Mikon lapsien holhoojiksi tuli Boije Hake ja Jaakko Mikonpoika.
Jaakon lapsien holhoojiksi tuli Boije Hake, Nils Torkilsson ja Henrik Hansson.
Olisiko niin myös, että kun osat ovat samankokoisia, niin ovatko kaikki lapset olleet poikia.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507573
Perintö joka tuli 1594 kuolleen Jacob Kyrön jälkeen
Huilkcken Sölffpenningar och andre partßelar ähre deeltt
och skifften först till Kyrö Jacobs Barn een halffpartt
för theres fäderne och möderne, och then andre halfpartten
ähr deeltt uthi tiiio Liika lotter emillan förb:tde
Michill Tijkens Barn och Sex Kyrö jacobs Barn, alt
huiads som sigh belop på Mickill Tiikis fijre Barn, haf:
uier Boije Haks och Jacob Mickillsson tagidt till sigs
Men then som på Kyrö Jacobs Barn föll bådh för
fadern och Möderne bleff dielss och skifft i tree Liijke
Lotten, Ett lotts togs Boije Hake till sigs meds two Barn
och ett lotts togs Niells Torrkillsson till sigs och
med twå barn, den twidie loothen togs Henrich Hansson
till sigs medh Mårthen och Mats Jacobsson ….
Benedictus
06.03.17, 17:58
Lainaus:
Turun raastuvanoikeus 31.8.1629
Tuli oikeuden eteen Autuaan Kyrö -Jaakon poika, Martti Jaakonpoika ja kohdisti vaatimuksensa autuaan Henrik Hannunpojan, muinoisen linnankirjurin jälkeensä jättämää leskeä ja hänen poikaansa mestari Marttia vastaan jostain määrästä perintöä, joka on langennut hänelle ja hänen veljelleen/veljilleen perintönä vuonna 1594 heidän isänsä Kyrö -Jaakon jälkeen.
Tällöin todisti herra Martti, että hänen autuas isänsä oli elättänyt heitä seitsemän vuotta ja heidän nuorinta veljeään Olavia kolme vuotta, ennen kuin hän oli siirtänyt jonkin määrän perintöä itselleen. Ja toi mestari Martti esiin (Turun) maistraatin (pormestarin ja raadin) sinetöimän perinnönjakokirjan, joka on päivätty 27.3.1609, jossa ilmoitetaan, että he ovat arvioineet samaisen perinnönjaon, jolloin todettiin otetun huostaan mainitulta autuaalta Jaakko Kyröltä kultasormuksia, jotka painoivat 7 luotia, hopeaa 596 luotia, joista 311 luotia oli jonkin verran kullattuja, lyötyä rahaa 385 3/4 taalaria, kuningas Kustaan rahaa 850 markkaa, kuningas Eerikin rahaa 40 markkaa, tinaa 8 leiviskää 8 markkaa, messinkiä 3 leiviskää 14 markkaa, kuparia 8 leiviskää 6½ markkaa, jotka hopearahat ja muut parsellit on ositettu ja jaettu ensin Kyrö -Jaakon lasten kesken puoliksi heidän isänsä äidinperintönä. Ja on toinen puoli jaettu kymmeneen yhtä suureen osaan edellä mainittujen Mikko Tyykin lasten ja kuuden Kyrö -Jaakon lapsen kesken. Ja kaiken sen, mikä on juossut Mikko Tyykin neljän lapsen hyväksi, ovat Boije Hake ja Jaakko Mikonpoika ottaneet haltuunsa.
Mutta se mikä lankesi Kyrö -Jaakon lapsille, niin isän- kuin äidinperintönäkin, on tullut ositettua ja jaettua kolmeen yhtä suureen osaan, joista yhden osan otti Boije Hake itselleen mukaanlukien kaksi lasta. Ja yhden osan otti Niilo Torkillinpoika itselleen mukaanlukien kaksi lastaan. Kolmannen osan otti Henrik Hannunpoika itselleen yhdessä Martti ja Matti Jaakonpojan kanssa, ja juoksee siitä arvioinnin mukaan sitä osuutta kohti, jonka hän on ottanut itselleen rahassa laskettuna, 303 taalaria 18 äyriä.
Sen jälkeen esitti mestari Martti Martti ja Matti Jaakonpoikien todistuskirjoituksen, joka on päivätty Turussa 3.2.1604, joka ilmoittaa, että he ovat jääneet velkaa autuaalle Henrik Hannunpojalle heidän muonituksestaan ja kartanoistaan, joita tämä oli rakentanut ja parantanut, 272 taalaria.
Sitten esitti mestari Martti todistuskirjoituksen, joka on päivätty Turussa 23.1.1602 ja on Martti ja Matti Jaakonpoikien omakätisesti allekirjoittama sekä autuaan Sipi Sipinpojan, muinoisen kamreerin, ja useitten hyvien miesten sineteillä sinetöitynä, joka ilmoittaa, että autuas Henrik Hannunpoika on jo sinä aikana pitänyt sekä Martti että Matti Jaakonpoikaa koulussa seitsemän vuotta ja heidän nuorempaa veljeään Olavia yli kolme vuotta vaatettaen ja muonittaen heidät. Ja tunnustavat he, että ovat kaikesta siitä jääneet velkaa ja ovat velvollisia siitä maksamaan. Lisäksi on Henrik Hannunpoika antanut Matti Jaakonpojalle erän rahaa sinä ensimmäisenä vuotena silloin, kun tämä matkasi Saksanmaalle, minkä hänen siitä annettu maksusitoumuksensa ilmoittaa.
Ja kuten voidaan todellakin nähdä, että Martti Jaakonpojalla ei ole mitään oikeutta vaatia perintöä autuaalta Henrik Hannunpojalta isänsä Kyrö -Jaakon jälkeen, julistettiin, että koska hänen veljensäkin tyytyy tähän, niin on hänen luovuttava turhasta moitteestaan Henrik Hannunpojan perillisiä vastaan.
Yllä on siis porvari Jacob Kyrön perinnönjako, jossa hänen 6 lastaan jaetaan kolmelle holhoojalle.
-miksi linnakirjuri Henrik Hanssonilla on 3 ei selviä.
-lieneekö Nils Torkilssonin huolettavana oleet lapset jaettu Nilsin kuoltua muille.
Kyrö Jacobin 6 lasta saivat siis isänsä äidin perintöä puolet koko perinnöstä.
Toinen puoli jaettiin 10 osaan, joista 4 Michel Tyken lapsille ja 6 Kyrö Jacobin lapsille. Tämä kertoo, että lasten äiti oli ensin Michel Tyken vaimo ja sitten Kyrö Jacobin.
Jos Kyrö Jacob oli Mårten Kyröläisen veli olivat hänen lapsensa linnakirjuri Henrik Hanssonin vaimon Elisabeth Mårtensdotterin serkkuja.
Toisaalta lapset olivat Nils Torkilssonin vaimon Valborg Olofsdotterin langonlapsia.
Kukahan sitten oli tuo Boije Hake tai Hake Boije?
Eräänä lisänä pitää huomata, että Nils Torlilssonin vaimo Valborg oli vielä elossa 1602, mikä selviää alla olevasta Rymättylän Anttilan tiedosta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867855
Antti Järvenpää
06.03.17, 18:34
Huomasin myös tuon aiemmin laittamasi käännöksen.
Noin yleisesti perinnön jaon selvityksestä tulee mieleen:
- 1594 kun Jakob Kyrö oli kuollut, oli hän jo leski.
- pesästä puolet oli Jakob Kyrön perintöä, joka meni hänen lapsilleen
- pesästä toinen puoli oli Jakob Kyrön vaimon perintöä, joka jaettiin sekä Jakob Kyrön, että Mikko Tijkin lasten kesken 10 yhtä suureen osaan.
- Kun osat olivat saman suuruisia niin lapset taisivat kaikki olla poikia.
Kun sekä Henrik Hansson, että Nils Torkilsson liittyvät selvästi Mårten Kyröön, niin kaiketi Jakob Kyrö liittyy samaan joukkoon. Se miten Boije Hake ja Jaakko Mikonpoika liittyvät joukkoon on arvoitus. He lienevät kuitenkin sukua joko Jakob Kyrön vaimolle tai hänen I miehelleen Mikko Tijkille.
Tästä samasta sukulaisuudesta on joitakin kommentteja jo aiemmissa keskusteluketjussa, jotka kuitenkin ovat sammuneet, eikä Jaakko ja Mårten Kyröä oli osattu liittää toisiinsa, kuitenkin tässä olevat huoltajuudet viittaavat vahvasti sukulaisuuteen.
Antti Alfthan
06.03.17, 18:39
Olisiko niin myös, että kun osat ovat samankokoisia, niin ovatko kaikki lapset olleet poikia.
Minulla on sellainen muistikuva, että kaupunkilain mukaan pojat ja tyttäret olisivat perinnön jaossa tasavertaisessa asemassa, toisin kuin maanlain mukaan jaettaessa.
Tämä kannattaisi ehkä tarkistaa joillakin minua(kin) viisaammilla :P
Jouni Kaleva
06.03.17, 20:03
Kuten tiedämme, on kamreeri Sigfrid Sigfridssonin hauta Brinkkalan kuorissa keskellä lattiaa olevan suuren hautapaaden alla, missä paadessa on täälläkin esillä ollut teksti ja keskellä tuo puumerkki tunnus.
I S:t Johannes kapell i Åbo domkyrka, tidigare kallat Brinkkala-koret, finns en i golvet inmurad gravsten med följande inskrift: "Anno 1612 den 10 juni afsomnade i Gudi erlig och välförståndig man Sigfredh Sigfredsson fordom cammarerare i Finland hvilkens sjel Gudh nådeligen beware och en frögdeful uppståndelse förläne" samt "Denna sten och rum hör till Sigfredh Sigfredsons arfwingar." Stenens storlek är 145 x 239 cm. I dess mitt finns ett bomärke i en sköldliknande inramning.
Det gör inte heller bomärket på gravstenen. Bomärkesforskaren Paavo 0. Ekko har påträffat ett liknande närmast i Hamburg.
Yllä oelva hauta on siis varmasti Israelin kirjeessä mainittu hauta.
Mutta!
Tuomiokirkon protokolla 6 tammikuuta 1679, ”Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå;
Tässä 6.1.1679 mainitusta haudasta kerrotaan, että öf:r skrifften af steen näkyy Sigfrid Mårtenssoni nimi oppå.
Eli tarkoittaako tämä, että seinässä kiven yläpuolella oli Sigfrid Mårtenssonin nimi?
Eli jos nyt ymmärsin tuon oikein, oli tämän haudan kivi seinän vieressä ja seinässä tuo Sigfrid Mårtenssonin nimi.
Eli kamreerin haudan yläpuolella seinässä ei voi olla nimiä, koska on niin selvästi keskellä lattiaa, eikä kivessäkään ole kenenkään muun nimiä.
Tällöin olisi todella ollut kaksi hautaa, jotka Israel Alftanus myi samoihin aikoihin, joista toisessa Israelin anopin sukua ja toisessa Israel Aftanuksen esi-isiä.
