Paimion Breitilän-suku

[Benedictus]

Paimiossa vaikutti Breitilästä lähtöisin ollut suku.
Suvun jälkeläiset kytkeytyvät moniin merkittäviin sukuihin. itse suvusta ei ole mitään tarkempaa ja kattavampaa tutkimusta.
Koska suku vaikuttaa liippaavan omia esivanhempiani, ajattelin kerätä tähän siitä olevia tietoja.

Suvun kataisänä voi pitää nimismies Mats Eskilssonia joka oli Storbreitilän isäntä.
-----------------------------------------
Lainaus nimim. Kivipää
Esko Karisalmi on tutkinut mm. Preitilän sukuja. Ohessa linkki hänen taulukkoonsa.

http://www.karisalmi.fi/Preitila.pdf

Taulukosta puuttuu tieto, että khr Henricus Martinin tytär Malin Henriksdotter oli ensin aviossa Johannes Jacobsson Finnon kanssa, ennen pikkuserkkuaan Grels Mårtensson Breitilää.
------------------------------------------
Mats Eskilssonin vaimoa ei tunneta, mutta A.K. Johansson arvelee, että hän olisi ollut Karin Jacobsdotter Finckenberg.
Lainaus:
Agneksen aviomies Jakob Mattsson Juthe omisti veljensä Jöns Mattssonin kanssa Paimion Kaimalan. Jakobin omistamaa tilan osaa hoiti nimismies Matts Eskilsson, kuten hän hoiti myös Starckien omistamaa Paimion Kasvalaa. Agneksen tytär Brita Jakobsdotter mainitaan Kaimalassa 1591, mutta 1600 sama tilan osa siirtyy Matts Eskilssonin tyttärentyttärelle Karin Mårtensdotterille. Toinen osa tilanpuolikkaasta kuului satulamaakari Jöran Mårtensson Breitilälle.
Agnes on jättänyt leskenosansa tyttärelleen, mutta tämän ja tyttärenpojankin Gustaf Hanssonin kuoltua sisarensa lapsille. Mikäli näin tapahtui, Matts Eskilssonin vaimo on ollut Karin Jakobsdotter Finckenberg. Matts kuoli noin 1585. Tätä tukee se, että nimismies Matts Eskilssonista on käytetty sekä nimeä Matts Breith (omisti Breitilää) sekä nimeä Matts Kurki (SAY Paimio, Vehkamäki 1570, Kasvala 1574-75). Jakob Michelsson Finckenbergin vaimo on ollut Kurki-sukuinen.
A.K.Johansson

Jakob Michelsson, till Falkenberg i Lemo socken, Finland, som han ärvde efter sin hustrus morbroder biskop Mårten Skytte. Kallas »ädel och välbördig». Gjorde adlig rusttjänst 1557 för Kärsämäki i S:t Marie socken, som han sannolikt bekommit genom sitt gifte. K. M:ts hingstridare 1563. Fogde i Sääksmäki härad 1570–1571. Fogde i Norr-Finland 1578–1585. Nämnes senast 1588-09-00. Var död 1590. Gift med Anna Knutsdotter, som levde 1587, dotter av Knut Jönsson (antagligen kyrkoherden i Åbo Canutus Johannis, som ägde Kärsämäki) och Hebla Skytte.
Barn:

Henrik Jakobsson. Stupade i Livland.
Michel Jakobsson. Stupade i Livland.
Claes Jakobsson. Hovjunkare. Se Tab. 2. (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Finckenberg_nr_159#TAB_2)
Arvid Jakobsson. Knekthövidsman. Se Tab. 4. (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Finckenberg_nr_159#TAB_4)
Carin Jakobsdotter. Gift.( Onko Mats Eskilssonin vaimo?)
Agnes Jakobsdotter.
Valborg Jakobsdotter. Gift med frälsemannen Henrik Eriksson, till Hemböle i Sagu socken, stamfader för adl. ätten Boose (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Boose_nr_275), vilken upptog Finckenbergska vapnet.

