PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : suomalaistetut sukunimet


Kotive
26.01.17, 18:07
Kysymys: Mistä voisin lähteä etsimään tietoa suomalaistetuista nimistä. Suomen sukututkimusseuran palvelusta en löytänyt mitään. Huomasin, että moni kansalainen on suomalaistamis-buumin aikana suomalaistanut myös ruotsalaiselta kalskahtavan etunimensä, eli nimi on muuttunut kokonaan.

Olarra
26.01.17, 18:36
Kysymys: Mistä voisin lähteä etsimään tietoa suomalaistetuista nimistä. Suomen sukututkimusseuran palvelusta en löytänyt mitään. Huomasin, että moni kansalainen on suomalaistamis-buumin aikana suomalaistanut myös ruotsalaiselta kalskahtavan etunimensä, eli nimi on muuttunut kokonaan.

Tässä jotain: http://www.genealogia.fi/henkilonnimet

Kotive
26.01.17, 18:47
Kiitos, käyn aineistoa läpi. Rekisteröitiinkö muutettuja nimiä muualle kuin kirkonkirjoihin 1906-1907? Onko niin, että rippikirjoista löytyy aina viittaus seuraavan kirjaan? Uudessa kirjassa henkilöllä on mahdollisesti jo uusi nimi ja hän on tunnistettavissa vain syntymäajasta ja paikasta?

Eteeni on osunut tapauksia, joissa henkilö, vaikkapa (fiktiivinen) Johan Andersson onkin äkkiä Juho Aalto.

Digitaalisesta sanomalehtiarkistosta löysin yhden nimenmuutoksen, mutta kaikkihan eivät näistä lehdissä kuuluttaneet.

Anteroinen
26.01.17, 21:47
Pääsit todennäköisesti juuri kiinni ikuisuuskysymykseen nimien normalisoinnista. Kirkonkirjathan kirjoitettiin ennen ruotsiksi vaikka ihmiset olisivatkin puhuneet suomea ja olleet Antteja ja Juhoja kutsumanimiltään. Myöhemmin 1880–1910-luvuilla papit järjestään ottivat ja käänsivät kaikki nimet taas sitten suomeksi ellei kyseessä ollut ihan oikeasti ruotsinkielinen seurakunta. Joskus sama pätee myös sukunimiinkin.

Ts. on jokseenkin mahdotonta sanoa onko nimenmuutos ihmisen oma idea, vai onko pappi keksinyt asian ihan itse.

Suurimmat suomiaatteiljat toki saattoivat päättää asiasta itsekkin, mutta sitä on hankala osoittaa jälkikäteen. Rippikirjoissa kyllä tuohon aikaan pitäisi olla niin selkeästi ihmisten kirjasta kirjaan siirtymiset esitetty, että pitäisi olla helppo osoittaa Johan Andersson Juho Aalloksi.

Tuula Cu
27.01.17, 06:20
SSS:llä on tietokanta http://www.genealogia.fi/nimet/index2s.htm niistä nimenmuutoksista, jotka ilmoitettiin Suomen Virallisessa Lehdessä, mutta pitää olla jäsentunnukset katsoakseen tuolta.

Historiallisesta sanomalehtiarkistosta nämä löytyvät myös, mutta hankalammin haettavissa listoilta.

Mutta nimi voi olla otettu jo 1800-luvun puolella ihan "noin vain". Silloin sukunimi ilmestyy rippikirjaan, siinä kaikki.

Tuula K

Kotive
27.01.17, 11:12
Kiitos. Olen katsonut tuon sukututkimusseuran haun kautta, mutta ei tärpännyt.

Julle
27.01.17, 21:00
< Rekisteröitiinkö muutettuja nimiä muualle kuin kirkonkirjoihin 1906-1907? Onko niin, että rippikirjoista löytyy aina viittaus seuraavan kirjaan? Uudessa kirjassa henkilöllä on mahdollisesti jo uusi nimi ja hän on tunnistettavissa vain syntymäajasta ja paikasta?

Eteeni on osunut tapauksia, joissa henkilö, vaikkapa (fiktiivinen) Johan Andersson onkin äkkiä Juho Aalto.
>
Tuntuu siltä, että talon nimi on otettu liikanimeksi tai oikeastaan sukunimi astui voimaan joskus vasta 1920-luvulla.
>
Sukunimisiin

TimoT
27.01.17, 21:08
Tuo Johan Anderson on todennäköisesti ollut vain Juho Antinpoika. Siis kokonaan sukunimetön. Tälläisille riitti varmaan vain, että alkoi käyttää jotakin sukunimeä.

