Robinson Korhonen
01.02.17, 18:29
Jääskessä runsaana esiintynyt Lemmitty/Lemmetty-suku kuuluu yhtenä sukukuntana omien esivanhempieni joukkoon ainakin paria tai kolmea sukujuontoa myöten. Lemmityn suvun edustajat esiintyvät aikain saatossa myös nimillä Wederhorn, Snikkari ja Niemilemmitty, ehkä myös Klokkarinen. Varsinkin vierasperäisen ja herraskaisenkuuloisen sukunimimuunnoksen "Wederhorn" alkuperä on kummastuttanut myös allekirjoittanutta. Suvun jäsenillä on sukuseura, jonka nettisivuilta selviää paljon tietoa suvun historiasta. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.wederhorn.com/
Lemmityn suku tuntuu olleen viimeistään 1600-luvun alkupuolelta lähtien yksi Jääsken merkittävimpiä talonpoikaissukuja esim. Lottasten ja Ikävalkojen tapaan. Suvun jäseniä näkyy kohonneen kyseisellä vuosisadalla pitäjän luottamustehtäviin ainakin kestikievaristin, kuudennusmiehen ja kirkkoväärtin ominaisuuksissa.
Mielenkiintoni suvun historiaa kohtaan herätti uudelleen havainto vuoden 1726 Jääsken henkikirjasta. Kuurmanpohjan ensimmäisen tilan asukkaat on niputettu yhteen termillä "knapadel" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12019501 Voisiko tällä olla jotakin tekemistä sukunimimuutoksen kanssa? Varhaisin löytämäni mainita Wederhorn sukunimestä löytyy vuodelta 1730, jolloin 22.10.1730 syntyneen Marian isäksi mainitaan Mårten Pehrsson Wederhorn. Oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen tapahtuma http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10567046 Kyseessä on ilmeisesti henkikirjan Kuurmanpohjan kylän toisella rivillä mainittu isäntä Antti Juhonpojan "frände" Mårten.
Jääsken Kihlakunnan käräjillä vuonna 1641 "perilliset" Olof Michelsson ja Lars Andersson Lemmityt setvivät tilustensa alkuperiä ja verovapauksia Kuurmanpohjassa ja Kärättilässä. Todisteiksi heillä on esittää Lars Torstenssonin antama "frihetsbref" vuodelta 1592, kuningas Sigismundin kirje vuodelta 1593, ja viimeisenä kuningas Kaarlen "trykte bref" vuodelta 1606. Samaisen asian yhteydessä mainitaan myös Olof Michelssonin "fadherfadher" Olof Lemmitty. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735636 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735636) Valitettavasti kirjeitä ei kopioida tähän tuomiokirjan tapaukseen, enkä ole niiden kopiota myöskään voudintileistä vielä löytänyt. Mielenkiintoisin näistä kolmesta on kuitenkin tuo viimeisenä mainittu, joka mahdollisesti tarkoittaa Kaarle kuninkaan ns. "präntättyä mandaattia" eli yhteisvaakunalla aateloituja kruunun ratsupalvelijoita. Kyseiseen vaakunatunnukseen kuului siniseen ja kultaan jaetulla vaakunapohjalla hopeinen käsivarsi ja kypäräkoristeessa 2 hopeista oinaansarvea (wederhorn) sekä kolme kruunua. Mahtaiskohan vuoden 1726 maininta knaapiaateliudesta ja sukunimen Wederhorn käyttöönotosta juontaa tähän yli sadan vuoden takaiseen tapahtumaan? Esimerkkinä vastaavasta myönnetystä "aateluudesta" seuraavan linkin takaa niinikään Jääskeen eräälle Lasse Matinpojalle myönnetty verovapaus http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2519417
