PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mistä Antrean nimi on tullut?


tkukkonen
27.01.17, 22:12
Toisaalla tällä forumilla oli tämmöinen:
Viipurin lähikuntia oli Antrea, joka tosin irtautui vasta 1700-luvun alussa Jääskestä.

Arkistot > Vanhan Suomen tilejä > Asiakirjat > Jääsken kihlakunnan maakirja 1707-1707 (9801) kylähakemistossa on Andriala. Siitä kai pitäjän nimi lähtee, mutta mistä tuo kylä sai nimensä? Vanhaa perua, mutta kuinka vanhaa?

Auttaako tämä Jääsken ja Äyräpään kihlakuntien Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1614 (483Gb):http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726346

Juha
27.01.17, 22:25
Antrean pitäjän kirkko sai nimekseen Pyhän Andreaksen kirkko ja uutta pitäjää ja seurakuntaa alettiin kutsua Antreaksi. Toisen nimiselityksen mukaan nimi Antrea on peräisin Vuoksen Anterniemestä.



Karjala 3: Karjalan yhteiskunta ja talous, Hämeenlinna : Karisto, 1982

Pekka Hiltunen
29.01.17, 14:57
mistä tuo kylä sai nimensä? Vanhaa perua, mutta kuinka vanhaa?
Jos nimi tulee pyhimys Andreaasta, Jeesuksen opetuslapsesta ja marttyyrista sekä sen mukaisesti nimetystä kirkosta tai alttarista, on nimi varmaankin keskiaikainen.
PH

Pekka Hiltunen
29.01.17, 15:37
Jos nimi tulee pyhimys Andreaasta, Jeesuksen opetuslapsesta ja marttyyrista sekä sen mukaisesti nimetystä kirkosta tai alttarista, on nimi varmaankin keskiaikainen.
PH
P.S.
Kiovan ja Novgorodin suurruhtinas Vladimir I omaksui kristinuskon. Hän eli noin 1000. v sitten. On ilmeistä, että myöhemmin Andtreana tunnetulla alueella on ollut esikristillisiä uhraus- ja palvontapaikkoja, jotka jo 1000-luvun alussa ovat omaksuneet kristillisiä tapoja ja varhaisen kristillisen, itäroomalaisen eli ortodoktisen uskonnonkin. Karjalan Kannaksen vaiheita on löydetty muistaakseni jopa noin 9000 vuotta vanhan kalaverkon jäänteitä.
item

Alpo Rantala
29.01.17, 16:36
Antrea

Uudenkaupungin rauhan jälkeen Jääsken pastoraatin Venäjän puoleisesta osasta vuonna 1724 muodostettu pastoraatti. Nimensä seurakunta sai pyhän Andreaksen nimikkokirkon mukaan 1726. Vuosina 1838-65 pitäjä oli Porvoon piispan anneksina. Vuoksenranta perustettiin Antrean seurakunnan osista emäseurakunnaksi 1913. Seurakunta lakkautettiin Janakkalassa 1949.
Lähde: Antrean seurakunnan tiedot SSS:n sivuilla.

Alpo Rantala

Olarra
30.01.17, 07:41
P.S.
Kiovan ja Novgorodin suurruhtinas Vladimir I omaksui kristinuskon. Hän eli noin 1000. v sitten. On ilmeistä, että myöhemmin Andtreana tunnetulla alueella on ollut esikristillisiä uhraus- ja palvontapaikkoja, jotka jo 1000-luvun alussa ovat omaksuneet kristillisiä tapoja ja varhaisen kristillisen, itäroomalaisen eli ortodoktisen uskonnonkin. Karjalan Kannaksen vaiheita on löydetty muistaakseni jopa noin 9000 vuotta vanhan kalaverkon jäänteitä.
item

Jääkauden jälkeisen ajan kalamiehet eivät varmaan vielä verkkoja laskiessaan tokaisseet "anna Antti ahvenia". Andreas risteineen oli myös täällä tuttu, ei vain Skottimaassa.

Pekka Hiltunen
30.01.17, 10:37
Jääkauden jälkeisen ajan kalamiehet eivät varmaan vielä verkkoja laskiessaan tokaisseet "anna Antti ahvenia". Andreas risteineen oli myös täällä tuttu, ei vain Skottimaassa.
Skotlannissa kalasteltiin jo 12800 v sitten; Pyhän Andreaan risti lipukuviona on nuorempi, mutta varmaankin vuosisatoja vanhempi kuin kristillinen tai esikristillinen asutus Karjalassa.
PH

risto
30.01.17, 11:26
esi-valtionkirkollisii paikannimii hollolast ? kapatuosin mäki ja nastola. voip olla kannakselkii.