Toin esille ajatuksen, että Israelin isoäidin isä olisi ollut porvari Mårten Kyröläinen, jonka sukuperää ei tunneta.
Saattoi olla myös saksalaista alkuperää, ehkäpä Hampuristakin?
Vaikeaksi menee tämäkin yhtälö ;)
Siinä haudassa, jonka Israel 1679 myi, oli rautahäkki ja sen yläpuolella (seinällä kait) kiveen kirjoitettuna Sigfrid Mårtenson. Tämä hauta oli kuulunut Sigfrid Sigfridssonille, sitten hänen pojalleen Mårten Sigfridssonille ja sitten tämän tyttärelle Britha Sigfridintyttärelle. Mutta ketä sinne oli haudattu - taitaa olla ihan eri juttu!
Israelin todistuksessahan lukee: "som icke allenast Kistan är thär liggiande" =koska yhtään arkkua ei siellä (haudassa) makaa...(on se vapaa myytäväksi). Lieneekö Sigfrid Sigfridsson (+ jälkeläisiä?) alunperin haudattu tähän, mutta myöhemmin siirretty sinne komean kivipaaden alle?
Benedictus
06.03.17, 20:27
Jouni Kalevan ajatus kuulostaa harvinaisen osuvalta.
Jos ajatellaan, että koko Brinkkalan kuori kerrotaan kuuluneen Sigfrid Sigfridssonille, jos oikein muistan, niin silloin voisi hyvinkin olla niin, että kuorin on hankkinut itselleen Sigfridin isä tai isoisä. Tai ainakin osan siitä.
Kamreeri Sigfrid Sigfridsson on voinut mahtinsa parhaaseen aikaan rakennuttaa tuon lattiassa olevan haudan itselleen ja vanha sukuhauta jäi käytöstä, mutta periytyi jälkeläisille.
Kiinnostavaa on, kuinkahan suuri kamreerin hauta on ollut sisältä, eli paljonko arkkuja sinne on mahtunut?
Hei
Kun Tuomiokirkon protokolassa 6.1.1679 mainitaan Munkin kuorin
haudassa olevasta kivestä missä on Sigfred Mårtensonin nimi, niin
onko siinä myös vuosiluku. Mårten Sigfredson Salcolla on voinut olla
Sigfred niminen poika joka olisi haudattu tähän hautaan.
Raatimies/Pormestari Mårten Sigfredson Salko on haudattu omaan
hautaansa, miksi ei tähän 1679 myytyyn joka onkin koko ajan mainittu
Johan Frisiuksen hautana.
Jos Kamreeri Sigfred Sigfredson on asunut Kirkkokorttelissa niin hänet
mainitaan 1609 leskenä.
Turun kaupungin huonekuntaluettelo 1609 (1711a)
kuva 3 Kyrkio qvart. på Stadens ….....
Mårten Salco husman, ….......1.
oikealla sivulla viimeisenä Enklings Sigfred Sigfredson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1898779
kuva 5 Mättäjärf? qvart. på Stadens …...
Sigfred Sigfredson gård står öde
oikealla sivulla Hinric Hanssons gård …...... 0
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1898781
Register opå them i Åbo Stads boendes …......
kuva 12 Hindric Hansson fordom Sloz …... ….....1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1898788
t. Pirkko
Benedictus
07.03.17, 17:31
Raatimies Mårten Sigfridsson Salko on nykyisen käsityksen mukaan eri henkilö kuin pormestari Mårten Sigfridsson, joka oli kamreeri Sigfrid Sigfridssonin poika.
Rundtin mukaan menee näin:
Mårten Sigfridsson har i genealogiska och historiska verk felaktigt getts tillnamnet Salko, vilket inte förekommer i samband med honom i dåtida handlingar. Detta misstag kommer sig av att en annan persons grav i Åbo domkyrka har förmodats vara hans. I sitt verk "Åbo i genealogiskt hänseende på 1600- och början av 1700-talen" skrev Tor Carpelan om borgmästaren Mårten Sigfridsson: "I förteckningen över domkyrkans gravar år 1689 kallas han Salko." Enligt denna förteckning, som ingår i Carl von Bonsdorffs Åbo historia under sjuttonde seklet,30 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#30) var denna grav en rådman Mårten Sigfridsson Salkos och den var belägen i Kankas-koret. Vår Mårten Sigfridsson var vid sin död inte rådman utan borgmästare och han blev utan tvivel begravd i familjegraven i Brinkkala-koret. Detta bekräftas av Åbo domkyrkas räkenskaper för år 1652, enligt vilka hans dotter, Johannis Frisii hustru, begravdes hos sin salig fader Mårten Sigfridsson i Brinkkala-koret.31 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#31) Rådmannen som begravdes i Kankas-koret kan ha varit den Mårten Salko, som valdes till rådman den 11 maj 1625, men dog kort därefter och bisattes den 2 juli samma år.32 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#32)
--------------------------------
Mikä seikka ei aivan ole tullut selväksi on Kamreerin hautakiveen kirjoitettu teksti, jossa lukee näin:
Denna sten och rum hör till Sigfredh Sigfredsons arfwingar."
Eli hautakivi ja huone kuuluu Sigfrid Sigfridssonin perillisille.
Tuo tarkoittanee, että koko Brinkkalan kuori kuului perillisille, eikä kenellekään ulkopuoliselle osakaan siitä.
Tuo lause hautakivessä voi myös tarkoittaa, että haudan ovat hankkineet tai se on hankittu heti perillisten nimiin, koska kamreeri Sigfrid Sigfridsson oli viimevuosinaan melko suurissa vaikeuksissa kuninkaan kanssa.
Ehläpä hauta arvokkaana omaisuutena olisi voitu myös ulosmitata, jos olisi ollut kamreerin nimissä.
Toisaalta ei liene tiedossa olisiko hauta tehty vasta jälkikäteen pormestari Mårten Sigfridssonin toimesta ja kivi laitettu silloin.
Koska Brinkalan kuorin nimi viittaa Brinkalan taloon, olisi kiinnsotavaa tietää miten se on joutunut Sigfrid Sigfridssonille?
Miten kuori on voinut joutua 1612 mennessä Sigfrid Sigfridssonille kokonaisuudessaan.
Hans Eriksson Brinkala taisi kuolla joskus 1603? aikoihin, poikansa ja tyttärensä vaikuttivat vielä paljon myöhemmin.
Vanhaa juttua Brinkkalan talosta:
Palaan vähän taaksepäin tässä keskustelussa. Muutamia puheenvuoroja sitten kerrottiin kuningas Kustaa Vaasan puuttuneen Brinkkalan asioihin. Kyse oli silloin kivitalosta Turussa, jonka Erik Olofsson oli ostanut Kristina Knutintyttäreltä.
Tarinaa talonkaupoista kerrotaan Tukholman raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa
v.1578.
"Hans Hane osoitti Kuninkaan kirjeellä (nähtävästi Erik XIV) vaimo Kirstille ja hänen pojalleen mainitulle Hans Erikssonille, että em. talo oli verojen vuoksi joutunut kruunulle kuninkaan isän kuningas Kustaan aikana.
Ja vaikka sama talo oli saatu takaisin, oli Olof Eriksson, jonka Kirsti oli ottanut miehekseen mainitun Erik Olofssonin kuoltua, myynyt talon edesmenneelle Nils Birgerssonille 200 Unkarin guldenista, 700 kuningas Kustaan rahasta ja 7 kyynärästä englantilaista kangasta"
Monimutkaisen kaupan selvittely jatkuu, mutta jo tästä käy ilmi ettei kyse ollut maatilasta vaan kaupunkitalosta ja että Erik Olofsson oli joutunut velkoihin valtiolle virkamiehen hommassaan.
Lisäksi kannattaa muistaa, etteivät nämä Brinkkalan sukuun kuuluneet henkilöt olleet aatelisia, vaan tavallisia virkamiehiä ja porvareita Turussa. Vasta Hans Erikson aateloitiin, mutta vain hän ja hänen perillisensä.
Keskustelussa esiintynyt vaimo Kirsti Brinkkalasta oi mielestäni Kirsti Laurintytär, Erik Olofssonin vaimo.
Liisa R
-----------------------
Aulis Ojan mukaan Brinkkalan-suku menisi seuraavasti:
Lauri Niilonpoika (Finne)
- pso I Valpuri Henrikintytär (Fleming), I vaimon I pso Haakon Tidemaninpoika,
- pso II Kristiina Knuutintytär (isä Knut Daninpoika); II vaimon I pso Mauno Olavinpoika
Jolla tytär I aviosta:
Kristiina Laurintytär, pso I Erik Olavinpoika, pso II Olavi Erkinpoika.
Lapsia:
Hannu Eerikinpoika till Brinkkala
tytär, pso Turun kaupunginkirjuri Hannu Hane
Mahdollisesti myös:
- Turun porvari Pietari Eerikinpoika Säämiskämaakari
- Etelä-Suomen kihlakunnankirjuri Matti Eerikinpoika k.1599
Eli Kristiina Knuutintytär oli Erkki Olavinpojan anoppipuoli.
__________________
terveisin
Antti Järvenpää
Kuten ylläolevasta selviää oli porvari Lars Finnellä kaksi vaimoa, 2. vaimon Kristiina Cnutsdotterin vävypuoli oli siis vouti Erik Olofsson, jonka velkojen takia tämän hankkima Turun Brinkalan talo oli välissä vierailla. Hans Hane oli siis Hans Eriksson till Brinkalan lanko.
Siis vouti Erik Olofsson Kirstin Larsdotter Brinklalan puoliso osti kaupunkitalon Turusta, eikä ollut Brinkalan maatila/Kartanon omistaja Kakskerrassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166080
Hans Erikssonin äidin isä Lars Finne ja vaimonsa Valborg Henriksdotter Fleming siis omistivat Kaarinan Kakskerran Brinkalan kartanon, silloin tosin lienee ollut vaatimaton, koska kerrotaan Hans Erikssonin rakentaneen sinne tiilitalon.
Brinkala oli ollut Turun luostarin tiilitehdas, joten se on joutunut Luostarilta Kuningas Kustaa Vaasalle ja tältä varmaankin kaupalla Lars Finnelle.
---------------------------
Olof Eriksson, jonka Kirsti oli ottanut miehekseen mainitun Erik Olofssonin kuoltua, myynyt talon edesmenneelle Nils Birgerssonille 200 Unkarin guldenista, 700 kuningas Kustaan rahasta ja 7 kyynärästä englantilaista kangasta"
Tuo yllä on aika kiinnostava seikka!
Brinkalan Kristina Larsdotterin 2. puoliso Olof Eriksson oli myynyt Brinkalan talon Nils Birgerssonille.
Ajankohta lienee 1560 lukua, koska asiaa käsiteltiin 1578.
Koska Brinkalan talon osti Nils Birgersson, saattoi siihen kauppaan kuulua myös suvun hautapaikka, eli Brinkalan kuori.
Voidaanko vetää johtopäätös, että Nils Birgersson Brinkalan omistaja, olisi ollut Kirstin ja Brita Nilsdotterien isä.