Vuotta 1580 taaemmas en ole asiaa selvittänyt, mutta ainakin vuosina 1580-1584 Kuurmanpohjan kokoveron isäntänä mainitaan Lauri Lemmitty, minkä jälkeen v.1585 isännäksi nousee Olof Lemmitty lisämaininnallla "haffer frijhett efter K.M. breff". Vapaakirjeitä on siis jo aiemmilta vuosilta. Tämän jälkeen hänet mainitaan vapaatalonpoikana "fribonde" ja isäntänä aina vuoteen 1592 asti. Vuonna 1593 tilusten päämiehenä on "fribonde" Peter Lemittyin ja 1594 niinikään "fribonde" Peter Petersson Lemittyin, ilmeisesti sama mies. Vuodesta 1595 eteenpäin Kuurmanpohjan puolikkaan veron haltijana on "fribonde" Lauri Lemmitty, jolla mainitaan olevan myös 1/2 veroa ulkokylänmaata "i Wuoxstrand" eli mahdollisesti myöhempi Kärättilän omistus. Vapaatalonpoikana Lauri Lemmitty esiintyy vuoteen 1599 saakka, ja vuodesta 1601 eteenpäin vuoteen 1617 termillä "Knape". Vuonna 1622 1/2 veron Isäntä Lauri Lemmitty Kuurmanpohjassa on lisämerkitty termillä "Ryttare" tarkoittaen ilmeisesti ratsutilallista. Edellä mainittujen termien lisäksi Jääsken voutikunnan tilikirjoissa v.1601-1603 Knaapi Lauri eli Lasse Lemmittyä tituleerataan myös nimellä "Wachtmästare", mm tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2505012 Mihinkähän tai minkähän vahtimiseen ja missä tämä mahtaakaan viitata?
Wederhornien sukusivuilta löytyy viitteitä Aulikki Ylösen Jääsken kihlakunnan historiaan, joista selviää, että Tuomas Teppoisen taistelijoiden joukosta Olli Antinp. Lemmitty on saanut verovapauden v.1586 ja Pekka Lemmitty v.1591. http://www.wederhorn.com/muut/arvi.1988.imatra.pdf 19.9.1594 Tuomas Teppoisen knaapeille myönnetty vapaakirje, joukossa Lauri Lemmitty, löytyy täältä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3060040
Vielä vuonna 1689 Jääsken kihlakunnankäräjillä eräässä Kuurmanpohjan Lemmittyjen asiassa tulee mainituksi Åke Oxenstiernan vapaakirje vuodelta 1634, josta myöskään en ole vielä löytänyt kopiota http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3700436
Kommentteja ja tarkennuksia, kiitos :)
-Antti
Lemmityn suku tuntuu olleen viimeistään 1600-luvun alkupuolelta lähtien yksi Jääsken merkittävimpiä talonpoikaissukuja esim. Lottasten ja Ikävalkojen tapaan. Suvun jäseniä näkyy kohonneen kyseisellä vuosisadalla pitäjän luottamustehtäviin ainakin kestikievaristin, kuudennusmiehen ja kirkkoväärtin ominaisuuksissa.
Mielenkiintoni suvun historiaa kohtaan herätti uudelleen havainto vuoden 1726 Jääsken henkikirjasta. Kuurmanpohjan ensimmäisen tilan asukkaat on niputettu yhteen termillä "knapadel" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12019501 Voisiko tällä olla jotakin tekemistä sukunimimuutoksen kanssa? Varhaisin löytämäni mainita Wederhorn sukunimestä löytyy vuodelta 1730, jolloin 22.10.1730 syntyneen Marian isäksi mainitaan Mårten Pehrsson Wederhorn. Oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen tapahtuma http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10567046 Kyseessä on ilmeisesti henkikirjan Kuurmanpohjan kylän toisella rivillä mainittu isäntä Antti Juhonpojan "frände" Mårten.
