De la Gardiet ja Tavastit

[ritva laiho]

Maskun käräjillä v.1637 käsiteltiin Johan Matssonin aietta myydä Kaxois-niminen perintötila turkulaiselle porvarille Simon Blomille. Tila oli aiemmin ollut Johanin veljen Pontus Matssonin hallussa tämän kuolemaan 1634 asti. Veljesten isä oli Pontus De la Gardien ja Sofia Gyllenhielmin perillisten läänitysvouti ja ratsutilallinen sekä Pontus De la Gardien tyttären Elisabet Pontusdotterin aviomies Mats Eriksson. Elisabet oli hoitanut sisaruspuoliaan näiden äidin kuoltua ja Pontus oli luvannut huolehtia Elisabetin ja tämän lasten tulevaisuudesta, kuten Elisabet muistutti kirjeessään heille v1606.
Käräjillä kuitenkin De la Gardie-suvun silloinen vouti Henrik Tavast esitti vaatimuksen vaimonsa edusmiehenä, vaimo oli sukua ja näinollen oikeutettu tilaan. Henrik Tavast sai ostaa tilan. Se, miten vaimo oli sukua ei minulle auennut. Kaxois-tila ei kuulunut De la Gardien omistuksiin vaan oli kuulunut Mats Eriksonille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791642

Samaa kauppaa käsiteltiin myöhemmin käräjillä ja kaupan yhteydessä mainittiin ensin siveä matrona Elisabet Pontusdotter ja sen jälkeen poikansa Johan Matsson. Olisiko myyjän äitiä mainittu ollenkaan ellei poika olisi toiminut äitinsä edustajana.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791730

Matts Eriksson sai haltuunsa kaksi tilaa Elisabetin v.1606 lähettämän kirjeen aikoihin, kyseisen Kaxois-tilan sekä Kukulois-nimien tilan. Kukulois-tilan Pontus Mattson sai vaikeuksitta myytyä turkulaiselle porvarille Lars Palikalle v.1629.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1896416

Kenen tytär oli Margareta, Henrik Tavastin vaimo? Johan ja Pontus Matssonin tyttäreksi hän oli syntynyt liian aikaisin. Oliko hän Elisabet Pontusdotterin ja Mats Eriksonin tytär niin kuin Pekka Hiltunen toisessa ketjussa ehdotti? Pariskunnalla oli Ramsayn mukaan vielä kolmas poika Jacob Mattson Pontus joka mainitaan ratsumiehenä 1611. Hänestä en ole löytänyt mitään tietoja.
Sukulunastusoikeus ei ole minulle aivan selvä. Sen verran tiedän, että puolisolla ei ollut oikeutta toisen perimään maahan. Nämä tilat hankittiin avioliiton aikana ja aviomies oli edusmies, maksoi verot ja näkyi maakirjoissa. Olisiko Margareta voinut olla perillinen Mats Erikssonin puolelta. Mutta miksi De la Gardiet suosivat Henrik Tavastia ja hänen lapsistaan nimenomaan Erikiä, joka oli ilmeisesti Margaretan ja Henrik Tavastin poika. Tilanteessa, jossa Erik Tavast oli syytettynä porvarin tavoin käydyistä kaupoista maksamatta asiaankuuluvia veroja ja maksuja ja jopa maaherran toimittua häntä vastaan, hänet nimitettiin pätevämpien ohi kihlakunnantuomariksi ja vielä kohta aateloitiin. Tässä varmasti tarvittiin De la Gardie-suvun vaikutusvaltaa.

Terveisin Ritva

[Timo W]

http://runeberg.org/frfinl/0240.html


http://runeberg.org/frfinl/0241.html





De la Gardie nr 4

https://www.adelsvapen.com/genealogi/De_la_Gardie_nr_4


Tawast nr 64

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast_nr_64

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tavast

Tawastén nr 728

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast%C3%A9n_nr_728

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2445

[Pekka Hiltunen]

Maskun käräjillä v.1637 käsiteltiin Johan Matssonin aietta myydä Kaxois-niminen perintötila turkulaiselle porvarille Simon Blomille. Tila oli aiemmin ollut Johanin veljen Pontus Matssonin hallussa tämän kuolemaan 1634 asti. Veljesten isä oli Pontus De la Gardien ja Sofia Gyllenhielmin perillisten läänitysvouti ja ratsutilallinen sekä Pontus De la Gardien tyttären Elisabet Pontusdotterin aviomies Mats Eriksson. Elisabet oli hoitanut sisaruspuoliaan näiden äidin kuoltua ja Pontus oli luvannut huolehtia Elisabetin ja tämän lasten tulevaisuudesta, kuten Elisabet muistutti kirjeessään heille v1606.
Käräjillä kuitenkin De la Gardie-suvun silloinen vouti Henrik Tavast esitti vaatimuksen vaimonsa edusmiehenä, vaimo oli sukua ja näinollen oikeutettu tilaan. Henrik Tavast sai ostaa tilan. Se, miten vaimo oli sukua ei minulle auennut. Kaxois-tila ei kuulunut De la Gardien omistuksiin vaan oli kuulunut Mats Eriksonille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791642

Samaa kauppaa käsiteltiin myöhemmin käräjillä ja kaupan yhteydessä mainittiin ensin siveä matrona Elisabet Pontusdotter ja sen jälkeen poikansa Johan Matsson. Olisiko myyjän äitiä mainittu ollenkaan ellei poika olisi toiminut äitinsä edustajana.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791730

Matts Eriksson sai haltuunsa kaksi tilaa Elisabetin v.1606 lähettämän kirjeen aikoihin, kyseisen Kaxois-tilan sekä Kukulois-nimien tilan. Kukulois-tilan Pontus Mattson sai vaikeuksitta myytyä turkulaiselle porvarille Lars Palikalle v.1629.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1896416

Kenen tytär oli Margareta, Henrik Tavastin vaimo? Johan ja Pontus Matssonin tyttäreksi hän oli syntynyt liian aikaisin. Oliko hän Elisabet Pontusdotterin ja Mats Eriksonin tytär niin kuin Pekka Hiltunen toisessa ketjussa ehdotti? Pariskunnalla oli Ramsayn mukaan vielä kolmas poika Jacob Mattson Pontus joka mainitaan ratsumiehenä 1611. Hänestä en ole löytänyt mitään tietoja.
Sukulunastusoikeus ei ole minulle aivan selvä. Sen verran tiedän, että puolisolla ei ollut oikeutta toisen perimään maahan. Nämä tilat hankittiin avioliiton aikana ja aviomies oli edusmies, maksoi verot ja näkyi maakirjoissa. Olisiko Margareta voinut olla perillinen Mats Erikssonin puolelta. Mutta miksi De la Gardiet suosivat Henrik Tavastia ja hänen lapsistaan nimenomaan Erikiä, joka oli ilmeisesti Margaretan ja Henrik Tavastin poika. Tilanteessa, jossa Erik Tavast oli syytettynä porvarin tavoin käydyistä kaupoista maksamatta asiaankuuluvia veroja ja maksuja ja jopa maaherran toimittua häntä vastaan, hänet nimitettiin pätevämpien ohi kihlakunnantuomariksi ja vielä kohta aateloitiin. Tässä varmasti tarvittiin De la Gardie-suvun vaikutusvaltaa.

Terveisin Ritva
Tawastjerna-suvun jäseniltä ei ole tullut feed-backia, vaikka tämmöisen nimisiin henkilöihin onkin tullut elämän aikana törmäillyksi. Pontus-nimen toistuminen sukupolvesta toiseen ei varmaankaan johdu suuresta ihastuksesta nimen kauneuteen? Henrik Mattsson Tawast ja Jaakko DelaGardie olivat lapsuudenystävät Turun Linnasta, ja Ramsaynkin tuntemat maakaupat Rymättylän Kaksosesta on epäilemättä tehty "langoksien" välillä; Henrik Tawastin kieltäytyminen kahdesti pormestarin virasta muihin kiireisiinsä vedoten viittaa siihen, että hopmannin tehtävät DelaGardie-suvun jäsenten läänityksillä olivat huomattavan tuottoisat. Kirjallisuudessa on kiinnitetty huomiota Henrik Mattsson Tawastin lasten yllättävän "onnistuneisiin" avioihin hänen 2. avionsa aikana, mikä myös viittaa 2. vaimon "puolisäätyiseen" taustaan. Lisäksi Erik Tawast(sjerna) on maininnut Jacob DelaGardien olleen isänsä mesenaatti ja Gabriel D:n omansa, mikä ilmenee akatemian asiakirjoista. Tawastierna-suvun poikkeuksellista taiteellista lahjakkuutta on ihmetelty SSS:n Vuosikirjassakin - esim. Pictorius-maalarisuku liittyy ainakin Pohjalaisiin sukuhaaroihin.

Mitään näyttöä polveutumisesta ei tiettävästi siis ole, jollei joku suvun tunnettu jäsen ole testauttanut DNA:taan - sukujohtoihin perustuvin matchein. Taiteellinen ja erityisesti musikaalinen lahjakkuus periytyy dominantisti (mitä seikkaa on mahdollista käyttää apuna sukututkimuksessa). Valitettavasti itse olen löytänyt savolaisista esivanhemmistani muita muusikkosukuja, jotka voivat selittää ed.m. isäni absoluuttisen korvan...
PH

[HannuT]

Erik Tawaststiernan mieslinjaisista jälkeläisistä on kaksi YDNA-tulosta. Toisesta näistä on myös FF (Family Finder) ja BigY/YFULL analyysi.
Suhtaudun kuitenkin suurella varauksella näin kaukaisten serkkututkimusten todistusarvoon.
Tässäkin tapauksessa sukupolvia Erikin ja näytteenantajan välillä on 11, joten Erikin autosomaaliDNA:sta on tutkitussa näytteessä jäljellä noin 0,05% ja sekin pirstaleina eri kromosomeissa.
Erikin äitiin sitä olisi jäljellä 0,024%. Olisi lottovoitto jos 1600-luvulla eläneen MCRA-henkilön kaksi eri linjaa polvetuvaa jälkeläistä jakaisivat tuota samaa 1-2 promillen perimää.
Jos siis tuolta etäisyydeltä saadaan FF-testillä match, se todistanee lähinnä useaa eri reittiä tapahtuneesta yhteisen perimän rikastumisesta ja rekombinaatiosta.

YDNA:lla on sitä vastoin pettämätön todistusvoima:
Tawaststjernat kuuluvat samaan YDNA-klaanin Tawastien kanssa. YFULL-analyysin arvion mukaan Tawast-sukuja yhdistävät snipsit ovat syntyneet 1200-650 vuotta sitten ja lähin yhteinen esi-isä on elänyt keskiajalla (TMRCA 650ybp).
Linkki (https://www.yfull.com/tree/N-Y4705/) johtaa N-Y4705 Tawast-haplopuuhun ja näyte YF02419 on Erik Tawaststjernan jälkeläinen. (Loput näytteistä ovat eri Tawast-linjoja). YF02419 näytteestä on löydetty 5 henkilökohtaista snp-mutaatiota ja niiden ajoitusta ja esillepanoa haplopuuhun edesauttaisi uusien Tawaststjerna-näytteiden saaminen.
Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä minuun.
hannu.tawast*pp.inet.fi

terveisin Hannu

[Pekka Hiltunen]

Maskun käräjillä v.1637 käsiteltiin Johan Matssonin aietta myydä Kaxois-niminen perintötila turkulaiselle porvarille Simon Blomille. Tila oli aiemmin ollut Johanin veljen Pontus Matssonin hallussa tämän kuolemaan 1634 asti. Veljesten isä oli Pontus De la Gardien ja Sofia Gyllenhielmin perillisten läänitysvouti ja ratsutilallinen sekä Pontus De la Gardien tyttären Elisabet Pontusdotterin aviomies Mats Eriksson. Elisabet oli hoitanut sisaruspuoliaan näiden äidin kuoltua ja Pontus oli luvannut huolehtia Elisabetin ja tämän lasten tulevaisuudesta, kuten Elisabet muistutti kirjeessään heille v1606.
Käräjillä kuitenkin De la Gardie-suvun silloinen vouti Henrik Tavast esitti vaatimuksen vaimonsa edusmiehenä, vaimo oli sukua ja näinollen oikeutettu tilaan. Henrik Tavast sai ostaa tilan. Se, miten vaimo oli sukua ei minulle auennut. Kaxois-tila ei kuulunut De la Gardien omistuksiin vaan oli kuulunut Mats Eriksonille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791642

Samaa kauppaa käsiteltiin myöhemmin käräjillä ja kaupan yhteydessä mainittiin ensin siveä matrona Elisabet Pontusdotter ja sen jälkeen poikansa Johan Matsson. Olisiko myyjän äitiä mainittu ollenkaan ellei poika olisi toiminut äitinsä edustajana.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791730

Matts Eriksson sai haltuunsa kaksi tilaa Elisabetin v.1606 lähettämän kirjeen aikoihin, kyseisen Kaxois-tilan sekä Kukulois-nimien tilan. Kukulois-tilan Pontus Mattson sai vaikeuksitta myytyä turkulaiselle porvarille Lars Palikalle v.1629.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1896416

Kenen tytär oli Margareta, Henrik Tavastin vaimo? Johan ja Pontus Matssonin tyttäreksi hän oli syntynyt liian aikaisin. Oliko hän Elisabet Pontusdotterin ja Mats Eriksonin tytär niin kuin Pekka Hiltunen toisessa ketjussa ehdotti? Pariskunnalla oli Ramsayn mukaan vielä kolmas poika Jacob Mattson Pontus joka mainitaan ratsumiehenä 1611. Hänestä en ole löytänyt mitään tietoja.
Sukulunastusoikeus ei ole minulle aivan selvä. Sen verran tiedän, että puolisolla ei ollut oikeutta toisen perimään maahan. Nämä tilat hankittiin avioliiton aikana ja aviomies oli edusmies, maksoi verot ja näkyi maakirjoissa. Olisiko Margareta voinut olla perillinen Mats Erikssonin puolelta. Mutta miksi De la Gardiet suosivat Henrik Tavastia ja hänen lapsistaan nimenomaan Erikiä, joka oli ilmeisesti Margaretan ja Henrik Tavastin poika. Tilanteessa, jossa Erik Tavast oli syytettynä porvarin tavoin käydyistä kaupoista maksamatta asiaankuuluvia veroja ja maksuja ja jopa maaherran toimittua häntä vastaan, hänet nimitettiin pätevämpien ohi kihlakunnantuomariksi ja vielä kohta aateloitiin. Tässä varmasti tarvittiin De la Gardie-suvun vaikutusvaltaa.

Terveisin Ritva
Elisabet Pontuksentyttärellä ja Matts Erikssonilla (m.m. Giöös-, Boije- ja Rötger Olofsson Djeknin sukua) oli ainakin p:ka Pontus Mattsson, jolla Margeretan (Svärd) kanssa oli ainakin p:ka Johan Pontusson, ttr Elisabet Pontusdotter (P:so Matts Jacobsson) sekä ttr Margareta Pontusdotter, joka mainitaan Rymättylän (Maskun) Kaksosessa - muistaakseni ennen Henrik Tawastia.
PH

[ritva laiho]

Pontus Matsson ja Margareta Swärd vihittiin v1624 . Heidän lapsensa olisi liian nuori Tawastin vaimoksi, jo v.1634 on Rymättylän Salosta merkintä Henrik Tawastista ja vaimosta. Salossa oli myöhemmin Tawastilla ratsutila.
Ramsayn mainitsema Elisabet Pontusdotter kysymysmerkillä on mielestäni Mats Eriksonin vaimo ja Pontus De la Gardien tytär. Hänet mainitaan käräjillä elossa vielä Henrik Tavastin ja Johan Matssonin maakaupan yhteydessä v1638. Kaksosen tilaa isännöivät Mats Eriksonin jälkeen poikansa Pontus Matsson ja tämän kuoltua Johan Matsson.
Maakirjoissa Kalelan säterissä mainitaan Elisabet enka vuoteen 1661 asti, vaikka se on merkitty Pontus De la Gardien perillisten, välillä poikiensa, sitten Jöns Kurjen (vaimo oli De la Gardie) ja lopulta Beata Kurjen (De la Gardie) nimiin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13485474
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13487474
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10651046
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10691452

Olen tihrustellut löytämiäni digitoituja asiakirjoja, mutta henkikirjoista en ole löytänyt tietoja 1640-luvun vaiheilta, Kalelasta ei maksettu henkirahaa. En myöskään löytänyt Pekka Hiltusen mainitsemaa Margareta Pontusdotteria, en kai tiennyt mistä etsiä.
Samoin etsin turhaan vuoden 1641 maakirjoista Ramsayn mainitsemaa Matts Jacobsonia, mutta hän ei kai ollut Elisabet Pontusdotterin aviomies, koska Elisabet mainitaan leskenä.
Voisiko Elisabet Pontusdotterin ja Matts Erikssonin poika Jacob Matsson Pontus,( taas Ramsaylla kysymysmerkillä) olla 1641 mainitun Matts Jacobssonin isä? Jacobin Ramsay sanoo olleen ratsumiehenä Eskert Linderssonin lippueessa 1611. En ole ainakaan vielä päässyt hänen jäljilleen. Vuonna 1609 Maskun Kaksosissa mainitaan Jacob, ei muuta kuin pelkkä etunimi, ei merkintää oliko poika, renki tms. Pitäisikö häntä etsiä Itä-Suomesta, missä Lindersson toimi?

Terveisin Ritva

[Pekka Hiltunen]

Pontus Matsson ja Margareta Swärd vihittiin v1624 . Heidän lapsensa olisi liian nuori Tawastin vaimoksi, jo v.1634 on Rymättylän Salosta merkintä Henrik Tawastista ja vaimosta. Salossa oli myöhemmin Tawastilla ratsutila.

Muistelen kait SAY-sivuja Rymättylästä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869510
En löytänyt Kal(l)elaa tai Kaksosta - enkä siis mitään Margaretaa ennen Henrik Matssonia...

Elisabet Pontusdotter (Pontus DelaGardien frilla tai 1. p:so ennen Sofia Gyllenhjelmiä) oli Turun Linnassa piikana/ kamarineitona ja orpojen sisarpuoltensa lastenhoitajana 1590-luvulla, joten hän on teoreettisesti ehtinyt synnyttää tasan yhden lapsen noin 1634-35 ja ennen 45-v:n ikäänsä & Henrik Mattsson Tawastin 3. leskeyttä, jos olisikin ollut vain joitain vuosia sisariaan vanhempi. Henrik Tawastilla taisi olla vielä neljäskin vaimo, joka Ramsaylla on väärä henkilö. Kihlak.-tuomari Erik Tawaststiernan ja Beata Pictorian p:ka ja isänsä seuraaja virassa, Jacob Pontus syntyi 2.8.1666: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2497

PH

[Pekka Hiltunen]

Muistelen kait SAY-sivuja Rymättylästä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869510
En löytänyt Kal(l)elaa tai Kaksosta - enkä siis mitään Margaretaa ennen Henrik Matssonia...

Elisabet Pontusdotter (Pontus DelaGardien frilla tai 1. p:so ennen Sofia Gyllenhjelmiä) oli Turun Linnassa piikana/ kamarineitona ja orpojen sisarpuoltensa lastenhoitajana 1590-luvulla, joten hän on teoreettisesti ehtinyt synnyttää tasan yhden lapsen noin 1634-35 ja ennen 45-v:n ikäänsä & Henrik Mattsson Tawastin 3. leskeyttä, jos olisikin ollut vain joitain vuosia sisariaan vanhempi. Henrik Tawastilla taisi olla vielä neljäskin vaimo, joka Ramsaylla on väärä henkilö. Kihlak.-tuomari Erik Tawaststiernan ja Beata Pictorian p:ka ja isänsä seuraaja virassa, Jacob Pontus syntyi 2.8.1666: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2497

PH
P.S. (korj. & lisäys)
On: "frilla", p.o. frillan ttr., on "1. p:so", p.o. 1. p:son ttr.
Elisabet Pontuksentyttären ja Matts Erikssonin (till Kallela och Agerbo) häitä vietettin suureellisesti Turun Linnassa 1500-l. lopulla (mistä on olemasssa erilaisia kuvauksia, m.m. maalaus, jossa lienee Juhana III:kin läsnä), joten Elisabetin on täytynyt olla ainakin 16-v. jo 1500-l:lla. Hänen tyttärensä on hyvinkin voinut olla keski-ikäinen Henrik Tavastin leskeydyttyä toisen kerran. 4. avio oli vanhuuden päivien lapseton liitto.
item

[Pekka Hiltunen]

Erik Tawast(sjerna) on maininnut Jacob DelaGardien olleen isänsä mesenaatti ja Gabriel D:n omansa
Juttuhan meni tietenkin niin, että Erik Tawast(stierna) mainitsi Jaakko De la Gardien olleen isänsä (Henrik Mattsson Tawastin) tukija, sekä että hänen tukijansa oli (Jaakko De la Gardien p:ka) Magnus Gabriel D. Tämmöinen kirjaus löytynee joko matrikkelista tai Turun Akatemiamn konsistorin pöytäkirjasta.
PH

[ritva laiho]

Olen selaillut Viipurin linnatilejä vuosilta 1609-1612. Eskerdt Lindersson toimi linnassa näinä vuosina. Kolme Jacob Mattsonia löysin: kokkipojan, hakaskytte Jacob Mattsonin sekä byskytte Jacob Mattsonin. Heidät on mainittu vain patronyymillä.

Toinen Jacob Mattson suoritti ratsupalvelua ja hänellä oli Järvenpään ratsutila Käkisalmen läänin Räisälässä. Tila oli kuulunut jo hänen isälleen.
Kuningas antoi vuonna 1625 suojelukirjeen entiselle ratsumiehelle Jacob Mattsonille Järvenpäästä, koska de la Gardien vouti yritti väkisin ostaa tilan. (Viipurin läänin historia III,Suomenlahdelta Laatokalle,sivu 250). Hänen en usko olleen Ramsayn mainitsema Jacob.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2531270

Toista Jacob Mattsonia en onnistunut seuraamaan.

Maskun Kaksosissa kiinnittyy huomio vuonna 1617-1618 kirjattuun her Erik Mattsoniin.(SAY)
Olisiko hän Matts Eriksonin ja Elisabet Pontusdotterin poika. Olihan heidän poikansa Pontuskin opiskellut pari vuotta Wittenbergin yliopistossa , kunnes oli joutunut erotetuksi. (Tapio Vähäkankaan tiedonanto, Genos 69(1998)s.207 )
Sopivaa her Erik Mattsonia on vaikea löytää. Mahtaisiko olla kyseessä Tammelan kirkkoherra (1624 -1638) Ericus Matthiae Abogius . Hän omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan kanssa tilan Tammelan Lunttilassa kertoo paimenmuisto ja arvellaan hänen syntyneen Turun seudulla. (jostain syystä en nyt löydä viitettä) . Vuonna 1637 hän osti Ruohonpään tilan Maariassa.

Mats Eriksonin suvun sineteissä on aiheena sydän ja tähti. Tammelan digitoiduissa tileissä näkyy muutama epäselvä Ericus Matthiae Abogiuksen sinetti, joissa toiveikkaana olen näkevinäni sydämen yläosan. (kotijoukot mustetahratestissä apilan ja palloja)
Jos Ericus Matthiae Abogius olisi pariskunnan Matts Eriksson ja Elisabet Pontusdotterin poika, Tawastin vaimo voisi olla myös heidän tyttärensä .

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2888768

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20666961

Toivon, etten ole tuntematta laajemmin näitä alueita ja niiden sukuja vetänyt liian helppoja johtopäätöksiä. Nimet Pontus, Johan, Jacob ja Erik sopisivat Elisabet Pontusdotterin ja Matts Eriksonin lapsille paremmin kuin hyvin.

Kommetteja odotellen Ritva

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342871

Tässä lisää pähkäiltävää.

Kaxoisessa näkyy 1589 Pontus Matsson-voisiko olla jo tuolloin Mats Erikssonin poikana mainittu.

1590 Kaxoisessa näkyy sama her Erik Matsson.
Herraksi tosin mainittiin myös aatelismiestä.

Ajallisesti ei voi olla Tammelan khr Erik.

Voisiko olla Mats Erikssonin isä?
Piikkiön khr Erik Matsson mainitaan 1579 kappalaisena?

[ritva laiho]

Kiitos "kommetista"
Vuoden 1589 Varsinais-Suomen maakirjoissa on kummallisuuksia ja esim. Aulikki Ylönen on sitä mieltä, että niihin on tehty lisäyksiä myöhemmin. Esim. Pontus Mattson mainitaan liian aikaisin, samoin Brita de la Gardie ja miehensä heidän ollessaan vielä lapsia. Ellen ihan väärin muista, 1589-vuoden maakirja on jotenkin samassa yhteydessä 1590 vuoden maakirjan kanssa ja on vaikuttanut siihenkin. Kirjoitinkin tästä jotain joskus aikaisemmin.
Terv. Ritva

[ritva laiho]

Selasin vanhoja Genoksia (jalka kipsissä ovat huvit vähissä) ja löytyihän sieltä Veli-Pekka Toropaisen tiedonanto: Maskun kappalainen herra Thomas haki appensa ,edesmenneen Pontus Mattsinpojan saatavia jne. Vuosi oli 1652. (Genos nro 1 2003). SAY:ssa on vuodelta 1643 Kairis-tilan kohdalla kirjaus Thomas kappalaisesta ja Elisabet-vaimosta. Kappalainen oli ilmeisesti Thomas Thomasson Fabricius.
Ritva

[Benedictus]

Thomas Thomasson Fabriciuksen sukua hieman toisesta viestiketjusta.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=280159&highlight=fabricius#post280159

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=280730&highlight=fabricius#post280730

[karisalm]

Hei

Mahtaisiko olla kyseessä Tammelan kirkkoherra (1624 -1638) Ericus Matthiae Abogius . Hän omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan kanssa tilan Tammelan Lunttilassa kertoo paimenmuistoTammelan kirkonarkistosta löytyy useita Pappilan maita koskevia käräjäpöytäkirjoja.