[Hannu Virttaalainen]

On Juha, tietenkin, tästäkin kirjoittanut http://juhansuku.blogspot.fi/2007/09/paimion-rpl.html
Toinen blogi-kirjoitus: http://paimionhistoriaa.blogspot.fi/2016/10/paimion-nimismiehet-1553-1721.html

[Benedictus]

Mats Eskilsson Breitilällä oli monia maatiloja hallussaan. Osa niistä oli omiaan, osia hän viljeli lampuotina.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135191

Storbreitilä vaikuttaisi olevan isänperintöään, koska hänet mainitaan siellä jo 1540, kylän toisen tilan kuuluessa Jacob Eskilssonille, syntyy ajatus, että Storbreitilä on jaettu kahdelle veljekselle, joiden isä Eskil lienee aiempi isäntä.
-Onko missään tarkempia tietoja tilan aiemmista omistajista?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135187
Kiusalan yksinäistalo mainitaan myös Mats Eskilssonin tilana 1540.
Oliko tila mahdollisesti isän, äidin vai vaimon perua ei selviä SAY:n perusteella.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135194
Kaimalan yksi tila mainitaan Mats Eskilssonin ja myös Jacob Eskilssonin nimissä 1556.
Toisella tilalla myös Jöns Matsson, lienee Jöns Matsson Juthe.
Agneksen aviomies Jakob Mattsson Juthe omisti veljensä Jöns Mattssonin kanssa Paimion Kaimalan. Jakobin omistamaa tilan osaa hoiti nimismies Matts Eskilsson, kuten hän hoiti myös Starckien omistamaa Paimion Kasvalaa. Agneksen tytär Brita Jakobsdotter mainitaan Kaimalassa 1591, mutta 1600 sama tilan osa siirtyy Matts Eskilssonin tyttärentyttärelle Karin Mårtensdotterille. Toinen osa tilanpuolikkaasta kuului satulamaakari Jöran Mårtensson Breitilälle.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135325
1556 Mats Eskilsson kasvala. Kiinnostavaa, että vuosi on sama kuin Kaimalassa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135277
Kiinnostavaa, että Mats Eskilssonia ei näy Räpälässä, vaikka tila seuraa sukua pitkään jälkeenpäin.
-------------------------------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138598
Storbreitilä nimismies Mats Eskilsson ja Jacob Eskilsson
-kuka oli Henrik Matsson 1579?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138596
Kiusala nimismies Mats Eskilsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138600
Kaimalan toisella tilalla Mats Eskilsson, Henrik Compar? ja Jacob Sigfridsson
Toisella tilalla Jöns Juthe ja muita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138601
Kaimalan 3. tilalla Jacob Eskilsson,
1578 Brita Jacobsdotter ja 1579 Jören Breidh

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138685
Kasvala monia henkilöitä, myös Mats Eskilsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138654
Räpälä Nils Larsson, 1571 Karin vidua, Mårten Jönsson 1572, joka lienee khr Martinus Johannis, Mats Eskilssonin vävy.
Tila ei vaikuttaisi kuuluneen Mats Eskilssonille, eikä tuo Karin leski voi olla Mats Eskilssonin vaimo.
-Mikähän on tuo Räpälä omistuskuvio?
----------------------------------------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142764
Storbreitilä Mats Eskilsson, poika Erik Matsson, pojanpoika Mårten Eriksson
Kuka on Michel Tavasth tai Michel Finne?
Toisella tilalla Jacob Eskilsson ,Henrik Markusson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142762
Kiusala Mats Eskilsson,Mårten Eriksson, Michel Finne ja 1588 eteenpäin Henrik Markusson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142767
Kaimala Jören Mårtensson Breidh tai sadelmakar tai Zaduli
-Kuka on?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142768
Mats Eskilsson. Birita onko khr Martinin leski eli Matsin tytär?
-Ketä ovat Henrik ja Erik Tavast?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142868
Kasvala Mats Eskilsson, monia muita

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142829
Räpälä khr Mårten Jönsson, vaimo Brita, ja poika her Henricus Martini
--------------------------------------------
Tässä alku kooste Mats Eskilson Breidilän ympäriltä.

Viikon kysymys ? onko Jacobus Thomae Florinuksen vaimo Margareta Eriksdotter Breitilän Erik Mårtenssonin tytär?