Kotive
27.01.17, 21:44
Sukunimi on ollut käytössä jo 1800-luvun alussa. 4 sukupolvi on suomalaistanut sukunimensä 1900-luvun alussa. Veljeksistä vain yksi ilmoitti Wirallisessa lehdessä nimenmuutoksesta. Muista ei ole tietoa, etenkin kun talotta jääneet saattoivat ilmeisesti hajaantua eri puolille maakuntaa/Suomea. On vain tieto, että nimiä muutettu.

Hannu Virttaalainen
28.01.17, 13:04
Sisarukset käyttivät nimiä Lehtinen, Rantanen ja Tuominen

Tuomisen kohdalle Oripään rippikirjaan 1891-1900 on kirjoitettu 'ottanut liikanimen Tuominen'

Yläneen syntyneissä 1878 isä on Juha, suomeksi, mutta kastettu lapsi Johan Felix, jonka hautakivessä ja rippikirjoissa myöhemmin lukee Juho Feliks, vaan Janneksi häntä kyllä sanottiin, Lunasti torpan Juho Jokisena vaan hautakivessä Juho Feliks Juhanpoika Perämäki. Jokisesta yksi lapsenlapsista joskus jotain muisti kuulleensa

Siis ei tässä mitään yhtenäistä käytäntöä ollut ennen sukunimilakia

Nämä 1900-luvun alun sukunimen kaltaiset olivat vielä liikanimiä, jotka sitten muuttuivat todellisiksi sukunimiksi, joiden muuttaminen ei enää onnistu ilman virkakoneistoon tehtyä hakemusta. Enää ei riitä 'Mä oon sit Tuominen' papille jossain kohtaa. Ei muita kirjauksia nimen otosta muista nähneeni rippikirjassa, Ne vaan tuli jostain nämä Tuomiset, Lehtiset, Virtaset ja muut vähemmän käytetyt. Olisiko ollut vaan 'fiinimpää' tai vaan käytännöllisempää, Juho Matinpoikia kun oli monia samassa kylässä, omata liikanimi rengillä, piialla ja itselliselläkin.

Samalla sivulla syntyneissä 1878 Yläneellä näkyy myös Kustaanpoika ja Gustaanpoika saman papin kirjauksissa

Kotive
28.01.17, 13:48
"Enää ei riitä 'Mä oon sit Tuominen' papille jossain kohtaa."

Ok, tätä juuri alunperin kysyinkin. Eli 1900-luvun alussa riitti siis omasta hatusta vedetty nimi, eikä näitä muutoksia rekisteröity siis minnekään ennen sukunimilakia. Tutkimani esi-isä asui tovin muualla, mutta palattuaan kotiseurakuntaan, oli sukunimi muuttunut. Kirkonkirjoissa on maininta vuodelta 1907, että "muutti takaisin pv...jolloin (suku)nimeksi merkitty XXX".

Tutkimassani tapauksessa/suvussa ei ole kuitenkaan talon nimeä muutettu liikanimeksi 1900-luvun kieppeillä, vaan jo 1800-luvun alussa. Sen jälkeen kaikki suvun jäsenet, myös muualle muuttaneet ovat käyttäneet samaa sukunimeä. Vasta 1900-luvun alussa suvun jäsenet ovat ottaneet tilalle suomalaisia sukunimiä - kuka mitäkin.

Kotive
28.01.17, 13:52
"Enää ei riitä 'Mä oon sit Tuominen' papille jossain kohtaa."

Ok, tämä oli asia, jonka halusinkin tietää. Eli 1900-luvun alussa riitti siis omasta hatusta vedetty nimi, eikä näitä muutoksia rekisteröity minnekään ennen sukunimilakia.

Tutkimani esi-isä asui tovin muualla, mutta palattuaan kotiseurakuntaan, oli sukunimi muuttunut. Kirkonkirjoissa on maininta vuodelta 1907, että "muutti takaisin pv...jolloin (suku)nimeksi merkitty XXX".

Tutkimassani tapauksessa/suvussa ei ole kuitenkaan talon nimeä muutettu liikanimeksi 1900-luvun kieppeillä, vaan jo 1800-luvun alussa. Sen jälkeen kaikki suvun jäsenet, myös muualle muuttaneet ovat käyttäneet samaa sukunimeä. Vasta 1900-luvun alussa suvun jäsenet ovat ottaneet tilalle suomalaisia sukunimiä - kuka mitäkin ja yli 100 vuotta käytössä ollut sukunimi katosi lähes kokonaan.