Tuomiokirjapoiminta Tammelan käräjät 7.-8.2.1665: Lundila hemman under Prästebohl har kommit..Frågades Anders Persson (Pinni)...då framlade han först Per Erlandssons och Christoffer Perssons ödesbewis på samma Lundila hemman on 1 1/2 skatt. daterat Pårtas den 5. Januari 1620 derutfinnas Per Ericsson (Pinni) som hemmannet då uptog gifwes march til Lifland att igen taga alla the ägor som där under af ålder tillydt och lagat hafwa. Där borde wid prasenterad hr kyrkoherdens i Ackas socken her Jacobi Ichtydii attest daterat dem 3. Ferbruari 1665. Derfinnen af hans sahl. stiuffaders her Erics i Tammela åhr 1627 och 1628 några engar sig tilhandlat hafwa...Kyrkoherden hr Laurentius Petri...lagläsarens Eric Jöranssons synebref daterat 1628 den 27. Septemb....synebref af lagläsaren Per Thomasson uthi cronans befallningsman Michel Eskilsson närvaro den 26. och 27. Augusti 1652...stadfast....

Paimenmuistossa on sekoitettu useita asioita Per Ericsson (Kaukjärven Pinnin isäntä) joutuu sotaan Liivinmaalle ja Luntilasta hankkimassa talon (Harvia) omistukset jäävät valvomatta. Sigfrid Harvia Tammelan ylimääräiset käräjät 26.1.1654: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485295 hakee niittyjä takaisin.

Todistajina Per Ericsson Pinnin poika, Jokioisten kartanonvouti Anders Persson ja Ericus Matthian poikapuoli Jacobi (Matthia) Ichtydii jonka mukaan Luntilasta on hankittu muutamia niittyjä.

Harvian isäntänä maakirjassa ei mainita Ericus Matthiaa joten poikapuolensa Jacobus Matthian lausunto lienee totuudenmukainen.

Laitan tähän vielä arvioni em henkiläiden sukulaisuussuhteista vaikka ei tähän ketjuun kuulukaan.
Per Ericsson Pinnillä oli pojat Eric Persson mainitaan 1630 är på togh, Jesper Persson Pinnin isäntä 1644-1646, vuonna 1648 tiensten i Kisko socken sekä Anders Persson Pinnin isäntä ja kartanonvouti.

Eric Persson lienee myöhempi Pistolhielm jonka puoliso Beata Mattsdotter oli Eric Matthia Abogiuksen tytärpuoli ja Jacobus Matthian sisar.
Jesper Persson lienee saanut etunimensä Jokioisten kartanon isännän Jesper Mattsson Krusin mukaan ja mainitaan Ericin veljenä ainakin tässä. Lempäälän syyskäräjät 16-19.10.1667: välb. Eric Persson Pistolhielm å sin broder Jesper Perssons vägnar.
Anders Persson jatkaa isänsä jälkiä kartanonvoutina.

Päätelmäni onkin että Eric Persson Pistolhielmin isänä mainittu Jokioisten kartanonvouti Per on siis sama kuin Kaukjärven Pinnin isäntä Per Ericsson.

[Benedictus]

Päätelmäni onkin että Eric Persson Pistolhielmin isänä mainittu Jokioisten kartanonvouti Per on siis sama kuin Kaukjärven Pinnin isäntä Per Ericsson. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki

Yllä oleva päätelmä lienee oikea, sillä SAY kertoo seuraavaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=549916

1603 Pinnin isäntänä mainitaan Her Jören, joka on sama kuin Tammelan kirkkoherra Georgius Martini Lepus.Mainitaan kuoleen 1615.
Tätä seuraa Per Eriksson jo 1604.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=548661
Per Eriksson ja hustru Valborg enkia
1635 mainitaan Erik Persson eli lienee Erik Pistolhjelm

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553615
1636-37 Valborg Jöransdr ja hustru Valborg Enk.

Voidaan todeta, että ilmeisesti oli vouti Per Erikssonin vaimo khr Jöran Lepuksen tytär Valborg Jöransdotter.

Kiinnostavaa on, että samalla sivulla näkyvän Norrin tilalla mainitaan Henrik Henriksson ja vaimo Margareta Isaksdotter.
Margareta Isaksdotter oli taas khr Erikus Mathiae Abogiuksen vaimon Brita Henriksdotterin veljen Isak Henrikssonin tytär.

Ohessa Esko Karisalmen Breitilä suku kaavio.
http://karisalmi.fi/Preitila.pdf

Heitän ajatuksen, että voisiko khr Georgius Martini Lepus olla Paimion khr Martinus Johanniksen poika, jonka veljiä olisivat Paimion khr Henricus Martini ja Liedon khr Simon Martini? Ajallisesti sopisivat kuvioon.

Tämä tarkoittaisi, että Erik Persson Pistolhjelmin äiti Valborg Jöransdotter ja Ericus Aboguksen vaimo Brita Henriksdotter olisivat serkkuja, joten Erik Pistolhjelm ja vaimonsa Beata Matsdotter olivat pikkuserkkuja.
Beatan suvussa oli pikkuserkkuavioita, eli ei olisi este tässäkään tapauksessa.

[Benedictus]

Maskun Kaksosissa kiinnittyy huomio vuonna 1617-1618 kirjattuun her Erik Mattsoniin.(SAY)
Olisiko hän Matts Eriksonin ja Elisabet Pontusdotterin poika. Olihan heidän poikansa Pontuskin opiskellut pari vuotta Wittenbergin yliopistossa , kunnes oli joutunut erotetuksi. (Tapio Vähäkankaan tiedonanto, Genos 69(1998)s.207 )
Sopivaa her Erik Mattsonia on vaikea löytää. Mahtaisiko olla kyseessä Tammelan kirkkoherra (1624 -1638) Ericus Matthiae Abogius . Hän omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan kanssa tilan Tammelan Lunttilassa kertoo paimenmuisto ja arvellaan hänen syntyneen Turun seudulla. (jostain syystä en nyt löydä viitettä) . Vuonna 1637 hän osti Ruohonpään tilan Maariassa.

Mats Eriksonin suvun sineteissä on aiheena sydän ja tähti. Tammelan digitoiduissa tileissä näkyy muutama epäselvä Ericus Matthiae Abogiuksen sinetti, joissa toiveikkaana olen näkevinäni sydämen yläosan. (kotijoukot mustetahratestissä apilan ja palloja)
Jos Ericus Matthiae Abogius olisi pariskunnan Matts Eriksson ja Elisabet Pontusdotterin poika, Tawastin vaimo voisi olla myös heidän tyttärensä .

Ritvan teksti yllä tuo esille ajatuksen Ericus Mathiae Aboguksen isästä, että olisi Mats Eriksson ja äiti Elisabeth Pontusdotter.
Koska vaikuttaa, että Pistolhjelm suvun kantaisä on Tammelan Pinnin isäntä Per Eriksson,jolla vaimo khr Jöran Lepuksen tytär, voisi pohtia olisiko mahdollista, että Ritvan ajatus on oikea, mistä sopisi ajatella, että Pinnin Per Eriksson olisi Mats Erikssonin veli.

Tällöin Ericus Mathiae on tullut kirkkoherraksi setänsä apen virkaan.

[Pekka Hiltunen]

Maskun Kaksosissa kiinnittyy huomio vuonna 1617-1618 kirjattuun her Erik Mattsoniin.(SAY)
Olisiko hän Matts Eriksonin ja Elisabet Pontusdotterin poika. Olihan heidän poikansa Pontuskin opiskellut pari vuotta Wittenbergin yliopistossa , kunnes oli joutunut erotetuksi. (Tapio Vähäkankaan tiedonanto, Genos 69(1998)s.207 )
Sopivaa her Erik Mattsonia on vaikea löytää. Mahtaisiko olla kyseessä Tammelan kirkkoherra (1624 -1638) Ericus Matthiae Abogius . Hän omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan kanssa tilan Tammelan Lunttilassa kertoo paimenmuisto ja arvellaan hänen syntyneen Turun seudulla. (jostain syystä en nyt löydä viitettä) . Vuonna 1637 hän osti Ruohonpään tilan Maariassa.

Mats Eriksonin suvun sineteissä on aiheena sydän ja tähti. Tammelan digitoiduissa tileissä näkyy muutama epäselvä Ericus Matthiae Abogiuksen sinetti, joissa toiveikkaana olen näkevinäni sydämen yläosan. (kotijoukot mustetahratestissä apilan ja palloja)
Jos Ericus Matthiae Abogius olisi pariskunnan Matts Eriksson ja Elisabet Pontusdotterin poika, Tawastin vaimo voisi olla myös heidän tyttärensä .

Ritvan teksti yllä tuo esille ajatuksen Ericus Mathiae Aboguksen isästä, että olisi Mats Eriksson ja äiti Elisabeth Pontusdotter.
Koska vaikuttaa, että Pistolhjelm suvun kantaisä on Tammelan Pinnin isäntä Per Eriksson,jolla vaimo khr Jöran Lepuksen tytär, voisi pohtia olisiko mahdollista, että Ritvan ajatus on oikea, mistä sopisi ajatella, että Pinnin Per Eriksson olisi Mats Erikssonin veli.

Tällöin Ericus Mathiae on tullut kirkkoherraksi setänsä apen virkaan.

Matts Erickssonin till Kallela och Skitinbäck oli myös Cardiaster-nimeä (kilvessä sydän & tähti) käyttänyttä Göös (Giöös, Gjös) -sukua isänäitinsä Karin Göösin osalta. Tähän sukuun liittyvät myös mm. Lindelöfit, Luonnonmaan Jägerhornit, Taivassalon Stiernkorsit sekä Ulfit. Matts Erikssonin sisaruksiin lukeutuivat Liedon kirkkoherra Barthollus Erici Giös, ja ainakin kaksi poikaa käytti Cardiaster-nimeä. Sisar Margareta oli aviossa Per Henriksson Lindelöfin kanssa ja tästä liitosta ollut poika kaiketikin oli Cecilia Larsdotter Ulfin p:so. Jos Cecilia oli Lars Hanssonin tytär ja Hans Hansson Ulfin pojantytär, oli Barthollus Erici Gjös ymmärtääkseni Ingeborg Hansdotter Ulfin ja tilanomistaja Hans Larssonin puoliso. Tämän Hans Larssonin isä oli tiettävästi nimeltään Lars Gudmundsson. Kokemäen kirkkoherra Simon Bartholdi Cardiaster-Gjös ja Hattulan khra Gregorius Bartholomei käyttivät siis Cardiaster-nimeä Matts Eriksson Kallelan isoäidin jälkeen.

En muistele saaneeni sovitetuksi Henrik Tawastin 3. puolisoksi välttämättä Ericus Mathiae Abogusta, vaikka Henrik Tawastin kuopus oli nimeltään Erik, mutta liikanimen perusteella voisi hänen Margareta-sisarensakin olla muuttunut turkulaiseksi raatimiehen ja "Laiska-Jaakon" & leskensä hopmannin vaimoksi. Hans Hansson Ulf oli tiedostoni mukaan aviossa kahdesti: 1:o NN Eriksdotter Gjös, ja 2:o NN Pederintytär, Maskun Peder i Villilän ja Margareta Sunentytär Illen tytär. (T.V:n Genos-artikkelin Lindelöfit ovat vielä lukematta - toivottavasti tulee sapiskaa siltä suunnalta, jos olen pahastikin haksahtanut väärille jäljille.)
PH

[ritva laiho]

Hei
Palaisin noihin Abogiuksen sinetteihin. Ensimmäisessä olen näkevinäni kallellaan olevan sydämen yläpuolella kirjaimet M ja E. Olisiko isän, Matts Erikssonin sinetti. Toisessa ei ole niin selvästi hahmotettavissa E-kirjain.

Tuli mieleen Abogiuksen poikapuolen nimi Ichtydius. Sen lisäksi, että kala on
varhaiskristittyjen symboli, Cardiaster-Gjös suvun vaakunaan vaihdettiin kuha kahden tähden alle kun suku kirjoittautui Ruotsin ritarihuoneeseen v1642.
Voisiko tällä olla vaikutusta?

Tawastin vaimon vanhempia en uskalla vielä arvailla.

Terv.Ritva

[Pekka Hiltunen]

Tawastin vaimon vanhempia en uskalla vielä arvailla
Minunkin "uskallukseni" perustuu vain siihen, että Henrik Tawast oli "vanhus", joka tuskin 3. kerran avioiduttuaan, raatimiehenä ja kämneerinä, nai itseään ehkä jopa 40 v nuorempaa aatelisneitoa. Erik Tawast näyttäisi olleen isänsä kuopus ja äitinsä esikoinen. Isän sinetin käyttäminen herra Erik Mattssonilla viittaa liian nuoreen ikään; Erik Henriksson Tawast on voinut saada kumminsa ja setänsä nimen. Pontus-nimen esiintyminen suvussa aina näihin päiviin ehkä vaikuttaisi "patognomiselta", jollei olisi tullut DelaGardien puoleiselta isoisältä. Margareta Svärdin äidin Lax-suku kytkeytyy Carpelanien kautta Lindelöfeihin.
PH

[Benedictus]

Kiinnostavaa, jos Mats Erikssonin veli oli Liedon khr Bartholdus Gjös.
Se antaa tas uuden ulottuvuuden tuohon Tammela ajatukseen.

Bartholdus Erici Gjös (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/805) 1583 † todennäköisesti 1608
Simon Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2320) mainitaan 1609–1616
Ericus Erici Alftanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/73) 1618–1623

Kuten huomataan, oli Gjösin seuraaja Simon Martini Paimion Breitilä sukua, jonka veljen Paimion khr Henricus Martinin tytär Brita Henriksdotter oli Tammelan Ericus Mathiae Abogiuksen vaimo.

Olen myös esdittänyt, että Pormestari Mårten Sigfridssonin 1. puoliso N.Simonsdotter, olisi ollut khr Simon Martinin tytär, koska Pormestari myi Ruohonpään tilan juuri Ericus Mathiea Abogiukselle, teorian mukaan vaimonsa serkun miehelle.

[Pekka Hiltunen]

Kiinnostavaa, jos Mats Erikssonin veli oli Liedon khr Bartholdus Gjös.
Se antaa tas uuden ulottuvuuden tuohon Tammela ajatukseen.

Bartholdus Erici Gjös (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/805) 1583 † todennäköisesti 1608
Simon Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2320) mainitaan 1609–1616
Ericus Erici Alftanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/73) 1618–1623

Kuten huomataan, oli Gjösin seuraaja Simon Martini Paimion Breitilä sukua, jonka veljen Paimion khr Henricus Martinin tytär Brita Henriksdotter oli Tammelan Ericus Mathiae Abogiuksen vaimo.

Olen myös esdittänyt, että Pormestari Mårten Sigfridssonin 1. puoliso N.Simonsdotter, olisi ollut khr Simon Martinin tytär, koska Pormestari myi Ruohonpään tilan juuri Ericus Mathiea Abogiukselle, teorian mukaan vaimonsa serkun miehelle.

Myös Paraisten Jeremias Petri Parginsulanus, Jeremias Eliae Agricola-Esping (p:so Karin Mattsdotter Carpelan, jonka äiti oli Margareta Eriksdotter Krank ja isänäiti Lax-sukua), ja ehkä jopa Elias Simonis Esping jälkeläistensä Gjös-Cardiaster- ja Ulf-sukukytkentöjensä kautta liittyvät samaan Lindelöf-Carpelan -kompleksiin. Lindelöf- selvitys voi valaista myös Alftanuksien Roland Hanssonin sinetin kirveenterää tähti-risti -kuvion ohella. Voisikohan nimeltä tuntematon Håkan Andersinpoika Lindelöfin sisarpuolen nimeltä tuntematon avioton tytär Olof Kirveen kanssa avata myös Malin "Hästeskon" omistusta Alftassa? Roland Hanssonin sinetissä taisi olla kirveenterä. Täytynee kysyä kirjakaupasta millimetripaperia henkilöitten aikajanojen vertailuun...
PH

[Calonius]

Olen omissa tutkimuksissani törmännyt tähän Matts Erikssoniin ja laitan tähän pari löytöä, joita ei kai vielä tässä ketjussa ole tullut esiin.

Turun tuomiokirkon tili 1597-1597 (258)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698034
Heti ensimmäisenä vasemmalla sivulla:
Die 6 Junij Begroffs Madz Eerssons her Pontti barn medh alle klåckor in i kyrckian.

SAY Masku 1600-1619 Kukoilas
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345817

Vuonna 1619 mainitaan f. Madz Erichsson Ponti
(Sama Madz tosin aikaisemminkin)

Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat > Varsinaisten asioiden pöytäkirjat > Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1629 (I KO a:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791342

Käräjät Masku, Nousiainen, Lemu 1629 3/8:
Michill Rytter frå Åbo kärde till Lars Palicka ägande till Tärkis om een Ech? kallas Audoniemi … till Kukoila … Matz Erichson som då lefhde? och ägde Kukoila …

Matts Eriksson mainitaan useissa taloissa Maskussa tai lähinnä Merimaskussa.

Merimasku, Kärkelä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345816
Ruskealla 1611 (Matz Erichss håller rusttienst), 1614 “brukar Madz Erichsson sielf af Kaxois”.

Merimasku, Kaxois
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345834
“Madz Ersson Her Ponti arm landbofougtt. 1604 behåller beståer reste för 1605 skall Matz Ersson sware till Måmetz ?? p: och altt”

Samoissa taloissa näkyy usein myös Thomas Eriksson. Voisiko olla Matts Erikssonin veli? Kankaisten rouvan Margareta Fincken lampuotivoutihan oli Thomas Eriksson.

[Pekka Hiltunen]

Olen omissa tutkimuksissani törmännyt tähän Matts Erikssoniin ja laitan tähän pari löytöä, joita ei kai vielä tässä ketjussa ole tullut esiin.

Turun tuomiokirkon tili 1597-1597 (258)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698034
Heti ensimmäisenä vasemmalla sivulla:
Die 6 Junij Begroffs Madz Eerssons her Pontti barn medh alle klåckor in i kyrckian.

SAY Masku 1600-1619 Kukoilas
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345817

Vuonna 1619 mainitaan f. Madz Erichsson Ponti
(Sama Madz tosin aikaisemminkin)

Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat > Varsinaisten asioiden pöytäkirjat > Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1629 (I KO a:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791342

Käräjät Masku, Nousiainen, Lemu 1629 3/8:
Michill Rytter frå Åbo kärde till Lars Palicka ägande till Tärkis om een Ech? kallas Audoniemi … till Kukoila … Matz Erichson som då lefhde? och ägde Kukoila …

Matts Eriksson mainitaan useissa taloissa Maskussa tai lähinnä Merimaskussa.

Merimasku, Kärkelä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345816
Ruskealla 1611 (Matz Erichss håller rusttienst), 1614 “brukar Madz Erichsson sielf af Kaxois”.

Merimasku, Kaxois
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345834
“Madz Ersson Her Ponti arm landbofougtt. 1604 behåller beståer reste för 1605 skall Matz Ersson sware till Måmetz ?? p: och altt”

Samoissa taloissa näkyy usein myös Thomas Eriksson. Voisiko olla Matts Erikssonin veli? Kankaisten rouvan Margareta Fincken lampuotivoutihan oli Thomas Eriksson.
Maskun Kallelan Matts Eriksson till Kallela och Ågerbo oli siis Pontus DelaGardien frillan tyttären, Elisabetin vaimo ja "her Ponti":n vävy. "Ponti" ehkä mainitaan siksi, että kellot y.m. pelit maksoi Jaakko DelaGardie, Matts Erikssonin lanko, jonka oma äiti oli Juhana III:n ja Kaarina Hannuntyttären tytär Sofia Gyllenhjälm.
PH

[Pekka Hiltunen]

Maskun Kallelan Matts Eriksson till Kallela och Ågerbo oli siis Pontus DelaGardien frillan tyttären, Elisabetin vaimo ja "her Ponti":n vävy. "Ponti" ehkä mainitaan siksi, että kellot y.m. pelit maksoi Jaakko DelaGardie, Matts Erikssonin lanko, jonka oma äiti oli Juhana III:n ja Kaarina Hannuntyttären tytär Sofia Gyllenhjälm.
PH
Korjaan tekstiäni: "... frillan tyttären vaomo..." p.o. "aviomies".
item

[ritva laiho]

Vanhojen asiakirjojen lukeminen on minulle varsin työlästä ja aikaavievää , siksi tyydyn yleensä bongaamaan nimiä ja vasta sitten lukemaan parhaani mukaan tarkemmin. Olen kyllä silmäillyt tuota vuoden 1629 käräjäpöytäkirjaa , mutta maininta Matts Erikssonista on mennyt ohi silmieni. Teksti on muutenkin aika vaikeata. Rupesin pohtimaan Matts Erikssonin mahdollista kuolinvuotta. Asiakirjoissa hänet mainitaan noin vuoteen 1620, mutta jo ennen sitä, esim. Älvsborgin lunnaissa hänen tiloiltaan mainitaan ratsumiehiä ja herra Erik Mattson maa-ja tilikirjoissa v.1617 , ajalta jolloin Pontus Mattsson opiskeli Wittenbergissä. Pontus mainitaan ratsumiesluettelossa v.1621-22. Herra Erik Mattsonista: jos Matts Eriksson ja Elisabet Pontusdotter vihittiin noin v.1588 kuten useimmat lukemani lähteet kertovat , hänellä on hyvinkin voinut jo v.1617 olla tarpeeksi ikää papiksi , samoin ensiavioon. Eikö isänisän nimi tavattu antaa ensimmäselle pojalle? Jospa hänen avioliittonsa Tammelassa oli jo toinen.
Turun porvari Matts Tawast kuoli v.1610. Poika Henrik alkaa esiintyä asiakirjoissa suunnilleen 1620-luvun jälkeen. Onko kellään tietoa hänen syntymävuodestaan? Ei hän ainakaan vanhus ollut 1630-luvulla koska kuoli vasta v.1667.
Thomas Mattssoniin en ole osannut kiinnittää huomiota.
Olisiko kellään tietoja Porin kappalaisesta Ericus Matthiaesta v.1615-1617 ( puoliso Kirstin Henriksdotter) tai Köyliön Ericus Matthiae nimisestä kirkkoherrasta v.1618-1624 (puoliso Lastika NN)? Köyliön kartanohan kuului noihin aikoihin de la Gardie-suvulle ja heillä oli kirkkoherran nimittämiseen patronaattioikeus.
Terv.Ritva

[ritva laiho]

Pieni lisäys. Tietysti heti edellisen lähetettyäni löysin tämän:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1795466

Nimikirjoitus näyttää olevan sama kuin Erik Abogiuksen.

Ritva

[Benedictus]

Ericus Matthaei (mainitaan 1618–1624)

Erik Mattsson

Köyliön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5043) kirkkoherra 1618–1624. Osti 1622 Köyliön Kepolasta kaksi maatilaa.
P Lastika N.N.
----------------
Henricus Francisci (K 1639)

Henrich / Hinrich Fransson / Frantzon

Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5011) (vt.?) kappalainen, kirkkoherran apulainen (coadjutor pastoris), mainitaan 1623–1624; Köyliön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5043) kirkkoherra 1626.
Osti edeltäjältään kaksi taloa Köyliön Kepolasta 1633.
K Köyliö 1639.
P Margareta (Margeta) N.N., eli leskenä vielä 1668.
----------------
Ericus Matthiae Abogius (K 1638)

Ericus Matthaei, Erik Mattsson

Mahdollisesti kotoisin Turun seudulta.
Vihittiin papiksi kaiketi Turussa noin 1623.Tammelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5104) kirkkoherra 1624.
Omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan (Jakob Mattsson) kanssa maatilan Tammelan Lunttilassa.
K Tammela 1638.
P Brita Henriksdotter / Hendersdotter eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1640-luvun lopulla ja käräjöi elatuksekseen saamistaan pappilan pelloista ja niityistä Laurentius Petri Aboicuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2) tultua kirkkoherraksi 1648. PV Paimion kirkkoherra Henricus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) ja Margareta Jakobsdotter.
-------------
Ritva taisi löytää uuden ulottuvuuden Tammelan khr Ericus Mathaei Abogiuksen elämään, sillä vaikuttaisi ilmeiseltä, että Ericus Mathaei Abogius on sama kuin Köyliön khr Ericus Mathaei.


Kuten yllä näkyy Köyliön Ericus Mathiae myi vielä 1633 Kepolassa olleet kaksi tilaansa seuraavalle Köyliön kirkkoherralle. Eli Ericus ei liene ollut enää 1624 jälkeen Köyliössä vaan Tammelan kirkkoherrana.