[Kivipää]

Matts Eskilssonin aikaan Paimion nimismiehenä vuorotteli Kovalan Jöns Marcusson. Hänen vaimonsa näyttää olleen Brita/Birgitta/Biritta. Anrepin mukaan Linnunpään Nils Henrikssonin sisar Brita oli Kovalassa leskenä 1594.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142760 (SAY Paimio Kovala, 1580-99)

[Ippe]

Preitilän sukuun liittyen käsittääkseni kirkkoherra Henricus Martinin tyttärellä Malinilla ja hänen miehellään luutnantti Grels Mårtenssonilla oli kaksi tytärtä, joista toinen tiedetään nimellä, mutta toinen ei. Tämän nimetön tytär on avioitunut Åke Laurénin tekstin mukaan http://www.genealogia.fi/genos-old/18/18_53.htm apulaispappi Philippus Marcin kanssa, joka myöhemmin käräjöi anoppinsa (swärmoder) Malin Henriksdotterin saatavien puolesta.

"Paimion käräjät 14.–15.2.1640 f. 51v (Kyrkioheerdens i Pemar Sochen Wällärde H:r Jacobz Florinj Fulmehtige Her Philippus), Paimion käräjät 31.1.1642 f. 142v (Fram kom för rätta herr Philippus medh hielpare i Pemar S: och ödmiuckeligen Jndraga uthi Protocollet adt hans Swärmoder H:ru Malin Hindrichzdåter i Bredilä".

"Loimaan käräjät 1.–3.3.1642 f. 204v (Kärde her Philippus Marci Coadjutor Pastoris i Pemar Sochn til Matz Metelj i Wesikoskj om een Kista Godz Uthj, som hörde be:te her Philippi Swer Fader Leuthenampten Manhafftigh Grelss Mårtensson till, och Majoren Wälb: Erasmus Hare skall hafue effter be:te Grelss Mårthenssons dödh sendt med be:te Matz ifrå Strålsund til Finland at lefweras be:te Leuthenampts Hustru). Kuka sitten on tämä pappi Philippus? Onko tämä herr Philippus sama kuin myöhemmin Someron kappalaisena ollut Philippus Marci Raumstadius, jonka puolisona mainitaan Margareta (Grelsotterko?). Itse olen näin olettanut!

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7017

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553615

Tässä Margareta Isaksdr miehensä Henrik Henrikssonin kanssa.

Pitää huomata, että Tammelan khr Ericuksen vaimo oli Margaretan täti Brita Henriksdotter.
Kukahan tuo Henrik Henriksson oli, koska oli vain 1/2 mantaalin Mustialan alaisen tilan isäntänä?
Katoavat Norrilta 1644.
-----------------------------------
Laskin noiden Breitilän henkilöiden ikiä.
Khr Henricus Martini oli 1580 kappalainen eli ainakin 25v iältään.
s. 1555 tai aiemmin.
Äitinsä Brita Matsdotter Breitilä s.n. 20v. aiemmin eli 1535.
Mats Eskilsson s. noin 1515 tai aiemmin.

khr Mårten Jönsson mainitaan kappalaisena jo ennen 1567, mutta täytyy olla jo paljon aiemmin, jos oli jo 1555 aviossa Britan kanssa.Aviota tuskin tapahtui ennen pappisvihkimystä.

JOS Mats Eskilsson oli aviossa jo 1535, niin tuntuu, että vaimonsa ei voinut olla Karin Jacbsdotter Finckenberg, sillä olisi syntynyt noin 1510-1520.

Onko tämä Grels Mårtensson Breidh-Zadulin mahdollisesti khr Mårten Jönssonin vanhin poika?
Mainitaan jo 1579 Kaimalassa.
1606 Kaimalan toinen tila kuului Grels Mårtensson Bredhille ja toinen Karin Mårtensdr i Linnunpäälle, olivatko sisaruksia on kiinnostava kysymys.