Jääsken Kihlakunnan käräjillä vuonna 1641 "perilliset" Olof Michelsson ja Lars Andersson Lemmityt setvivät tilustensa alkuperiä ja verovapauksia Kuurmanpohjassa ja Kärättilässä. Todisteiksi heillä on esittää Lars Torstenssonin antama "frihetsbref" vuodelta 1592, kuningas Sigismundin kirje vuodelta 1593, ja viimeisenä kuningas Kaarlen "trykte bref" vuodelta 1606. Samaisen asian yhteydessä mainitaan myös Olof Michelssonin "fadherfadher" Olof Lemmitty. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735636 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735636) Valitettavasti kirjeitä ei kopioida tähän tuomiokirjan tapaukseen, enkä ole niiden kopiota myöskään voudintileistä vielä löytänyt. Mielenkiintoisin näistä kolmesta on kuitenkin tuo viimeisenä mainittu, joka mahdollisesti tarkoittaa Kaarle kuninkaan ns. "präntättyä mandaattia" eli yhteisvaakunalla aateloituja kruunun ratsupalvelijoita. Kyseiseen vaakunatunnukseen kuului siniseen ja kultaan jaetulla vaakunapohjalla hopeinen käsivarsi ja kypäräkoristeessa 2 hopeista oinaansarvea (wederhorn) sekä kolme kruunua. Mahtaiskohan vuoden 1726 maininta knaapiaateliudesta ja sukunimen Wederhorn käyttöönotosta juontaa tähän yli sadan vuoden takaiseen tapahtumaan? Esimerkkinä vastaavasta myönnetystä "aateluudesta" seuraavan linkin takaa niinikään Jääskeen eräälle Lasse Matinpojalle myönnetty verovapaus http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2519417
Vuotta 1580 taaemmas en ole asiaa selvittänyt, mutta ainakin vuosina 1580-1584 Kuurmanpohjan kokoveron isäntänä mainitaan Lauri Lemmitty, minkä jälkeen v.1585 isännäksi nousee Olof Lemmitty lisämaininnallla "haffer frijhett efter K.M. breff". Vapaakirjeitä on siis jo aiemmilta vuosilta. Tämän jälkeen hänet mainitaan vapaatalonpoikana "fribonde" ja isäntänä aina vuoteen 1592 asti. Vuonna 1593 tilusten päämiehenä on "fribonde" Peter Lemittyin ja 1594 niinikään "fribonde" Peter Petersson Lemittyin, ilmeisesti sama mies. Vuodesta 1595 eteenpäin Kuurmanpohjan puolikkaan veron haltijana on "fribonde" Lauri Lemmitty, jolla mainitaan olevan myös 1/2 veroa ulkokylänmaata "i Wuoxstrand" eli mahdollisesti myöhempi Kärättilän omistus. Vapaatalonpoikana Lauri Lemmitty esiintyy vuoteen 1599 saakka, ja vuodesta 1601 eteenpäin vuoteen 1617 termillä "Knape". Vuonna 1622 1/2 veron Isäntä Lauri Lemmitty Kuurmanpohjassa on lisämerkitty termillä "Ryttare" tarkoittaen ilmeisesti ratsutilallista. Edellä mainittujen termien lisäksi Jääsken voutikunnan tilikirjoissa v.1601-1603 Knaapi Lauri eli Lasse Lemmittyä tituleerataan myös nimellä "Wachtmästare", mm tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2505012 Mihinkähän tai minkähän vahtimiseen ja missä tämä mahtaakaan viitata?
Wederhornien sukusivuilta löytyy viitteitä Aulikki Ylösen Jääsken kihlakunnan historiaan, joista selviää, että Tuomas Teppoisen taistelijoiden joukosta Olli Antinp. Lemmitty on saanut verovapauden v.1586 ja Pekka Lemmitty v.1591. http://www.wederhorn.com/muut/arvi.1988.imatra.pdf 19.9.1594 Tuomas Teppoisen knaapeille myönnetty vapaakirje, joukossa Lauri Lemmitty, löytyy täältä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3060040
Vielä vuonna 1689 Jääsken kihlakunnankäräjillä eräässä Kuurmanpohjan Lemmittyjen asiassa tulee mainituksi Åke Oxenstiernan vapaakirje vuodelta 1634, josta myöskään en ole vielä löytänyt kopiota http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3700436
Kommentteja ja tarkennuksia, kiitos :)
-Antti