Myös Porin kappalainen Ericus Mathiae sopii tähän uraputkeen hyvin paikalleen.

[virpinissila]

Enpä näistä juurikaan tiedä, mutta Porin Ericus Mathiae lienee kuollut Porissa joskus 1618 tienoilla. Vuonna 1636 jalosukuisen Otto Grothusenin vaimo Kirstin [Henrikintytär] vaati edesmenneen miehensä herra Erin, kappalaisen palkkasaatavia vuosilta 1617–18 (1616 kai kiistanalainen). Vastaamassa olivat Porin entisen kirkkoherra Johanin [Johannes Sigfridi Forskåhl] pojat. KA Porin raastuvanoikeus 19.20.12.1636, ei sivunumeroa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11202977

Porista ei tunneta tältä ajalta muuta Erik-nimistä kappalaista, jonka vaimo olisi Kirstin Henrikintytär, kuin juuri Ericus Matthiae. http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/586

Kirstinin patronyymi näkyy muun muassa tässä vuoden 1638 henkikirjassa: KA 7183a: 460 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13484074 Tytär Elisabet mainitaan myös. Hän on syntynyt tästä avioliitosta, joten avioliitto on solmittu jo aika monta vuotta aikaisemmin, koska tytär on henkikirjassa.

Sen paremmin Ericuksen kuin Kirstininkään alkuperästä en ole selvillä. Kirstin Henrikintyttären toisesta avioliitosta syntynyt tytär on esiäitini, joten olisi mukavaa tietysti tietää hänen alkuperänsä. Joissakin vanhoissa lähteissä häntä on arveltu Rehbinderin tyttäreksi, mutta mitään vahvistavia alkuperäislähdetietoja tästä ei ole esitetty.

Virpi Nissilä

[Benedictus]

Koska papinviratkin useimmiten periytyivät suvun sisällä, voisi Ericus Mathiae edeltäjän Ericus Canutin vaimo olla Porin khr Ericus Laurentii Wennon sisar eli Euran khr Laurentius Wennon tytär. Ericus Canuti lienee ollut Euran kappalainen.
Ericus Mathiae Abogiuksella olisi silloin ollut kaikkiaan 3 vaimoa.
Tiedetään, että Brita Henriksdotter Paimion Breitilä sukua oli vaimonsa, siis kolmas. Heillä kai vain yksi tytär. Oliko muiden vaimojen kanssa lapsia, jotka eivät enää näy Tammelassa?
Milloin Ericus olisi nainut Brita Henriksdotterin?

Ericuksen seuraaja Michael Aldstadiuksen vaimoista:
K matkalla Tukholmaan 1647.
P1 Reeta Paavalintytär / Margareta Påvalsdotter, K Turku (haudattiin 15.4.) 1636, P1 V Turun kaupungin porvari Paavali Tuomaanpoika Ketterä / Påval (Påfwel / Påvel / Påwel) Tomasson Kiättare (Kätara) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Eriksdotter Cnape; P2 Brita Eriksdotter Abogia hänen 1. avioliitossaan, eli leskenä vielä 1677, P2 V Tammelan kirkkoherra Ericus Matthiae Abogius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1) ja Brita Henriksdotter.


1. vaimo kuolee 1636 ja varmaankin nai Ericuksen tyttären 1636-39 välillä tullakseen valituksi Tammelan kirkkoherraksi.


Brita Eriksdotter Abogia olisi syntynyt siten noin 1616-1623 välillä eli voidaan epäillä, että Brita Eriksdotter Abogiuksen äiti ei olisi Brita Henriksdotter vaan tuo Köyliössä mainittu Lastika N.


Vai oliko Britalla tytär jo tullessaan Tammelaan.


Tässä taitaa monien sukujen kirjat mennä uusiksi.

[Benedictus]

Virpi Nissilä selvitti, että Porin Ericus Mathiae ei ole sama kuin Köyliön, mutta Ritva Laihon löytämä nimikirjoitus vahvistaisi, että Köyliön ja Tammelan kirkkoherra Ericus on sama henkilö.

Ericus Abogiuksen 2. vaimo oli siis Paimion khr Henricus Martinin tytär, joka jo aiemmin oli naimisissa Paimion khr Mathias Sigfridin kanssa, joka kuolee 1627 eli avio Ericus Abogiuksen kanssa on tapahtunut tämän jälkeen.

Brita Eriksdotter Abogius ei siis liene Britan vaan edeltäjänsä Lastikan tytär.
Tämä myös mahdollistaa, että Brita Abogius olisi voinut olla 1. aviossa Turun pormestari Mårten Sigfridssonin kanssa,kuten olen aiemmin esittänyt.

Brita Henriksdotter vaikuttaa olleen 3. aviossa Kemiön khr Helsingin kanssa.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/923
--------------
Jacobus Matthiae Ichtydiusta arveltiin pitkään vouti Matts Bertilinpojan pojaksi, koska Lautsia siirtyi Mattsilta Jacobukselle. Tämän filiaation kumosi Yrjö Blomstedt jo 1959 Genoksessa julkaistussa tiedonannossa Pälkäneen Collinuksista viittaamalla BB15 f.322, jossa näiden puolisot mainitaan sisaruksina. Lisäksi Hauhon ja Tuuloksen käräjillä 25.-27.2.1671 Jacobus mainitaan Matts Bertilinpojan lähimpänä miespuolisena sukulaisena.

Aihetta käytiin läpi mm. ketjussa:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4882

Esko Karisalmi osoitti erittäin mielenkiintoisen jutun V-P Toropaisen tiedonantoina julkaisemissa tuomiokirjaotteissa. Turun kämnerioikeudessa 19.6.1639 Lasse Erikinpoika Palikka vaati 169 taalaria vänrikki Erik Peerssonin vaimolta Tammelasta, joka oli Beata Mattsintytär, Tammelan autuaan kirkkoherran Erikin tytärpuoli. Vänrikki oli Saksasta kieltänyt vaimoaan maksamasta Palikalle.

Nimien perusteella on melko ilmeistä, että kyse on 18.7.1650 nimellä Pistolhjelm aateloidun Erik Perinpojan vaimosta. Ramsayn mukaan Anrep kertoo Erikin isän Peerin olleen vouti Jokioisten kartanossa Tammelassa ja nyt näyttäisi siltä, että Beata Matintytär olisi Tammelan kirkkoherran tytärpuoli. Erikin poika Petter Pistolhjelm taas toimi Ichtydiuksen lasten edunvalvojana, joka vahvistaa Jacobuksen ja Beata Matintyttären sisaruksiksi.

Mainittu Tammelan autuas kirkkoherra täytyy ilman muuta olla Ericus Matthiae Abogius, jonka on siis täytynyt naida Jacobuksen ja Beatan äiti. Ericuksen (ilmeisesti ainoa) puoliso tunnetaan! Hän on Brita Henrikintytär - Paimion kirkkoherran Henricus Martinin tytär (Genos 1947/3 s.53-56 Kyrkoherdens i Pemar Martinus Johannis' efterkommande, joka viittaa omaisuuden käsittelyyn CC4 f.324).

Paimion pappien kautta Ichtydiuksille ilmestyy juuret, jollaisia oli lupa olettaakin suvun solmimien avioliittojen ja yleisen aseman vuoksi. Paimion kirkkoherrat Henricus Martini, Martinus Johannis (edellisen isä) ja tämän appiukko Matts Eskilinpoika olivat Paimion varakkaimpia rälssimiesten jälkeen.

Palataan hetkeksi Tammelaan, jossa Ericus Matthiae Abogius kuolee 1638. Seurakuntatietokannan mukaan samana vuonna Tammelassa toimi (oletettavasti viransijaisena) kirkkoherrana muuan Jacobus Matthiae - häntä ei tarvinne kaukaa hakea.

Onko sitten mahdollista löytää vielä isälinjaista jatkoa Ichtydiuksille. Paimion kirkkoherrojen virkavuosista 1600-luvun alkupuolella on lievää epävarmuutta, mutta edellämainittujen isän ja pojan jälkeen kirkkoherrana tiedetään toimineen 1622-1627 Matthias Sigfridin. Toisaalta Brita Erikintytär Abogia lienee synnyttänyt Johan Tammelanderin n. 1641, joten Brita itse lienee syntynyt lähempänä 1620. Toisaalta mainitun Matthiaksen virkavuosiin ilman lähdeviitteitä ei välttämättä ole luottaminen.
__________________
- Sami Lehtonen

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11440&page=2

[karisalm]

Hei

Ericuksen seuraaja Michael Aldstadiuksen vaimoista:
K matkalla Tukholmaan 1647.
P1 Reeta Paavalintytär / Margareta Påvalsdotter, K Turku (haudattiin 15.4.) 1636, P1 V Turun kaupungin porvari Paavali Tuomaanpoika Ketterä / Påval (Påfwel / Påvel / Påwel) Tomasson Kiättare (Kätara) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Eriksdotter Cnape; P2 Brita Eriksdotter Abogia hänen 1. avioliitossaan, eli leskenä vielä 1677, P2 V Tammelan kirkkoherra Ericus Matthiae Abogius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1) ja Brita Henriksdotter.


1. vaimo kuolee 1636 ja varmaankin nai Ericuksen tyttären 1636-39 välillä tullakseen valituksi Tammelan kirkkoherraksi.Paimenmuistossa on tässä kohtaa mielestäni virhe eli Michael Aldstadiuksen toinen vaimon eo ollut Eric Matthian tytär vaan tytärpuoli Lisa Mattsdotter (Ichtydius)

Asiasta on kirjoitettu mm seuraavaa:

Osmo Durchman uppger i sin utredning av släkten Tammelander i Wilskmans Släktbok II att Michaels första hustru var dotter till hans företrädare, kyrkoherden i Tammela Ericus Matthiae Abogius, död 1638, och att Michael efterlämnade änkan Elisabet Mattsdotter, som senare blev omgift två gånger med andra prästmän, dock inte med Laurentius Petri.

[ritva laiho]

Kiitokset kommenteista.
Olisikin ollut liian helppoa jos Porin kappalainenkin olisi osoittautunut Ericus Abogiukseksi.
Ritva

[Benedictus]

Köyliön khr Ericus Mathiae sopii siis erinomaisesti kuvioon, koska papinvalinta kuului Köyliön kartanon omistajalle Johan de la Gardielle, joka olisi siis ollut tässä hypoteesissa Ericus Mathiaen äidin Elisabeth Pontusdotterin velipuoli.

Ajallisesti Ericus Mathiae olisi voinut olla jossain kappalaisena ennen Köyliöön muuttoaan tai on ollut Köyliössä jo heti alkuaankin, tiedot ainakin vajaat matrikkelissa.

Ericus Mathiaella voinee ollut useampiakin lapsia 1. vaimonsa Lastikan kanssa. Eli Erikinlapsia joiden isä on hukassa saattaa olla useampiakin.

Mitä ilmeisemmin Brita Eriksdotter Abogius olisi ollut 1. vaimon tytär ja siis syntynyt jo 1620-luvun alussa, ja täten sopii pormestari Mårten Sigfridssonin vaimoksi ja tämän kuoltua avioituu Tammelan khr Laurentius Petri Abociuksen kanssa.
Pormestari Mårtenin 1. vaimo lienee ollut Liedon khr Simon Martinin tytär eli Ericus Mathiae Abogiuksen 2. vaimon Brita Henriksdotterin serkku.

Mikä on kiinnostavaa on kysymys kuka olisi tuo vaimo Lastika?
Jos sopivaa isää haetaan lähipiiristä niin Euran khr Mathias Nicolai Bjur olisi sopiva, jos Ericus oli Elisabeth Pontusdotterin poika, koska Bjur kuului rälssisukuun.

[Benedictus]

Toropaisen Genos (4/2010) artikkelissä Pytyn perilliset sivulla 154 hän mainitsee, että pormestari Mårten Sigfridssonin puoliso Brita Eriksdotter haudattiin 21.9.1679.
-Siis ei 1670.

Tammelan khr Laurentius Petrin leski Brita Eriksdotter mainitaan leskenä 1677.

Ylläolevan perusteella Brita Eriksdotter Abogius voisi hyvinkin olla myös pormestari Mårten Sigfridssonin leski, jos on avioitunut 1650 jälkeen Laurentius Petrin kanssa.

Mistähän lähteestä on löytynyt pappiamatrikkelin tieto Köyliön khr Ericuksen Lastica vaimosta?
Kuka voisi olla tämä Lastica?

Ketä sellaisia tahoja oli Ericus Abogiuksen lähipiirissä, jotka voisivat olla 1.vaimon sukulaisia?

Eräs seikak on jäänyt huomiotta. Ericus Mathiae Abogiuksen äidiksi on esitetty Elisabeth Pontusdoteria ja isäksi tämän puolisoa Mats Erikssonia, joka oli Gjös sukua. Mats Erikssonin veli oli Liedon kirkkoherra Bartholdus Erici Gjös.
Tämän seuraaja oli Simon Martini, jonka veli oli Paimion khr, Ericus Abgioksen vaimon Brita Henriksdotterin isä.
Oliko Simon Martinin vaimo edeltäjän Gjösin tytär ei ole selvillä, mutta tuntuisi lookiselta vaihtoehdolta. Olisi silloin ollut Ericus Abogiuksen serkku.

[Timo W]

Matts Eriksson till Kallela & Elisabet Pontusdotter, oäkta dotter

http://runeberg.org/frfinl/0240.html


Giös nr 279

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gi%C3%B6s_nr_279

http://runeberg.org/frfinl/0152.html

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/805

[Benedictus]

Köyliön khr Ericus Mathiae omisti kaksi tilaa Kepolassa, kiinnostavaa tietoa löytyy oheisesta Tapio Linturin tutkimuksesta.
http://www.koylio-seura.fi/image/aktiviteetit/vuosikokousesitelmat/muut/tapiolinturi.pdf

Köyliön historiasta olen lukenut, että Kepolan kylä kuului ainakin osaksi vanhan Spåra
-
suvun edustajalle, joka vaihtoi
Kepolan Johan de la Gardien kanssa Kalvolan Kuurilaan. Jokipiin Sata
kunnan histor
iassa Kepolan talonpoikaisen
suurtilan haltija Heikki Jaakonpoika oli v. 1540 Sata
kunnan eniten ruista kylväneiden tilallisten joukossa. Johan de la
Gardie vaihtoi Henricus Spåralta Kepolan 1618. Kepola on jo hänen tilojensa luettelossa Krusin revisiossa
vuodelta
1618. Salminen olettaa, että osan Kepolaa kartano on ostanut ja esimerkiksi pappila on muodostettu autiotiloista siis
kruununtilana. Satakunnan historia luokittelee Köyliön kylät veronmaksukyvyn mukaan seuraavaan järjestykseen:
varakkain on Kepola
, Polsu seuravana ja hivenen sitä köyhempinä tulevat Lähteenkylä ja Kankaanpää. Ei ole ihme, että
Kepolan tilat ovat olleet haluttuja.

Kukahan oli tuo Henricus Spåra, joka vaihtoi tiloja Johan de la Gardien kanssa?

Kiinnostavaa on, että vaihtotapahtui ennen 1618, jolloin Erik Matsson oli jo Köyliön kirkkoherra.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464594
1618 her Erik
Tila mainitaan stathållaren eli lienee De la Gardien omistamana.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464599
Tuossa eka tila lienee Ericuksen, koska mainitaan prestbolin alaisena.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464627
Lieneekö tuo ståthållare Jöns Matsson Skytte, joka oli hämeenlinnan ståthållare. Henrik Spåran appi.
http://runeberg.org/frfinl/0435.html

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464650
Kepolan tilat her Erikilla 2 tilaa, jotka siirtyvät her Henrikille.

Kiinnostavaa, että Ericus Mathiaen tila on Johan de la Gardien ja sitten Ericuksen. Tämä viittaisi tuohon ajateltuun sukulaisuuteen.

Tuota vaihoa Henrik Spåran ja Johan de la Gardien välillä ei näy SAY:ssä elleivät kaikki Kepolassa mainitut Stathållaren tilat ole niitä vaihtomaita.

[Pekka Hiltunen]

Kukahan oli tuo Henricus Spåra, joka vaihtoi tiloja Johan de la Gardien kanssa?
En nyt käynyt läpi Ramsayta tai muitakaan lähteitä, kun De la´Gardien kanssa tekemisissä ollut Spåra sopisi olemaan sitä käskynhaltijan/ linnanvoudin sukuhaaraa, jonka hautajaisvaakuna on Turun linankirkon seinällä.
PH

[karisalm]

Hei

Kukahan oli tuo Henricus Spåra, joka vaihtoi tiloja Johan de la Gardien kanssa?Henrik Månsson Spåra löytyy täältä https://www.adelsvapen.com/genealogi/Sp%C3%A5re_nr_160

[Benedictus]

Ritva Laihon huomio, että Köyliön khr ja Tammelan khr Ericus Mathiae ovat samat, koska nimikirjotus on sama kummallakin, kai vaatisi, että vielä olisi useampikin nimikirjoitus vertailtavaksi.

Tilakaupat ja muut aihetodisteet kylläkin aika hyvin jo vahvistavat asiaa.

Onkohan tuosta Köyliön kirkkoherrasta mitää enempää tietoa, käräjajuttuja tai muuta kiinnostavaa?

Tuntuisi siltä, että Ericus Mathiae Abogiuksella ja Brita Henriksdotterilla ei ole ollut lainkaan yhteisiä lapsia, vaan niin Brita Eriksdotter Abogius kuin mahdolliset muutkin lapset ovat 1.vaimon lapsia.

Eräs tälläinen Erikinlapsi voisi olla Margareta Eriksdotter, jonka 1. puoliso oli Mårten Winter ja 2. puoliso Cristopher Platzman.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1688

Milloin löytyy ensimmäinen maininta Brita Henriksdotterista Ericus Abogiuksen puolisona?

[Benedictus]

Tammelan kirkonarkistosta löytyy useita Pappilan maita koskevia käräjäpöytäkirjoja.

Tuomiokirjapoiminta Tammelan käräjät 7.-8.2.1665: Lundila hemman under Prästebohl har kommit..Frågades Anders Persson (Pinni)...då framlade han först Per Erlandssons och Christoffer Perssons ödesbewis på samma Lundila hemman on 1 1/2 skatt. daterat Pårtas den 5. Januari 1620 derutfinnas Per Ericsson (Pinni) som hemmannet då uptog gifwes march til Lifland att igen taga alla the ägor som där under af ålder tillydt och lagat hafwa. Där borde wid prasenterad hr kyrkoherdens i Ackas socken her Jacobi Ichtydii attest daterat dem 3. Ferbruari 1665. Derfinnen af hans sahl. stiuffaders her Erics i Tammela åhr 1627 och 1628 några engar sig tilhandlat hafwa...Kyrkoherden hr Laurentius Petri...lagläsarens Eric Jöranssons synebref daterat 1628 den 27. Septemb....synebref af lagläsaren Per Thomasson uthi cronans befallningsman Michel Eskilsson närvaro den 26. och 27. Augusti 1652...stadfast....

Paimenmuistossa on sekoitettu useita asioita Per Ericsson (Kaukjärven Pinnin isäntä) joutuu sotaan Liivinmaalle ja Luntilasta hankkimassa talon (Harvia) omistukset jäävät valvomatta. Sigfrid Harvia Tammelan ylimääräiset käräjät 26.1.1654: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485295 hakee niittyjä takaisin.

Todistajina Per Ericsson Pinnin poika, Jokioisten kartanonvouti Anders Persson ja Ericus Matthian poikapuoli Jacobi (Matthia) Ichtydii jonka mukaan Luntilasta on hankittu muutamia niittyjä.

Harvian isäntänä maakirjassa ei mainita Ericus Matthiaa joten poikapuolensa Jacobus Matthian lausunto lienee totuudenmukainen.

Laitan tähän vielä arvioni em henkiläiden sukulaisuussuhteista vaikka ei tähän ketjuun kuulukaan.
Per Ericsson Pinnillä oli pojat Eric Persson mainitaan 1630 är på togh, Jesper Persson Pinnin isäntä 1644-1646, vuonna 1648 tiensten i Kisko socken sekä Anders Persson Pinnin isäntä ja kartanonvouti.

Eric Persson lienee myöhempi Pistolhielm jonka puoliso Beata Mattsdotter oli Eric Matthia Abogiuksen tytärpuoli ja Jacobus Matthian sisar.
Jesper Persson lienee saanut etunimensä Jokioisten kartanon isännän Jesper Mattsson Krusin mukaan ja mainitaan Ericin veljenä ainakin tässä. Lempäälän syyskäräjät 16-19.10.1667: välb. Eric Persson Pistolhielm å sin broder Jesper Perssons vägnar.
Anders Persson jatkaa isänsä jälkiä kartanonvoutina.

Päätelmäni onkin että Eric Persson Pistolhielmin isänä mainittu Jokioisten kartanonvouti Per on siis sama kuin Kaukjärven Pinnin isäntä Per Ericsson. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki
----------------
Laitoin tuon Karisalmen vanhan viestin vielä esille, koska tieto, että Ericus Mathiae Abogius oli myös Köyliön aiempi khr, antaa sillekin uutta ajateltavaa.

Ericus Abogius oli siis ostanut joitain niittyjä Luntilasta 1627 ja 1628.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=548661
Koska Valborg Jöransdotter mainitaan leskenä 1627 lienee Per Eriksson kuollut 1626.
Ericus Abogius on ostanut noita niittyjä heti Per Erikssonin kuoltua.

Olisiko mahdollista saada tuo ylläoleva käräjäkirja kokonaan esille, sillä se vaikuttaisi kertovan enemmän kuin noista osista saa selville.
Miksi esim. kruununvouti Michel Eskilsson oli paikalla. tietysti sääksmäen voutina, mutta oliko muutakin syytä. Hänhän oli myös Karkun Haapaniemen ratsutilan isäntä, tilan jolla myöhemmin vaikutti Margareta Eriksdotter ja puolisonsa Cristoffer Platzman.

386. Barthollus Erici [Göös] (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies386.jpg), kirkkoherra Liedossa, 20.9.1585. Hänen leskensä Cecilia Hannuntytär mainitaan 1609, ja hänen poikansa oli Grels Bertilinpoika. (1463; 91.).
387. Simon B. Cardiaster (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies387.jpg), Kokemäen kirkkoherra, 1632. Kuului Skitinbäck'in sukuun, jolla vaakunana oli tähti ja sydän. Vaakunastaan otti hän nimen Cardiaster. Myöhemmill oli hänellä Göös-suvun tunnettu vaakuna. (1897; 304.).
388. Gregorius Bartholomaeæi (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies388.jpg), Hattulan kirkkoherra, 4.12.1630. Kuului sukuun: Göös. (4501; 31 v.).
389. Eskill Jacopsson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies389.jpg), provianttikirjuri Suomessa, 9.8.1605. (2464; 111.).
Sinivaaran rälssimiesten sineteistä tulee esiin tuo Eskil Jacobsson, jolla oli sama Gjösien sinetti.
Kukahan hän lienee?


379. Matz Erichsonn (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies379.jpg), Turussa 7.8.1588. (4271; 56 v.).
380. Matz Erichsson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies380.jpg), Pontus de la Gardien lasten läänitysten vouti, 16.10.1599. (1585; 176.).
381. Matz Erichsonn (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies381.jpg), Kallelan herra Maskussa, ratsumies aatelislipullisessa, 14.9.1607. Katso Ruuth sivu 302. (1692; 89.).

[karisalm]

Hei

Ericus Matthiaa ja Tammelan Pappilan rajoja koskevat asiakirjat alkavat tästä sivulta 1 päiväys 27.9.1628 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485281 ja päättyvät sivulle 15 päiväys 7.-8.2.1665 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485303

[Benedictus]

Eric Persson lienee myöhempi Pistolhielm jonka puoliso Beata Mattsdotter oli Eric Matthia Abogiuksen tytärpuoli ja Jacobus Matthian sisar.
Jesper Persson lienee saanut etunimensä Jokioisten kartanon isännän Jesper Mattsson Krusin mukaan ja mainitaan Ericin veljenä ainakin tässä. Lempäälän syyskäräjät 16-19.10.1667: välb. Eric Persson Pistolhielm å sin broder Jesper Perssons vägnar.
Anders Persson jatkaa isänsä jälkiä kartanonvoutina.

Päätelmäni onkin että Eric Persson Pistolhielmin isänä mainittu Jokioisten kartanonvouti Per on siis sama kuin Kaukjärven Pinnin isäntä Per Ericsson. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki
----------------
Yllä olevassa lainauksessa tulee esiin eräs seikka, jota ei kai ole huomioitu.

Jokioisten kartanon omistajan Jesper Matsson Kruusin vaimo oli Brita Pontusdotter de la Gardie.
Eli jos Ericus Mathiae Abogius oli Elisabeth Pontusdotterin poika, oli Brita De la Gardie hänen tätinsä.
Vahvistaako tämä huomio ajatusta, että vouti Per Eriksson Pinni oli Kallelan Mats Eriksson Giösin veli vai oliko Ericus Mathiaen 1.vaimo Per Erikssonin tytär.

