Lapin Aureliukset

[mernis]

Lappi TL:n kirkkoherralla esiintyy eri lähteissä kolme vaimoa, joista keskimmäisen henkilöstä on useampia näkemyksiä. Paimenmuistiossa mainitaan Anna NN. Joissain tutkimuksissa taas mainitaan Susanna Balthasarsdotter Gebhardt.

Asiaa hieman pöytäkirjoista selatessani asia ei vaikuta kovinkaan selvältä. Susannan pojan Johan Jacobi Aureliuksen isänperintöä käsitellään Lapin käräjillä 10-11.6.1695:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3794777

Jutussa mainitaan, että Johannes Gregorii Aurelius ja (tämän vävy) Johan Sundström olisivat olleet jonkinlaisessa roolissa perinnönjaon yhteydessä. Vanhempaa Aureliusta ei mainita nuoremman isäpuolena.

Kun Johan Jacobi Aureliuksen äiti esiintyy jutussa, hänet mainitaan Kullanperän Mattilan Jacob Matssonin leskenä; yhteydestä vanhempaan Aureliukseen ei puhuta mitään.

Olisiko siis kuitenkin niin, että Susanna ei ollut vanhemman Aureliuksen toinen vaimo?

Lisävahvistusta tämä saa toisesta jutusta, jota käsitellään Lapin käräjillä 16.-18. 6. 1683:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3849066

Siinä mainitaan kirkkoherra Johannes Gregorii ja hustru Anna Thomasdotter??.

Olisiko jollain tiedossa lähteitä, joista asiaa voisi varmistaa lisää?

Terveisin Mervi

[virpinissila]

Kirkkoherra Johan Gregorii Aurelius-Lapponiuksen (Finno-sukua) ensimmäinen vaimo oli Sofia Mårtenintytär
TMA Lapin käräjät 20–22.3.1666: 77v, konseptituomiokirja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1666-1677_ap_eura1-1a/20.htm

Toinen vaimo näkyy SAY:ssa Annana (1670-), KA Lapin SAY 1654-73: 7 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=391647 eli tämä mainitsemasi Anna Thomaksentytär.

Kolmas vaimo oli Tenleniusten äiti Maria Johanintytär Venno http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2725 Alkuperäislähde on muun muassa täällä yo-matrikkelissa mainittuna. Lappiin tulo on selvitetty suhteellisen tarkasti: Genos 79 (2008) s. 37.


Toinen Johan (Jacobinpoika) Aurelius oli Lapinkylän Mattilan poika, ja hänen äitinsä oli Susanna Baltzarintytär, kuten antamistasi linkeistä käy ilmi, samoin täältä http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3068


Virpi Nissilä

[mernis]

Selvästikin vaikuttaisi siltä, että Rauvolan kirjassa Johan Gregoriin toiseksi vaimoksi esitetty Susanna Balthasarintytär ei voi pitää paikkaansa.

Terveisin Mervi

[virpinissila]

Toistan vielä tähänkin ketjuun: Lapin käräjien 16 ja 18.6.1683 tuomiokirjatekstiä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3849066
, … her Johannes Gregorij och hustru Anna Thomas dr ifrån Kullanperä… eli ei sittenkään ole kyse hänen vaimostaan. Kirkkoherra asui Lapin kylässä ja tämä Anna Kullanperän kylässä.

Maria Venno katoaa Mynämäen Raimelasta, henkikirjasta, 1677 jälkeen. Hänen poikansa Johannes Gabrielis [Tenlenius] edustaa käräjillä isäpuoltaan 1679. KA Lapin käräjät 11.–12.7.1679: 43. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3867317

Kun Lapin Mattilassa on tehty pesänselvitys 1682 Jacobin kuoleman jälkeen (edellä oleva käräjäjuttu vuodelta 1695), oli Susanna Baltzarintytär ymmärtääkseni elossa.

Johannes Gregoriin toinen vaimo ei voine ole Susanna, koska hän ilmeisesti oli elossa 1682 ja Aurelius tällöin jo naimisissa Maria Vennon kanssa.

Virpi Nissilä

[Jaybeam]

Palaan vielä ajatuskulkuuni siitä että Johannes Gregorii Aureliuksen puoliso Anna voisi olla Anna Larsdotter Gebhardt.
Toropainen siis mainitsee Anna G:n puolisot Hans Magnus ja Hans Mattzen. Onko meillä tiedossa Hans Mattzenin kuolinaika? Eli olisiko mahdollista että Anna G olisi avioitunut vielä kolmannenkin kerran - tällöin Aureliuksen kanssa.

Gebhardeilla on Johannes Gregoriin Finno-suvun kanssa lukuisia muita perhesiteitä: Susanna Baltazarintytär Gebhardtin äiti Margareta Grelsdr Finno on Johannes Gregoriin sisarpuoli. Veljensä Carolus Finnonius on aviossa Elisabet Larsdr Gebhardtin kanss, jonka sisar on tuo mainitsemani Anna Larsdr G.

Jossain yhteydessä oli esitetty että Johannes Gregoriin puoliso oli raumalaisen pormestari Gebhardtin puoliso. Näitä pormestari Gebhardtejahan olivat niin Susannan isä Balthazar kuin isänsä Lars (Annan isä). Tästä sekaannuksesta esitettiin sittemmin J.G.n puolisoksi Susannaa. Tämähän jo on osoitettukin virheelliseksi. Anna sopisi sukupolvensakin puolesta paremmin J.G: lle.