Kuten olen esittänyt, olisi kamreeri Sigfrid Sigfridssonin äiti ollut Kirstin Nilsdotter, ja isänsä Sigfrid Mårtensson porvari Mårten Kyrön poika.
JOS tämä Nils Birgersson voidaan yhdistää Brinkalan kuoriin ja Kirstin Nilsdotteriin, selittäisi tämä myös että kuorissa olisi jo kamreerin isän hauta, kuten myös tämän Nilsin.
Kamreeri olisi siis perinyt Brinkalan kuorin äidiltään Kerstin Nilsdotterilta, mikä tuntuu aika luontevalta, koska hautapaikat olivat kalliita ja kokonaisen kuorin osto olisi tainnut olla kallis ja luultavasti mahdoton hankinta, monilta omistajilta.
Koska Brita Nilsdotteria kutsuttin välbörig kvinna nimellä eli hyväsyntyinen eli rälssinainen, tarkoittaisi tämä, että tuo Nils Birgersson oli rälssimies.
Benedictus
07.03.17, 17:49
Lainaus Antti Alftan:
Nils Birgersson 1562 - 1563 (vangittu ja tuomittu kuolemaan 21/5, mikä tuomio pian tämän jälkeen pantiin toimeen Tukholmassa)
Nils Birgersson:
Fogde i Nedre Satakunda 1556 - 1561 och på Åbo slott 1562 - 1563.
Fullmakt 1563 24/1 att "visitera vid alla H.F. Nådes gårdar".
Hän oli siis Juhana-herttuan vouti, ja hän sai kuolemantuomion 21/5 1563.
Jälkeen häneltä jäi vaimo Karin Tönnesdotter
Tässä oleva Nils Birgersson vaikuttaisi aika ilmeiseltä Brinkalan ostaja vaihtoehdolta.
Tosin kuoleman aika 1563 voi olla ongelmallinen.
Antti Järvenpää
07.03.17, 22:30
Mikä seikka ei aivan ole tullut selväksi on Kamreerin hautakiveen kirjoitettu teksti, jossa lukee näin:
Denna sten och rum hör till Sigfredh Sigfredsons arfwingar."
Eli hautakivi ja huone kuuluu Sigfrid Sigfridssonin perillisille.
Tuo tarkoittanee, että koko Brinkkalan kuori kuului perillisille, eikä kenellekään ulkopuoliselle osakaan siitä.
Ei kai yksikään kuori eli kappeli ole kuulunut kokonaan yhdelle suvulle. Käytännössähän lattian alla on muurattuja huoneita. Kuvia näkyy Turun tuomiokirkon kotisivuilla. Jokaiseen kuoriin eli kappeliin on mahtunut useita tällaisia muurihautoja. Esim. näissä hautaluetteloissa Kijkin kuorissakin on ollut muurihaudat 51-57 eli 7.
Sami Männistö on Sukuviestissä 2006/6 kirjoittanut seikkaperäisesti Munckin holvista 55 ja sen vieressä olleesta 56 numeroista kirkon omistuksessa olleesta muurihaudasta. Kauppias Kijk osti nämä molemmat haudat 1739 ja yhdisti ne ja yksin tuosta 56 numerosta Kijk maksoi 250 kuparitaaleria 1739.
Eli tuossa vaiheessa viimeistään katosi näihin hautoihin liittyvät kivet. Eli jos Frisiuksen hauta 53 myytiin kirkolle, oli myös hauta 56 myyty kirkolle. Olisiko jopa niin, että haudalla kuin haudalla oli tuolloin 1600-luvun puolivälissä arvona 130 kuparitaaleria.
Benedictus
07.03.17, 22:37
Tarinaa talonkaupoista kerrotaan Tukholman raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa
v.1578.
"Hans Hane osoitti Kuninkaan kirjeellä (nähtävästi Erik XIV) vaimo Kirstille ja hänen pojalleen mainitulle Hans Erikssonille, että em. talo oli verojen vuoksi joutunut kruunulle kuninkaan isän kuningas Kustaan aikana.
Ja vaikka sama talo oli saatu takaisin, oli Olof Eriksson, jonka Kirsti oli ottanut miehekseen mainitun Erik Olofssonin kuoltua, myynyt talon edesmenneelle Nils Birgerssonille 200 Unkarin guldenista, 700 kuningas Kustaan rahasta ja 7 kyynärästä englantilaista kangasta"
Jos tässä on Kerstin Nilsdotterin isä Nils, niin mahtaisiko tuosta Hans Hanen selvityksestä avautua, mitä Brinkalan talolle tapahtui Nils Birgerssonin saatua sen.
Saiko kamreeri Sigfrid Sigfridsson Brinkalan kuorin perintönä äidiltään ja oliko Israel Alftanukseen liitetty maininta esi-isien haudasta tieto, että hauta, jossa oli Sigfrid Mårtenssonin nimi yllä oli hänen esi-isänsä eli Sigfrid Sigfridssonin isän hauta.
Tällöin kamreerin sisar olisi ollut Erik Hanssonin puoliso.Ajallisesti kyllä sopisi hyvin kuvioon.
Benedictus
08.03.17, 07:37
Linnakirjuri Henrik Hansson lienee ollut Turun linnassa virassa jo 1570-luvulla.
Hän on toiminut useiden perheiden orpolasten huoltajana, osin sukulaisuusverkon kautta.
Henrik Hansson oli Hans Börielssonin ja leskensä Kerstin Nilsdotterin lasten holhoojana, joista poika Simon Hansson lienee aikuinen 1592 saadessaan perintönsä.
1589 antoi sitoumuksen velan maksusta Hans Börielssonin velan puolesta.
Kuten on pohdittu olisi Kerstin Nilsdotter mahdollisesti myös kamreeri Sigfrid Sigfridssonin äiti.
On siis ollut mahdollisesti muitakin Sigfridin lapsia.
Jos ajatellaan, että linnakirjuri Henrik Hansson oli jo 1580-luvun alkupuolella tai jo alkujaan 1574 vouti Hans Börielssonin lasten holhoojana isän kuoltua.
Äiti Kerstin Nilsdotter oli leskenä elossa, mutta milloin kuoli ei ole tiedossa.
Äidin kuoltua lapsille ainakin nimettiin holhooja Henrik Hansson.
Ericus Erici Alftanuksen arvellaan syntyneen 1580-luvulla, koska oli koulumestarina jo 1609 ja teinin turussa 1601.
Saattaisi siis olla syntynyt jopa 80-luvun lopulla.
Jos ajatellaan, että Henrik Hansson oli 1580-luvulla ollut Kerstin Nilsdotterin lasten holhooja, joka Kerstin olisi myös Sigfrid Sigfridssonin äiti, niin silloin olisi hyvin suuri mahdollisuus, että Kertinin tytär N. Sigfridsdotter olisi ollut naimaiässä ja nuorempien lasten holhooja Henrik Hansson olisi naittanut tämän veljelleen Erik Hanssonille.
Ilmeisesti tämä vaimo on kuollut ensimmäisen lapsen jälkeen, koska muita lapsia ei missään mainita, eikä sukusuhteita löydy Alftanusten piiristä.
Tässä olisi tuollainen lookinen ratkaisu Erik Hanssonin vaimoksi, joka selittää myös Israel Alftanuksen esi-isien haudan sanamuodon.
Antti Järvenpää
08.03.17, 09:41
Bonsdorffin Turun historiassa on tulkattu tuo 1689 hautaluettelo, ja ohessa olisi tuo Kijkin kuorin tulkkaus.
J choret baak funten
51. Fordom vice praesidentens sahl Munckens vthi wester norr hörnet
52. Der bred wid 1 graf kyrckian tillhörig; hwar vthi är nedsatt såsom i kyrkians egen graf häredzhöfningen Lillieholm med sin sahl. frw och secret Boetius
53. Sahl probstens i Cangasa[la] mag. joh. Frisij graf, den hans erfwinger försåldt till kyrckian 1678 för 130 d:r
54. J Öster nore hörnet en murat graf med steen oppå; ingen weetat hvars den warit; är intet opnat i 40 åhrs [tijdh], hwarföre ock samma graf försåldes assessorens sahl. Andreas Gullenkrookz erfwingar för 250 d:r [1684 d.27 sept.]
55. Här näst en graf, hvilken fordon en hafwer ägdt, som bodt på Brinkala [hvilken intet är opnat innom 30 års tijd, hwarföre den som kyrk. egen är såld till ass. starenskiöld 1690]
56. En lijten muraf graff; ingen weet hwars den warit
57. En murat graf näst in till gallerwärcket, kyrckian tilhörig; hvar vthi är begrafwen med kyrckierådetz consens oeconomus sahl h:r Gab. Lauræus med en sin dotter som ock oeconomi h:r Olai Hartmans s:ne barn
Jari Latva-Rasku
08.03.17, 13:06
Bonsdorffin Turun historiassa on tulkattu tuo 1689 hautaluettelo, ja ohessa olisi tuo Kijkin kuorin tulkkaus.
Johannes Frisiuksen pojilla ei ollut pikkurahan puutetta, koska tarpeeton hauta myytiin vasta vuonna 1678. Johannes Frisius oli haudattu Naantalin kirkkoon, koska siellä oli sopivasti messukasukan vaihtotavarana saatu lattialauta. Hauta on nähtävänä tänäkin päivänä. Itse tavailin sen tekstejä viimeksi kirkkokonsertin ajankuluksi. Johannes Frisiuksen ja Brita Mårtensdotterin vanhin poika kuoli vuonna 1678, jos sillä nyt oli mitään tekemistä tuomiokirjan haudan tarpeettomaksi muuttumisen kanssa.
Antti Järvenpää
09.03.17, 00:12
Tuo 1689 hautausluettelo on mielenkiintoinen. Kun kirkko oli palanut vuosikymmenen alussa, oli moni hauta tuhoutunut ja omistajista eikä historiasta ollut tietoa, kun paperitkin olivat ehkä palaneet.
Tämä luettelo koittaa kertoa jotakin vanhoista haudoista, mutta esim. Kijkin kuorin hautojen kivet samoin kuin Henrik Hanssonin hauta ja hänen äitinsä hauta eivät tule noista esille, joten nykyiset kivet lienee hakattu tuon ajankohdan jälkeen, jonkun toimesta.
Tein kuitenkin tuosta luettelosta jonkinlaisen kartan ja selosteen, mikä pitäis aueta zip muodossa.
Kun hintoja katselee, ne olivat aika samoja samoina vuosina. Näin ollen Israelin myydessä hautaa tai hautoja ei päätelmää samasta tai eri haudoista voi tehdä hinnan perusteella.
Toisaalta nykyisen kiven tietojen perusteella ei voi tehdä myöskään tulkintaa suuntaan tai toiseen, sillä myynti hetkellä paikalla on kaikesta päätellen ollut aivan toiset kivet.
Hei
Onko Turun Tuomiokirkon tilikirjoja 1589-1654 jossakin. VAKAN tietojen
mukaan tilikirjat alkavat vasta 28.4.1654.
Arkiston digitoimana tilikirjoja on ym. vuodesta lähtien.