Elisabeth Pontusdotter vietti häitään Turun linnassa 1588 Mats Erikssonin kanssa. Kysessä olivat häät. Kihlaus on voinut tapahtua jo paljon aiemmin. Kuten tiedämme jo kihlauksesta alkoi avioelämä, eli Elisabetilla saattoi olla lapsia jo ennen virallisia häitä. Tällöin lasten iät voivat olla useampia vuosia vanhemmat kuin on laskettu.
Tämä tarkoittaisi, että vanhimmat lapset saattoivat olla aikuisia jo 1600-luvun alkuvuosina.

[Benedictus]

Jatkan tätä huomioiden keruuta De la Cardien perheen ympäriltä.
Tässä toinen Jesper Matsson Kruusin vaimon Brita De la Gardien yhteys.

Ilmeisesti Elisabeth Pontusdotterin ja Mats Eriksson Giösin lapsia saattaa olla useampia kuin mitä Ramsey on luetteloinut, kuten voi epäillä heitä on voinut syntyä jo ennen noita häitä 1588.

Yksi voinee olla tuo Henrik Tavastin vaimo.
Toinen Erik Matsson Abogius, Tammelan kirkkoherra.
Onko myös porvari Lars Palickan vaimo heitä? tiedetäänkö vaimonsa?

Eräät Matsin pojat saattavat hyvinkin olla heitä, sillä taas mennään Brita De la Gardien omistuksiin.
--------------------
Lainaus Järvenpää:
Sain tuohon alleviivattuun kohtaan sellainen korjauksen eräältä asiaan perehtyneeltä, että Brita Eriksdotter myi Nokian Jesper Matinpoika Kruusille 6.2.1614. Kauppakirja on FR rullalla 747 ja sen vahvistajia on ensimmäisenä Michel Mattson till Timi ja toisena Pirkkalan khra Hans (Johannes Stenonis). Yksikään vahvistajista ei ole aatelismiehiä. Kauppakirjan jatkona on Birgitta (Brita) Eriksdotterin todistus, jonka vahvistaa kirkkoherra Michell Martini. __________________
terveisin
Antti Järvenpää
----------------------------------
Lainaus Lund:
Tuo kauppakirjan toinen todistaja kirkkoherra Hansin ohella, kuulostaa Hämeenkyrön Timin talon isännältä Mikko Matinpojalta. Mies on allekirjoittaneen esi-isä poikansa rakuunakapteeni Arvi Timin kautta.

Timeillä oli kyllä laajat suhteet Hämeen lisäksi Ulvilan suuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle ja ylipäätään säätyläisväkeen, joten suuri yllätys ei ole, että mies on sattunut tämän kaupan todistajaksi Pirkkalaan (tosin kumma sattuma on, että on saanut laittaa allekirjoituksensa ennen kirkkoherraa, ellei sitten kirkkoherra ole pelkästään ollut asiakirjan kirjurina), mutta mielenkiintoinen tapaus kuitenkin.

Timin Vaasan ja Oulun porvareiksi ja Pohjanmaan virkamiehiksi ryhtyneet jälkeläiset Etelä-Pohjanmaalle tulleessa sukuhaarassa ovat ottaneet Timming lisänimen.


terv Matti Lund
-----------------
Kuten yllä tulee esille on Nokian kaupanvahvistajana ensin Michel Matsson till Timi ja toisena khr Johannes Stenonis(Tavast-sukua, Henrik Tavastin setä ?).

Aiemmin olen ajatellut, että kaupanvahvistaja Michel Matsson oli Brita Nokian 2.puolison Olof Matssonin veli, mikä hyvinkin saattaa pitää paikkansa.

Toisaalta oliko niin, että Michel Matsson oli kaupanvahvistajana myös Brita De la Gardien edustajana ja sukulaisena?

1. tieto Michel Matsson Timistä on 1606, jolloin hän saa vahvistuksen Hämeenkyrön Timin taloon, luultavasti avioiduttuaan talon lesken Malin Henriksdotterin kanssa.
Lainaus:
Mikko Matinpoika luutnantti Jakob Hanssonin lippueesta VA 2470;23
Tässä on Timin saantokirja. Kirje on ilman päiväystä, vain vuosiluku 1606

Ajallisesti voidaan arvioida, että Michel Matsson olisi syntynyt 1588 paikkeilla, jotta voi olla sotilaana ja talon haltijana 1606. Tämä aika antaa mahdollisuuden arvella, että onko Michel Matsson myös Maskun Kallelan Mats Erikssonin ja Elisabeth Pontusdotterin poika?

Brita De la Gardie olisi silloin Michel Matssonin täti, mikä selittäisi täysin tuon kaupanvahvistaja kysymyksen.
Toisaalta se selittäisi myös khr Johannes Stenoniksen aseman, jos Henrik Tavastilla jo 1614 oli puolisona Elisabeth Pontusdotterin tytär.
-milloin tämä vaimo olisi voinut olla Henrik Tavastilla?
-toisaalta jos Mats Tavast oli De la Gardien perheen lähipiriä, selittyy se silläkin.

Jos Olof Matss, Brita Nokian 2. puoliso oli Michel Matssonin veli ja myös Elisabeth Pontusdotterin poika selittää se avioliiton aatelisnaisen kanssa.

Michel Matsson Timin poika kapteeni Arvid Timi oli Kyrön Skanssin komentaja, edeltäjänsä oli aatelinen Jöran Svindhuvud Ruotsista ja avustajansa aatelinen Nackelberg? eli Timin asema oli aateliseen verrattava.

Jos Michel Matsson Timi oli Elisabeth Pontusdotterin poika, selittäisi se hyvin tuon kaupanvahvistaja jutun, ja jos Olof Matsson oli veljensä, myös sen miksi Nokia siirtyi Brita de la Gardielle.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31812&highlight=timi

[Matti Lund]

Tein parisen vuotta sitten jäljityskeikan Hämeen tai Satakunnan voudintilien sotilasrullista ja -kuiteista, joka johti siihen tietoon, mistä Mikko Matinpoika oli varsinaisesti tullut Hämeenkyrön Timiin ja millainen hänen uransa oli ollut ennen sitä.

Jesper on kuvioissa, koska hän toimi rullien mukaan jonkin vaiheen Mikko Matinpojan esimiehenä.

Voidaan jopa antaa uusi arvio hänen alkuperästään.

Minulla on tästä laadittuna jonkinlainen tiedonannon tapainen, joka on lähes julkaisukelpoinen
Näiden löydösten perusteella Mikko Matinpojan omalta taustalta ei löydy yhteyttä mihinkään Vaasojen 1500 - luvun puolenvälin jälkeen ylösnostamiin ulkomaalaistaustaisiin nousukassukuihin.

Tietysti on tehtävä se varaus, että vaimojen alkuperä on jäänyt avoimeksi.

Terv M Lu

[Benedictus]

Hyvin kiinnostavaa. Kuinkahan pian saisit tutkimuksesi julkaisu kuntoon. Olisi kiva saada tietää moninkertaisen esi-isän sukutaustoja.

Esittämäni vaihtoehto on päättelyä tuon Nokian kaupan perusteella. Sen perusteella voisi ajatella, että Brita Nokian puoliso Olof Matsson saattoi hyvinkin olla Elisabeth Pontusdotterin poika.

[Matti Lund]

Hyvin kiinnostavaa. Kuinkahan pian saisit tutkimuksesi julkaisu kuntoon. Olisi kiva saada tietää moninkertaisen esi-isän sukutaustoja.

Esittämäni vaihtoehto on päättelyä tuon Nokian kaupan perusteella. Sen perusteella voisi ajatella, että Brita Nokian puoliso Olof Matsson saattoi hyvinkin olla Elisabeth Pontusdotterin poika.

Oikeastaan se on ollut asian kohdalta julkaisukunnossa, mutta on ollut noin vuoden päivät pölyttymässä pöytälaatikossa, koska sille on vaikeaa löytää tahoa, joka voisi harkita sellaisen tutkielman julkaisemista. Tai minulla ei ole tietoa sellaisesta, koska en tunne paikallisia julkaisuja. Ehkä pitäisi harkita oman julkaisublogin perustamista sellaisia varten, mutta epäilen, onko sellaiselle lukijoita senkään vertaa, että tietoa saisi levitettyä sitä kautta.


Ratsumiesluutnantin Mikko Matinpojan nimi esiintyy voudintilien asiakirjoissa jo 1590 -luvun puolivälistä alkaen, joten yrityksesi sovittaa Mikkoa 1580 -luvulla syntyneesksi ei onnistu.

Terv M Lu

[Pauli]

Oikeastaan se on ollut asian kohdalta julkaisukunnossa, mutta on ollut noin vuoden päivät pölyttymässä pöytälaatikossa, koska sille on vaikeaa löytää tahoa, joka voisi harkita sellaisen tutkielman julkaisemista. Tai minulla ei ole tietoa sellaisesta, koska en tunne paikallisia julkaisuja. Ehkä pitäisi harkita oman julkaisublogin perustamista sellaisia varten, mutta epäilen, onko sellaiselle lukijoita senkään vertaa, että tietoa saisi levitettyä sitä kautta.

Uskoisin, että sellaiselle blogille olisi lukijoita. Netissä oleva genealoginen aineisto on usein valitettavan laadutonta ja niinpä tilannetta tasapainottamaan tarvittaisiin lähdekriittisiä, alkuperäislähteisiin nojaavia ja historiallisesti oikein kontekstualisoituja esityksiä.

Timeistä ja netissä olevista tiedoista puheen ollen kaipaisin sen tiedon kumoamista, että Arvi Timillä olisi Valborg-niminen tytär, joka menisi naimisiin Vimpelin Strangiin. Itse olen löytänyt SAY:sta Timin kohdalta kyllä piika Valpurin, joka ei kuitenkaan voine olla Timin talon tytär. Vimpelin Valpuri Arvintytär Strang on moninkertainen esiäitini, jonka isästä Arvidista on keskusteltu täälläkin toisessa ketjussa. Mitään varmuutta Arvidista ei ole saatu, mutta Timi vaikuttaa epätodennäköiseltä.

[Benedictus]

Eikö Genos-julkaisu olisi tuolle tutkimukselle juuri oikea paikka?

Toisaalta jos ajatellaan lukijoita ja asiasta kiinnostuneita, niin eikö tämä Suku-forum ole myös oiva paikka julkaista uutta tietoa. Lukijoita löytyy ja asiasta kiinnostuneet saavat helposti tutkimuksen käsiinsä.

Tuskin tutkimuksen arvo vähenee, vaikka sitä ei julkaistaisi printatussa muodossa, päinvastoin, se tavoittaisi laajat lukijapiirit ja varmaan toisi vilkasta keskustelua aiheen tiimoilta.

[Miisamaija]

Saanen ehdottaa jotain vaihtoehtoja julkaisulle

http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/index.htm

http://sukututkijat.blogspot.fi/p/ikaliinien-sisallysluettelot.html

http://www.kankaanpaa.fi/seura/index.htm

[ritva laiho]

Löysin toisenkin Köyliön kirkkoherran nimikirjoituksen, samalta näyttää.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1795921

Olen selaillut Ala-Satakunnan tuomiokirjoja 1620-luvuun alkupuolelta. Ilmoituksia on Erikin talokaupoista mutta esim.vaimo Lastikasta en huomannut mitään.
Minua on jäänyt askarruttamaan Vähäkankaan Genoksessa julkaisema tiedonanto Pontus Matthaeus Kivrck Finlanduksesta. Kivrck on tulkittu Kurck-nimeksi. Siitä,että Pontus on Matts Eriksonin ja Elisabet Pontusdotterin poika ei ole epäilyksiä mutta olisiko yhteyksiä Kurck-sukuun. Vehmaalla toimi Ericus Michaelis Kurck-niminen kirkkoherra 1612-1619. Onko tietoja hänestä. Häntä on pidetty talonpoikaislähtöisenä.

Ritva

[Benedictus]

Löysin toisenkin Köyliön kirkkoherran nimikirjoituksen, samalta näyttää.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1795921

Olen selaillut Ala-Satakunnan tuomiokirjoja 1620-luvuun alkupuolelta. Ilmoituksia on Erikin talokaupoista mutta esim.vaimo Lastikasta en huomannut mitään.
.............

Millaisia talokauppoja mahtoi tulla esille. Olisi kiinnostava tietää niistä, josko sen kautta selviäisi henkilö verkostoa.

[Benedictus]

Tämä juttu voisi olla ehkä peremminkin Ictydius-suvun juurissa, mutta koska tämä alkoi täältä niin jatkan tänne.

Tiedetään Brita Henriksdotterin olleen Tammelan khr Ericus Abogiuksen vaimon aikaisintaan 1628, koska puolisonsa Paimion khr Mathias Sigfridi kuoli 1627.

Brita Eriksdotter Abogius mainitaan olleen Tammelan khr Laurentius Petri Abociuksen vaimona aikasintaan 1648, eli mitähän tuolla ilmauksella tarkoitetaan, olisi kiva jos jostain löytyisi tieto, milloin varmasti oli vaimonsa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=531254

Mikä on merkillepantavaa on tämä ylioppilas matrikkelin tieto.

Viittauksia: HYK ms., Index s. 189a; KA valtakunnanregistratuura 13.7.1650 f. 370 (För Pastoris i Tammela [Tammelan kirkkoherra Ericus Matthiæ Abogius, † 1638] Änckia H. Brijta Henricksdotter uppå ett hemman ... Wij Christina etc. etc. Giöre witterligit, at Wij af gunst och nåde, uppå breefwijserskas, fordom Pastoris uthi Tammela efterlefwerskas hustru Brijta Hendricksdotters vnderdånige ansökiande, i anseende af hennes stoora fattigdoom, och olägenheet, som hon medh een hoop små barn sitter uthi, hafwe vndt och effterlåtit, som Wij härmedh ochi detta wårt öpne breefs kraft vnne och efterlåte henne dhet hemmanet Hoifia, uthi ofwanbem:te Tammela Sokn belägit, quitt och fritt för alle dheraf gående uthlagor, ehwadh nampn dhe helst hafwe kunne, inge undantagne, at niuta bruka och behålla, så länge hon Enckia och een sörjande sitter);

Yllä siis Ericus Abogiuksen leski Brita Henriksdotter saa kuningatar Cristinalta tilan elatuksekseen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553658
Tila on siis Häiviä, yllä kirjoitettu Hoifia.
Mikä on huomattavaa:
som hon medh een hoop små barn sitter uthi,
Jos nyt ymmärrän jotenkin tuon ilmauksen niin tarkoitetaan, että Brita Henriksdotterilla on pieniä lapsia elätettävänään 1650.

Ericus Abogius oli kuollut 1638 eli pienet lapset olivat 1650 vähintään 12 vuotiaita.
Jos ymmärrän oikein tarkoitaa ilmaus useampia lapsia kuin yhtä.

Brita Henriksdotterin 1. avion lapset olivat tuolloin jo kaikki aikuisia eli yli 22 vuotiaita.

Koska puhutaan pienistä lapsista, niin mikä tuolloin oli raja jolloin oli henkikirjoissa aikuinen , 15v?

Tässä tulee nyt eteen ongelma, että tuon mukaan on ollut useampia Erikin lapsia 1650, jotka olivat Ericus Abogiuksen 2. aviosta.
Toisaalta lienee myös 1. avion Erikin lapsia.

[karisalm]

Hei

Brita Eriksdotter Abogius mainitaan olleen Tammelan khr Laurentius Petri Abociuksen vaimona aikasintaan 1648, eli mitähän tuolla ilmauksella tarkoitetaan, olisi kiva jos jostain löytyisi tieto, milloin varmasti oli vaimonsa.Laurentius Petrin toinen puoliso kuolee paimenmuiston mukaan noin 1644 joten Brita Eriksdotterin kanssa avioituu välillä 1645-1648

Tässä Laurentiuksen puolisot
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1019078

[Pekka Hiltunen]

Hei

Laurentius Petrin toinen puoliso kuolee paimenmuiston mukaan noin 1644 joten Brita Eriksdotterin kanssa avioituu välillä 1645-1648

Tässä Laurentiuksen puolisot
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1019078

Ehkä jostain saattaisi selvitä sellainenkin peruste, että Brita on nauttinut armovuosia 1645-47 - tai sitten asioita on sekoitettu: Brita oli ruustinna eli khra:n vaimo aikaisintaan -48 (kun välissä olivat khra:t Jacobus Matthæu (1638) ja Michael Caspari Alstadius (1639-47).

Joku Brita Henriksdotter löytyy Tammelan Luntilan Haukasta vielä 1652, seuraavana vuonna pappilassa ovat Her Lars ja Brita.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=531092
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553679

Saarnaaja on voinut olla jostain lähipitäjästäkin tai kierrellyt useittenkin kirkkojen ja kappelien vaiheilla. Pappisluettelo ei kerro mitään saarnaajista. Entä paikallishistoria?
PH

[Benedictus]

Kuten on huomattu, ovat Tammelan pappien sukusuhteet lievästi sanoa sotkuisia.
Jotta sotku voisi olla vielä parempi, heitän vielä erään ajatuksen mukaan.

Lainaus:
Laitan tähän vielä arvioni em henkiläiden sukulaisuussuhteista vaikka ei tähän ketjuun kuulukaan.
Per Ericsson Pinnillä oli pojat Eric Persson mainitaan 1630 är på togh, Jesper Persson Pinnin isäntä 1644-1646, vuonna 1648 tiensten i Kisko socken sekä Anders Persson Pinnin isäntä ja kartanonvouti.

Eric Persson lienee myöhempi Pistolhielm jonka puoliso Beata Mattsdotter oli Eric Matthia Abogiuksen tytärpuoli ja Jacobus Matthian sisar.
Jesper Persson lienee saanut etunimensä Jokioisten kartanon isännän Jesper Mattsson Krusin mukaan ja mainitaan Ericin veljenä ainakin tässä. Lempäälän syyskäräjät 16-19.10.1667: välb. Eric Persson Pistolhielm å sin broder Jesper Perssons vägnar.
Anders Persson jatkaa isänsä jälkiä kartanonvoutina.

Päätelmäni onkin että Eric Persson Pistolhielmin isänä mainittu Jokioisten kartanonvouti Per on siis sama kuin Kaukjärven Pinnin isäntä Per Ericsson. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki

Per Eriksson Pinnillä oli yllä olevan mukaan 3 poikaa.
Miten olisi jos poikia olisikin vielä pari lisää?
Tammelan khr oli Lars Persson Aboicius, jolla oli veli Jacob Persson Boterus.

Ajallisesti sekä Lars, että Jacob sopisivat täysin Per Erikssonin pojiksi.

Sukunimet Aboicius ja Boterus voivat olla mitä vain, mutta Larsin 3. vaimo oli Ericus Abogiuksen tytär, jonka tytärpuoli Beata Matsdotter oli Erik Persson Pistolhjelmin vaimo.
Jacob Boterus lienee saanut virkansa, koska veljen Larsin vaimo oli Vihdin Olkkolan Ekestubbe sukua.

[Pekka Hiltunen]

Kuten on huomattu, ovat Tammelan pappien sukusuhteet lievästi sanoa sotkuisia.
Jotta sotku voisi olla vielä parempi, heitän vielä erään ajatuksen mukaan.

Lainaus:
Laitan tähän vielä arvioni em henkiläiden sukulaisuussuhteista vaikka ei tähän ketjuun kuulukaan.
Per Ericsson Pinnillä oli pojat Eric Persson mainitaan 1630 är på togh, Jesper Persson Pinnin isäntä 1644-1646, vuonna 1648 tiensten i Kisko socken sekä Anders Persson Pinnin isäntä ja kartanonvouti.

Eric Persson lienee myöhempi Pistolhielm jonka puoliso Beata Mattsdotter oli Eric Matthia Abogiuksen tytärpuoli ja Jacobus Matthian sisar.
Jesper Persson lienee saanut etunimensä Jokioisten kartanon isännän Jesper Mattsson Krusin mukaan ja mainitaan Ericin veljenä ainakin tässä. Lempäälän syyskäräjät 16-19.10.1667: välb. Eric Persson Pistolhielm å sin broder Jesper Perssons vägnar.
Anders Persson jatkaa isänsä jälkiä kartanonvoutina.

Päätelmäni onkin että Eric Persson Pistolhielmin isänä mainittu Jokioisten kartanonvouti Per on siis sama kuin Kaukjärven Pinnin isäntä Per Ericsson. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki

Per Eriksson Pinnillä oli yllä olevan mukaan 3 poikaa.
Miten olisi jos poikia olisikin vielä pari lisää?
Tammelan khr oli Lars Persson Aboicius, jolla oli veli Jacob Persson Boterus.

Ajallisesti sekä Lars, että Jacob sopisivat täysin Per Erikssonin pojiksi.

Sukunimet Aboicius ja Boterus voivat olla mitä vain, mutta Larsin 3. vaimo oli Ericus Abogiuksen tytär, jonka tytärpuoli Beata Matsdotter oli Erik Persson Pistolhjelmin vaimo.
Jacob Boterus lienee saanut virkansa, koska veljen Larsin vaimo oli Vihdin Olkkolan Ekestubbe sukua.

En tunne Pistolhjelmin ansioita, mutta voisi olettaa, että Jesper Perssonin nimi on yhtä hyvin voinut tulla isältä kuin kummiltakin. Mitä tulee Aboicus-nimeen, niin ei kai se ainakaan ensimmäisen kantajansa kohdalla voinut olla ihan mitä vain, kun tarkoittaa turkulaista - latinassa kun ei ruotsalaista ååta tunneta. Tammelinus on voinut aiemmin esiintyä käytännölliseksi ja ehkä suotuisaksikin osoittautuneella nimellä (kuten vaikka Sten Sture nuorempikin aikoinaan) - ja missäs hän sitten koulunsa olisikaan käynyt, jollei Turussa... "Boterus" tai ainakin "Botherus" voisi viitata vaikka Pohjanmaalle. Pistolhjelm taisi olla paikallisista ratsumiehistä lähtöisin. En uskaltaisi panna suurta painoa lähinnä alempaa upseeristoa edustaneille Vihdin nimismiessuvusta lähteneille Ekestubbeille; papin ja kirkkoherranvirassa oli tietomäärällä, kokemuksella ja laulutaidollakin varmaankin enemmän merkitystä kuin nimellä tai pienrälssillä. Arvailisinkin Jaakon ansioituneen pikimminkin veljensä virassa vikaeeraamalla.
PH

[Benedictus]

Esko Karisalmi osoitti erittäin mielenkiintoisen jutun V-P Toropaisen tiedonantoina julkaisemissa tuomiokirjaotteissa. Turun kämnerioikeudessa 19.6.1639 Lasse Erikinpoika Palikka vaati 169 taalaria vänrikki Erik Peerssonin vaimolta Tammelasta, joka oli Beata Mattsintytär, Tammelan autuaan kirkkoherran Erikin tytärpuoli. Vänrikki oli Saksasta kieltänyt vaimoaan maksamasta Palikalle.

Nimien perusteella on melko ilmeistä, että kyse on 18.7.1650 nimellä Pistolhjelm aateloidun Erik Perinpojan vaimosta. Ramsayn mukaan Anrep kertoo Erikin isän Peerin olleen vouti Jokioisten kartanossa Tammelassa ja nyt näyttäisi siltä, että Beata Matintytär olisi Tammelan kirkkoherran tytärpuoli. Erikin poika Petter Pistolhjelm taas toimi Ichtydiuksen lasten edunvalvojana, joka vahvistaa Jacobuksen ja Beata Matintyttären sisaruksiksi.

Mainittu Tammelan autuas kirkkoherra täytyy ilman muuta olla Ericus Matthiae Abogius, jonka on siis täytynyt naida Jacobuksen ja Beatan äiti. Ericuksen (ilmeisesti ainoa) puoliso tunnetaan! Hän on Brita Henrikintytär - Paimion kirkkoherran Henricus Martinin tytär (Genos 1947/3 s.53-56 Kyrkoherdens i Pemar Martinus Johannis' efterkommande, joka viittaa omaisuuden käsittelyyn CC4 f.324).

Paimion pappien kautta Ichtydiuksille ilmestyy juuret, jollaisia oli lupa olettaakin suvun solmimien avioliittojen ja yleisen aseman vuoksi. Paimion kirkkoherrat Henricus Martini, Martinus Johannis (edellisen isä) ja tämän appiukko Matts Eskilinpoika olivat Paimion varakkaimpia rälssimiesten jälkeen.

Palataan hetkeksi Tammelaan, jossa Ericus Matthiae Abogius kuolee 1638. Seurakuntatietokannan mukaan samana vuonna Tammelassa toimi (oletettavasti viransijaisena) kirkkoherrana muuan Jacobus Matthiae - häntä ei tarvinne kaukaa hakea.

Onko sitten mahdollista löytää vielä isälinjaista jatkoa Ichtydiuksille. Paimion kirkkoherrojen virkavuosista 1600-luvun alkupuolella on lievää epävarmuutta, mutta edellämainittujen isän ja pojan jälkeen kirkkoherrana tiedetään toimineen 1622-1627 Matthias Sigfridin. Toisaalta Brita Erikintytär Abogia lienee synnyttänyt Johan Tammelanderin n. 1641, joten Brita itse lienee syntynyt lähempänä 1620. Toisaalta mainitun Matthiaksen virkavuosiin ilman lähdeviitteitä ei välttämättä ole luottaminen.
__________________
- Sami Lehtonen

Heitän tänne pohdittavaa.