Kaimalassa oli myös Jacob Eskilsson, joka lienee Mats Eskilsson Breitilän veli.
1579 samalla tilalla on Brita Jacobsdotter, myöhemmin ea eli kysymys onkin, oliko Brita Jacobsdotter Kaimalasta Brita Matsdotter Breitilän serkku, joka antoi tilansa serkkunsa tyttärelle?
Mahtaako näistä tilojen omistaja vaihdoksista olla tietoa tarkemmin?

http://paimionhistoriaa.blogspot.fi/2016/10/paimion-rapalan-omistajia.html
Yllä olevan mukaan Finskenbergit olisivat omistaneet Räpälää jo 1400-luvulla, mutta miten luotettava tuo tieto olikaan?

[A.K.Johansson]

Muistaakseni aiemmin Matts Eskilssonista käydyissä keskusteluissa mainittiin nämä Paimion Kalevan / Keski-Kalevan maiden omistukset ja myös asiakirja, jonka lähdeviite on itseltäni valitettavasti hukassa, mutta kyseessä on täytynyt olla 1600-luvun alun tuomioasiakirja. Tein itselleni aikoinaan asiasta lyhyen muistiinpanon.
Oikeuteen oli tuotu pitkään jatkunut riita oppineen herra Mortenin, Paimion kirkkoherran ja Matts Larsson välillä Paimion Kalevan maista. ”wällärd man her Morten kyrckehärde i Pemar och Mattz Larss. Caleva…” Mikäli ymmärsin, olisi herra Mårtenin hallussa pitänyt olla kaikkiaan 11 tankoa ja 2 kyynärää. Näistä kirkkoherran vaimon oli 3 tankoa ja 2 kyynärää, vaimon veljen lapsille oli kuulunut 5 tankoa, ja vaimon äidin siskonpojalle 2 tankoa. ”der emoot behaffa ford. Mattz 4 stengor…” eli Matts Larssonille olisi kuulunut 4 tankoa ja 4 kyynärää. En saanut selvää, miten maat olivat tulleet kirkkoherran haltuun. Asiakirjassa mainitaan myös ”salige Erich Breides på sine barns” kuin myös ”Matts i Breidilä”.
Tämä riita näkyy myös Suomen asutuksen luettelossa, kun seuraa Paimion Keski-Kalevan / Kalevan kylän tietoja 1580-1600-luvulla. Matts Larssonilla mainitaan välillä 8 tankoa, välillä 16 tankoa – eli ilmeisesti koko kiistanalainen tila. Mutta Birita leski hallitsee kuitenkin noin puolikasta tilaa eli 8 st. Vuonna 1611 tila on Karinilla ja 1622 Michel Nilsson Fogelhuvudilla.
Anu Johansson

[Hannu Virttaalainen]