Abrahamin kronikka ketjussa on kerrottu että Biretan hautaamisesta
on merkintä 1589. Ainakin osalla on myöhemmissä kirjoissa maksujen
yhteydessä mainittu myös hautapaikka.
Missä kohtaa kirkossa on tämä Biretan muistokivi. Tätä viimeistä
hautaluetteloa en ole vielä kokonaan katsonut, jos siitä löytyisi jokin
merkintä.
Mistä asiakirjoista löytyneiden tietojen avulla on osattu yhdistää Biretta
Linnankirjuri Henrik Hanssonin puolisoksi.
Noita vanhoja kirjoja missä kerrotaan eri suvuista en ole lukenut, sen
vuoksi tarvitsee kysellä.
t. Pirkko
Antti Alfthan
11.03.17, 23:40
Olen joskus selannut noita tuomiokirkon tilejä maakunta-arkistossa Turussa. Vähän konstikasta luettavaa, kun siinä mm. tilikausi vaihtuu niin että vuosissa saattaa mennä sekaisin.
Turun tuomiokirkossa, ison rautaportin takana on kuori missä vasemmalla puolella, pystyyn nostettuna on hautakivi missä on selvitetty Biretan hautaus. Kiven tunnistaa helposti särkilahti-vaakunasta.
Antti Järvenpää
12.03.17, 09:13
Hautausluettelot löytyvät tästä hakemistosta 252 -266
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=271568.KA
Dateerauksista sen verran, että pro anno termistä olen kirjoittanut Genokseen 2013/2
Eli kun edellisiä tilejä katsoo, oikeat dateeraukset menevät seuraavasti:
Tuomiokirkon tilikirjojen (KA Voudintilit 255, Räkenskap för Åbo domkyrka (1587 - 1591))* osalta voidaan siis todeta seuraavat dateeraukset:
- 2.9. 1586 - 29.8.1587 otsikoitu pro anno 1587, uskottu tarkoittaneen jaksoa 2.9.1587-29.8.1588
- 25.9.1587 - 30.8.1588 otsikoitu pro anno 1588, uskottu tarkoittaneen jaksoa 25.9.1588 -20.8.1589
- 8.9.1589 - 15.12.1589 otsikoitu pro anno 1589
- 1.1.1590 - 30.12.1590 otsikoitu pro anno 1590
- 9.1.1591 - 26.8.1591 otsikoitu pro anno 1591
Monessa kirjoituksessa nuo dateeraukset on tulkittu vuoden verran väärin. Tällaisia on esim. Olav Rundt, Släkten Alftans ursprung, Genos 62(1991).
Tätä samaa dateerausongelmaa on käsitellyt esim. Anna-Maria Vilkuna väitöskirjassaan, Kruunun taloudenpito Hämeen linnassa 1500-luvun puolivälissä, SKS 2008, jossa on seikkaperäisesti selitetty pro anno ilmaus tuolla ajalla.
Hei
Kiitos tiedoista, en huomannut että Voudintileistä löytyy myös kirkon
vanhoja tilikirjoja.
Aikaisemmin mietitty Sigfred Mårtensonin hautakivi sai myös selityksensä.
Johan Frisiuksen Brita puolison veli oli Sigfred Mårtenson (k.nuorena.)
Ylioppilasmatrikkeli Sigfrid Sigfridus Martini, Aboensis
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=255
t. Pirkko
Hei
Joitakin tietoja Henrik Hanssonista löytyi. On asunut kirkko korttelissa.
Muita entisiä saman nimisiä Linnankirjureita ei löytynyt tästä luettelosta.
Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (483Ba)
Mantals längd i Åbo stad …. 1614 och 1615 Kyrkie Qvart.
Kuva 59 Henrik Hansson gambla Slotz.....
Jöns Henrikson husman ….
Mats husman under Bis...... för få..... hoos Marcus Pujalcka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719861
Kyrkie Qvart 1616
Henrik Hansson gambla slotzskrifare
Jöns Henrikson husman …..
hoos Marcus Påjalcka under Bis..... för... Matts husman
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719876
Lunnaiden kantoluettelo, kaikki on vapautettu verosta.
kuva 76 ….. frij …... 1617 Kyrkie Qvart
Henrik H.... fordom slotz …. 1 piga 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719904
kuva 84 Fri karlens Manttal ........ i Åbo 1618 Kyrkie Qvart
kuva 85 Henrik Hansson fordom slotzskrifare … 1 piga 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719886
kuva 94 …. frij …. och inhyses män … 1619 Kyrkie Qvart
Henrik Hanssons fordom slotzskrifare Enkia, piga 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719895
Turun Tuomiokirkon tili 1618-1622 (262)
kuva 5 Tammikuu 1619
4.4.1619 Henrik Hansson med dubbell ringning in i Kyrkian
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698242
t. Pirkko
Hei
Turun Tuomiokirkon tili 1587-1591 (255)
Tässä tilikirjassa on myös haudattujen lisäksi muitakin maksuja.
Henrik Hanssonia ei ole nimetty Linnankirjuriksi.
Oliko Biretan hautakivessä mainittu vuoden 1589 lisäksi myös päiväys.
kuva 25
(19.5.1587) en samma dag köptes af Henrik Hansson Stångjärn
l skipp.... för …
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697970
kuva 16
3. Maij 1588 … begraf Hendrik Hanssons dreng medh söndags
klåckorna till kyrkgården
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697960
kuva 21
20.3.1589 … begraf Henrik Hanssons moor med alla klåckor i kyrkian
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697966
kuva 22
30.4.1589 .. begrafen Henrik Hanssons piga med söndags klåckor
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697967
kuva 23
19 Juli 1589 begraf Henrik Hansons barn med alla klåckor i kyrkian
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697968
kuva 37 Dom kyrkiens … på begrafning anno 1589
kuva 38
… 15 Decembris (1589) begraf .. köpmans hustru på lilla sijdhan åån
…. fru Kirstins gård
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697982
Samalla sivulla ensimmäisenä on merkintä
… 12 Novembris begraf Jöns Tij..... aff Mätäjärvi Qvart. Med små
klåckor, och hustru Brita …..... …....... ei ilmeisesti Jönsin hustru
Luostari korttelissa on 1588 asunut Sigfred Sigfredson, mutta ei ole
mainittu Kamreeriksi, on eri henkilö.
kuva 13
18 Marti 1588 …. begraf Sigfred Sigfredsons barn af Klöster med söndag
klockor till kyrkgården
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698007
Turun Tuomiokirkon tili 1608-1615 (261)
kuva 58 14.7.1612 Sigfred Sigfredson …...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698172
Jos tuossa nimen jälkeen lukee Kamreeri niin ehkä on tämä merkintä.
Hautausmaksun määrästä voi myös jotakin päätellä.
t. Pirkko
Antti Järvenpää
18.03.17, 22:37
Hei
Turun Tuomiokirkon tili 1587-1591 (255)
Tässä tilikirjassa on myös haudattujen lisäksi muitakin maksuja.
Henrik Hanssonia ei ole nimetty Linnankirjuriksi.
Oliko Biretan hautakivessä mainittu vuoden 1589 lisäksi myös päiväys.
....
t. Pirkko
Genos 62(1991), s. 8-17, 42 Släkten Alftans ursprung Dipl.ing. OLAV RUNDT, Åbo
Ruuths källa var Adolf Lindmans bok Anteckningar om Åbo domkyrka och dess fornminnen[7]. Där finns en ingående beskrivning av detta gravkor. Enligt denna har en av gravarna haft följande inskrift: »Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons -.» En titt i Åbo domkyrkas räkenskaper uppenbarade att Henrik Hanssons mor begravdes i kyrkan den 20 mars 1589 [8]. Trots att över ett år hade förflutit sedan hustru Malins död råder det intet tvivel om att hon var Henrik Hanssons mor. Ett så långt uppskov med gravsättningen var inte särskilt ovanligt på den tiden. Därtill kommer nämligen också att Henrik Hanssons första hustrus grav låg strax intill Malins. På den var bokstäverna HH, stjärnkorsvapnet och följande inskrift inhuggna: »Åren efter Christi byrd 1589 den 23 Aprilis afsomnade i Gudhi saligh hustru Bireta Henrich Hanssons -, och ligger här med sina fem barn begrafnven -.» Lindman har antecknat att dessa personer förmodligen hörde till den Tavastska ätten[7]. Till detta återkommer vi längre fram.
Antti Alfthan
19.03.17, 01:26
Biretan hautakivessä on kyllä päiväys. Ongelmaa tulee mm. siitä että itse kivi saattaa olla paljonkin nuorempi kuin nuo tilikirjaviennit.
Olisi mielenkiintoista tarkistaa käyttikö Henrik Hansson vielä Biretan kuoleman jälkeen stiernkors-sinettiä. Samoin käyttikö Martin Stodius. Ja tähän kun lisää Ericus Ericin, joka käytti stiernkors-aiheen muunnosta.
Jari Latva-Rasku
19.03.17, 09:02
Biretan hautakivessä on kyllä päiväys. Ongelmaa tulee mm. siitä että itse kivi saattaa olla paljonkin nuorempi kuin nuo tilikirjaviennit.
Olisi mielenkiintoista tarkistaa käyttikö Henrik Hansson vielä Biretan kuoleman jälkeen stiernkors-sinettiä. Samoin käyttikö Martin Stodius. Ja tähän kun lisää Ericus Ericin, joka käytti stiernkors-aiheen muunnosta.
Sinivaaran sinettisivuilla on Henrik Hanssonin sinetti ilmeisesti vuodelta 1590. Siinä on vielä risti ja tähti. Sinetti löytyy helpoiten aakkosellisen hakemiston kautta
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm
Jari Latva-Rasku
19.03.17, 09:54
Sinivaaran sinettisivuilla on Henrik Hanssonin sinetti ilmeisesti vuodelta 1590. Siinä on vielä risti ja tähti. Sinetti löytyy helpoiten aakkosellisen hakemiston kautta
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm
Ilmeisesti on jo useampaan kertaan käsitelty Valpuri Innamaan sinettiä, joka oli kuten Sääksmäen Särkilahtien suvussa esiintynyt pyhän Andreaksen vinoristin lävistänyt pitkäjalkainen vakioristi, eli stiernkorsin puumerkkitoisinto. Innamaan sinetti voisi vasten parempaa tietoa olla peräisin Henrik Hanssonin kaimalta Henrik Jönsson/Hansson Gaut/Gote?, joka oli Valpurin ensimmäinen puoliso.
Hei
Voisiko joku vielä katsoa nuo tilikirjan sivut.
Turun Tuomiokirkon tili 1587-1591 (255)
kuva 20 alkaa vuosi 1589
ensimmäinen merkintä on 5.1.1589
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697965
kuva 21
aukeaman vasen puoli, 4.4. on huhtikuun ensimmäinen hautaus ja
oikealla sivulla 30.4. viimeinen.
23.4. ei ole yhtään hautausta merkittynä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697966
Onko Ruut ottanut tuon tiedon hautakivestä, tilikirjan tiedoissa ei
valitettavasti ole tuollaista merkintää.
Toinen tilikirja missä on v.1589 merkintöjä ei sisällä hautaustietoja.