Tiedetään, että Tammelan khr Ericus Mathiae Abogiuksen tytärpuoli oli Erik Pistolhjelmin vaimo.
Kuten yllä näkyy on hän vaimona jo 1639.

Tuon perusteella olisi syntynyt 1610-luvulla samoin veljensä Jacob Ichtydius mainitaan pappina jo 1645 eli olisi syntynyt viimeistään 1620 tai aiemmin.

Ericus Abogiuksen vaimon Brita Henriksdotterin 1. puolisoksi on arveltu Paimion khr Mathias Sigfridiä. Eli lapset olisivat Britan 1. aviosta.

Kun nyt tiedetään Ericus Abogiuksen olleen Köyliön khr:na aviossa Lastikan kanssa , herää kysymys olisivatko Matsin lapset Lastikan 1. aviosta, eikä Brita Henriksdotterin aviosta.

[Benedictus]

Ritva Laiho toi esiin ajatuksen, että Tammelan khr Ericus Abogius olisi Mats Eriksson Kalelan poika.

Eräänä lisänä ajatukseen tuossa SAY huomio.

Marian Toijaisissa 1634 Henrik Tavast, joka kai lienee ollut Mats Erikssonin vävy.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742794
myös h. Ifwa?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749882
1634 h. Iffwa Povalsdr.
Sunnifwa ea
1637 Clemet Sigfridsson (Turunlinnankirjuri)
1639 Sunnifwa ea

1642 Svinhufvuds enkia-- Onko tuossa virhetulkinta, tarkoittanee Sunnifwa enkia.

Mikä on kiinnostavaa on se, että linnakirjuri Clemet Sigfridsson on juuri se henkilö, joka osti Ericus Abogiuksen perillisiltä Ruohonpään. Tuntuu, että ei voi olla sattumaa sekä Henrik Tavastin ja Clemet Sigfridssonin löytyminen Toijaisista saman tilan yhteydestä.

Clemet Sigfridssonin vaimoa ei kai tunneta?

[Benedictus]

Maarian ja Raision käräjät 11.5.1642 f. 276v (Salige Kyrkioherdes i Tammela her Erikz [Tammelan kirkkoherra Ericus Matthiæ Abogius] efterlåtne Ehrfuingars Köpe Breef Dat: 19 Septembris Anno 1641 Öfwergifuen Slotzschrifuaren på Åbo Slott Clemet Sigfredsson, Bleef upläsen Innehollandes om Ruohonpää godz, liggiandes i Mascho herad och Wårfrukyrkie Sochn under 7½ öres skatt mantall een. Huilket ähr försålt för Peningar 420 D:r Kåpp: M:t);

Onko tuossa yllä kyseessä Clemet Sigfridsson ostajana vai rahojen saajana.
Mahtaisiko tuo alkuperäinen paperi löytyä?

-----------------------
Esko Karisalmi osoitti erittäin mielenkiintoisen jutun V-P Toropaisen tiedonantoina julkaisemissa tuomiokirjaotteissa. Turun kämnerioikeudessa 19.6.1639 Lasse Erikinpoika Palikka vaati 169 taalaria vänrikki Erik Peerssonin vaimolta Tammelasta, joka oli Beata Mattsintytär, Tammelan autuaan kirkkoherran Erikin tytärpuoli. Vänrikki oli Saksasta kieltänyt vaimoaan maksamasta Palikalle.

Olisiko mahdollista, että Beata Matsdotterin äiti olisi ollut khr Ericus Abogiuksen 1. vaimo, jolla oli Mattsin lapsia ennen aviota Ericuksen kanssa.
Beata Matsdotter lienee syntynyt jo 1610-luvun puolella, koska oli aviossa jo 1639.
Veljensä Jacob oli pappi jo 1645.

Lainaus Ritva laiho:

Matts Eriksson sai haltuunsa kaksi tilaa Elisabetin v.1606 lähettämän kirjeen aikoihin, kyseisen Kaxois-tilan sekä Kukulois-nimien tilan. Kukulois-tilan Pontus Mattson sai vaikeuksitta myytyä turkulaiselle porvarille Lars Palikalle v.1629.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1896416

Porvari Lars Eriksson Palikka oli voutina ja monessa muussa mukana.

Heitän ajatuksen yllä olevasta johtuen.

Oliko Lars Eriksson Palikka myös Mats Eriksson Kalelan vävy eli osti Kukolan langoltaan Pontukselta?

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9459&page=87

Yllä olevaan Stutaeus -ketjuun tein koosteen Tammelan pappien sukuvyyhdestä. Jokainen voi vapaasti kritisoida ja kumota tulkintoja. Lähteitä en jutun koon vuoksi laittanut, mutta tiedot suurimmalta osin täällä käsiteltyjä.

[Pekka Hiltunen]

Löysin toisenkin Köyliön kirkkoherran nimikirjoituksen, samalta näyttää.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1795921

Olen selaillut Ala-Satakunnan tuomiokirjoja 1620-luvuun alkupuolelta. Ilmoituksia on Erikin talokaupoista mutta esim.vaimo Lastikasta en huomannut mitään.
Minua on jäänyt askarruttamaan Vähäkankaan Genoksessa julkaisema tiedonanto Pontus Matthaeus Kivrck Finlanduksesta. Kivrck on tulkittu Kurck-nimeksi. Siitä,että Pontus on Matts Eriksonin ja Elisabet Pontusdotterin poika ei ole epäilyksiä mutta olisiko yhteyksiä Kurck-sukuun. Vehmaalla toimi Ericus Michaelis Kurck-niminen kirkkoherra 1612-1619. Onko tietoja hänestä. Häntä on pidetty talonpoikaislähtöisenä.

Ritva
Pontus Matssonin puolisohan oli Margareta Svärd (nuorempaa Svärd-sukua). Sauvon Per Jacobssonin isoisän äidinäitihän oli Birgitta Jepentytär Kurki, jonka eräs poika oli m.m. piispa Martti Skytte...
PH

[Kivipää]

Margareta Svärdin äiti Elin oli Piikkiön Lax-sukua. Edellisessä sukupolvessa kaksi Svärd-veljestä, Per Jakobsson ja Karl Jakobsson avioituivat Lax-sisarusten Elsa Mårtensdotterin ja Elin Mårtensdotterin kanssa. Perin ja Karlin sisar Valborg Jakobsdotter oli menossa avioon Elsan ja Elinin Johan-veljen kanssa, mutta tämä kuoli ennen sitä. Valborg avioitui sittemmin Johan Månssonin (Kalmusnäs) kanssa.

Johan oli isänsä kautta Ispoisten sukua ja äitinsä kautta sukua Anckarfjellien kanssa. Johanilla saattoi (tätinsä avioliiton? kautta) olla myös sukuyhteys Fogelhufvudeihin. Mikäli näin oli asian laita, niin Margareta Svärdin toinen puoliso Mickel Nilsson (Fogelhufvud) oli Johanin (Margaretan tädin puoliso) sukulainen.

[Pekka Hiltunen]

Margareta Svärdin äiti Elin oli Piikkiön Lax-sukua. Edellisessä sukupolvessa kaksi Svärd-veljestä, Per Jakobsson ja Karl Jakobsson avioituivat Lax-sisarusten Elsa Mårtensdotterin ja Elin Mårtensdotterin kanssa. Perin ja Karlin sisar Valborg Jakobdsotter oli menossa avioon Elsan ja Elinin Johan-veljen kanssa, mutta tämä kuoli ennen sitä. Valborg avioitui sittemmin Johan Månssonin (Kalmusnäs) kanssa.

Johan oli isänsä kautta Ispoisten sukua ja äitinsä kautta sukua Anckarfjellien kanssa. Johanilla saattoi (tätinsä avioliiton? kautta) olla myös sukuyhteys Fogelhufvudeihin. Mikäli näin oli asian laita, niin Margareta Svärdin toinen puoliso Mickel Nilsson (Fogelhufvud) oli Johanin (Margaretan tädin puoliso) sukulainen.
Mielenkiintoisia sukuyhteyksiä - taulut ovat aika iso kuva edessä...
Joku viittasi Dostojevskin Karamazovin Veljesten moniin henkilöihin jossain toisessa sukuyhteydessä - mutta eihän heitä ollut kuin 3 1/2, kun "Smerdjakov" oli palvelijattaren äpärä. Tässä tulee kuitenkin ennemminkin mieleen Singerin Moskatin suku.
PH

[Timo W]

Pontus Mattsson (tab. I) till Kallela och
Agerbo i Masku, till Kaksois och Kukulais i
Merimasku socken; — † 1635 (5). — Gift före
1624 (6) med Margareta Svärd, i hennes l:a
gifte, dotter af Karl Jakobsson Svärd, uradel,
och Elsa Mårtensdotter Lax, adl. ointrod. Hon
blef 1643 (7) omgift med Mickel Nilsson
(Fogelhufvud, n:r 227), lefde ännu 1658. Torde
blifvit begrafven i Pikis kyrka, där en
vapensköld med hennes namn, datum 16/9 och
oläsligt årtal funnits. Hon var sannolikt den
Margareta Svärd, som för att sona någon förseelse
låtit hvitmena koret i Nousis kyrka

http://runeberg.org/frfinl/0241.html

Lax.

http://runeberg.org/frfinl/0268.html

[ritva laiho]

Ketjussa on tullut esiin minulle niin paljon uusia sukuja ja yhteyksiä että menen pyörälle päästäni.
Ala-Satakunnan tuomiokirjojen maakaupoista en ole saanut mitään irti: Ericus Mathiaen kahden tilan osto kuulutettiin, nimiä : Bertil Henriksonin leski Anna Henriksdotter sekä Jöns Mattsson ja Agnes Simonsdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845672

Toisilla käräjillä mainittiin että Matts Eriksson till Kalllela, främmande man, oli ostanut maata Merimaskussa vielä 1620-luvulla, eli oli silloin elossa. (mikä on her Mattsin sukunimi, harmittaa kun en hahmota, Saupois?)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845657

Pontus Mattsonista ja Kurck-nimestä tuli minullekin ensimmäisenä mieleen vaimon Margareta Swärdin suku. Pontus kirjoittautui kuitenkin Wittenbergiin v1616 , olisiko kihlaus tapahtunut jo silloin jos avioliitto solmittiin vasta vuonna 1624.


Sitten lisää pohdittavaa:
Maskun Kärkelässä omisti tilan her Simon v1610. Seuraavana vuonna tilalta mainitaan Matts Erikssonin tekevän ratsupalvelusta. Vuonna 1614 herra Simonin tilaa viljelee Matts Eriksson till Kaxois. Vuonna 1619 tilalta mainitaan hu Margareta her Simons ja seuraavana vuonna her Simons hu i Saltvik.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345816
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345915

Turun hiippakunnan paimenmuisto: Eestho, Simon Eschilli,
kenttäsaarnaaja 1605
Saltvikin kh 1607,
Erotettiiin aviorikoksesta syytettynä virastaan 1623, sai vapauttavan tuomion 1624.
Oli Ahvenanmaan papiston edustajana valtiopäivillä Tukholmassa 1609.
Eestho oli sotilaspappina ollessaan haavoittunut Liivinmaalla ja sai haavoistaan yhä kärsivänä kuningas Kustaa II Aadolfin kirjeellä 14.6.1615 verovapauden kahteen Maskussa omistamaansa maatilaan.
Puoliso Margareta Mattsdotter.

Margareta Mattsdotter olisi hyvä ehdokas Henrik Tawastin vaimoksi. Onko kellään yhtään enempää tietoja?

Terveisin Ritva

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345915

Maskun Kärkölässä Samuel Simonsson ja Michel Simonsson, mahdollisesti her Simon Eesthon poikia.

Saltvikissa ennen her Simoa khr:na Michel Gregoriusson Stutaeus, joka lienee Joachim Stutaeuksen eno.

Kiinnostavaa, että Eesthon toinen poika on myös Michel.

Onko Simon Eskilsson khr Michel Stutaeuksen pojan poika. Joachim Stutaeuksen veljenpoika myös Eskil.
Tai olisiko Simon äiti khr Michelin tytär tai muu lähisukuinen.

Aeschillus Clementis (K 1605)

Eschillus Clementis, Eskil Klemetsson

Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5003) (Kokemäen?) Köyliön kappalainen ja samalla myös lukkari ainakin jo 1576, toimi myös Köyliön kartanon voutina; Köyliön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5043) kirkkoherra kuninkaallisen käskynhaltijan, vapaaherra Pontus De la Gardien nimityskirjeellä 4.9.1582 ja kuningas Juhana III:n virkaan vahvistamana 15.7.1587.
Aeschillus Clementis ("Her Eskill i Kiula capellgäld") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 12 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen. Hän ("Kiuloensis Eschillus Clementis") allekirjoitti (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Eschillus Clementis Köyliösä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Aeschillus Clementis laati 15.2.1603 Kokemäen kartanossa yhdessä Huittisten, Kokemäen ja Loimaan kirkkoherrojen kanssa vastauksen Kaarle-herttuan pyyntöön saada Suomesta sota-apua. Vastauksessa todettiin Ala-Satakunnan talonpoikien olevan katovuosien takia kykenemättömiä antamaan ko. avustusta.
Omisti talon Polsun kylässä.
K Köyliö 1605 (mainitaan vainajana 19.1.1606).
P Anna N.N., eli leskenä miehensä jälkeen.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464603
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464651



Kuten huomataan on Köyliön khr Eskil Clemetsson saanut virkansa Pontus De la Gardielta.
Mikä oli Eskil Clemetssonin vaimon tyttönimi, avaisi mahdollisesti ongelman?

[Hannu Virttaalainen]

Kuten huomataan on Köyliön khr Eskil Clemetsson saanut virkansa Pontus De la Gardielta.
Mikä oli Eskil Clemetssonin vaimon tyttönimi, avaisi mahdollisesti ongelman?

De la Gardie't omistivat Köyliönkartanon Julius Johanss Gyllenhielm'n perintönä Pontuksen vaimolle, joten Pontus luonnollisesti nimitti Köyliön kirkkoherran ja muilla ei ollut asiaan paljoakaan sanomista, kuningasta lukuunottamatta ...

[Hannu Virttaalainen]

Tapio Linturin tutkimuksissa mainittu V.Salminen Köyliön pitäjän historia (1. painos 1905, 2. painos 1969) on digitoituna netissä: http://digi.kirjastot.fi/files/original/974ad9e9ac57c5e03dcb22a17e58e59b.pdf

[ritva laiho]

Köyliön kirkkoherra Eskil Clementis omisti verotilan Polsussa. Siellä mainitaan hänen kuolemansa jälkeen hu Anna enka. Anna luetellaan Älvsborgin lunnaista vapautettujen listassa 1614 -15 ratsupalvelusta tekevien luettelossa. Annan suku-tai isännimeä en satunnaisilla vilkuiluilla löytänyt, ellei kysymys sitten ole tilakaupoissa mainitusta Anna Henriksdotterista , olisiko hän jo uudestaan jäänyt leskeksi? En oikein hahmota eri tiloja SAY:ssa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1785586

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1785437

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720354

Kiitos Hannu Virttaalaiselle linkistä Köyliön Historiaan .
Ketjussa tuli mainituksi Lars Palikka. Liekö ollut sama huonomaineiseksi kirjassa luonnehdittu Euran kappalainen Simonis Nicolai , joka esiintyy Maskun käräjillä v1625. Hän perää Tårkisin Jöran Mattsonilta isoisänsä osuutta tilasta sekä isoisän siskontyttären osuutta Lars Palikalle.
Simonin isällä oli veli Jacob. Isoisän siskontytär oli Margareta Sigfridsdotter .
Nimitettiin Erik i Kusniemi ja Pontus Mattsson tarkistamaan tila ja arvioimaan mikä olisi ollut aikoinaan sen hinta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791221

Toivottavasti olen tulkinnut oikein.

Terv.Ritva

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345908
Merimaskun Tärkkisten tila, jossa Jöran Matsson, Lars Palikka ja Simon Blom.

Simon Blomin lanko oli Tammelan khr Michel Aldstadius 1. aviossaan Påvel Ketaren tyttären kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284025
1634 mainitaan Jacob Matsson, jonka niminen oli Kalelan Matsin poikakin.

Köyliön kirkkoherra Eskil Clementis omisti verotilan Polsussa. Siellä mainitaan hänen kuolemansa jälkeen hu Anna enka. Anna luetellaan Älvsborgin lunnaista vapautettujen listassa 1614 -15 ratsupalvelusta tekevien luettelossa. Annan suku-tai isännimeä en satunnaisilla vilkuiluilla löytänyt.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464604
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464603
Yllä olevasta ei selviä ratsupalvelu tiloista. Tuntuu oudolta.
Olisiko leski Annalla jossain jokin muu tila joka suorittaa ratsupalvelua?
Harmi ettei leski Annan isännimeä löydy.

[Sangen]

Hei

Tällainen - ehkä liiankin nopea huomio: Köyliön kirkkoherran Ericus Mathiae Abogiuksen puoliso Lastikan henkilöllisyys tuon nimen lisäksi on arvoitus. Tuli mieleeni, että useallakin kirkonmiehellä oli noihin aikoihin puolisona Scholastica.
Kaksi aikalaista, eivätkä edes maantieteellisesti niin etäältä. Uskelan kirkkomies Zacharias Olain puoliso, joka jäi leskeksi 1621.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2706

Toinen kirkkomies olisi Josephus Petri Gummerus

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/854

jonka puolisona viimeistään 1620-luvulla on Scholastica Mattsdotter.

Ajallisesti molemmat Lastikat teoriassa olisivat voineet olla vapaita esim. Jacobus Matthiæ Ichtydiuksen syntymän aikoihin?

Piispa Eerik Matthaei Härkäpäällä oli myös Scholastica-vaimo, mutta taitavat olla aikaisemman sukupolven henkilöinä he ulkopuolisia tästä tarinasta.

Yt. Sangen

[Benedictus]

Vaikuttaisi, että Simonis Nicolain vaatimus Tärkkisten tilasta avaa uutta tietoa.

Tämä on nyt vain karkeaa päättelyä.

Simonis Nicolain isoisän sisar oli siis naimisissa jonkun Sigfridin kanssa, heillä oli tytär Margareta Sigfridsdotter.

Tärkkisten tilalla näkyy Simon Blom ja Lars Palikka.

Simon Blomin vaimo porvari Påvel Kiättaren tytär.

isoisän siskontyttären osuutta Lars Palikalle.
-Tässä siis Margareta Sigfridsdotterin osuus menisi Lars Palikalle.

Tämä perintösaaminen lienee tapahtunut, koska Lars Palikka mainitaan Tärkkisissä

Vaikuttaisi, että Margareta Sigfridsdotter on Kokemäen Kiettareen omistaja Margareta Sigfridsdotter Tacku, Huittisten nimismies Sigfrid Thomasson Tackun ja Agneksen tytär.
Margaretan poika oli Erik Matsson Kettermannus,Sauvon kirkkoherra. Tyttärenmies kamariviskaali Antti Äimä, toisen lainlukija Sigfrid Jacobsson Karhia.

Mikä oli Påvel Kiettaren ja Margareta Sigfidsdotterin suhde?
Kenen tytär Agnes ?

[virpinissila]

"Vaikuttaisi, että Margareta Sigfridsdotter on Kokemäen Kiettareen omistaja Margareta Sigfridsdotter Tacku, Huittisten nimismies Sigfrid Thomasson Tackun ja Agneksen tytär.
Margaretan poika oli Erik Matsson Kettermannus, Sauvon kirkkoherra..."

Mistähän tällainen kirkkoherra-poika löytyy? Paimenmuisto ei tunne Sauvon kirkkoherroissa, eikä aikoinaan löytynyt laajoilla tuomiokirjahauillakaan. http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5095

Margaretan pojan Johan Kettermannuksen ylioppilasmatrikkelitiedoissa on linkki, jossa kehoitetaan vertaamaan Erik Ketareniukseen https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=124 , joka ei ole tätä sukua.

Muuten en näistä tiedä yhtään mitään.

Virpi Nissilä

[Benedictus]

Kiitos Virpille oikaisusta. Taas kiireessä sähläsin. enkä tarkistanut nimiä. tarkoitin Johan Ketermannusta ja sotkin Erik Påhlsson Ketareniukseen.

Siirrän tämän jutun osion Tacku sivustolle.

[Benedictus]

Heitän erääksi vaihtoehdoksi Köyliön khr Ericus Mathiaen vaimoksi alla olevan Kokemäen khr Mathiaen lesken.

Matthias Sigfridi (K 1623)

Matthaeus Sigfridi, Matts Sigfridsson

Syntyperältään ja opinnoiltaan tuntematon
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5107) tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis), mainitaan 1600–1602, Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja (oeconomus templi cathedralis) 1602–1608; Kokemäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5036) kirkkoherra 1609.
Määrättiin raamatunsuomennoskomitean jäseneksi 4.7.1602.
Matthias Sigfridi ("Cumå her Math. Sigfridi") mainitaan virassa olevana kirkkoherrana (ei vainajana) Yrjö Blomstedtin tuomiokirjoista kokoamissa muistiinpanoissa vielä 15.2.1623.
K ilmeisesti 1623 (tuomiokirjoissa mainitaan vainajana 9.7.1624).


Onko kyseessä sama Mats Sigfridsson, joka näkyy Kokemäen Kiettareella jo 1578.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=219956
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259913


Ilmeisesti Mathias Sigfridi olisi Euran Vaanin Sigfrid Philpussonin poika.


Ajallisesti voisi sopia, toisaalta tuntuisi oudolta, että khr Ericus Mathiae olisi 5 vuotta ilman emäntää.

[Benedictus]

Lainaus Ritva Laiho:
Köyliön kirkkoherra Eskil Clementis omisti verotilan Polsussa. Siellä mainitaan hänen kuolemansa jälkeen hu Anna enka. Anna luetellaan Älvsborgin lunnaista vapautettujen listassa 1614 -15 ratsupalvelusta tekevien luettelossa.

Jokin tuossa yllä mättää.

Kyseessä 1614-15 oleva luettelo.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464603
Yllä hustru Anna 1606-11 Polsun toisella tilalla, jonka khr Eskil ottanut 1605 autiosta.
Kyseessä 1/3 mantaalin tila 3ö ja 10 D arvoinen.

Khr Eskilillä Polsussa toinen tila, joka mainitaan hänellä jo 1582.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464604
1606 mainitaan S her Eskil ja 5 persoonaa.
1609 Eskil Clementis maininnalla 1h., 3 1/2 ö
1610 her Joannes, tarkoittanee Johan de la Gardieta.

Tuntuu epäuskottavalta, että papin leskirouva olisi ruvennut suorittamaan ratsupalvelusta 1/3 mantaalin pikkutilalta. Vaikuttaisi, että khr Eskilin oma tila siirtyi jo 1610 Johan dela Gardielle.

Vaikka olisi 2 kpa 3 ö tiloja ei se oikein riittäisi ratsutilaksi.

Eli olisi kiinnostava tietää kuka tuo Anna leski oli ja oliko hänellä jossain muualla tiloja?

[Calonius]

"1610 her Joannes, tarkoittanee Johan de la Gardieta."

Tuntuu vähän oudolta, että olisi Johan de la Gardie. Yleensä kirjoitettu selkeämmin nimellään. Ruskea muste SAY:ssä ennen vuotta 1634 viittaa
tietääkseni lampuotiluetteloihin. Voisiko kyseessä olla Johannes Clementis:

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1169

Syntyperältään tuntematon.
Kävi todennäköisesti Turun katedraalikoulua 1590-luvulla.
Euran kappalainen, mainitaan 1610; Laitilan kappalainen, mainitaan 1614–1623; Kokemäen kirkkoherra kuninkaan valtakirjalla kaiketi toukokuussa 1623, astui virkaan todennäköisesti alkukesästä.

Saattaisi olla samalla Eschillus Clementiksen veli.

[Benedictus]

Hyvä havainto. Saattaa hyvinkin olla tuo Euran kappalainen. Ajallisesti ei voine olla Eskillus Clementiksen veli, koska ikäero olisi aika suuri.Käräjien peruteella oli teini 1598.

Eskil Celmentsson taas mainitaan jo 1576 kappalaisena.
Aeschillus Clementis (K 1605)

Eschillus Clementis, Eskil Klemetsson

Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5003) (Kokemäen?) Köyliön kappalainen ja samalla myös lukkari ainakin jo 1576, toimi myös Köyliön kartanon voutina; Köyliön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5043) kirkkoherra kuninkaallisen käskynhaltijan, vapaaherra Pontus De la Gardien nimityskirjeellä 4.9.1582 ja kuningas Juhana III:n virkaan vahvistamana 15.7.1587.

Voisi olla veljenpoika tai jotain vastaavaa, jos olisi sukua.

Tärkeää on kuitenkin Eskil Clementiksen lesken ratsutilan pito, se herättää ison kysymyksen paikasta ja henkilöstä.

Löytyykö ratsutila luetteloista muita Anna nimisiä naisia tai vain jonkun leskiä tuolta ajalta?

[Pekka Hiltunen]

Hyvä havainto. Saattaa hyvinkin olla tuo Euran kappalainen. Ajallisesti ei voine olla Eskillus Clementiksen veli, koska ikäero olisi aika suuri.Käräjien peruteella oli teini 1598.