Muistaakseni aiemmin Matts Eskilssonista käydyissä keskusteluissa mainittiin nämä Paimion Kalevan / Keski-Kalevan maiden omistukset ja myös asiakirja, jonka lähdeviite on itseltäni valitettavasti hukassa, mutta kyseessä on täytynyt olla 1600-luvun alun tuomioasiakirja. Tein itselleni aikoinaan asiasta lyhyen muistiinpanon.
Oikeuteen oli tuotu pitkään jatkunut riita oppineen herra Mortenin, Paimion kirkkoherran ja Matts Larsson välillä Paimion Kalevan maista. ”wällärd man her Morten kyrckehärde i Pemar och Mattz Larss. Caleva…” Mikäli ymmärsin, olisi herra Mårtenin hallussa pitänyt olla kaikkiaan 11 tankoa ja 2 kyynärää. Näistä kirkkoherran vaimon oli 3 tankoa ja 2 kyynärää, vaimon veljen lapsille oli kuulunut 5 tankoa, ja vaimon äidin siskonpojalle 2 tankoa. ”der emoot behaffa ford. Mattz 4 stengor…” eli Matts Larssonille olisi kuulunut 4 tankoa ja 4 kyynärää. En saanut selvää, miten maat olivat tulleet kirkkoherran haltuun. Asiakirjassa mainitaan myös ”salige Erich Breides på sine barns” kuin myös ”Matts i Breidilä”.
Tämä riita näkyy myös Suomen asutuksen luettelossa, kun seuraa Paimion Keski-Kalevan / Kalevan kylän tietoja 1580-1600-luvulla. Matts Larssonilla mainitaan välillä 8 tankoa, välillä 16 tankoa – eli ilmeisesti koko kiistanalainen tila. Mutta Birita leski hallitsee kuitenkin noin puolikasta tilaa eli 8 st. Vuonna 1611 tila on Karinilla ja 1622 Michel Nilsson Fogelhuvudilla.
Anu Johansson
Leski Brita, kirkkoherran vaimo, oli ainakin paimenmuistion mukaan Matts i Breidilän, nimismies Matts Eskilssonin tytär
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588
seuraava kirkkoherra herra Mårtenin ja Britan poika
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982
seuraavana tulee Henrikin tyttären mies,
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=668
jonka jälkeen omissa esipolvissa Paimion kappalainen ja isänsä armovuoden saarnaaja,
Akaan kirkkoherra
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1220
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=658
Katso myös Esko Karisalmen kaavio, jonka mukaan Erich Breides on varmaan Matts Escilssonin poika ja Britan veli, jos vaan nimismiesluettelon ja muiden tietojen mukaan oli jo edesmennyt.
Omat esipolveni on tutkittu paimenmuistion ja ylioppilasmatrikkelin pohjalta, siis niihin luottaen
Edellisen pohjalta vaikuttaa, että Kalevan maissa olisi kysymys Preitilän nimismiessuvun maista
Carin oli herra Mårtenin tytär
Kyselin Karisalmen Eskolta joskus kaaviosta ja hän oli tutkinut käräjäpöytäkirjoista, mutta totesi että kaikkeen ei aika riitä, joten ainakin Eskon mielestä asiaa voisi tutkia lisääkin.

[Mika.S]

Muistaakseni aiemmin Matts Eskilssonista käydyissä keskusteluissa mainittiin nämä Paimion Kalevan / Keski-Kalevan maiden omistukset ja myös asiakirja, jonka lähdeviite on itseltäni valitettavasti hukassa, mutta kyseessä on täytynyt olla 1600-luvun alun tuomioasiakirja. Tein itselleni aikoinaan asiasta lyhyen muistiinpanon.
Oikeuteen oli tuotu pitkään jatkunut riita oppineen herra Mortenin, Paimion kirkkoherran ja Matts Larsson välillä Paimion Kalevan maista. ”wällärd man her Morten kyrckehärde i Pemar och Mattz Larss. Caleva…” Mikäli ymmärsin, olisi herra Mårtenin hallussa pitänyt olla kaikkiaan 11 tankoa ja 2 kyynärää. Näistä kirkkoherran vaimon oli 3 tankoa ja 2 kyynärää, vaimon veljen lapsille oli kuulunut 5 tankoa, ja vaimon äidin siskonpojalle 2 tankoa. ”der emoot behaffa ford. Mattz 4 stengor…” eli Matts Larssonille olisi kuulunut 4 tankoa ja 4 kyynärää. En saanut selvää, miten maat olivat tulleet kirkkoherran haltuun. Asiakirjassa mainitaan myös ”salige Erich Breides på sine barns” kuin myös ”Matts i Breidilä”.
Tämä riita näkyy myös Suomen asutuksen luettelossa, kun seuraa Paimion Keski-Kalevan / Kalevan kylän tietoja 1580-1600-luvulla. Matts Larssonilla mainitaan välillä 8 tankoa, välillä 16 tankoa – eli ilmeisesti koko kiistanalainen tila. Mutta Birita leski hallitsee kuitenkin noin puolikasta tilaa eli 8 st. Vuonna 1611 tila on Karinilla ja 1622 Michel Nilsson Fogelhuvudilla.
Anu Johansson
Tässähän tämä on aika selkeästi sanottu Paimion historiasta. Keski-Kaleva 1 Martti Franssinpojan talossa isännöi Heikki Martinpoika Joroi -1556-1585, Lauri Heikinpoika Joroi 1586-1599. Gertrud Joroi 1600-1604, ja Tuomo Eskonpoika Kippa 1608-1617. Sitten talo jäi autioksi. Vuonna 1639 Paimion kappalainen Mattias Florinus otti viljeltäväkseen koko Keski-Kalevan, jossa hänen appensa, kirkkoherra Henrik Martinpoika oli aikaisemmin asunut. Hän piti sitä pitkään autiona ja vain vuosina 1665-1678 viljelytti maita kahtena lampuotitilana, mutta siten ne jäivät autioiksi ja pysyivät autioina isovihaan asti.