6.3.1588 on kuvassa 13 mutta ei ole Malin nimistä henkilöä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698007
Sitä voisi myös pohtia mihin Henrik Hansson on 1587 ostamaansa
tankorautaa tarvinnut.
Kuka oli Turun linnan voutina 1570-73. Netistä löytyy kyllä tietoja
mutta ei noista vuosista.
Suomen kruununmiesten palkkausluettelo 1570 (337)
sivun vasemmassa reunassa vuosiluku 1573
Åbo Slott
fougden, nimeä ei mainita
hustru Biritta joka on ihan selvästi merkitty voudin vaimoksi.
Karin Monsdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1702202
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1702203
t. Pirkko
Antti Alfthan
19.03.17, 13:06
nopea
Sitä voisi myös pohtia mihin Henrik Hansson on 1587 ostamaansa
tankorautaa tarvinnut.
Tuomiokirkko osti rautaa Henrik Hanssonilta. Ei päinvastoin. Se taas, oliko rauta HH:n yksityisestä varastosta vai Turun linnan kautta tuomiokirkolle välitettyä ei käy näistä ilmi.
Turun linnan vouteina olivat Lasse Mikaelinpoika (1568-71), Måns Henrikinpoika (1571), Joen Nilsinpoika (1571-72), Lasse Larsinpoika (1572-76). Lähde: Matti Walta.
Benedictus
19.03.17, 20:59
Lainaus:
Turun linnan vouteina olivat Lasse Mikaelinpoika (1568-71), Måns Henrikinpoika (1571), Joen Nilsinpoika (1571-72), Lasse Larsinpoika (1572-76). Lähde: Matti Walta.
Lainaus:
Valborg Henriksdotter Myllar, k.n.1596, pso I Skotte Hannu, mestattiin 1563, pso II Turun linnan vouti Lasse Mickelsson, k. luultavasti 1571 , pso III kuningas Juhanan sihteerin Per Rasmusson Brun.
Kuka oli tuo Valborgin 2. puoliso Lars Michelsson?
Lasse Mikonpojan isästä tiedämme vain etunimen Mikko, joka on pääteltävissä Lassen patronyymin perusteella. Sen sijaan äidistä tiedämme enemmän. Hän oli Gertrud Lassentytär Balk, vehmaalaista Balk-sukua, joka leskeksi jäätyään avioitui uudelleen Länsi-Göötanmaan Löseen
Noista yläolevista voudeista Lars Larssonin vaimo oli Biritta Hansdotter, tuomiorovasti Hans Petrin tytär.
Ajallisesti vaikuttaisi sopivan täksi Biritaksi.
http://www.genealogia.fi/genos-old/51/51_73.htm
Benedictus
19.03.17, 21:08
Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 174 (21.9.1670, B[egrofz] bårgmest. Petter Jesenhusens swärmoder, hust. Brita Ersdotter, uthj Bårgmestare choren och murat graff)
Onko yllä oleva Pormestari Mårten Sigfridssonin 2. vaimon Brita Eriksdotterin hautapaikka Bårgmestare choren mikä hautakuori?
Pirkko toteaa, että Brinkalan kuorin hautakivi, jossa oli Sigfrid Mårtenssonin nimi olisi pormestarin nuorena kuollut poika.
Lookisesti se ei voi pitää paikkaansa, koska pormestarin perheen jäsenet on selvästi haudattu Sigfrid Sigfridssonin hautaan, eikä poikaa olisi haudattu erilleen perheestä.
Kyse täytyy olla vanhemmasta Sigfrid Mårtenssonista.
Benedictus
22.03.17, 22:23
Turun tuomiokirkon esitteissä löytyy erinomainen kartta nykytilanteesta, joka on myös selkeä tarkastella.
https://citynomadi.com/route/9eb38a55c2ec8568dc6ea4a299f9e1ef/fi/Turun%20tuomiokirkko
Kiinnostava kysymys, että pormestari Mårten Sigfridssonin 2. puoliso Brita Eriksdotter on haudattu Pormestarin kuoriin, ilmeisesti vävynsä suvun hautaan.
21.9.1670, B[egrofz] bårgmest. Petter Jesenhusens swärmoder, hust. Brita Ersdotter, uthj Bårgmestare choren och murat graff
Kummallista, että hautaus on tapantunut 1670 eli 8 vuotta ennenkuin Israel Alftanus on myynyt Brinkalan kuorin haudan.
Miksi 2. vaimoa ei haudattu Mårten Sigfridssonin hautaan, oliko syynä, että se on jo silloin mennyt perintönä 1. vaimon tyttärelle Brita Mårtensdotterille, ja tämän puolisolle Johannes Frisiukselle, eikä äitipuolta haluttu haudata sinne.
Benedictus
23.03.17, 10:51
Lainaus:
Bonsdorffin Turun historiassa on tulkattu tuo 1689 hautaluettelo, ja ohessa olisi tuo Kijkin kuorin tulkkaus.
Lainaa:
J choret baak funten
51. Fordom vice praesidentens sahl Munckens vthi wester norr hörnet
52. Der bred wid 1 graf kyrckian tillhörig; hwar vthi är nedsatt såsom i kyrkians egen graf häredzhöfningen Lillieholm med sin sahl. frw och secret Boetius
53. Sahl probstens i Cangasa[la] mag. joh. Frisij graf, den hans erfwinger försåldt till kyrckian 1678 för 130 d:r
54. J Öster nore hörnet en murat graf med steen oppå; ingen weetat hvars den warit; är intet opnat i 40 åhrs [tijdh], hwarföre ock samma graf försåldes assessorens sahl. Andreas Gullenkrookz erfwingar för 250 d:r [1684 d.27 sept.]
55. Här näst en graf, hvilken fordon en hafwer ägdt, som bodt på Brinkala [hvilken intet är opnat innom 30 års tijd, hwarföre den som kyrk. egen är såld till ass. starenskiöld 1690]
56. En lijten muraf graff; ingen weet hwars den warit
57. En murat graf näst in till gallerwärcket, kyrckian tilhörig; hvar vthi är begrafwen med kyrckierådetz consens oeconomus sahl h:r Gab. Lauræus med en sin dotter som ock oeconomi h:r Olai Hartmans s:ne barn
__________________
terveisin
Antti Järvenpää
Yllä mainitaan Johan Munckin hauta, joka lienee periytynyt suvulle äitinsä Karin Eriksdotter Slangin kautta.
Isänsä Hans Munckin yhteydessä Ramesy mainitsee, että oli haudattu omaan hautaan Tuomiokirkkoon. Eli hauta liene sama kuin Johan Munckin ja äitinsä hauta.
Slangien äitihän oli Valborg Flemming, jonka 1 avion tytär oli tuo Kirstin Larsdotter, josta aiemmin oli puhetta. Slangit taisivat tapelal Brinkalan talosta.
Suntuisi selvältä, että Brinkalan kuorin hauta on ollut suvun hallussa.
Kiinnsotava on tämä maininta:54. J Öster nore hörnet en murat graf med steen oppå; ingen weetat hvars den warit; är intet opnat i 40 åhrs [tijdh]
Jos ei huomioida numeroa, niin huomio kiinnittyy sanoihin :graf med steen oppå.
Kyseessä olevan haudan päällä on siis kivi, joka on niin vaikuttava, että se käy tunnistuksesta, ilmeisesti siinä ei lue mitään, koska ei mainita tekstiä.
Kummallista kyllä myös tuo Israel Alftanuksen myymä esi-isien hauta mainitaaan näin:som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå;
Tuossakin mainitaan lattiassa oleva kivi, jonka yläpuolella oli seinässä tuo Sigfrid Mårtenssonin nimi.
Tämä hauta siis olisi Munkin haudan vieressä kuorin oikeassa takakulmassa.
Kirkko paloi kai 1680 luvu alussa, eli 1679 mainittu nimi seinässä on silloin voinut tuhoutua.
Vaikuttaisi, että lattiassa olleet kivet eivät vahingoittunnet, koska kuorinkatto on pienempi, eikä ehkä putoillut alas. Tuskin kukaan jäkipolvi olisi maksanut Sigfrid Sigfridssonin hautakiveä jälkikäteen.
Voisi päätellä. että Munckit haudattiin Brinkalan suvun omistamaan hautaan. Frisuksen hauta on Sigfrid Sigfridssonin ja poikansa perheen hauta.
Brinkalan haudan niminen lienee ollut Brinkalan talon asujien hautana eli kenen?
Tuo Takahauta voisi juuri kiven maininnan takia olla se Israelin myymä esi-isien hauta.
Hei
Henrik Hansson oli Turun linnan alikirjurina (underskriffare) ainakin
vuosina 1579-1583. Vuodesta 1584 on merkitty kirjuriksi (skriffare).
Kaikkia vuosia 1584 jälkeen en ole katsonut ja ainakin vuodesta 1589
on myös Kamarikirjurit merkitty Turun linnan tilikirjaan.
Sigfred Sigfredson oli vielä Kamarikirjurina 1589.
Turun linnan tilikirja 1579-1580 (1369)
kuva 2 underskriffare
Lasse Månsson
Hind Hanson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1852502
kuva 15 Mantall 7.11. underskriffare
Lasse Månsson
Henrik Hansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1852515
Turun linnan tilikirja 1580-1581 (1383)
Mantals register Åbo Slott 24.9.1580 och ….. till anno 1581
kuva 2 underskriffare
Lasse Månsson
Henrik Hansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1853582
Turun linnan tilikirja 1582 (1397)
kuva 19 Lönings register på Åbo slott
Underskriffare
Lasse Månsson
Henrik Hansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1854669
Turun linnan tilikirja 1582 (1398) (Kirjassa on vuoden 1581 tilejä)
kuva 2 Mantall 23.9.1581
Underskriffare
Lasse Månsson
Henrik Hansson
Steen Pederson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1854755
kuva 31 Mantall 13.1.1582
Underskriffare
Lasse Månsson
Henrik Hansson
Steen Pederson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1854783
Turun Linnan tilikirja 1583 (1414)
Mantals Register på Åbo Slott pro anno 1583
Underskriffare
Henrik Hansson
Michell Bruka?
Anders Jönsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1855937
Turun linnan tilikirja 1584 (1428)
Mantall register på Åbo Slott pro anno 1584
her Pontti barn
Jungfru Brita Pontti dotter
Junckar Johan Ponttison
Junckar Jacob Ponttison
Skriffare
Henrik Hansson
Anders Jönsson
Simon Hansson läre drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857077
kuva 3 pigor
Lisbetta Pontti dotter
Carin Måns dotter
Kirstin Mårtens dotter
kuva 21 Mantall …. tredje månad
Skriffare
Henrik Hansson
Anders Jönsson
Simon Hansson läre drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857102
Turun linnan tilikirja 1589 (1492)
Mantals register Åbo slott pro anno 1589
Slotzskrifare
Henrik Hansson
Underskriffare
Anders Jönsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1866943
lärdreng
Simon Hansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1866946
kuva 5 Mantall andre …
Kammarskrifare
Jonn Jonsson on Kamreeri 1589
Henrik Mattson
Jöran Bertilson
Sigfred Sigfredson
Slotz skriffare 1
underskriffare 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1866951
kuva 9 Mantall
Sigfred Sigfredson on vielä kamarikirjuri
Slotz skriffare
Henrik Hansson
Underskriffare
Anders Jönsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1866958
t. Pirkko
Hei
Henrik Hanssonin ura Linnankirjurina päättyi 1599. Seuraava virassa oli Sigfred Sigfredson joka mainitaan jo 1598 Henrik Hanssonin kanssa.