Eskil Celmentsson taas mainitaan jo 1576 kappalaisena.
Aeschillus Clementis (K 1605)

Eschillus Clementis, Eskil Klemetsson

Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5003) (Kokemäen?) Köyliön kappalainen ja samalla myös lukkari ainakin jo 1576, toimi myös Köyliön kartanon voutina; Köyliön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5043) kirkkoherra kuninkaallisen käskynhaltijan, vapaaherra Pontus De la Gardien nimityskirjeellä 4.9.1582 ja kuningas Juhana III:n virkaan vahvistamana 15.7.1587.

Voisi olla veljenpoika tai jotain vastaavaa, jos olisi sukua.

Tärkeää on kuitenkin Eskil Clementiksen lesken ratsutilan pito, se herättää ison kysymyksen paikasta ja henkilöstä.

Löytyykö ratsutila luetteloista muita Anna nimisiä naisia tai vain jonkun leskiä tuolta ajalta?

Ei kai tarvinnut olla ratsutila eli rustholli, jotta saattoi välttyä lunnaitten maksamisesta? Anna on voinut yhdellä ratsukolla ratsastuttaa useita saman pitäjän ratsastaloja.
PH

[Benedictus]

Lainaus Linturi:
Kokemäen Curia Kumo ei ollut sama kuin
Kokemäenkartano, vaan siitä pohjoiseen sijainnut tilakokonaisuus, joka useasti dokumenteissa mainitaan
Köyliönkartanon alaiseksi.

Kustaa Vaasa muodosti kirkon tiloista 1530
-
luvulla kuninkaankartanon ja lahjoitti Köyliönkartanon pojalleen Juha
na
-
herttualle ja tämä edelleen kirjavien vaiheiden jälkeen aviottomalle pojalleen Julius Gyllenhjelmille v. 1576.
Köyliönkartano periytyi Juliuksen varhaisen kuoleman jälkeen Sofia Gyllen
hjelmin lapsille ja samalla de la Gardie
-
suvulle, jonka jälkeläisill
ä kartano oli 1740
-
luvulle asti.

. O. Laguksen mukaan lahjoitus Julius Gyllenhjelmille käsitti vain kolme tilaa Polsussa

Eschillus Clementis, Eskil Klemetsson

Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5003) (Kokemäen?) Köyliön kappalainen ja samalla myös lukkari ainakin jo 1576, toimi myös Köyliön kartanon voutina;

Vaikuttaisi, että Eskil Clementis oli läheisessä yhteydessä Juhana Kuninkaaseen ja tämän poikaan Juliukseen.

[ritva laiho]

Löysin Maskun tuomiokirjoista vuodelta 1658 käräjäjutun, jossa käsitellään käsittääkseni Henrik Tavastin aitan ryöstöä Kaxois-tilalla.
Juttu on niin pitkä ettei intoni riitä sen tarkempaan selvittelyyn, mutta sain siitä käsityksen, että Margareta Henriksdotter Tavast olisi Henrik Tavastin vaimon Margaretan tytär . Tilanhan Tavast sai ostaa tämän vaimon perintöoikeuden nojalla ja tapahtuma-aikaan vaimo oli elossa. Hän oli ilmeisesti kuollut ennen käräjiä.
Jutussa mainitaan Tavastin fordom hustru ja hennes dotter , jota ei tässä mainita kuin tyttärenä sekä tyttären mies Olof Hansson.
Tytär Margareta Henriksdotter Tavast oli aviossa Brita de la Gardien Askaisten Lempisaaren kartanonvoudin Olof Hanssonin kanssa . Lempisaari kuului Brita de la Gardien ja Jesper Mattsson Kruusin jälkeläisille 1700-luvun puoliväliin saakka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792089

Kuinka tarkkoja oikeudessa yleensä oltiin siitä oliko kyseessä tytär tai tytärpuoli jos ei ollut perinnönjaosta kysymys?

Terv.Ritva

[Pekka Hiltunen]

Löysin Maskun tuomiokirjoista vuodelta 1658 käräjäjutun, jossa käsitellään käsittääkseni Henrik Tavastin aitan ryöstöä Kaxois-tilalla.
Juttu on niin pitkä ettei intoni riitä sen tarkempaan selvittelyyn, mutta sain siitä käsityksen, että Margareta Henriksdotter Tavast olisi Henrik Tavastin vaimon Margaretan tytär . Tilanhan Tavast sai ostaa tämän vaimon perintöoikeuden nojalla ja tapahtuma-aikaan vaimo oli elossa. Hän oli ilmeisesti kuollut ennen käräjiä.
Jutussa mainitaan Tavastin fordom hustru ja hennes dotter , jota ei tässä mainita kuin tyttärenä sekä tyttären mies Olof Hansson.
Tytär Margareta Henriksdotter Tavast oli aviossa Brita de la Gardien Askaisten Lempisaaren kartanonvoudin Olof Hanssonin kanssa . Lempisaari kuului Brita de la Gardien ja Jesper Mattsson Kruusin jälkeläisille 1700-luvun puoliväliin saakka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792089

Kuinka tarkkoja oikeudessa yleensä oltiin siitä oliko kyseessä tytär tai tytärpuoli jos ei ollut perinnönjaosta kysymys?

Terv.Ritva
Vaikk´ei lukutaitoni riitäkään tekstin lukemiseen kohtuullisessa ajassa, rohkenen päätellä, että oikeudessa on oltu erittäin tarkkoja, jottei myöhemmin voisi syntyä väärinkäsityksiä eli vääryyttä. Varmuudella voi sanoa sen, että aatelinen peri aina aatelittoman, ja jos oli tämmöisistä suhteista kyse, niin kruunun piti saada omansa (joka oli siis aateliselle uskottu vain hallittavaksi). Oikeudessahan olivat kirjurit kruunun palveluksessa.
PH

[ritva laiho]

Tämä on niin pitkä juttu etten jaksa paneutua yksityiskohtiin. Henrik Tavast oli Pohjanmaalla, vaimo ja vävy sairaana. Myöhemmin mainitaan rakas tytär ja edesmennyt äiti.
Varkaudesta syytettiin Simon Matsonia Kakskerrasta , Jacob Matsonia ,Anders Jacobsonia ja Grels Jacobsonia Lukkarisesta sekä Tavastin renkejä Nils Nilsonia ja Pålia.
Perinnönjaosta ei tällä kertaa ollut kysymys.
Terv.Ritva

[SFSundquist]

Hello everyone. I apologise for writing in English; my knowledge of the Finnish language is limited.

The reference to Henrik Tavast being in Ostrobothnia with “S. Moor" [his mother or his wife’s mother?] is interesting. There is an article written by Leo Nyholm [“En rannsakning av år 1630 och dess upplysningar om släkten Fordell” Historisk Tidskrift för Finland, 1964] which has some interesting information about the Tavasts and Ostrobothnia. In 1674 Erik Tavast received a letter from King Karl which stated that Erik Tavast was a descendant of Hans Fordell and entitled to frälsefrihet for his property of Pirilö which had once belonged to Hans Fordell and which Erik Tavast had inherited. Erik Tavast inherited Pirilö in August 1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710855) from Margareta Persdotter who was the daughter of Elisabeth Hansdotter Fordell. Margareta Persdotter was twice married: first to captain Erik Thomasson, who had died by 1635, and then to Anders Månsson who was Jacob De la Gardie’s befallningsman in Ostrobothnia. Leo Nyholm claimed that Henrik Tavast’s second wife must have been the daughter of Margareta Persdotter and Erik Thomasson; and that Erik and his sister Margareta were named after Erik Thomasson and Margareta Persdotter.

[ritva laiho]

Mielenkiintoista!
Henrik Tavastin talokauppa osoitttaa mielestäni kiistattomasti että Tavastin vaimolla oli läheinen sukulaisuus De la Gardie-sukuun. Olisiko Elisabet Pontusdotterin tai Matts Eriksonin äidillä Fordell kytkentöjä?
Vielä selvennykseksi , kun olin epätarkka, aitan rosvouksen yhteydessä tarkoitin Henrik Tavastin vaimoa ,tytärtä ja tyttären äitiä.
Valitettavasti kouluenglantini on vuosikymmenten takaista ja sen käyttäminen työlästä.

Terv.Ritva

[ritva laiho]

Unohtamatta tietenkään Tavasteja!
Sama

[Calonius]

Laitanpa tähän yhden käräjäjutun, johon ihan sattumalta törmäsin noin vuosi sitten. Tässä on Henrik Tavast ja sitten taas tämä Thomas Eriksson, jonka alkuperää kukaan ei tunnu tietävän. Tosin voihan näitä sopivia Thomas Erikssoneja olla enemmänkin kuin yksi tietenkin.

Translitteroinnissani on parantamisen varaa enkä ole ihan kaikkea käynyt läpikään.

Huittinen 30.-31.3.1658 ja 1.-2.4.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865963
Anno, 1658. den 30. 31. Martij, 1. och 2. Aprilis...

Företrädde förrståndigh Thomas Erichsson aff Wb: Henrich Tawast : Åbo fullmachtigadh : och inlade i rädten bete Taffwastes, att EXTRACT, aff hans gäldhbook, angående några länder här i Huittis Sochn, huilka framstältes, som föllier:
förehades Lars Madzson i Talola, huilcken föran till beswär - 13 dlr kr mt adt wara PRO RESTO här emoth bete Lars förewända sigh icke inmas? Eller wethe större guldh ähn allenast - 12 dlr kr mt gieldh haffwa : men enbelangende om det öfriga guldh som för - 18 åhr sedan är giord, swårade sigh icke då eij på sama heman bedt, uthan i Fantilaby som … för ähn han bleff igenom Mårten Thomassons, Serkila CAUTION betaldt till - 23 dlr kr mt och upå en …
… Rågh till bete Taffwasten till Åbo förde i denne sak upsköld till nästa tingh, och witnes ankåmbst sedhan falle rupslagh.

Eli Turun Henrik Tavastin hyväymmärryksinen edusmies Thomas Eriksson siinä tulee Huittisten käräjille asianaan jotkin Tavastin maat Huittisilla. Siinä mielessä myös mielenkiintoinen, että on samana vuonna kuin Ritvan löytämä käräjäjuttu.

[Calonius]

TRO 1653 22/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478756

Thomas Erichzson, S. Johan Cnutzsons arffwingar

Thomas Erichzson omhölt nu att förhielpes till sin betalning hoos fordem Borgmästarens S. Johan Knutzsons arfwingar, eftter ågången Chiemnär rättens doom; så emädan han war skyldig Henrich Thawfast een summa peningar och han Thawasten derföre anhållit att befordras till sin betalning hoos bete arfwingar. Dy sendes Chiemnären Jacob Erichsson till deras fullmachtig Her Bryniel att seij.. Förmena honom det han s… skuldh till Thawfasten erleggia och betala skulle.

[Benedictus]

On tullut esille, että Tammelan khre Ericus Mathiae Abogius saattaisi olla Elisabeth Pontusdotterin ja Mats Eriksson i Kallelan poika.

Ericus Mathiae Abogiuksen 2. vaimo oli Brita Henriksdotter Paimion khr Henriuc Martinin tytär.

Toinen tytär Elisabeth Henriksdotter oli aviossa Paimion khr Mathias Erici Florinuksen kanssa.
Kiinnostavaa on, että heidän poikansa Arvid Mathiae Florinus oli aviossa:

P 1670 Susanna Mårtensdotter Schilling, eli leskenä 1719, PV Turun hovioikeuden asessori, kihlakunnantuomari ja alilaamanni Martinus (Mårten) Andreae Schilling ja Kerstin (Kirstin) Henriksdotter Tavast.

Arvid Florinuksen anoppi oli siis Henrik Tavastin tytär.

[Pekka Hiltunen]

On tullut esille, että Tammelan khre Ericus Mathiae Abogius saattaisi olla Elisabeth Pontusdotterin ja Mats Eriksson i Kallelan poika.

Ericus Mathiae Abogiuksen 2. vaimo oli Brita Henriksdotter Paimion khr Henriuc Martinin tytär.

Toinen tytär Elisabeth Henriksdotter oli aviossa Paimion khr Mathias Erici Florinuksen kanssa.
Kiinnostavaa on, että heidän poikansa Arvid Mathiae Florinus oli aviossa:

P 1670 Susanna Mårtensdotter Schilling, eli leskenä 1719, PV Turun hovioikeuden asessori, kihlakunnantuomari ja alilaamanni Martinus (Mårten) Andreae Schilling ja Kerstin (Kirstin) Henriksdotter Tavast.

Arvid Florinuksen anoppi oli siis Henrik Tavastin tytär.
Susannan sisar Kristina Schilling oli Isak Eriksson Astreniuksen pojantyttären tyttären anopin isänäiti. Susannan ja Kristinan sisaren, Heblan p:so oli Turun Akatemian kirjuri Alexander Simonis Kepplerus Huittisista. Sisar Katarinan p:so oli Anders Prytz, jonka isä oli Karkun khra Gregorius Michaelis. Elisabet Astre`nin mouhijärveläisen tyttären avio Lemun apulaisen ja myöh. Urjalan kpl:n Wilhelm Johan Enrothin kanssa voisi kyllä perustua tähän Karkun yhteyteen. Olen kirjannut Kirstina Henriksdotter Tawastin lapset järjestykseen:

Kristina (Mårtensdotter Schilling) oo Johan Robertsson Rancken
Susanna item oo Arvid Florinus
Gabriel Mårtensson S
Gustaf item
Hebla M:s dotter S oo Alex. Kepplerus
Kararina item oo Andreas Georgi Prytz
Margareta item

Järjestys voi olla satunnainen.
PH

[Benedictus]

Törmäsin kiinnostavaa huomioon selaillessani Vesilahden Laukon tietoja 1639.
Ilmeisesti kartanonvoutina oli tuolloin Mårten Schilling.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=567965

Milloinkahan Mårten Schilling nai Kristina Henriksdotter Tavastin?

Kiinnostavaa, että Laukon isännän Jöns Knutsson Kurcken 2. vaimo oli 1639 Sofia Johansdotter Dela Gardie, vihitty 1634.

Onkohan Laukon tilan asukkaista 1620-40 tietoja missään henkikirjoissa tai luetteloissa?

[Pekka Hiltunen]

Törmäsin kiinnostavaa huomioon selaillessani Vesilahden Laukon tietoja 1639.
Ilmeisesti kartanonvoutina oli tuolloin Mårten Schilling.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=567965

Milloinkahan Mårten Schilling nai Kristina Henriksdotter Tavastin?

Kiinnostavaa, että Laukon isännän Jöns Knutsson Kurcken 2. vaimo oli 1639 Sofia Johansdotter Dela Gardie, vihitty 1634.

Onkohan Laukon tilan asukkaista 1620-40 tietoja missään henkikirjoissa tai luetteloissa?
Turun HO:n Historiasta (löytyy ainakin Turun YO:n historian laitoksen kirjastosta) selviäisi asessorien palkkatilat, joihin sattoi lukeutua useita kartanoita muitten tilojen ohella. Schilling toimi myös kihlakunnantuomarina. Kartanonvouti on ollut joku ehkä toinen henkilö. Tytär Kristina avioitui 1663; muitten lasten avioita en ole kirjannut...
PH

[Benedictus]

Vht: Turun hovioikeuden asessori Mårten Schilling (Martinus Johannis, luult. yo Uppsalassa 22.9.1632, † 1672) ja Kristina Henriksdotter Tavast.

Mårten Schilling voisi olla hyvinkin toiminut kartanon voutina 1639, koska mainitaan ylioppilaana Upsalassa 1632. Tietysti voi olla kyseessä joku toinenkin Mårten Schilling.

[Hannu Virttaalainen]

Turun HO:n Historiasta (löytyy ainakin Turun YO:n historian laitoksen kirjastosta) selviäisi asessorien palkkatilat, joihin sattoi lukeutua useita kartanoita muitten tilojen ohella. Schilling toimi myös kihlakunnantuomarina. Kartanonvouti on ollut joku ehkä toinen henkilö. Tytär Kristina avioitui 1663; muitten lasten avioita en ole kirjannut...
PH
Minulla tytär Susanna Mårtenintytär Schilling ja puolisonsa Kangasalan kirkkoherra Mårten Arvidinpoika Florinus https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3652

Edellisten poika https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3652

Heidän tietojensa pohjalta Susannan vihkiminen ennen 1670

Jos Kristiina avioitui 1663 niin äidin Kristiinan Henrikintytär Tavastin on täytynyt syntyä viimeistään 1620 luvulla ja mennä naimisiin viimeistään 1640 luvun alussa (1663- 2x17=1629). Kristiina voi olla hyvin 10 vuotta vanhempikin

Benedictuksen kysymykseen vastaus: Mårten Schilling on jo 1639 voinut hyvinkin olla naimisissa Kristiina Henrikintytär Tawastin kanssa. Nettisukupuut, joissa Kristiina Henrikintytär Tawastia esitetään viimeisen vaimon tyttäreksi ovat täysin mahdottomia.

Miten tämä liittyy De la Gardieihin on sitten ihan toinen kysymys. Kyllähän Johan De la Gardie kulki usein Köyliöön Virttaan kautta ja yksi esi-isäni veljensä kanssa joutuivat hänen heinänkeräämismääräyksensä takia käräjillä, kun niitty kuului naapurikylälle. Syytetyt toivoivat kuitenkin, että keräämisen laillisuudesta kysyttäisiin itse hänen jalosukuisuudeltaan, eikä heitä vaivattaisi hänen määräystensä toteuttamisen laillisuutta käräjillä ratkottaessa.:D: Molempien kylien verot oli lisäksi läänitetty De la Gardielle.

[Pekka Hiltunen]

Benedictuksen kysymykseen vastaus: Mårten Schilling on jo 1639 voinut hyvinkin olla naimisissa Kristiina Henrikintytär Tawastin kanssa.

Voi tietenkin olla Mårten Mårtensson Schilling (jos sellaista on ollut olemassa), mutta kartanonvouti on voinut tosiaan meritoitua - tai odotella avautuvaa virkaa - Turun HO:sta. Henrik Tawastilla ei ole ollut ongelmia vävynsä sijoittamisessa voudinvirkaa toimittamaan.

Schillingien sukua oli hovioikeuksissa muuallakin kuin Turussa; turkulainen sai siis liikanimensä äidiltään.

Tässä on esivanhempia:

Taulu 1
1. Mårten Johansson Schilling
Turun HO:n asessori, kihlakunnantuomari, k. 1672.
Vanhemmat:. Taulu 2
Puoliso:
Kristina Henriksdotter Tawast
k. 1671 Turku.
Vanhemmat Henrik Mattsson Tawast ja NN.
Lapset:
Kristina Mårtensdotter, k. 1712 Ruotsi
Susanna Mårtensdotter
Gabriel
Gustaf
Hebla
Katarina
Margareta


Taulu 2
2. Johan Persson
kruununvouti, s. Gävle Ruotsi, k. 29.7.1634 Köping Ruotsi.
Puoliso:
Brita Mårtensdotter Schilling
Leskikuningatar Christinan linnan taloudenhoitaja äitinsä jälkeen.
Vanhemmat:. Taulu 3
Lapset:
Mårten Johansson. Tauluun 1


Taulu 3 (taulusta 4)
3. Mårten Schilling
kruununvouti, k. 28.1.1614.
Vanhemmat:. Taulu 4
Puoliso:
Brita Christoffersdotter
fataburhustru på Strömsholm, k. 1621.
Lapset:
Brita Mårtensdotter. Tauluun 2


Taulu 4
4. Hans Schilling
Tukholman porvari.
Puoliso:
Margareta
Lapset:
Mårten. Tauluun 3


PH

[Timo W]

Mårten Johansson Schilling, f. ca 1615-20, begr. 10.4.1672 i Åbo domkyrka, sannolikt den Martinus Johannis Copingensis som inskrevs i Uppsala universitet 22.9.1632, handlingsskrivare vid Åbo hovrätt 1638-42, sekreterare 1642-53, assessor 1653-72. Innehade samtidigt häradshövdingsämbetet i följande domsagor: Vallentuna 1649-53, Kexholm 1653-55, Borgå 1655-59, Kexholm 1659-63, Stor-Savolax 1664-72. Underlagman i grevskapet Vasaborg 1663. Gift med Kristina Tavast, d. 1671, dotter till Henrik Tavast, köpman i Åbo och hoppman för Jakob de la Gardies och Ebba Brahes egendomar och förläningar i Finland.

IV Barn:
Kristina, d. ca 1712 i Sverige, gift 19.2.1663 med borgaren i Åbo Johan Rancken, d. 1710.
Gustav, student i Åbo 1662, handlingsskrivare vid Åbo hovrätt 1672-77, gift med Hebla.
Gabriel, student i Åbo 1662, möjligen den som är nämnd i Västerås stifts herdaminne s. 340 som bokhållare i reduktionskommissionen, begr. i Stockholm 25.10.1691.
Helena, gift med Alexander Kepplerus, f. ca 1645, d. 11.4.1697, förläningsfogde i Vemo, rusthållare i Pemar och Merimasku.
Susanna, gift 1670 med Arvid Florinus, d. 1707, kapellan i Pemar 1669, kyrkoherde i Ackas 1693.
Margareta, gift med Daniel Tollet, korpral, bosatt på Pelkola i Hattula.
Katarina, levde 1729, gift med Anders Prytz, d. 29.12.1710, rådman och stadssekreterare i Åbo 1693, borgmästare 1696.
Nils, nämnd av Lagus i Åbo hovrätts historia som son till Mårten, men f.ö. okänd.

https://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_156.htm

http://www.genealogia.fi/genos-old/66/66_43b.htm

[Hannu Virttaalainen]

Kiitos Timo ja Pekka, minulla on kyllä Schillingit Rundtin artikkelin pohjalta tiedossani, mutta kertauksena niiden esittäminen ehkä oli tarpeellista.

Haussa on siis Henrik Tawastin vaimot ja varsinkin Kristiinan äiti, joka siis ei millään käsittääkseni voi olla viimeinen 1688 kuollut vaimo oli hän sitten kuka tahansa Maria Jacobsdotter, vaikka niin esim. Genissä esitetään. Itse asiassa häntä väitetään kaikkien lasten äidiksi eli täysin keksitty juttu, kun ei todellisuudessa ollut varmaan yhdenkään äiti ..

Tämä laskelma, jolla sain Kristiinan syntyneeksi 1629 oli kyllä aika tiukka eli 1620 tai aikaisempi on paljon mahdollisempi. Kaksi viimeistä vaimoa ei siis tule kysymykseen millään, vaan äiti on 1. vaimo, jos Henrik Tawastin vaimoja on kolme niin kuin on esitetty.

Benedictuksen ja muiden kannattaisi lukea viitattu SAY:n sivu kokonaisuudessaan, sillä kartanon vouti (gårdfougte) 1639 oli Clemet Heinrichsson alempana listassa, eikä ensimmäisenä listattu Mårten Schilling

[Hannu Virttaalainen]

Katarina, levde 1729, gift med Anders Prytz, d. 29.12.1710, rådman och stadssekreterare i Åbo 1693, borgmästare 1696.


Lisätään tähän Kokkolassa haudattiin 9.10,1730 pormestari Anders Prytzin leski Catharina Schilling. Iäksi mainitaan noin 72 vuotta. Oli siis syntynyt noin 1658.

[Benedictus]

Benedictuksen ja muiden kannattaisi lukea viitattu SAY:n sivu kokonaisuudessaan, sillä kartanon vouti (gårdfougte) 1639 oli Clemet Heinrichsson alempana listassa, eikä ensimmäisenä listattu Mårten Schilling __________________
t. Hannu

Kiinnostava huomio.

Syntyykin kysymys, mikä oli Mårten Schillingin asema Laukossa? Tai miksi oli siellä? Hänet on kuitenkin mainittu tuossa ensimmäisenä listalla.

Henrik Tavastin ensimmäisestä vaimosta ei näy olevan mitään tietoa. Vai onko edes pientä mainintaa?

[Pekka Hiltunen]

Benedictuksen ja muiden kannattaisi lukea viitattu SAY:n sivu kokonaisuudessaan, sillä kartanon vouti (gårdfougte) 1639 oli Clemet Heinrichsson alempana listassa, eikä ensimmäisenä listattu Mårten Schilling __________________
t. Hannu

Kiinnostava huomio.

Syntyykin kysymys, mikä oli Mårten Schillingin asema Laukossa? Tai miksi oli siellä? Hänet on kuitenkin mainittu tuossa ensimmäisenä listalla.

