Johan Malinen

[Risto Tikkanen]

Kerimäen Pihlajanniemellä kuoli 19.2.1757 gårdswärd Johan Malinen 45 vuoden ikäisenä. Onko kellään laveampaa tietoa tästä isäntämiehestä?

[Terho Asikainen]

Vastaan vähän asian vierestä: ovatko sinulle tuttuja nämä Savon Tuomiokirjatietokannan hakusanalla "Johan Malinen" löytämät tapaukset? Vuosilukujen perusteellahan tosin näyttää vähän siltä, että nämä käräjäpöytäkirjat taitavat kertoa ehkä edellisten ja seuraavien sukupolvien Malisista etsimääsi Johaniin verrattuna:

http://www.sukuhistoria.fi/savontk/index.php?p=haku&arvo=&etu=Johan&sukunimi=&sukuniminorm=Malinen&kyla=&huom=

terveisin Terho

[Risto Tikkanen]

Vanhan ruotsin ymmärrykseni on kovin vähäistä, joten niitä useampaan kertaa katseltuani en ole päässyt asiassani eteenpäin.

VäinöH löysi muutama vuosi sitten tuomiokirjan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3699040, jossa esiintyvää Clemetiä arvelen Johanin isäksi. Veijo Saloheimon mukaan Heikki Kettusen aution Pihlajaniemellä otti haltuunsa 1695 Lemetti Malinen, arvatenkin em. Clement.
Arveluani en ole pystynyt toteen näyttämään. Suuri riita on haudattujen kirjaan merkitty Johanin ikä. Hiskin mukaan Clement Malinen kuoli huhtikuussa 1710.

[Terho Asikainen]

Tuo Väinön löytämä tuomiokirja on siis Kerimäen vuoden 1696 talvikäräjiltä, ja siinä Pihlajaniemen omistuksia keskenään setvivät Maliset ovat siis veljekset Johan, Michell ja Clemet Johaninpoika sekä heidän veljenpoikansa Johan Hindrichinpoika.

Lemetti Malinen ei siis tullut Pihlajaniemeen yksin, vaan heitä tuli joukko veljeksiä. Vanhimpaan sukupolveen ovat siis kuuluneet Juho, Mikko, Lemetti ja Heikki, ja heistä ainakin Heikin on pitänyt syntyä viimeistään 1650-luvulla, jotta hän on voinut saada viimeistään 1670-luvulla tämän Johan-nimisen pojan, joka oli täysi-ikäinen vuoden 1696 käräjissä. Tämä Heikki kuoli siis ennen vuotta 1696, mutta muut veljet olivat silloin elossa. Lemetti ja Mikko Juhonpojat mainitaankin haudattujen kirjassa huhtikuussa 1710, he ovat todennäköisimmin juuri näitä 1. sukupolven veljeksiä, mutta kun ikää ei mainita, voivat olla toistakin sukupolvea.

Vuonna 1735 kuollut 34-vuotias Lemetti Malinen on siis syntynyt noin 1701 ja edustaa todennäköisesti kolmatta sukupolvea, hänen isänsä voi olla jo kuka hyvänsä. Vuonna 1737 kuollut 60-vuotias Johan Malinen on puolestaan syntynyt noin 1677, joten hän edustanee toista tai kukaties vielä juuri ja juuri ensimmäistä sukupolvea. Jos haudattujen kirjan ikä pitää paikkansa, hän olisi vuoden 1696 talvikäräjillä ollut vasta 19-vuotias, joten voihan olla, että hän olikin todellisuudessa hiukan yli kuusikymppinen kuollessaan – tai sitten hän ei ole tuomiokirjassa mainittu Johan, vaan oli jonkun 1. sukupolven veljeksen vanhimpia poikia.

Nyt tämä Johan Malinen, josta kysyit, on siis kuollut 19.2.1757, haudattujen kirjan mukaan 45 vuoden iässä, eli on syntynyt noin vuonna 1712, ja edustaa siis todennäköisesti noin kolmatta sukupolvea. On tietysti epätodennäköistä, että hänen isänsä olisi Lemetti, varsinkin kun hän todennäköisesti kuoli jo 1710. Paljon todennäköisemmin isä on joku noin 1680-luvulla syntynyt toisen sukupolven Malinen.