Olarra
30.01.17, 21:15
Jääkauden jälkeisen ajan kalamiehet eivät varmaan vielä verkkoja laskiessaan tokaisseet "anna Antti ahvenia". Andreas risteineen oli myös täällä tuttu, ei vain Skottimaassa.

Jääkauden päätyttyä maa kohosi lännessä ja tuhansien vuosien aikana monet vesireitit muuttuivat. Aluksi Laatokan vedet virtasivat nykyisen Käkisalmen paikkeilta Viipuriin, Suomenvedenpohjaan. Nevajokea ei vielä ollut. Tilanne muuttui, kun Neva syntyi. Vanha vesiyhteys kuitenkin säilyi. Saimaan vedet virtasivat aluksi mereen, mutta myöhemmin Vuoksen virtaa pitkin Laatokkaan Käkisalmen kohdalle. Osa Vuoksesta virtasi myös länteen sitä vanhaa reittiä pitkin, jota Laatokan vedet olivat virranneet mereen Viipurin kohdalla (Suomenvedenpohja). Tämä oli tilanne, kun ruotsalaisten ristiretken aikana perustettiin Viipurin linna. Ruotsalaiset yrittivät saada haltuunsa myös Laatokalta Suomenlahdelle johtavan vesireitin toisen pään Käkisalmen, mutta menettivät sen aluksi venäläisille. Vesireitin molempiin päihin rakennettiin linnat Käkisalmeen ja Viipuriin. Linnat vartioivat vesireitin molempia päitä. 1600-luvulla vesireitti ei enää ollut laivoille kulkukelpoinen. Saimaalta tulevan Vuoksen reitti haarautui Viipuriin johtavaan meriväylään ja Laatokkaan johtavaan väylää Antrean kohdalla.

Paikka oli varmasti kalaisa (nousivathan lohet merestä ja Laatokasta Vuoksea pitkin Saimaalle) ja pyhä Andreas oli kalastajien suojeluspyhimys. Mahdollisesti juuri kalastuksen merkityksen vuoksi Antrea sai nimensä kalastajien suojeluspyhimykseltä. Andreaksen mukaan nimettiin Antrea ja Käkisalmen pyhän Andreaan kirkko (1700-luvulla). Yksi keskiaikaisen Viipurin linnanmuurin torneista oli nimetty Andreaan torniksi.

Andreas tuntuu olleen merkittävä pyhimys Viipurin seudulla, ei vain Skotlannissa.

Pekka Hiltunen
30.01.17, 22:09
Jääkauden päätyttyä maa kohosi lännessä ja tuhansien vuosien aikana monet vesireitit muuttuivat. Aluksi Laatokan vedet virtasivat nykyisen Käkisalmen paikkeilta Viipuriin, Suomenvedenpohjaan. Nevajokea ei vielä ollut. Tilanne muuttui, kun Neva syntyi. Vanha vesiyhteys kuitenkin säilyi. Saimaan vedet virtasivat aluksi mereen, mutta myöhemmin Vuoksen virtaa pitkin Laatokkaan Käkisalmen kohdalle. Osa Vuoksesta virtasi myös länteen sitä vanhaa reittiä pitkin, jota Laatokan vedet olivat virranneet mereen Viipurin kohdalla (Suomenvedenpohja). Tämä oli tilanne, kun ruotsalaisten ristiretken aikana perustettiin Viipurin linna. Ruotsalaiset yrittivät saada haltuunsa myös Laatokalta Suomenlahdelle johtavan vesireitin toisen pään Käkisalmen, mutta menettivät sen aluksi venäläisille. Vesireitin molempiin päihin rakennettiin linnat Käkisalmeen ja Viipuriin. Linnat vartioivat vesireitin molempia päitä. 1600-luvulla vesireitti ei enää ollut laivoille kulkukelpoinen. Saimaalta tulevan Vuoksen reitti haarautui Viipuriin johtavaan meriväylään ja Laatokkaan johtavaan väylää Antrean kohdalla.

Paikka oli varmasti kalaisa (nousivathan lohet merestä ja Laatokasta Vuoksea pitkin Saimaalle) ja pyhä Andreas oli kalastajien suojeluspyhimys. Mahdollisesti juuri kalastuksen merkityksen vuoksi Antrea sai nimensä kalastajien suojeluspyhimykseltä. Andreaksen mukaan nimettiin Antrea ja Käkisalmen pyhän Andreaan kirkko (1700-luvulla). Yksi keskiaikaisen Viipurin linnanmuurin torneista oli nimetty Andreaan torniksi.