Henrik Tavastin ensimmäisestä vaimosta ei näy olevan mitään tietoa. Vai onko edes pientä mainintaa?
Hänellä on saattanut olla palkkatila De la Gardien hopmannin eli "linnanvoudin" vävynä jo kirjurikaudellaan. Toisaalta hän on saattanut olla ottanut nimiinsä suvun muitten asessoreitten tiloja "Itämaassa".
PH

[ritva laiho]

Vielä Kärkelän asukkaista. Vuonna 1634 sieltä kirjattiin Samuel Simonsson , joka on kirkkoherra Simonin poika ( luin jostain käräjäjutusta, jota en pannut muistiin), vaimo Gertrud Eskilsdotter , moor Margaret Mattsdotter son Mickel Simonsson ryttare ja dr Margaret Simonsdotter. Vuonna 1643 tilalta mainitaan Jören bonde ja hu Anna. Äitiä, Margaret Mattsdotteria ei enää näy seuraavina vuosina. 1640-luvulla samanimisiä ilmestyy Kalelaan.
Kalelassa Elisabet Pontusdotterin jälkeen maakirjassa on Jöran Simonsson 1664. Tilaa asuu samoihin aikoihin Mickel Jöransson ja hu Margareta. Nimet viittaavat Kärkelään ja 1610-luvulta ovat yhteydet Matts Erikssoniin tiedossa. Kalela oli edelleen de la Gardien säteri. Nimet eivät kyllä ole De la Gardie -suvun suosimia.
Maskun seurakunnan tileistä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8144242

Agerboosta kirjataan 1664 Mats Jacobsson .
Myös Kaksoseen tilaa ilmestyy viljelemään 1649 Simon ja 1651 Jöran.
Nimethän ovat yleisiä , mutta kai näistä jonkinlaisia hypoteesejä voisi rakennella , ehkä sukulaisia jotka eivät ole lähteneet opintielle.

Terv.Ritva

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345816
1619 hustru Nargeta her Simons i Saltvik.
Ilmaisu vaikuttaisi siltä, että Kärkelän tila oli vaimo Margeta Matsdotterin omistama.
1614 tila oli Mats Eriksson i Kaxois hallussa, vaikka jo 1610 mainitaan her Simon.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342853
1590 Kärkelässä her Simon
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342855
Samoin 1590 Köylijärvellä
Eestho, Simon Eschilli (mainitaan 1605–1624)

Simon Aeschilli / Eskilsson

Mainitaan kenttäsaarnaajana 1605; Saltvikin (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5094) kirkkoherra 1607, erotettiin aviorikoksesta syytettynä virastaan 1623, sai vapauttavan tuomion 1624.
Ahvenanmaan papiston edustajana valtiopäivillä Tukholmassa 1609.
Eestho oli sotilaspappina ollessaan haavoittunut Liivinmaalla ja sai haavoistaan yhä kärsivänä kuningas Kustaa II Aadolfin kirjeellä 14.6.1615 verovapauden kahteen Maskussa omistamaansa maatilaan.
P Margareta Mattsdotter.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345818
Köylijärvi

VAikuttaisi että Mats Erikssonilla on saattanut olla myös poika Philpus Matsson, koska her Simonin toinen tila on aiemmin Philpus Matssonin hallussa.

[Benedictus]

Lainaus Ritva:
Kalelassa Elisabet Pontusdotterin jälkeen maakirjassa on Jöran Simonsson 1664. Tilaa asuu samoihin aikoihin Mickel Jöransson ja hu Margareta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1272928
Brita dela Gardien Kackaraisten tilalla Michel Jöransson hustru Margeta 1634-44.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345871
Michel Jöransson, Margeta h, 1630-

[ritva laiho]

Hei

Valitettavasti Kärkelän Margaretoista kumpikaan ei ole Tawastin vaimo. Rymättylän käräjillä 1658 Erik Henriksson Naantalista vaatii Henrik Simonssonin ja Samuel Simonssonin puolesta Kurisen Jöran Markussonilta Simonssonien äidin Margareta Mattsdotterin vyötä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792135

Sama juttu jatkuu vuoden 1661 käräjillä. Silloin Naantalin tullnärin Henrik Simonsonin ja hänen veljensä Samuel Simonssonin valtuutettu Sigfrid Larsson perää Jacobilta Rijaisista samaa kullattua vyötä ,jonka heidän äitinsä Margareta Mattsdotter oli jättänyt Margareta Simonsdotterille, Jacob Mattsonin nykyisen vaimon äidille. Jacob Mattson kertoo Margareta Mattsdotterin rutiköyhänä oleilleen useimmiten hänen ruokittavanaan jne. ja antaneen ja testamentanneen vyön tyttärelleen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3807263


Näyttää siltä, että Simon Eschillin jälkeläisiä on siirtynyt Naantaliin ja Rymättylään. Henrik Simonssonilla oli omistuksessaan mm. Naantalin Kultaranta.
Kärkelän tilalla mainitaan Simonin poikien jälkeen jälleen Margareta. Maskun tuomiokirjoissa luutnantti Hans Nästin leski Margareta Henriksdotter vetoaa jossain maariidassa Samuel Simonssonin todistukseen tämän isän Simon Eschillin omistuksista. Margareta voisi olla käräjillä mainitun Henrik Simonssonin tytär.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792321


Terv. Ritva

[Benedictus]

Paltan sukusivuilta löytyy laaja selvitys tulnär Henrik Simonsonista, Paltalla on vain ensimmäinen isä väärin, mikä selviää Ritva Laihon viestistä.

http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-ia12.htm

[ritva laiho]

Lisään tuohon Paltan luetteloon Henrik Simonssonin lapsista vielä Samuelin. Hän esiintyy vuoden 1667 Maskun tuomiokirjoissa kuvassa tai jaksossa 92.

[Benedictus]

Maskun käräjillä v.1637 käsiteltiin Johan Matssonin aietta myydä Kaxois-niminen perintötila turkulaiselle porvarille Simon Blomille.

Simon Thomasson Blomin isä oli linnankirjuri Thomas Eskilsson Blom.
Hänen äitinsä oli Vähäkankaan mukaan Jacobus Blumen tytär, aviosta jonkun Eskilin kanssa.

Heitin jo aiemmin ajatuksen, että Ilmeinen Kallelan Elisabeth Pontusdotterin vävy olisi saltvikin khr Simon Eskilsson, joka olisi vouti ja lainlukija Mats Eskilssonin veli. Lisää tähän ajatuksen, että myös Thomas Eskilsson olisi samoja veljeksiä, sopisi vanhimmaksi, koska mainitaan jo 1574 enonsa vouti Kristoffer Blomen palveluksessa.
Koska vouti Mats Eskilssonin veljenä pidetään ylä-Satakunnanvoutia Michel Eskilssonia, olisi näitä vejeksiä siis 4 kappaletta.

Köyliön khr Eskil Clemetsson sopisi ajallisesti heidän isäkseen, kun vielä huomioidaan hänen suhteensa Juhana kuninkaan jälkeläisiin.
Eskil Clemetssonin leski oli Anna, joka voisi siis olla Anna Jacobsdotter Blom.
Simon Blom olisi ollut Kallelan tyttärenmiehen veljenpoika.

[Benedictus]

Heitän tähän ajatuksen pohdittavaksi.
Ketjun otsikko on dela Gardiet ja Tavastit.

Onko pohdittu mikä oli suhteen todellinen tausta?

Tiedetään, että Pontus dela Gardien äpärätytär Elisabeth Pontusdotter hoisi sisaruspuoliaan heidän äitinsä kuoltua 1583.
Pontus deka Gardie tuli Ruotsiin 1565 ja nai 1580 Sofia Gyllehjelmin, kuningas Juhana äpärätyttären.

Kysymys on, kenen kanssa Pontus dela Gardie sai tyttärensä Elisabetin?

Ajankohta täytyy olla jotain 1570 luokkaa, koska Elisabeth oli 1583 kykenevä huolehtimaan sisaruksistaan eli lienee jotain 13-17 välillä.

Tämä ajankohta sopii ajatukseen.

Tavast suvun esi-isä vouti Henrik Jönsson kuoli 1555 ja leski asui kait Turun linnassa.

Henrik Jönsinpoika omisti Lempäälän Hietaniemen ja oli mahdollisesti sama kuin se saman niminen vouti, joka tuli erään Erik Jörmelin tappamaksi vuoden 1555 paikkeilla. Henrikin leski Karin Pederintytär sai 1561 korvausta Hauhon Kokkilan talosta, joka oli otettu häneltä pois. Henrikillä ja Karinilla oli lapset:

1. Jöns Henrikinpoika, sai kahden talon rälssivapauden, k. ennen 1588, pso. Margareta.
2. Dionisius Henrici Tavastius, Kalajoen khra 1578-88.
3. Sten Henrikinpoika, mahdollisesti kenttäsaarnaaja, pso. rälssimiehen tytär Valborg Henri-kintytär.
4. Matts Tavast, porvari Turussa , k. 1610, ks. alla.

***

Matts Tavast oli porvari Turussa, jossa hän omisti talon Jokikadulla. Eräs saman niminen porvari oli raatimiehenä 1572-82 ja voisi ajallisesti olla sama Matts. Hänet haudattiin tuomiokirkkoon 10.1.1610 “kaikkien kellojen soidessa", leski Brita eli Turussa ainakin vielä 1616. Heillä oli lapset:

1. Henrik Tavast, kauppias Turussa, main. 1624, sekä läänitysvouti, ks. alla.
2. Johan Tavast, kapteeni, linnanvouti, k. 1656.
3. Elisabet Tavast, saivat siskonsa Britan kanssa äidinperinnöksi kumpikin neljäsosan Lempäälän Hietaniemen talosta.
4. Brita Tavast.
5. Matias Tavast, haud. 1617 tuomiokirkkoon.
6. Nimetön lapsi, haud. 1599 tuomiokirkkoon.

Virantoimituksessa tapetun voudin vaimo lapsineen muutti Turkuun, ehkä Turun Linnaan, missä pojat saivat asiaankuuluvan ylläpidon ja koulutuksen papeiksi saakka. Kuitenkin mainitaan Henrik Jönsinpojan vaimon perineen osuutensa omien vanhempiensa tilasta. Hietaniemi oli ratsutila, jolla tietenkin oli oma arvonsa senkin lisäksi, että oli varustettava ratsukko (ratsutilan arvo tuohon aikaan oli ehkä jossain 500 ja 1000 taalerin välillä). Voisiko olla niin, että Jully Ramsay on ajatellut asian sillä tavalla, että Hietaniemi oikeastaan ei ollut perintömaata, vaan kuului primaaristi kruunulle, mutta siinä oli kiinni myös lesken perintöä? Jos porvari Mattsin vaimoa kohdeltiin samoin kuin oletettuja sisariaan Henrik Jönsinpoikia, niin eikös häntä sitten olisi pitänyt naittaa jolle kulle valtaporvaristoa edustaneen pojalle tai papille? On jäänyt sellainen mielikuva, että Matts nostettiin Jaakko De la Gardien "leikkitoverina" valtaan - lopultahan Henrik Matsson Tavast nai Pontus De la Gardien tyttären Elisabetin pojan Pontus Mattssonin tyttären 2. aviossansa, josta syntyi Tawastierna-suvun kantaisä Erik Henrkinpoika Tawast-Tawastierna.
PH

Ylläolevasta Pekka Hiltusen vististä tulee esille, että dela Gardien lasten leikkitoveri olisi ollut Mats Tavast, jonka poika Henrik Tavast nai Elisabeth Pontusdotterin jälkeläisen.

Onko kukaan pohtinut tuota kummallista dela Gardie yhteyttä ja sen syytä?

Oliko vouti Henrik Jönssonin leski Karin Persdotter Tavastien äiti, myös tuo Elisabeth Pontusdotterin äiti?
Tämä tarkoittaisi, että Tavastit olivat myös Elisabethin sisaruspuolia. Tämä seikka myös selittäisi täysin dela Gardien ja Tavastien lähisuhteet, olisavathan he sisarpuolensa kautta myös tavallaan Tavastienkin sisarpuolia.

Jos Henrik Tavast olisi nainut Elisabeth Pontusdotterin tyttären ,tämä olisi ollut serkkunsa ja tuolloin ilmeisesti liian läheinen avio, jos olisi ollut äidinpuolelta serkun tytär niin oli jo ilmeisesti suvaittavaa.

[Benedictus]

Ritva Laiho toi aiemmin esille mahdollisuuden, että Köyliön khr Ericus Mathiae ja Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius olisi Kallelan Mats Erikssonin poika.
Kallelan Mats Eriksson käytti Sydän sinettiä.
http://runeberg.org/frfinl/0240.html

Alla Ritva Laihon kopiot Ericus Abogiuksen sineteistä.

Vaikuttaisi aika vahvasti, että kuviossa on sydän, jonka yläosa näkyy kahtena kaarena.
Toisessa aivan selvästi E kirjan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2888768

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20666961


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1795466

Onko tuossa sinetissä hahmoa myös kaarikuviosta?
Ritva:
Löysin toisenkin Köyliön kirkkoherran nimikirjoituksen, samalta näyttää.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1795921

Harmillista, että noiden sinettien tiedot voisivat ratkaista asian, mutta saako niitä millään alkuperäisinä nähtäviksi?

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Matti Lund http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=272290#post272290)
Näin tietystikin, mutta hra Erikin yhteydessä käytettiin "virallisissakin" yhteyksissä lisänimeä Fortelius melko pian hänen kuolemansa jälkeen kuten oheisessa Nygårdin perintöriidassa Pedersören talvikäräjillä 1658:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710661

Sinä siis lukee talvikäräjillä 1658 "Sal. M.r Erich Fortelius", muttei sattumoisin hänen poikansa Gabrielin kohdalla esiinny lisänimeä, vaikka on annettu tieto, että hän oli kirjautunut 1656 yliopistoon lisänimellä Fortelius. Lisäksi siinä viitataan toisenkin pojan Samuelin kirjoitukseen, jonka lisänimen käytöstä ei ole tässä vaiheessa mitään tietoa.

Luikautinko liian hätiköidysti, kun arvelin vasta Erikin poikien ottaneen Fortelius -lisänimen käyttöön? Ehkä joku suvun mies oli käyttänyt sitä jo heitä ennen? - Näyttää myös olleen useita Västerbottenilaisia, jotka ovat käyttäneet Fortelius -lisänimeä.

Tämä käräjäjuttuhan on jatkokäsittely aikaisemmin linkittämälleni Nygårdin perintökiistalle. Myös Kivilösin kiemurat tulevat siinä ohimennen ilmi.

Vaikuttaa siltä, että Maria Erikintyttären holhooja Erik Tavast puolustaa kovasti holhottinsa oikeutta Nygårdin taloon tytön äitipuolta ja Elias Hamniusta vastaan. Viitataan jopa mahdolliseen tunteiden kuumenemiseen tai spontaanisti alkaneeseen asiasta väittelyyn 12.2. joidenkin osapuolten välillä.

Elias Hamnius yrittää perustella omaa oikeuttaan myös sillä, että talo on ollut pitkässä ketjussa papiston hallussa ja pappilanakin, ja kuuluu niin olla edelleen.

Se mikä minua tässä omistuskiistassa eniten alkoi kiinnostaa, on se, millä perusteella Erik Tavast on määrätty Maria Erikintyttären toiseksi holhoojaksi???

Voisiko hänellä olla jonkinlainen sukusuhde holhottiin? - Vaikuttaa siltä, ettei hämäläistaustaisella Tavastilla (lähtöisin vesilahtelaisesta talonpoikaissuvusta, joka on ollut nousevassa säätykierrossa 1500 -luvun lopulta alkaen ja josta kantavanhus on kotiutunut Turun porvaristoon) voi olla isän- tai äidin suvun kautta yhteyttä pietarsaarelaisiin, mutta selittävänä linkkinä voisi paremmin olla Maria Erikintyttären äiti, joka oli Alftaneita ja Alftanit alkuaan helsinglantilaista sukua (Pietarsaarelaisilla on melkoisesti sukuyhteyksiä helsinglantilaisiin, koska Helsinglannin rannikko on ollut liikenteellisesti ja kielellisesti paljon lähempänä kuin Häme!) ja toisaalta Turun seudulle kotiutuneita.

Siis voisiko Alftanuksilla tai Brenneruksilla olla jokin aika läheinenkin sukusuhde näihin Tavasteihin? - Onko sellaisesta ollut puhetta? Nimittäin jos pastorin lapselle ei tahtonut löytyä holhoojaa helpolla oman suvun joukosta, konsistori määräsi ja pani valtuutettunsa ajamaan käräjille siihen tehtävään jonkun paikallisista papeista. Erik Tavast oli kuitenkin tällöin vouti ja nimismies eikä pappismies, joten holhoojaa määrätessä ei ole ainakaan turvauduttu suvun ulkopuoliseen pappismieheen.

terv Matti Lund


Enemmän Kivilösin tilanteesta täällä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710667


Siis holhooja Erik Tavast ajaa kappalaisen Peter Lundinuksen talosta ulos, ottaa sen hallintaansa ja palauttaa holhottinsa Maria Erikintyttären perintöoikeuden siihen. Lundinukselle palautetaan käsiraha 70 taalaria takaisin ja korvataan arvionnin mukaan hänen tekemänsä parannukset Kivilösin talolle.

Terv Sama
__________________
M Lund
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35015&highlight=tavast&page=2

Lainaus SFSundqist:
The reference to Henrik Tavast being in Ostrobothnia with “S. Moor" [his mother or his wife’s mother?] is interesting. There is an article written by Leo Nyholm [“En rannsakning av år 1630 och dess upplysningar om släkten Fordell” Historisk Tidskrift för Finland, 1964] which has some interesting information about the Tavasts and Ostrobothnia. In 1674 Erik Tavast received a letter from King Karl which stated that Erik Tavast was a descendant of Hans Fordell and entitled to frälsefrihet for his property of Pirilö which had once belonged to Hans Fordell and which Erik Tavast had inherited. Erik Tavast inherited Pirilö in August 1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710855) from Margareta Persdotter who was the daughter of Elisabeth Hansdotter Fordell. Margareta Persdotter was twice married: first to captain Erik Thomasson, who had died by 1635, and then to Anders Månsson who was Jacob De la Gardie’s befallningsman in Ostrobothnia. Leo Nyholm claimed that Henrik Tavast’s second wife must have been the daughter of Margareta Persdotter and Erik Thomasson; and that Erik and his sister Margareta were named after Erik Thomasson and Margareta Persdotter.

Lainaus Ritva Laiho:
Löysin Maskun tuomiokirjoista vuodelta 1658 käräjäjutun, jossa käsitellään käsittääkseni Henrik Tavastin aitan ryöstöä Kaxois-tilalla.
Juttu on niin pitkä ettei intoni riitä sen tarkempaan selvittelyyn, mutta sain siitä käsityksen, että Margareta Henriksdotter Tavast olisi Henrik Tavastin vaimon Margaretan tytär . Tilanhan Tavast sai ostaa tämän vaimon perintöoikeuden nojalla ja tapahtuma-aikaan vaimo oli elossa. Hän oli ilmeisesti kuollut ennen käräjiä.
Jutussa mainitaan Tavastin fordom hustru ja hennes dotter , jota ei tässä mainita kuin tyttärenä sekä tyttären mies Olof Hansson.
Tytär Margareta Henriksdotter Tavast oli aviossa Brita de la Gardien Askaisten Lempisaaren kartanonvoudin Olof Hanssonin kanssa . Lempisaari kuului Brita de la Gardien ja Jesper Mattsson Kruusin jälkeläisille 1700-luvun puoliväliin saakka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792089

Kuinka tarkkoja oikeudessa yleensä oltiin siitä oliko kyseessä tytär tai tytärpuoli jos ei ollut perinnönjaosta kysymys?

Terv.Ritva

Lainaus Tapio V:
Kovasti se mietityttää, miksi otettiin sukunimeksi Fortelius toisessa sukupolvessa, Ericus Mathiae ei sitä käyttänyt. Ilmeisesti suvussa on kiertänyt perimätieto jonkinlaisesta polveutumisesta Fordellien mahtisuvusta. Sitä ei kuitenkaan voida osoittaa. Fordelleista Eric Anthoni: Släkten Fordell och dess Släktföbindelser, sekä Yrjö Blomstedt: Fordelium Familia. molemmat Hist. Tidskrift, för Finland.
Tietoihin voin lisätä vuoden 1608 maantarkastuksesta KA 4964c:7 :Twå hws på stenback - öde Margareta Enckia. Knut Fårdels syster hwstrw Birita, brukar aff margareta enckias hemman. Oker lindår, som inthet dåger till ocker, wthan till ängh Leer Jordh - ½ - landh. Kyse on siis Knut Hansinpoika Fordellin (k. 1610) sisaresta Brita Hansintyttärestä, joka miehensä Mårten Markunpojan kuoleman 1602 jälkeen on siis muuttanut Porista Pedersöreen ja ottanut leskivaimo Margaretan talon haltuunsa. Kuka oli tämä Margareta? Sukulainen?
T.V.

Keräsin ylle erisivustoilla olleita Erik Tavastin yhteyksistä Pohjanmaalle olleita viitteitä.
Auttaisivatko pohtimaan sukusuhteita?

[Timo W]

Fordell Suku.


https://books.google.fi/books?id=jk_ODQAAQBAJ&pg=PA238&lpg=PA238&dq=Knut+Hansson+Fordell&source=bl&ots=0A8ysNbkyU&sig=K_TStQxXaKj4o_OZFTMXFTu67ew&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwiljd7A3_rXAhWGJ1AKHVy2Bi4Q6AEIXTAM#v=on epage&q=Knut%20Hansson%20Fordell&f=false

[Benedictus]

Kallelan Mats Erikssonin ja Elisabeth Pontusdotterin lapsena Ramsey mainitsee myös pojan Jacob Matssonin, joka oli 1611 ryttare.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742777
Törmäsin Maarian Kaerlan Taskulassa Jacob Matssoniin, joka on tilan landbondena.Tila on suuri 2 talon ja 10 ören paikka.
Kiinnostavaa on, että tila on Johan dela Gardien nya frelse.
Tuntuu liian suurelta sattumalta, että tämä Jacob Matsson ei olisi Elisabeth Pontusdotterin poika.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749862
1634 mainitaan Jacob Matsson g. m. eli on jo vanha, mikä sopii hyvin ajallisesti.

[ritva laiho]

Hei
Jotenkin ei sovi kuvaan , että Taskulassa v.1649 Jacob Mattsonista on maininta: tigger sin föda. Jos hän nyt on sama henkilö.
Terv.Ritva

[Pekka Hiltunen]

Hei
Jotenkin ei sovi kuvaan , että Taskulassa v.1649 Jacob Mattsonista on maininta: tigger sin föda. Jos hän nyt on sama henkilö.
Terv.Ritva
- Ei oikein: näyttäisi olevan sukupolvivirhe...

Joudun nyt täsmentämään omaa tekstiäni tässä tai siinä samaan asiaan liittyvässä toisessa ketjussa: olen jostain poiminut tiedon Henrik Mattsson Tawastin äidin, Britan kuolemasta "1630", mutta tiedostossani mainitaan Matts Tawastin lesken kuolleen ">1619". V. 1630 on siis ilmeisestikin haudattu Henrik Tawastin 1. vaimo, ja tämä voisi olla myös muurihaudan hankkimisen ajankohta. Turun renovoituja tuomiokirjoja selaillessani ei ole tullut mieleeni ajatusta sellaisesta, että myös kämneeri Henrik Tawastin 1. vaimo olisi ollut hänen "varsinaisen" työnantajansa eli Jaakko De laGardien sukua, vaikka sitä on vaikeaa sulkea poiskaan. Erik Henriksson Tawastin (Tavaststjerna) oma opiskeluaikansa lausunto asemastaan De laGardie-suvun suhteen voi viitata siihen, ettei Henrik Tawastin ensimmäinen vaimo ollut samaa sukua toisen kanssa. Kirjallisuudessa on aiemmin todettu, että Henrik Tawastin lasten aviot ovat olleet onnistuneempia hänen toisen avionsa aikana kuin ensimmäisen. On vaikeaa kylläkin arvioida Kristina Tawastin avion onnistumista HO:n asessori Mårten Schillingin kanssa, jos hänen oletetaan olleen esikoinen ja kenties jopa ainoa lapsi 1. aviosta...
PH

[JHissa]

- Ei oikein: näyttäisi olevan sukupolvivirhe...

Joudun nyt täsmentämään omaa tekstiäni tässä tai siinä samaan asiaan liittyvässä toisessa ketjussa: olen jostain poiminut tiedon Henrik Mattsson Tawastin äidin, Britan kuolemasta "1630", mutta tiedostossani mainitaan Matts Tawastin lesken kuolleen ">1619". V. 1630 on siis ilmeisestikin haudattu Henrik Tawastin 1. vaimo, ja tämä voisi olla myös muurihaudan hankkimisen ajankohta. Turun renovoituja tuomiokirjoja selaillessani ei ole tullut mieleeni ajatusta sellaisesta, että myös kämneeri Henrik Tawastin 1. vaimo olisi ollut hänen "varsinaisen" työnantajansa eli Jaakko De laGardien sukua, vaikka sitä on vaikeaa sulkea poiskaan. Erik Henriksson Tawastin (Tavaststjerna) oma opiskeluaikansa lausunto asemastaan De laGardie-suvun suhteen voi viitata siihen, ettei Henrik Tawastin ensimmäinen vaimo ollut samaa sukua toisen kanssa. Kirjallisuudessa on aiemmin todettu, että Henrik Tawastin lasten aviot ovat olleet onnistuneempia hänen toisen avionsa aikana kuin ensimmäisen. On vaikeaa kylläkin arvioida Kristina Tawastin avion onnistumista HO:n asessori Mårten Schillingin kanssa, jos hänen oletetaan olleen esikoinen ja kenties jopa ainoa lapsi 1. aviosta...
PH
Eikö tuo ">1619" tarkoita, että Matts Tavastin leski oli elossa vielä 1619 ja pesänjako 1631 tarkoittaa, että hän on kuollut ennen sitä. Mistä olet muuten löytänyt vuoden 1630 hautauksen, sillä sitä ei näy ainakaan Turun tileissä?