Susannan ja Mattilan Jaakon poika Johan Jacobi Aurelius otti siten papiksi tullessaan tätinsä miehen mukaisen pappisnimen, jonka J.G. oli johtanut Kullanperän nimestä (Aurum) jossa hänellä oli omistuksia Maijalassa ja Seikkulassa.

Siis spekulaatiota kaikki tyynni, jota kehittelin kun aikanaan selvitin esiäitini Susanna Gebhardtin kytkentöjä. Jos se esitetty Anna Thomasdotter on jo suljettu pois, niin nyt pitäisi löytää poissulkeva tai vahvistava lähde teorialleni Anna Larsdotter Gebhardtin ja Johanne Gregorii Aureliuksen aviosta. Sellainen voisi olla ainakin osittain Hans Mattzenin kuolinaika.

JP

[mernis]

Tässä Toropaisen väitöskirjan liittestä kopioituna tietoja Anna Larsdotterista ja hänen toisesta miehestään:

Mattzen, Anna Larsdotter Luostarin jokikatu Kåkenhus 1665−k. 1666
Mattzen, Hans Luostarin jokikatu Kåkenhus 1639−k. 1665

Mikäli näihin on uskominen olisi Anna Larsdotter kuollut 1666. Anna myös esiintyy käräjillä leskenä ensimmäisen miehensä jälkeen jo ainakin 1636, ei hän enää 1666 ole ollut kovin nuori. Koska Anna on ollut kuollut 1666, ei 1670 luvulle sijoittuva avioliitto Aureliuksen kanssa ole mahdollinen.

Terveisin Mervi

[Calonius]

Etsin Turun porvaria Hans Mattsson / Mattzen ja päädyin tähän ketjuun. Kukakohan tämä Hans oikein oli taustaltaan ja miksi Toropainen kirjoittaa hänen nimensä Mattzen? Onko kyseessä edes patronymi?

Tällaisissa yhteyksissä olen jonkun Turun porvarin nimeltä Hans Mattsson löytänyt:

1640 12/5 Pöytyä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791822
Thomas Erichsson welborne fru Margreta Finckes till Kanckas landbofougde Hans Matzsons bårgarens i Åboo fulmechtige, inladhe i retten en räkningh angående någon gield som be:te Hans Matzson hafwer af Knutt Simonsson i Mäckis att bekomma...

Margareta Fincken lampuotivouti Thomas Eriksson oli Turun porvarin Hans Mattssonin edusmiehenä ja näytti oikeudelle laskelmaa, jonka perusteella Mäkkisen Knut Simonsson on velkaa Hansille.

SAY Pöytyä 1634-1653 Mäckis
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=785067
Knutt Simonsson lendzman

Knut oli nähtävästi Pöytyän nimismies.


29.-31.10.1649 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848694
Framkom bårgarens i Åbo Hans Matzsons hustru Brita Grelsdotter, och fordradhe aff Thomas Jacobsson Hulmi -50 dlr kopp M:t huilkedh flytter aff sin förrige mans Mårthen Philppussons geldh, der emot inladhe Thomas hennes nuwarande mans Hans Matzons cwito breff aff dato den 18 Novembris Anno 1648, der han gör den aldeles frij och klanderlöös, derföre kunde Rätten eij der till göras, uthan ährkennes frij för hustrurs Britas till… i detta fallet.

Yhdeksän vuotta myöhemmin Turun porvarin Hans Mattsonin vaimo Brita Grelsdotter vaatii Loimaan käräjillä Thomas Jacobsson Hulmilta rahaa, jonka Thomas oli jäänyt velkaa Britan aiemmalle miehelle Mårten Filipssonille.

Mårten on luultavasti Åhrapää. Mårten Filipsson Åhrapää oli kämnerinä 1639. Vaimo Thomas Enoilan sisko. Isä raatimies Filip Hindersson Åhrapää, joka kuoli 1653. Mårten liittyi 1643 myrkytystapaukseen, josta Toropainenkin kirjoittaa väitöskirjassaan. Samassa kirjassa:

Myös Petter Fachtilla oli vuonna 1638 suuri laiva, joka ohitti Juutinrauman tullin. Vuonna 1641 joutuivat laivansa luovuttamaan kruunulle ainakin Hans Mattzen, Petter Hacks, Herman Stamer, Hans Duncansson ja Mårten Åhrapää.

Vielä löysin juuri tällaisen, mutta en ole ehtinyt tarkemmin tulkita:

1640 12/10 Mynämäki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791846
… uthan Hans Matzson hans hört(?) schrifwet ...

(keskellä vasemmalla)

Uskoisin, että näissä kaikissa tarkoitetaan yhtä ja samaa Hans Mattsonia. Päätin tsekata manttaalin yhdeltä vuodelta ja Luostarikorttelista löytyi tämän niminen mies:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13486040

Tuossa todellakin näyttäisi olevan muoto Mattzen, mutta toisaalta tämä kirjuri tuntuu käyttävän joidenkin muidenkin kohdalla e-kirjainta tuossa kohtaa patronymiä (vaikea sitä on erottaa o-kirjaimesta).