Kamarikirjureita oli vuonna 1588 viisi henkilöä, joista yksi oli ehkä myöhemmin Kamreeriksi mainittu Sigfred Sigfredson. Tilikirjoista varmaankin löytyy hänen tietonsa ja kuinka kauan on ollut Kamreerina.
Turussa on ollut ainakin kaksi Sigfred Sigfredsonia samaan aikaan ja jäin miettimään, että onko kaikki Kamreeri Sigfrediin kohdistetut tiedot samalle henkilölle kuuluvia tietoja.
Turun kaupungin huonekuntaluettelossa 1609 mainitaan Kirkko korttelissa
aukeaman oikealla sivulla viimeisenä Enklings Sigfred Sigfredson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1898779
Turun kaupungissa Mätäjärven korttelissa
Sigfred Sigfredson gård står öde
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1898781
ja oikealla sivulla Hinric Hanssons gård, joka ei ehkä ole sama henkilö kuin entinen Linnankirjuri joka oli luettelossa merkitty asuvan Kirkko korttelissa.
Turun Tuomiokirkon tili 1587-1591 (255)
18 Marti 1588 …. begraf Sigfred Sigfredsons barn af Klöster med söndag
klockor till kyrkgården
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698007
Turun tonttiäyriluetteloista olisi hyötyä näiden saman nimisten henkilöiden tunnistamisessa. Digitoituna on vain 4 luetteloa 1570 luvulta.
Turun linnan tilikirja 1598 (1574)
kuva 88 Mantalett opå Åbo slott pro anno 1598
Slotskriffare, Henrik Hansson, Sigfred Sigfredson
Underskriffare, Hans Michelson, Simon Matson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1876693
Turun linnan tilikirja 1599 (1579)
kuva 5 Lönings register .. Åbo slott anno 1599
Slotskriffaren, Sigfred Sigfredson
Underskriffare, Martinus Platå? (Platan?)
---------------------------
Henrik Hanssonin nimi mainitaan vielä tässä kirjassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1877164
Turun linnan tilikirja 1600 (1585)
Mantall register Åbo slott anno (1599) 1600
Slotzskriffare, Sigfred Sigfredson
Underskriffare, Martinus Platå?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1877890
Turun linnan tilikirja 1601 (1602)
kuva 12 Mantall längd opå Åbo slott pro anno 1601
Slotzskriffare, Sigfred Sigfredson
Underskriffare, Martinus Platå?, J... Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1880262
Kamarikirjurit on tällä sivulla
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1880263
kuva 15
Bertill Hanson mainitaan kamreerina
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1880265
t. Pirkko
Hei
Henrik Hansson on merkitty ensimmäisen kerran alikirjuriksi 1579. On ollut Turun linnannassa kirjurina 20 vuotta ja vuosittain vaihtelevista kirjaustavoista johtuen nimi ei näykään jokaisessa viikkolistassa, on kuitenkin ollut kirjurina koko tämän ajan. Onko aloittanut kirjurin opissa jossakin kuninkaankartanossa joiden tilikirjoja myös löytyy digitoituna. Vuonna 1578 ei Henrik Hanssonista vielä löytynyt merkintöjä linnan tileissä.
Sinivaaran sinettisivujen linkki ei enää toimi. Jos sivuilta löytyvä Henrik Hanssonin sinetti on vuodelta 1590 niin tietääkö kukaan mistä asiakirjasta se on löydetty. Linnan tilikirjoissa on myös kuitteja, jos niistä löytyisi Henrik kirjurin sinetti niin näkisi onko samanlainen.
Turun linnan tilikirja 1579 (1348)
kuva 28 Mantals och löning register på Åbo slott pro 1578 och.. 1579
Underskriffare, Lasse Månsson, Oloff Simonson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1851351
kuva 32
Lönings register på Åbo Slott …... pro anno 1579
Underskriffare, Lasse Månsson, Henrik Hansson
Handskriffare
Oloff Simonson
Underskriffare på Saris gård
Anders Jönsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1851355
t. Pirkko
Koska Henrik Hansson kuului v. 1577 Kaarina Maununtyttären seurueeseen, niin aivan heppoisin perustein sitä roolia tuskin olisi annettu.
Benedictus
28.03.17, 23:17
Turun linnan tilikirja 1584 (1428)
Mantall register på Åbo Slott pro anno 1584
her Pontti barn
Jungfru Brita Pontti dotter
Junckar Johan Ponttison
Junckar Jacob Ponttison
Skriffare
Henrik Hansson
Anders Jönsson
Simon Hansson läre drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857077
kuva 3 pigor
Lisbetta Pontti dotter
Carin Måns dotter
Kirstin Mårtens dotter
kuva 21 Mantall …. tredje månad
Skriffare
Henrik Hansson
Anders Jönsson
Simon Hansson läre drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857102
Turun linnan tilikirja 1589 (1492)
Mantals register Åbo slott pro anno 1589
Slotzskrifare
Henrik Hansson
Underskriffare
Anders Jönsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1866943
lärdreng
Simon Hansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1866946
kuva 5 Mantall andre …
Kammarskrifare
Jonn Jonsson on Kamreeri 1589
Henrik Mattson
Jöran Bertilson
Sigfred Sigfredson
Slotz skriffare 1
underskriffare 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1866951
kuva 9 Mantall
Sigfred Sigfredson on vielä kamarikirjuri
Slotz skriffare
Henrik Hansson
Underskriffare
Anders Jönsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1866958
t. Pirkko
Kiinnostavaa, että 1584 on kirjureiden lisäksi mainittu läre drg Simon Hansson, sekä 1589 lärdreng Simon Hansson.
Kyseessä lienee oppipoika Simon Hansson.
Ajallisesti tämä Simon Hansson sopii täysin tuohon käräjäjutun Simon Hanssoniin, joka käräjöi vuosikymmenien päästä Mårten Stodiukselta, tämän isän förmynttarin homman perintöjään.
Voisi olettaa, että Henrik Hansson on jo tuolloin Simon Hanssonin ja sisarustensa holhooja.
Onko tämä Simon Hansson myös sama kuin kamreeri Sigfrid Sigfridssonin velipuoli Simon Hansson?
Mitähän Simon Hanssonista tiedetään 1600-luvulla, entäpä veljestään Nils Hanssonista?
Antti Alfthan
28.03.17, 23:21
Muistaakseni Henrik Hansson on "kuvioissa" v. 1571 lähtien, ensin kirjurirenkinä Klas Åkesson Tottin kansliassa, jolloin hänet voi olettaa aika nuoreksi. Roland Hansson on samoissa kuvioissa, ja arvelen että veljesten ikäero ei ole suuri.
Benedictus
28.03.17, 23:36
Pirkon listalla näkyvä Anders Jönsson lienee sama kuin linnankirjuri Anders Jönsson Brun.
Lainaus toinen ketju:
Näiden Orrejen varma identifiointi on kyllä kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Ruotsista v 1599 Suomeen muuttaneen kamarikirjurin ja Vehmaan kruununvoudin v 1627 asti Joen Erikinp ja vaimonsa, Turun linnan kirjurin Anders Jönsinp Bruunin (Andresin isä lienee Sääksmäellä toiminut tanskalaisperäinen vouti Jöns Bruun) tyttären Elisabeth Andresint Bruunin jälkeläisiä ovat. Perheessä oli ainakin kuusi poikaa ja tytär. Että vaihtoehtoja löytyy.
T. Kari Salminen
Eräs jälkeläisistä oli Taivassalon kirkkoherra:
sl. 1685 Martin Gråå vanhempi Martinus Johannis, Nylandus 3268 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3268). * Helsingissä 28.9.1669. Vht: Pyhtään kirkkoherra, FM Johan Gråå 211 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=211) (yo (1641)) ja Elisabet Andersdotter Orraeus. Ylioppilas Uppsalassa 16.6.1683 Martinus Gråå Nylandus. Ylioppilas Turussa sl. 1685 [Gråå] Martin Nyl _ 165. Respondentti 27.5.1691, pr. Petter Hahn 2187 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2187). FM 25.11.1691. — Karjalan ratsuväkirykmentin (Fritz Wachtmeisterin, myöh. H. H. Rehbinderin ja H. J. von Burghausenin rykm.) rykmentinpastori 1693. Ruokolahden kirkkoherra (Viipurin hiippak.) 1703 (virkaan 1705). Rovasti (1707). Pakeni sotaa Ruotsiin 1710. Sångan kirkkoherra (Uppsalan arkkihiippak.) 1718. Lääninrovasti 1723. Taivassalon kirkkoherra (Turun hiippak.) 1725. Tunnettu Ruokolahdella nimellä Puntari-Martti. † Taivassalossa 3.4.1736.
Benedictus
31.03.17, 11:19
Lainaus Antti Alftan:
Nils Birgersson 1562 - 1563 (vangittu ja tuomittu kuolemaan 21/5, mikä tuomio pian tämän jälkeen pantiin toimeen Tukholmassa)
Nils Birgersson:
Fogde i Nedre Satakunda 1556 - 1561 och på Åbo slott 1562 - 1563.
Fullmakt 1563 24/1 att "visitera vid alla H.F. Nådes gårdar".
Hän oli siis Juhana-herttuan vouti, ja hän sai kuolemantuomion 21/5 1563.
Jälkeen häneltä jäi vaimo Karin Tönnesdotter.
Lainaus:
Vanhaa juttua Brinkkalan talosta:
Palaan vähän taaksepäin tässä keskustelussa. Muutamia puheenvuoroja sitten kerrottiin kuningas Kustaa Vaasan puuttuneen Brinkkalan asioihin. Kyse oli silloin kivitalosta Turussa, jonka Erik Olofsson oli ostanut Kristina Knutintyttäreltä.
Tarinaa talonkaupoista kerrotaan Tukholman raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa
v.1578.
"Hans Hane osoitti Kuninkaan kirjeellä (nähtävästi Erik XIV) vaimo Kirstille ja hänen pojalleen mainitulle Hans Erikssonille, että em. talo oli verojen vuoksi joutunut kruunulle kuninkaan isän kuningas Kustaan aikana.
Ja vaikka sama talo oli saatu takaisin, oli Olof Eriksson, jonka Kirsti oli ottanut miehekseen mainitun Erik Olofssonin kuoltua, myynyt talon edesmenneelle Nils Birgerssonille 200 Unkarin guldenista, 700 kuningas Kustaan rahasta ja 7 kyynärästä englantilaista kangasta"
Monimutkaisen kaupan selvittely jatkuu, mutta jo tästä käy ilmi ettei kyse ollut maatilasta vaan kaupunkitalosta ja että Erik Olofsson oli joutunut velkoihin valtiolle virkamiehen hommassaan.