Andreas tuntuu olleen merkittävä pyhimys Viipurin seudulla, ei vain Skotlannissa.
Täytyy kysyä. että ketkä tunsivat Andreaan nimen Pietatrin veljenä ja marttyyrinä (joka porimätiedon mukaan ristittiin vinoristiin). Yleensähän muinaiset uhri- ja palvontapaikat muuttuivat kristittyjen munkkien, pappien ja saarnaajien toiminnan seurauksena kristillisiksi ensimmäiseksi - toinen kohde olivat muinaiset kalmistot, joitten päälle mieluusti rakennettiin (ehkä jopa olemassa olleita kiviröykkiöitä hyödyntäen) kirkkoja tai alttareja. Kalastusta kyllä harrastettiin ahkerasti 20000 vuotta sitten sulamisvesien virroilla ennen Levantin suurta vedenpaisumusta, joten voi kyllä olla pelkkää sattumaa, että juuri kalastajien suojelupyhimys sai nimittää Kannaksen Andrean palvontapaikan ja myöhemmin pitäjän. Myös Skotlannissa pyydettiin hylkeitä ja muuta riistaa ja turskaan ym. kalaan turvauduttiin vasta nälässä. Voi tietenkin olla niinkin, että skotlannin lippu ja Andreas jotenkin liittyvät suoraankin Karjalaan tai Novgorodiin, mutta tarinaa saa etsiä esihistoriasta.

Genealogiselta kannalta sukutraditiot tietenkin ovat yhtä suurta humbuukia kuin Newtonilainen fysikaanteoria tai aristoteelinen maailmankuva.
PH

risto
31.01.17, 10:00
oha siel johanneskii, siin iha vieres.

Pekka Hiltunen
31.01.17, 10:15
oha siel johanneskii, siin iha vieres.
Ja Pietari...
PH

Pekka Sipari
31.01.17, 19:50
Eiköhän tuo Pietari ainakin tule Pietari Suuresta.

Laulun sanoin tuntuu aina siltä "... tää ei johda mihinkään- nyt sen nään..."
Och slut men den här saken.

Pekka

Pekka Hiltunen
08.02.17, 11:55
Eiköhän tuo Pietari ainakin tule Pietari Suuresta.
Ei: St. Petersburg -nimi tulee Pyhästä Pietarista, apostolista ja "Genesaretin ryöstökalastajasta". Kaupungin rakensivat inkeriläiset orjat.
PH

Juha
08.02.17, 11:58
Kaupungin rakensivat venäläiset maaorjat ja ruotsalaiset sotavangit. Suurimmaksi osaksi. Totta kait osa maaorjista oli inkeriläisiä, mutta on syvää liioittelua puhua vain heistä



Juha

Pekka Hiltunen
08.02.17, 12:47
Kaupungin rakensivat venäläiset maaorjat ja ruotsalaiset sotavangit. Suurimmaksi osaksi. Totta kait osa maaorjista oli inkeriläisiä, mutta on syvää liioittelua puhua vain heistä.Juha
Näinhän tietenkin oli: vähäinen inkeriläisväestö ei yksin olisi kyennyt saamaan kaupunkia kokoon. Kuitenkin Inkerinmaa hävisi "sen siliän tiän". Osa näyttää muuttaneen "Vanhaan Suomeen" ja etelään, osa taas Pohjoiskarjalaan ja Savoon & Kainuuhun (vai "Kainuuseen"?). Ainakin omissa suvuissani kylläkin esiintyy isäni puolen eteläsavolaisissa inkerikkoja jo 1600-luvulta, mutta äidinäitini eteläkarjalaiset suvut taitavat jäädä suurilta osin selvittelemättä, kun Luumäen kirkko ja paperit paloivat 1700-l alussa.

Kaikki paikoilleen jääneet inkeriläiset eivät ainakaan kuolleet pakkotyönsä alle: pres. Koivistohan myönsi inkeriläisille aikoinaan paluumuuttajastatuksen. Turussa oli ainakin vielä 1980-luvulla aktiivinen inkeriläisväestö, ja olen saanut sellaistakin informaatiota, että nämä suomea puhuneet entiset ruotsalaiset pyrkivät välttämään seka-avioliittoja säilyttääkseen suomalaiset, arvostamansa tavat, kielen ja identiteetin.
PH

H.Arjava
08.02.17, 20:09
Johannes on kyllä selvästi nuorempi nimi kuin Antrea tai Pietari.

Viipurin emäseurakuntaan kuulunut Kakin kappeli, joka on perustettu ennen vuotta 1674, erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi Johanneksen pitäjän (St. Johannes) nimisenä vuonna 1859.

risto
06.03.17, 20:28
kärstilä; isoisäl oli kesämökki kärstiläjärven rannal Wiipuri vieres. mistähä tää nimi tulee ? siit meni aikanaa venereitti vuoksee.