Erik Berttelsson Korhoin?

[Korhoant]

On tarkempaa tieto tästä Digiarkiston henkilönimikortiston Elimäen nimismiehestä 1600-luvulta?
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=1913670

[Toi Korhoi]

Toinen kysymys asiaa ehkä sivuten: milloin viereisen Junkkarinjärven talot Iso-Korhonen ja Vähä-Korhonen on perustettu, tunnetaanko perustajien taustaa?

[Korhoant]

Toinen kysymys asiaa ehkä sivuten: milloin viereisen Junkkarinjärven talot Iso-Korhonen ja Vähä-Korhonen on perustettu, tunnetaanko perustajien taustaa?
Rautalammelta löytyy kyllä Perttuja 1500-luvulta lähtien, mutta Erkki Pertunpoikaa ei minun tiedoissani 1600-luvulta löydy.;)

[Korhoant]

http://www.anjala-seura.info/kievari_osa1/UntitledFrameset-1.htmRautalammelta löytyy kyllä Perttuja 1500-luvulta lähtien, mutta Erkki Pertunpoikaa ei minun tiedoissani 1600-luvulta löydy.;)

[Toi Korhoi]

Siis rautalampilaisia, kiitos tiedosta.

[Korhoant]

Siis rautalampilaisia, kiitos tiedosta.
Paikalla kivikautinen asuinpaikka.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_kartta.aspx?KOHDE_ID=754010004

[Leo Juhani]

Toinen kysymys asiaa ehkä sivuten: milloin viereisen Junkkarinjärven talot Iso-Korhonen ja Vähä-Korhonen on perustettu, tunnetaanko perustajien taustaa?

Hannu Vuorela mainitsee kirjassaan Ankkapurhalta Järvi-Anjalaan (2003, nn) tarinan kahdesta veljeksestä, jotka muuttivat muualta ja asettuivat Korhoseen asumaan. Muistaakseni tarina kertoo, että toisesta tuli sittemmin nimismies.

Eeva-Liisa Oksanen kertoo teoksessaan Anjalan historia (1981, 455), että Muhniemen kylän puolelle, Juotjoen lähelle, oli vuoden 1730 vaiheilla perustettu Anjalan kartanolle Korhosen torppa. Kyseessä lienee ollut Vähä-Korhonen, josta vuonna 1740 tehtiin kestikievari.

Kuka oli ensimmäinen torppari, siitä minulla ei ole tietoa. Anjalan kartanon asiakirjoista saattaisi löytyä? Tai kestikievarin perustamisen asiakirjoista tietoa senhetkisestä torpparista. Digitoituja asiakirjoja Elimäen pitäjään tai seurakuntaan liittyen en ole isonvihan jälkeiseltä ajalta, vuoden 1730 vaiheilta, löytänyt netistä.

Kustaan sodan aikaisen Korhosen taistelun kartassa (http://www.anjala-seura.info/kustaa/UntitledFrameset-1.htm) 6.5.1790 on merkitty Vähä-Korhosen torppa (Korrois torp), mutta Juotjoen länsipuolelle ei ole vielä merkitty Iso-Korhosen rakennuksia.

Kun Wredebyn kartano oli perustettu Muhniemelle 1810-luvulla, muutettiin Korhosen torpat [tuolloin Vähä-Korhonen ja Iso-Korhonen?] lampuotitiloiksi, jotka edelleen kuuluivat Anjalan kartanon alaisuuteen. (Oksanen 1981, 455-456.)

Torpparikysymyksen ratkaisemisen yhteydessä senaatti päätti vuonna 1908, että Anjalan kartanosta muodostetaan 98 varsinaista taloa ja 34 palstatilaa. Kartanoon kuuluneet Muhniemen Korhosen tilat käsittivät tuolloin jo 5 taloa. Jaetut tilat annettiin vuokralle 1.3.1909 alkaen, ja vuonna 1921 oli viimeinenkin tila lunastettu omaksi. (Oksanen 1981, 532-536.)

[Isoisäni isä Matti Juhaninpoika muutti puolisonsa Leenan kanssa Elimäen Huitilan kylästä Muhniemelle sepäksi syksyllä 1866. Hän rakensi asumuksensa Vähä-Korhoseen, Lehtomäen tilan / Anjalan kylän rajalle. Matti otti noin vuonna 1878 sukunimekseen Stålström. Vuonna 1894 hän löysi perunakuoppaa kaivaessaan maasta kivikirveen. Museovirasto on kirjannut tämän kivikautisen asuinpaikan muinaismuistoksi no. 754010005. Toisesta Vähä-Korhosen kivikautisesta asuinpaikasta no. 754010004 oli jo maininta tässä viestiketjussa; se sijaitsee puolisen kilometriä etelään tuosta edellämainitusta.]