Liisa R
----------------
Lainaus Heikki Jokipii:
Johan Boosea koskevan rälssikirjeen teksti löytyy G. Reinin teoksesta ”Historiska anteckningar om Laxpojo gård jemte dertill hörande lägenheter i Lojo”, Helsingfors 1907, s. 13. Siinä kerrotaan, että jäljennös kirjeestä löytyy Laakspohjan kartanon arkistosta (löytyykö KA:sta, edes mikrofilmiltä?).
Kirjeessä Juhana III ”Jumalan armosta Ruotsin, gööttien ja vendien kuningas tekee tiettäväksi”, että hän on antanut esitellä itselleen rakkaalta ja uskolliselta palvelijaltaan nimeltä ”Johan Booss” saamansa kirjeen, jonka hänen [kuninkaan] veljensä on antanut Johan Boossin edesmenneelle veljelle Nils Bertilinpojalle, jossa luetellaan tilat, Laakspohjasta alkaen, jotka on annettu Nilsin ”ikuiseen omistukseen”.
Juhana toteaa sitten Johanin olevan ”lähin ja oikea perillinen”, ja vahvistaa, että mitä kuningas Eerik on antanut Nilsille, annetaan nyt Johanille. Viitataan Johanin uskolliseen palvelukseen. Viitataanpa vielä kuningatar Katariinaankin (kaikkine arvonimineen) ja vakuutetaan, että hän ja heidän perillisensä kunnioittavat tätä päätöstä. Ja vielä, etteivät kuninkaan virkamiehet tai kukaan muukaan saa asiassa aiheuttaa mitään haittaa ja estettä Johan Boossille.
Annettu Tukholman kuninkaanlinnassa 12. elokuuta ”Anno Christi” 1569. Joten tämän kirjeen täytyy olla se, johon mm. Ramsay viittaa.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=10776
http://runeberg.org/frfinl/0050.html
-------------------
Kysymys: Onko ylläoleva vouti Nils Bertilsson ja Johan Boosen veli Nils Bertilsson sama henkilö?
Voisiko Brinkalan talon ostanut Nils Bertilsson olla myös kyseinen Nils Bertilsson?
Ajallisesti tämä Nils Bertilsson voisi hyvin olla, sekä Kerstin Nilsdotterin ja sisarensa Brita Nilsdotterin isä, mutta myös Geitilän Elsa Nilsdotterin isä.
Kerstin Nilsdotterin puoliso oli Ala-Satakunnan vouti Hans Byrielsson, eli sama virka kuin Nils Bertilssonilla.
[/quote]Kysymys: Onko ylläoleva vouti Nils Bertilsson ja Johan Boosen veli Nils Bertilsson sama henkilö?
Voisiko Brinkalan talon ostanut Nils Bertilsson olla myös kyseinen Nils Bertilsson?
Ajallisesti tämä Nils Bertilsson voisi hyvin olla, sekä Kerstin Nilsdotterin ja sisarensa Brita Nilsdotterin isä, mutta myös Geitilän Elsa Nilsdotterin isä.
Kerstin Nilsdotterin puoliso oli Ala-Satakunnan vouti Hans Byrielsson, eli sama virka kuin Nils Bertilssonilla.[/quote]
Vouti oli Nils Birgersson ja Äyräpään tuomari Nils Bertilsson (Kemiön Reku). Nils Bertilssonin äiti oli Karin Olofsdotter (Wildeman), jonka ensimmäisestä avioliitosta oli Johan Boose, joka peri Nilsin maaomaisuuden.
Benedictus
31.03.17, 21:45
Well. Väliin iskee sanasokeus. Eli toivosttavasti en sotkenut ketään tuolla yhdistämisellä.
No, onpahan kaksikin vaihtoehtoa Nilsin tyttärien isäksi.
----------------------
Tiedetään, että Ericus Erici Alftanus käytti sinettiä jossa oli risti ja tähti, samoin setänsä linnankirjuri Henrik Hansson.
Onko mahdollsita, että kummankin sinetti tulee eri alkuperästä?
Linnakirjurin mahdollisesti ensimmäiseltä vaimoltaan, ehkä?
Ericus Alftanuksella taas äitinsä suvulta, jota ei tunneta.
Olisiko Ericus Alftanin äiti ollut vanhaa Karpalaisen sukua, joka käytti tähtiristi tunnusta?
http://runeberg.org/frfinl/0073.html
Ramseyn mukaan vasta Tohr Carpelan käytti tähti torvi tunnusta, eli tähtiristi olisi tätä aiempi tunnus.
Taivassalon Hukaisten mainitaan kuuluneen Ericus Alftanusken suvulle jossain lähteissä. Olisiko tuossa yhteys vanhaan Karpalaisen sukuun.
Benedictus
01.04.17, 22:27
Lainaus vanhasta ketjusta:
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Maisa M http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=73701#post73701)
Vieläkään en malta jättää Ericus Erici Alftanusta "rauhaan"! Eihän asia vieläkään ole tullut selväksi. Me askartelemme aina vaan tämän suvun ympärillä, mutta lopullista selvyyttä ei ole saatu. Luulen, että jos heidän juurensa todella menisivät Ruotsin kuninkaaseen Eric XIV:een, olisi tutkimus jo aikoja sitten saanut päätöksensä.
On etsitty epätoivon vimmalla Alftanusten juuria Ruotsin puolelta Alftasta ja Medelpadista, mutta katsotaanpa, mitä mielestäni paras Alftan-asiantuntija Antti Alfthan lakkautetulla Suku-postilistalla 29.10.2006 arveli suvun alkuperästä:
"Antti Kolehmaisen tietojen mukaan Ericus Erici osti Huukaisten tilan v. 1627 Markus Yrjönpojalta. Kirkkoherra Osmo Salmisen välittämän perimätiedon mukaan Huukainen oli sukutila, myyty perheen Ruotsiin muuton takia, ja palautui tässä takaisin sukuun.
...
Siis perhe oli välillä Ruotsissa, jota ennen myivät Huukaisten sukutilan, mutta se palautui takaisin sukuun, kun he palasivat Ruotsista. Ja Antti Alftan sanoo viimeisessä kappaleessa, että Ericus Alftanus piti itseään suomalaisena, hän ilmeisesti saarnasi suomeksi ja hänellä näyttäisi olevan suomalaiset sukujuuret. Heillä oli siis ennen Ruotsiin lähtöään Huukaisten sukutila Taivassalossa, joka palautui heille takaisin Ruotsista tulon jälkeen. Mietitään tätä nyt seuraavaksi. :rolleyes:
terv. Maisa M
Jälleen kerran perimätieto vaikuttaa "huuhaalta".
Näille spekulaatioille tai hypoteeseille ei ole löydetty asiakirjoista mitään vahvistusta.
Katsotaan tuota Huukaisen ostoa 1627 tarkemmin:
Alasatakunta_tuomiokunta_TaivassalonKäräjät_V16 27_ s250(KhraEricusEriciOstanutHuukaisen_Huudatus)
Taivassalon talvikäräjät 16.03.1627
:250-251
Astui oikeuden eteen kunniallinen ja hyvin oppinut mies herra Eerik Erici täkäläinen kirkkoherra ja teki tiettäväksi kuten hän on jo aikaisemmin monilla käräjillä kuuluvasti tehnyt tiettäväksi, että Markku Yrjänänpoika Huukaisesta on oikeudessa laillisella kaupalla luovuttanut herra Eerik Ericille 18 veroäyrin hankintamaansa (aflinge godz), joka sijaitsee samassa paikassa (Huukaisessa), jonka talon Markku on saanut laillisella kaupalla Heikki Ollinpojalta. Tällöin astui oikeuden eteen myös edellä mainitun Markun poika nimeltään Pietari Markunpoika ja kannatti isänsä kauppaa ja tunnusti, että hänen isänsä on täysin tullut tyydytetyksi ja ottanut vastaan herra Eerik Ericiltä rahaa 23½ taalaria eli viidestä (5) tynnyristä viljaa, jotka hän oli sinä aikana kylvänyt. Ja kun kauppa tehtiin, oli hän saanut vastaanottaa 15½ taalaria. Lisäksi astui oikeuden eteen Kirsti Ollintytär, joka lastensa puolesta tunnusti samaisen kaupan ja ainoastaan pyysi jo mainittujen lastensa puolesta päästä osalliseksi niihin 28 taalariin (selvästi 18 jäljempänä), jotka Heikki Ollinpoika on saanut maan myynnillä, koska hänen lapsensa olivat saamassa perintöä juuri samaisesta talosta. Sen johdosta määrättiin Erkki Koroisesta ja Lasse Munkki tasaamaan nämä 18 taalaria kaikkien sisarusten välillä; siitäkin huolimatta, että Markku oli sillä välin nauttinut ja omistanut talon, ja oli suorittanut parannuksia sille, sekä pystyttämällä uusia rakennuksia että ojittamalla sen peltosarkoja ynnä muilla parannuksilla. Mutta Heikki on saanut häneltä täyden maksun niin rakennuksista kuin maastakin, ja oli sitä kautta luovuttanut edellämainitulle Pietari Markunpojalle samaisen isänsä hankintamaan itseltään ja perijöiltään ja siirtänyt sen mainitun herra Eerikin omistukseen ja tämän jälkeentuleville perillisille ilman mitään vastaansanomista nautittavaksi ja omana pidettäväksi kaikkine rakennuksineen, peltoineen, niittyineen, metsineen ja kalavesineen, myllyineen ja myllynpaikkoineen niin vedessä kuin kuivalla maallakin, lähikylillä ja kaukanakin mitään poislukematta ja velvoitettiin suorittamaan ulos kruunulle sen oikeudet kuten ne pitää vuotuisesti suorittaa. Joten tuomittiin tämä edellämainittu maakauppa ja saanto laillisesti huudatetuksi ja lailliseksi, ja tapahtui sen lainvoimaistus pysyväksi ja peruuttamattomaksi lautamiesten tutkinnan nojalla.
--------------------------------------------------------------
KOMMENTOINTIA EDELLISEN JOHDOSTA (M Lundin toimesta):
Se, että Huukainen "palautui sukuun" on mielestäni keksittyä toiveajattelua, jolle ei ole löydettävissä mitään vahvistusta asiakirjoista edes väljällä tulkinnalla. Ketjussa näyttää nyt vallitsevan romanttisen fantasian vahvistelu, jolle joudun olemaan jälleen ilonpilaajana.
Lisäksi näytään täysin hyljätyn Alftan ja Helsinglandin suunta, josta suunnasta ainoastaan jotain valaisevaa löytämällä Alftanien alkuperän selvitykseen on saatavissa jotain edistystä.
On usein tässäkin ketjussa ylimalkaisesti ja vain ohimennen viitattu Eerik Eerikinpojan Huukaisen ostoon sekoittaen siihen mielikuvia, joille talokaupan oikeusprosessissa esitetyt tiedot eivät anna mitään tukea, vaan päinvastoin, asettavat nämä mielikuvat täysin kyseenalaisiksi.