Ehkä itse kävisin tiheällä kammalla läpi jokaisen henkikirjan ja seuraisin, missä vaiheessa kukakin ilmestyy henkirahavelvolliseksi ja kenenkin poikana. Varmaankin olet käynyt läpi myös Asko Mielosen kirjan Vanhan Kerimäen historia I:1 (Jyväskylä 1993) henkilöhakemiston, sieltähän löytyy paljon tietoa Pihlajaniemen Malisista.

terveisin Terho

[Risto Tikkanen]

Äitini äidin synnyintilalle Pihlajaniemelle on tehty vuonna 1992 sukutilakunniakirjaan johtanut tutkimus. Siinä Matti Walta on päässyt vuoteen 1609, josta lähtien kyseinen tila on ollut saman suvun hallussa. Kopion tähän luettelon alkupään:
Juho Heikinpoika 1609 – 1638
Heikki Juhonpoika 1638 – 1645
Heikki Heikinpoika 1645 – 1690
Heikki Heikinpoika 1690 – 1707
Pekka Heikinpoika 1707 – 1719
Juho Heikinpoika Malinen ed. veli 1719 – 1733
Tähän on tietenkin uskominen, kunnes toisin todistetaan.
Valitettavasti luettelon isäntämiehet hallinnoivat naapuritilaa.
Minun tämän hetkisen käsitykseni on, että edellä mainittu Lemetti otti mummoni synnyintilan viljelykseen Heikki Kettusen jälkeen. Myöhemmin tilalle tuli kotivävyksi Paavali Seppänen, jonka pojan tytär Susanna avioitui 1824 Mauno Malisen kanssa. Pariskunta muutti Maunon isän Petterin n. 1812 Seppäsiltä ostamalle tilalle 1828. Siitä lähtien tila on taas ollut saman Malisen suvun hallussa.
Olen kirjannut luetteloni viimeisen Juhon Maunon ii ii:ksi, sekä Maunon ja Susannan kuudensiksi serkuksiksi.

Jostain minulle aukeamattomasta syystä Pihlajaniemen henkikirjoissa Malisia näkyy vasta isovihan jälkeiseltä ajalta. Sitä ennen kirjuri on merkinnyt Simosia, joilla on samat etunimet kuin Malisilla. Ensimmäinen minun löytämäni Pihlajaniemen Simonen on tässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12379917
Kun vuoden 1709 henkikirjan s. 763, missä Pihlajaniemen tiedot olisivat katsottavissa ei aukea, niin voidaan katsoa edellisen vuoden kirjausta tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12007109. Siinä on luettavissa Clement Simonen ja alla poika Johan.
Kansallisarkistossa on minulle sanottu, ettei henkikirjoja kannata uskoa. Pitää katsoa kirkonkirjoja. Tämä neuvo ei toimi yli 300 vuoden takaiseen aikaan Kerimäelle, kun ei ole kirkonkirjoja, mistä katsoa.

Niitä henkilöitä varten, jotka haluavat katsella vanhoja Pihlajaniemen tietoja, laitan tähän osoitteita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12358884
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12326641
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12643867
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11775325
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12916305
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13125003

[Terho Asikainen]

Kuulostaapa mukavan haasteelliselta! Noin yleisellä tasollahan savolaisten talojen tunnistaminen etenee siten, että pyydetään maanmittauskonttorista ao. tilan isojakopaperit rekisterinumeron perusteella, katsotaan niistä, mikä talon veroluku on ollut vuoden 1664 maantarkastuksessa, ja katsotaan sitten vuoden 1664 maantarkastuskirjasta, mitä arviokuntaa tila on vastannut vuoden 1561 maantarkastuksessa.

Veijo Saloheimo tosiaan mainitsee kirjassaan Savo suurvallan valjaissa, Savon historia II:2, s. 331, kuinka Antti Heikinpoika Ketolainen yritti saada pihlajaniemeläiselle Heikki Kettuselle lainaamiaan 45 taalaria tämän kuoltua talon saanelta Lemetti Maliselta, mutta hanke hylättiin, koska Malinen oli saanut tilansa kruununtilana autiosta. Saloheimo viittaa tähän vuoden 1697 tuomiokirjaan

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3701044

jonka mukaan saataviaan takaisin yrittänyt Antti oli kotoisin pitäjänrajan toiselta puolelta "Anders Henrichson Kätolain ifrån Käsalax Sochn och Willalaby", ja hän oli lainannut 45 kuparitaalaria Kettuselle vuonna 1691: "45 D(ahler) Kopp(ar)m(yn)t låhnte Å(hr) 1691 åth nu mehra framledne Hendrich Kettunen, hwi(l)kans hemman som är Crono, Mallinen der efter tillträdt".

terveisin Terho