[Pekka Hiltunen]

Eikö tuo ">1619" tarkoita, että Matts Tavastin leski oli elossa vielä 1619 ja pesänjako 1631 tarkoittaa, että hän on kuollut ennen sitä. Mistä olet muuten löytänyt vuoden 1630 hautauksen, sillä sitä ei näy ainakaan Turun tileissä?
Totta, Brita-äiti kuoli nähtävästi 1630, kun pesä jaettiin tammikuussa 1631.
Henrik Tawast oli kämneeri 1623 ja raatimies 1624. Hänen voisi arvella syntyneen viimeistään 1690-luvun alussa, mutta todennäköisemmin 1580-luvulla tai jopa ennen sitä. Lapsista (Carpelanin mukaan)
- Gabriel, Helsingin pormestari, on kuollut 1657 näköjään tautiin tms, kun jatti vain yhden jälkeläisen
- Hebla avioitui 1653 ja kuoli lapsivuoteeseen 1654, joten hänen voisi olettaa syntyneen 1630-luvun alussa.
- Kirstin avioitui asessori Mårten Schillingin kanssa. Schilling oli syntynyt 1615-1620, mutta vaimonsa on voinut olla syntynyt 1630-luvun puolella; tytär Kristina avioitui 1663, muita lapsia en ole kirjannut muistiin.
- Margareta oli elossa 1683, kun puolisonsa, kruununvouti kuoli 1669. Margareta saattaa olla vanhemmasta päästä Henrikin lapsista.
- Johan oli Pietarsaaren kpl 1652, joten hän on voinut syntyä 1620-luvun lopulla.
- Henrik (aatel. Tawasten v. 1664) oli maisteri 1647, joten hän on voinut syntyä 1620-luvun puolivälin seutuvilla
- Erik (aatel. Tawaststjerna) oli kruununvouti 1651, joten hänen voisi olettaa syntyneen viimeistään 1631.
- Karin avioitui noin 1650, joten hänkin lienee syntynyt 1630-luvun alussa
- Isak oli elossa 1663, mutta vainaja luultavasti jo 1667. jos hän oli naimaton vielä 1663, on hän saattanut olla lapsista nuorin.

Erik Tawaststjernan poika oli nimeltään Jacob Pontus. Pontus-nimen esiintymisestä suvun muissa haaroissa ei minulla ole tietoa.
Ramsayn mukaan Henrik Tawastin 1. vaimo oli vainaja 1630 ja 2. ennen 1656. 3. avio Maria Jacobintyttären kanssa oli lapseton. 1. vaimo on todennäköisesti siis kuollut lapsivuoteeseen viimeistään 1630.
PH

[JHissa]

Totta, Brita-äiti kuoli nähtävästi 1630, kun pesä jaettiin tammikuussa 1631.
Henrik Tawast oli kämneeri 1623 ja raatimies 1624. Hänen voisi arvella syntyneen viimeistään 1690-luvun alussa, mutta todennäköisemmin 1580-luvulla tai jopa ennen sitä. Lapsista (Carpelanin mukaan)
- Gabriel, Helsingin pormestari, on kuollut 1657 näköjään tautiin tms, kun jatti vain yhden jälkeläisen
- Hebla avioitui 1653 ja kuoli lapsivuoteeseen 1654, joten hänen voisi olettaa syntyneen 1630-luvun alussa.
- Kirstin avioitui asessori Mårten Schillingin kanssa. Schilling oli syntynyt 1615-1620, mutta vaimonsa on voinut olla syntynyt 1630-luvun puolella; tytär Kristina avioitui 1663, muita lapsia en ole kirjannut muistiin.
- Margareta oli elossa 1683, kun puolisonsa, kruununvouti kuoli 1669. Margareta saattaa olla vanhemmasta päästä Henrikin lapsista.
- Johan oli Pietarsaaren kpl 1652, joten hän on voinut syntyä 1620-luvun lopulla.
- Henrik (aatel. Tawasten v. 1664) oli maisteri 1647, joten hän on voinut syntyä 1620-luvun puolivälin seutuvilla
- Erik (aatel. Tawaststjerna) oli kruununvouti 1651, joten hänen voisi olettaa syntyneen viimeistään 1631.
- Karin avioitui noin 1650, joten hänkin lienee syntynyt 1630-luvun alussa
- Isak oli elossa 1663, mutta vainaja luultavasti jo 1667. jos hän oli naimaton vielä 1663, on hän saattanut olla lapsista nuorin.

Erik Tawaststjernan poika oli nimeltään Jacob Pontus. Pontus-nimen esiintymisestä suvun muissa haaroissa ei minulla ole tietoa.
Ramsayn mukaan Henrik Tawastin 1. vaimo oli vainaja 1630 ja 2. ennen 1656. 3. avio Maria Jacobintyttären kanssa oli lapseton. 1. vaimo on todennäköisesti siis kuollut lapsivuoteeseen viimeistään 1630.
PH
N. N. Henrikinpoika Tavast, * 1623 Turku, ‡ 14.4.1623 Turku.

Kirstin Henrikintytär Tavast, ‡ 30.6.1667 Turku.
Pso: 1643-45 Turun hovioikeuden kanslisti 1638, sihteeri 1648, asessori 1653 Martinus Johannis Schilling, † 10.4.1672 Turku. Yo Uppsalassa 22.9.1632 Copingensis. Mainitaan vuoden 1671 pesänjaossa.

Helsingin rakennus- ja käsityöpormestari 1655 Gabriel Henrikinpoika Tavast, † 1657 Helsinki. Mainitaan ensimmäisen kerran Helsingissä 1650. Mainitaan vainajana vuoden 1671 pesänjaossa, kuolinpesää edustaa poika Gabriel Tavast (yo Turussa 1670/71 2105 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2105)).
Pso: n. 1650 Märtha Johanintytär Greek, † .

Kruunun nimismies Pohjanmaalla 1651, tullitarkastaja 1657, Pohjois-Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1680, ero 1692 Erik Henrikinpoika Tawast aatel. 1687 Tawaststjerna (nr 1107), † 29.12.1693 Liminka. Mainitaan vuoden 1671 pesänjaossa.
1.Pso: 2.1656 (Rv.Mf. 631232 (https://www.finna.fi/Record/fennica.631232)) Beata Johanintytär Pictoria, ‡ viim. 1684. (GS 8150).
2.Pso: Turku 20.5.1684 (Rv.Mf. 631405 (https://www.finna.fi/Record/fennica.631405)) Maria Erikintytär Rosendal, ‡ 8.10.1697 Turku.

Kenraalikuvernementinkanslian esittelijä 1648, Kuninkaallisen kanslian Suomen toimituskunnan esittelijä 1655, ero 1693, Etelä-Suomen laamannikunnan laamanni 1697, ero 1703 Henricus Henrici Tavast aatel. 1664 Tawastén, † 6.10.1706. Yo Turussa (1646) 475 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=475), FM 4.5.1647. Mainitaan vuoden 1671 pesänjaossa.
Pso: Tukholma (Nikolai) 15.1.1657 Anna Hansintytär Meisner, * 28.1.1639 Tukholma, † 15.6.1669 Tukholma (Rv.Mf. 632472 (https://www.finna.fi/Record/fennica.632472)).

Pedersören kappalainen 1652, Pyhäjoen kirkkoherra 1680 Johannes Henrici Tavast, † 1689 Pyhäjoki. Yo Turussa 1649/50 736 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=736). Mainitaan vuoden 1671 pesänjaossa.
1.Pso: 1656/57 Anna Erikintytär (Sursill), † 1674/75 Pedersöre. (GS 1231).
2.Pso: 1675/76 Margareta Johanintytär Pictoria, † 25.9.1695 Pyhäjoki. (GS 8149).

Hebla Henrikintytär Tavast, ‡ lapsivuode 14.10.1654 Turku. Ei mainita vuoden 1671 pesänjaossa, joten ei ole jättänyt perillisiä, sillä ainoa poika kuoli heti syntymän jälkeen.
Pso: Turku 20.11.1653 kauppaporvari Turussa Joachim Joachiminpoika Schultz nuor., * 24.11.1605 Lÿbeck, † 7.4.1662 Turku.

Margareta Henrikintytär Tavast, † 21.3.1684 Askainen. (Rv.Mf. 631404 (https://www.finna.fi/Record/fennica.631404)). Mainitaan leskenä vuoden 1671 pesänjaossa.
Pso: viim. 1658 Askaisten Lempoisissa asunut Lempisaaren kartanon vouti Olof Hansinpoika Thelin (Falck), † 1662-65. Margareta mainitaan ensimmäisen kerran leskenä vuoden 1665 henkikirjassa.

Karin Henrikintytär Tavast, † 10.4.1684 Askainen. (Rv.Mf. 631404 (https://www.finna.fi/Record/fennica.631404)). Mainitaan leskenä vuoden 1671 pesänjaossa.
1.Pso: Turku 25.1.1659 (Rv.Mf. 631255 (https://www.finna.fi/Record/fennica.631255)) Turun ja Porin läänin maaherran hovimestari Olof Simoninpoika Galle, ‡ 24.1.1669 Turku.
2.Pso: 1672 Paraisten Domarbyn omistaja, vuokraaja Jakob Jakobinpoika Teudschovius, eli 1686 Parainen. (GS 7586).

Isak Henrikinpoika Tavast, † viim. 1671. Mainitaan vainajana vuoden 1671 pesänjaossa, muttei ilmoiteta vaimoa tai muita kuolinpesänosakkaita.

[Calonius]

Toropaisen Genos (4/2010) artikkelissä Pytyn perilliset sivulla 154 hän mainitsee, että pormestari Mårten Sigfridssonin puoliso Brita Eriksdotter haudattiin 21.9.1679.
-Siis ei 1670.


En tiedä, onko tätä jo korjattu jossain ketjussa, mutta joku pormestari Petter Jesenhausenin anoppi Brita Eriksdotter haudataan nimenomaan 21.9.1670 pormestarin kuoriin muurattuun hautaan.

Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676983

Begrofz Bårgmestarens Petter Jesenhausens svärmoder hust. Brita Erichzdotter uthi bårgmestare choren och murat graff …

Ja täällä vielä samasta asiasta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676996

[Calonius]

Ja toinen anoppi haudattiin samaan paikkaan 11 vuotta aiemmin:

Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676492
16.8.1659

B. Rådmans W. Petter Jesenhaus swärmodher i hans muurade graaf i Borgmestar choren …

No, varmaan näitä löytyy enemmänkin. Jesenhausenillahan oli monta vaimoa.

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=290042#post290042)
Toropaisen Genos (4/2010) artikkelissä Pytyn perilliset sivulla 154 hän mainitsee, että pormestari Mårten Sigfridssonin puoliso Brita Eriksdotter haudattiin 21.9.1679.
-Siis ei 1670.

En tiedä, onko tätä jo korjattu jossain ketjussa, mutta joku pormestari Petter Jesenhausenin anoppi Brita Eriksdotter haudataan nimenomaan 21.9.1670 pormestarin kuoriin muurattuun hautaan.

Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676983

Begrofz Bårgmestarens Petter Jesenhausens svärmoder hust. Brita Erichzdotter uthi bårgmestare choren och murat graff …

Ja täällä vielä samasta asiasta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676996

Onko Toropaiselle tullut jokin virhe, vai mistä tuo 1679 vuosiluku tulee?
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676996)

[Calonius]

Kun nyt olen Loimaata tutkinut, olen välillä törmännyt Henrik Tawastiin. Laitan nyt tähän jotain. Onkohan Henrikillä ollut jotain sukuyhteyksiä sinne vai muuten vain asioilla?

(huom! virheitä saattaa tietenkin olla translitteroinnissa)

17.3.1623 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845827

Nämpdis Bärtill Thomasson i Puijalkalla och Jöran Sigfridsson i Ilola at uthmäta Hinrich Madzson Tawast witterlige gielldh aff Eskill Cantur i Mällais -3 dalr 20 ör aff Madz Swensson i Ämmäis 2 ? spann… på Erich skräddares wägner i Åbo effter 12 manna ransaken.

Kuka lienee tämä Erik-räätäli?

333 - Lakimääräiset käräjät - Loimaa (Loimijoki) - 1639 7-8/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847006

Dömdes Henrich Tawast inwånare i Åbo peur -26 dlr kåpr: m: effter Henrich Erichssons i Männistö på be:te Henrich Tawastz wegne på fordran aff Påfll Bertilsson i Ilola effter som be:te Påfuall sielf bekende sigh wara honom skyldigh derh Cronones uthlagor först aflagit … etc.

Loimaan syyskäräjät 22.11.1664
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1664-1677_loimaan_vhk_ap_ulvila2a/21.htm

Päsänsuo Michill Mattsson ryttaren legedh fisker(?) och husbonden … Tawast … uthi begrafningh.

Tämä on jo selvästi myöhempi juttu, jota en oikein osaa tulkita. Tawast siinä mielestäni lukee, mutta en tiedä, missä tarkoituksessa. Kuitenkin tämä kiinnostaa siinä mielessä, että Michill Matsson on luultavasti Loimaan Pesänsuon Mattilaan merkitty Mikel, rytt, joka luultavasti on korpraali Matts Jöransson Kyröläisen poika.

SAY Loimijoki 1634-1653:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018864

SAY Loimijoki 1654-1673:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021305

Tuollakin SAY:n sivulla näkyy vielä Thomas Eriksson, joka mielestäni on isälinjainen esi-isäni Thomas Bytti. Kyseinen Mattilan talo oli Mellilän Kyröläisten omistuksessa jo ainakin 1630 lähtien, mutta jostain syystä Thomas Eriksson kuitenkin isännöi taloa noin 1634-1650. Vaikuttaa jonkinlaiselta järjestelyltä, jolla talo saatiin kuitenkin pidettyä kunnossa. Mellilän talon peri vanhin Kyröläisten veljeksistä, Paavali.

Matts Jöransson oli sodassa ainakin 9 vuoden ajan. Hänen kanssaan sodassa oli ilmeisesti Thomas Erikssonin veli Matts Eriksson. Mattsin vaimo mainitaan 1634 "Gertrud, soldh:". Uskon tämän Kertun olleen Vähäperän Pytty-talosta. Mattsin kerrotaan kuolleen sodassa, mutta ilmeisesti hän myöhemmin palasikin sieltä elossa. Uskon hänen olevan Isoperän Mölkerin Mats Eriksson vaimonsa Gertrudin kanssa vuodesta 1656 eteenpäin. Näyttää siltä, että Matts kuoli kuitenkin hyvin pian tämän jälkeen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021297

Liitän tähän vielä pari juttua, jotka olin laittanut tähän ketjuun aiemmin:

TRO 1653 22/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478756

Thomas Erichzson, S. Johan Cnutzsons arffwingar

Thomas Erichzson omhölt nu att förhielpes till sin betalning hoos fordem Borgmästarens S. Johan Knutzsons arfwingar, eftter ågången Chiemnär rättens doom; så emädan han war skyldig Henrich Thawfast een summa peningar och han Thawasten derföre anhållit att befordras till sin betalning hoos bete arfwingar. Dy sendes Chiemnären Jacob Erichsson till deras fullmachtig Her Bryniel att seij.. Förmena honom det han s… skuldh till Thawfasten erleggia och betala skulle.


Huittinen 30.-31.3.1658 ja 1.-2.4.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865963
Anno, 1658. den 30. 31. Martij, 1. och 2. Aprilis...

Företrädde förrståndigh Thomas Erichsson aff Wb: Henrich Tawast : Åbo fullmachtigadh : och inlade i rädten bete Taffwastes, att EXTRACT, aff hans gäldhbook, angående några länder här i Huittis Sochn, huilka framstältes, som föllier:
förehades Lars Madzson i Talola, huilcken föran till beswär - 13 dlr kr mt adt wara PRO RESTO här emoth bete Lars förewända sigh icke inmas? Eller wethe större guldh ähn allenast - 12 dlr kr mt gieldh haffwa : men enbelangende om det öfriga guldh som för - 18 åhr sedan är giord, swårade sigh icke då eij på sama heman bedt, uthan i Fantilaby som … för ähn han bleff igenom Mårten Thomassons, Serkila CAUTION betaldt till - 23 dlr kr mt och upå en …
… Rågh till bete Taffwasten till Åbo förde i denne sak upsköld till nästa tingh, och witnes ankåmbst sedhan falle rupslagh.

Eli Turun Henrik Tavastin hyväymmärryksinen edusmies Thomas Eriksson siinä tulee Huittisten käräjille asianaan jotkin Tavastin maat Huittisilla. Siinä mielessä myös mielenkiintoinen, että on samana vuonna kuin Ritvan löytämä käräjäjuttu.

Kysymys tietenkin kuuluu, onko kyseessä aina sama Thomas Eriksson. Kaikki nämä henkilöt kietoutuvat kummasti yhteen. Kannattaa muistaa, että tässäkin ketjussa Henrik Tawastin yhteydessä mainittu Lars Palikka käräjöi useasti Loimaalla, erityisesti Vähäperän Pyttyjä vastaan. Lisäksi hän kävi Turussa oikeutta muutamaan kertaan Thomas Erikssonia vastaan (joka ainakin kerran mainitaan Kankaisten vanhaksi voudiksi). Ainakin kerran myös nimenomaisesti Thomas Byttiä vastaan.

Tämän ketjun alkupuolella taidettiin mainita, että Pictorius-suku liittyy jotenkin Tawasteihin. Kyseinen Pictorius-suku osti Turun Mätäjärven Pytty-talon jonkin aikaa sen jälkeen kun sen aiempi omistaja Thomas Pytte oli mestattu 1611. Kuitenkin 1620-luvun alkupuolella käytiin oikeutta tästä talosta. Kyse oli kai siitä, että kaikkia aiempia omistajia ei saatu ostettua pois vaan talo lopulta jaettiin. Matts Pytty omisti vaimonsa kautta neljäsosan tästä talosta. Tämä Matts Pytty on juurikin edellä mainittu Loimaalta kotoisin ollut Matts Eriksson, joka oli vuosia sodassa ratsumiehenä.

Mattsin vaimo muuten mainitaan Turussa 1646:

RO 11/3 1646
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479523

Fru Anna Dykert begiärade nu bewijs aff Rätten den dett taal som Pytte Gertrudh skhulle för någon tidh sädan hafuar fälldt emillan henne och Wälb. Fru Brita Munck för denne Rätten men henne swarades sådant eij komma denne Rätten.

(Toropainen: Rouva Anna Dykert valitti Gertrud Pytten puhuneen hänestä ja rouva Brita Munckista oikeudessa perättömiä)

[Calonius]

Maarian ja Raision käräjät 11.5.1642 f. 276v (Salige Kyrkioherdes i Tammela her Erikz [Tammelan kirkkoherra Ericus Matthiæ Abogius] efterlåtne Ehrfuingars Köpe Breef Dat: 19 Septembris Anno 1641 Öfwergifuen Slotzschrifuaren på Åbo Slott Clemet Sigfredsson, Bleef upläsen Innehollandes om Ruohonpää godz, liggiandes i Mascho herad och Wårfrukyrkie Sochn under 7½ öres skatt mantall een. Huilket ähr försålt för Peningar 420 D:r Kåpp: M:t);

Onko tuossa yllä kyseessä Clemet Sigfridsson ostajana vai rahojen saajana.
Mahtaisiko tuo alkuperäinen paperi löytyä?

-----------------------
Esko Karisalmi osoitti erittäin mielenkiintoisen jutun V-P Toropaisen tiedonantoina julkaisemissa tuomiokirjaotteissa. Turun kämnerioikeudessa 19.6.1639 Lasse Erikinpoika Palikka vaati 169 taalaria vänrikki Erik Peerssonin vaimolta Tammelasta, joka oli Beata Mattsintytär, Tammelan autuaan kirkkoherran Erikin tytärpuoli. Vänrikki oli Saksasta kieltänyt vaimoaan maksamasta Palikalle.

Olisiko mahdollista, että Beata Matsdotterin äiti olisi ollut khr Ericus Abogiuksen 1. vaimo, jolla oli Mattsin lapsia ennen aviota Ericuksen kanssa.
Beata Matsdotter lienee syntynyt jo 1610-luvun puolella, koska oli aviossa jo 1639.
Veljensä Jacob oli pappi jo 1645.

Lainaus Ritva laiho:

Matts Eriksson sai haltuunsa kaksi tilaa Elisabetin v.1606 lähettämän kirjeen aikoihin, kyseisen Kaxois-tilan sekä Kukulois-nimien tilan. Kukulois-tilan Pontus Mattson sai vaikeuksitta myytyä turkulaiselle porvarille Lars Palikalle v.1629.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1896416

Porvari Lars Eriksson Palikka oli voutina ja monessa muussa mukana.

Heitän ajatuksen yllä olevasta johtuen.

Oliko Lars Eriksson Palikka myös Mats Eriksson Kalelan vävy eli osti Kukolan langoltaan Pontukselta?

Tässä tuo alkuperäinen Maarian ja Raision käräjät 11.5.1642 f. 276v:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791928

Tuo ostokirje olisi tietenkin kiva löytää. Tuossa käräjäjutussa ei ole sen enempää, mikä kertoisi mistään sukuyhteyksistä.

Tässä on tuo TKO 19.6.1639:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12155580

Tämä seuraava selvästikin liittyy näihin kuvioihin:

Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper (R. Hausen, 1884):
1628 Januarius 14. D:ni Erici Pastoris Tammelensis dräng af Lass Palickas gårdh medh små klockar...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698396

Haudattu kirkon pohjoispuolelle Tammelan Erik-papin renki Lasse Palikan talosta/pihalta. Minkä takia Ericus Matthiae Abogiuksen renki asui Lasse Palikan nurkissa?

Lars Palikka haudattiin 22.8.1665 kirkkoon eteläisen sisäänkäynnin lähelle pormestarin luvalla ilmaiseksi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676808
Mitä syitä tällaiseen erityiskohteluun saattoi olla? Ehkä se, että oli aikoinaan toiminut raatimiehenä? Vai esim. se, että isä oli ansioitunut kirkon mies? Tai muuten vain hyvät suhteet pormestarin kanssa?

Tammelassahan oli Palikan kylä. Tässä ihan joku esimerkki:
9 - Käräjät - Loimaa (Loimijoki) - 1635 1-3/?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846544
Henrich Ollsson aff Palicka by i Tammiais sochen ...

Luulen, että tuossa on kirjoitettu Tammela vahingossa väärin, koska Loimaalla on Tammiais-kylä (Tammiainen).

Jossain ketjussa tuli jo tämä esille:

96 - Lakimääräiset käräjät - Loimaa (Loimijoki) - 1636 13-14/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846693
Christer Dawidzson af Momolaby i Huittis sochn fordrade af Jacob Larsson i Hattula … Par pistoler som han föregaff att Jacob skall hafua honom witterligen tagit tillåns ifrå Jåkis gårdh i Tammela sochen till Munstringen, den Christer sade skulle hört honom till, der till swarade Jacob Larsson att Arfuedh Arfuedzson som nu är i Lijflands skall hafua dem fådt honom tillåns till Munstringen och sagt honom att the skulle blifua pä Munstringen gillade, då hade han låfuadt selie honom dem huar ock icke då skulle han lefrera dem honom igen och Jacob sadhe sigh hafua gifuidt Arfuedh opå des bettallning een sadell huilka pistoler af Jacob sedan äre tagne för Lars Palickas geldh i Åbo, för … - 15 dlr -12 öre kopar M: och är hoos honom i pant och effter be:Te Arfwedh nu inthz war tilstådz eij heller witnen som kunde stijga att be:te Arfwedh honom den håndfångit hade, derföre blef saken till wijdare beskeedh ifrå be:te Arfwedh och witnen der opå opskutidh.

Mainitaanko tässä seuraavassa Palikka?

Kymmenysluettelo 1639-1639 (7196)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10702610
Saköres längd
Sagu sochn
Fältes Matz Erichson Welb: jungfru Kirstin hans landbonde Palicka (?) saak till 6 dlr för skius färder han hafuer försumat (?) sig ifrån

Täällä vastaava:

Läänintilikirja 1639-1639 (7192)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10744597
Uthi Sagu s: tingzstelle den 18 Maij
Fältes Matz Erichsson Wälb: jungfru Kirstin Hans (?) landbonde i Palicka saak till 6 dlr för 2 skutsfonder han hafwer förfunnit sigh ifrån

Sauvossa onkin Stor Palike / Palicka
SAY
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=906462

Yllä oleva jungfru Kirstin on siis ilmeisesti Horn. Mutta liittyyköhän tuo Palikka millään tavalla tähän?

[Timo W]

Stor Palikä, Lill Palikä

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sauvo/rippikirja_1667-1667_jk570/50.htm

[Calonius]

Voi olla, että tuolla kylällä ei ole mitään tekemistä Lasse Palikan kanssa. Tuossa läänintilikirjassa vaan on selvästi ihan sama kirjoitusmuoto "Palicka" kuin usein Lassenkin nimessä. Ehkä vain sattumaa.

Mutta nuo ylemmät olivatkin tärkeämpiä huomioita.