Tästä Huukaisten kauppaan liittyvästä käräjäpöytäkirjasta voidaan todeta monia kylmiä tosiasioita, jotka sotivat jyrkästi sitä vastaan, että Huukainen olisi joskus tätä ennen ollut Eerik Ericin suvun omistuksessa tai että Eerik Ericus olisi ostanut talon takaisin suvulle.
Taustaksi sellaiselle oikeudelliselle transaktiolle, jossa entinen perintötalo ostetaan takaisin suvulle, vaikka se olisi vajonnutkin välillä kruununtaloksi tai pelkästään pitkään asumattomaksi veroautioksi, on, että vanha sukuoikeus siihen tuodaan oikeudessa ilmi, ja jos talo on joutunut sukuun nähden vieraan henkilön omistukseen, oikeus suorittaa sitten tutkinnan, jossa selvitetään se, voidaanko talon entiselle omistajasuvulle enää antaa etuosto-oikeus talon lunastamiseksi. Lopullista käsittelyä yleensä edeltää se, että taloa kuulutetaan suvulle lunastettavaksi vähintään kolmilla käräjillä, jotta kaikilla etuosto-oikeuden piiriin kuuluvilla on tilaisuus ottaa kantaa talon lunastamiseksi itselleen.
Tässä suhteessa Eerik Ericuksella ei näytä olevan kerrassaan mitään siteitä Huukaiseen, vaan päinvastoin, asiakirjasta käy hyvin ilmi, että se Huukainen, jonka Ericus Erici osti Markku Yrjänänpojalta, on ollut ensin Heikki Ollinpoika -nimisen miehen omistuksessa, joka oli myynyt perintömaansa tälle Markku Yrjänänpoika -nimiselle miehelle ja tämä prosessi kuvaa ennemminkin Heikki Ollinpojan suvun perintömiesten oikeuden lopullista erottamista Huukaisen omistusoikeudesta ja sen pesäeroa Eerik Eerikinpojan Huukaisen taloon tuomasta täysin uudesta suvusta.
Sanon nyt, että tuskin Taivassaloon kirkkoherraksi tulleella Eerik Eerikinpojalla oli mitään vanhoja siteitä Taivassalon maahan ja mantuun, vaan avautunut virka oli ajanut hänet sinne ja hänen täytyi "löytää katto pään päälle". Ja tämä talonosto muistuttaa hyvin paljon niitä monia muita tapauksia, joissa pitäjään saapuu uusi kirkkoherra sen ulkopuolelta. Joko Eerik Eerkinpoika oli pitäjälle ventovieras tai, mikä on todennäköisempää, hän "peri viran" vaimonsa kautta, eli joku hänen edeltäjänsä oli ehkä lähisukua hänen vaimollensa ja hänen vaimonsa alkuperää kannattaisi etsiä heidän avullaan.
Kun yrittää etsiä aikaisempien tutkimusten (Carpelan, Lagus, Lindh jne.) kannanottoja Huukaisten joutumisesta Eerik Eerikinpojalle, ei niistä tule esiin mitään pitemmälle menevää johtopäätöstä. Luulisin syyn olevan siinä, että Huukaisen aikaisempi omistus on koluttu läpi ja on jäänyt vain tyhjää käteen Alftanien osalta.
Mutta mennäksemme taas itse asiakirjaan siitä käy ensiksikin ilmi se, että Huukaisen talon omistajan Markun poika Pietari Markunpoika täysin yhtyy kauppaan ja vähän jäljempää ilmenee, että vaikka talo on siirretty Heikki Ollinpojan nimistä Markku Yrjänänpojan nimiin, itse asiassa talon isännyyden on fyysisesti vastaanottanut Markun poika Pietari Markunpoika (nähtävästi isä Markku on ollut iäkäs ja jo poikansa tarjoamalla syytingillä ja auttanut poikaa talon töissä sen minkä on pystynyt). Tällä tavalla Huukaisen tilasta on tullut Markku Yrjänänpojan nimiin hankintamaata (ei perintömaata), johon Markulla itsellään on ollut täysi määräysvalta yli hänen rintaperillistensä. Se että hänen poikansa haluaa ilmoittaa yhtymisensä isänsä kauppaan, ei varsinaisesti merkitse perintöoikeuden luovuttamista, vaan sitä, että hän tunnustaa olevansa "sujut" Huukaisen ansaintaan liittyvissä seikoissa eikä hänellä ole enää vaatimuksia liittyen talossa suorittamiensa parannusten ja työn arvoon. Täten hän vapautti herra Eerikin omalta osaltaan vaatimuksistaan.
Toiseksi käy ilmi, että jo aikaisemman kaupan lisäksi, jossa Markku Yrjänänpoika on ostanut Huukaisen Heikki Ollinpojalta, joka on saanut heti täyden maksun, on syntynyt lisää arvoa 18 taalaria maakaupoista Heikki Ollinpojalle. Tämä viedään siihen kanssaperillisten yhteiseen pesään Huukaisen talosta, jota osaa ei ole vielä jaettu perillisten kesken. Tätä varten tulee oikeuden eteen Kirsti Ollintytär -niminen leskivaimo, joka muuten yhtyy kauppaan talon vanhan suvun perillisenä, mutta esittää 18 taalarin jakoa lastensa kesken ja sen tasaamista varten nimitetään kaksi selvitysmiestä sisarusten välille. Kun Kirsti Ollintytär esiintyy vain lastensa perintöoikeuden puolesta, se ei ole suinkaan turhaa kainostelua. Nähtävästi hän ei ole Heikki Ollinpojan sisko, vaan käly. Vaikuttaa siltä, että Kirsti Ollintyttären mies on perinyt lähimpänä omaisena lapsettomaksi jääneen Heikki Ollinpojan ja sitä kautta Heikin jäämistön loppu lankeaa tässä Kirsti Ollintyttären lapsille. Tässä annetaan kylläkin armon käydä oikeudesta, sillä nähtävästi kaupanteon kaaren nojalla Markku Yrjänänpoika olisi oikeutetumpi saamaan hyvitystä maakaupan hyödystä itselleen, sillä hän oli ilmeisesti laittanut nämä maat uudelleen tuottamaan.
Joka tapauksessa tällä Kirsti Ollintyttären lasten tyydyttämisellä varmistetaan se, ettei Huukaisen vanhemman omistajasuvun perillisillä voi olla enää mitään oikeutettuja vaatimuksia herra Eerikiä vastaan, joten Eerik Erici on nyt täysin vapaa kaikista Huukaisiin kohdistuvista vaatimuksista paitsi kruunun taholta.
Nimittäin kaikkialla on tuotu esiin, että Huukainen olisi puhdas ratsastila, rustholli. Niin ei kuitenkaan ole, kuten tämä Huukaisen kaupan käsittely oikeuden edessä selkeästi osoittaa:
Huukainen oli jaettu kahteen yhden manttaalin osataloon, joista toinen oli ratsastila, jonka velvollisuuteena oli verovapautta vastaan ylläpitää ratsumiestä. Sen sijaan Huukaisen toinen yhden mantaalin osa oli kruununtalo, josta sen haltijoiden tuli suorittaa kaikki asiaankuuluvat kruunun vuotuiset ulosmaksut suoraan kruunun edustajalle.
Kun tutkitaan Huukaisen SAY -tietoja aikavälillä 1560-1639, nähdään, että tämä jako kahtia ratsastilan ja kruununtalon välillä, on ollut käytäntönä jo kauan aikaa. - Miksihän tästä seikasta on näissä Alftan -yhteyksissä vaiettu? Lisäksi käy hyvin ilmi se, mikä jää vuoden 1627 tuomiokirjassa hämäräksi: Huukainen on ollut lähes koko sen ajan, kun Heikki Ollinpojan nimi vuonna 1595 tulee luetteloon veroautiona, noin 20 vuotta täysin maksukyvyttömänä, siihen asti, kunnes Markku Yrjänänpoika on sen ostanut. Markun nimi tulee listaan vasta 1623, joten hän on todennäköisesti ostanut Huukaisen 1622 (Yritin etsiä ostoa tuomiokirjasta aikavälillä 1622-25, mutten vielä sitä löytänyt. Etsintä on työlästä eikä minulla ole siihen tällä hetkellä tarvittavaa aikaa.)
Huukainen näyttää vajonneen aivan retuperälle ja täysin puille paljaille, mutta kruunu vaikuttaa olleen erittäin pitkämielinen, vaikka se on tuottanut sille vain tappiota. Ehkä talon suvusta on miehiä mennyt sen verran tiuhaan tahtiin sotapalvelukseen, että kruunulla on ylenmäärin pitkämielisyyttä riittänyt. Talon suku on sitten tehnyt omat johtopäätöksensä ja on myynyt sen pilkkahinnalla Markku Yrjänänpojalle, kun on vielä voinut ja ulosmitannut siitä "viimeiset siemenperunatkin" (aivan kuvaannollinen ilmaisu, ei anakronismiksi tarkoitettu).
Myös SAY -luettelossa jaksolla 1620-39 vahvistetaan se, mikä on sovittu kruunun kanssa, kun herra Eerik on ostanut talon:
"Herra Eerik ylläpitää ratsupalvelua yhdeltä manttaalilta ja toiselta manttaalilta hän suorittaa kruunun oikeuden."
--------------------------------------------------------------
SAY, Taivassalo, Huukais, j 1560-79, s. 17
18 ä
Erkki Mikonp. 1560-79
Matti Ollinp. 1576-78
Pertteli Matinp., 1579
-----------------------------------
18 ä
Heikki Laurinp. 1560-79
Pietari Pentinp., 1577-79
SAY, Taivassalo, Huukais, j 1580-96, s. 17
Pertteli Matinp., 1580-96, 18 ä, 12 st.
Erkki Mikonp. 1581-84
--------------------------------
Pietari Pentinp., 1580, 1581-85, 1585-89, -91, -96 18 ä, 12 st.
Heikki Laurinp. 1581-84
Heikki Ollinp. 1595-96
SAY, Taivassalo, Huukais, j 1600-19, s. 15
Pertteli Matinp., 1600-02, 1605-06, 1614, 1616, 1618-19, autio 00-19, 18 ä
Vo Valpuri 1602
------------------------
Heikki Ollinp. , 1600-02, 1605-06, 1612, 1614-19
Pietari Pentinp. 1600-02, 18 ä
Hust utgl. 1617-19
SAY, Taivassalo, Huukais, j 1620-39, s. 15
Pertteli Matinp., 1620-27, 18 ä, 1625 opt.
Sipi Rekonp. 1620, 18 ä
Ratsumiehelle pidätetty 1620, ratsut. Stålhansken alaisena 1
Heikki Ollinp. 1620, 1622, 1628-30
Markku Jaakonpoika 1623 (patronyymi virheellinen tuomiokirjan valossa)
Maina leski 1625
Hra Eerik 1627 R. 18 ä, Hra Eerik 1629, her Erik ratsut. 1631-39
Herra Eerik ylläpitää ratsupalvelua yhdeltä manttaalilta ja toiselta manttaalilta hän suorittaa kruunun oikeuden.
Matti Sipinp. 1630
---------------------
terv Matti Lund
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.