Keski-Kaleva II
Matti Laurinpoika Kurittu isännöi talossaan vuoteen 1595 ja Esko Paavonpoika Kurittu eli Esko Suutari 1596-1603. Sitten talo autioitui ja liitettiin naapureihin. http://paimionhistoriaa.blogspot.fi/2017/01/paimion-talojen-ja-kylien-vaiheita-1540.html

[Benedictus]

Oikeuteen oli tuotu pitkään jatkunut riita oppineen herra Mortenin, Paimion kirkkoherran ja Matts Larsson välillä Paimion Kalevan maista. ”wällärd man her Morten kyrckehärde i Pemar och Mattz Larss. Caleva…” Mikäli ymmärsin, olisi herra Mårtenin hallussa pitänyt olla kaikkiaan 11 tankoa ja 2 kyynärää. Näistä kirkkoherran vaimon oli 3 tankoa ja 2 kyynärää, vaimon veljen lapsille oli kuulunut 5 tankoa, ja vaimon äidin siskonpojalle 2 tankoa. ”der emoot behaffa ford. Mattz 4 stengor…” eli Matts Larssonille olisi kuulunut 4 tankoa ja 4 kyynärää.
Anu Johansson

juttu on todella kiinnostava, kiitos.
Olisi todella hienoa, jos joku löytäisi alkuperäisen käräjäkirjan, jotta voitaisiin tarkistaa, mitä siinä aivan tarkasti on omistuksista.

Vaikuttaiis, että khr Martinsu Johannis on saanut tilat haltuunsa vaimonsa kautta, sisältäen tilat, sekä Brita Matsdotterin, että tämä veljen Erik Matssonin osuudet, jotka ovat tuleet heidän äidiltään nimismies Mats Eskilssonin vaimolta, sekä äidin sisaren osuudesta, tämän pojan osuuden.

Onko käräjöinnin vastapuoli Mats Larsson tämän sisaren toisia jälkeläisiä, ei selviä.
Keskikaleva on siis tuon perusteella Mats Eskilssonin vaimon perintömaita, koska siinä on mukana myös tämän sisar.
Kiinnostava seikka on se, että tila omistaja saattaisi olla Mats Eskilssonin appi, jos katsotaan 1540 alkavia SAY sivuja.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135200
1540 kaleva Mårten Frantsson
myös käräjähenkilö Mats Larsson näkyy.
Kiinnostavaa on, että parisivua eteenpäin Koskiksessa eli yläkalevan yksinäistila näkyy sama Mårten Frantsson 24 tangon tilalla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135203

Kyseessä täytyy olla sama Mårten Frantsson, koska isännimi oli melko harvinainen.
Tämä Mårten Frantsson sopisi hyvinkin Mats Eskilssonin apeksi ajallisesti, koska on elänyt 1500-luvun alkupuolella.
Vaikuttaisi, että keskikaleva on annettu tyttärille ja yläkaleva jäänyt mahdollisesti pojalle, ei selviä SAY:n perusteella.

Kiinnostava kysymys onkin, kuka tuo Mårten Frantsson voisi olla, kun isän nimi on noin harvinainen?
--------------------------------------------------------------
Lisään tähän nimismies Mats Eskilssonin vielä yhden tilan.
Nimittäin Silkkilän, joka oli Mats Eskilssonin vävyn khr Martinus Johanniksen ja tämän jälkeläisten hallussa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135269
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138649
1574 Mats Eskilsson
1579 Mårten Jönsson, joka lienee khr Martinus Johannis
onko toisella tilalla näkyvä Mats Larsson sama kuin keskikalevassa?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142824
khr Mårten Jönsson ja vaimonsa eli leskensä Brita Matsdotter.

Tila ei siis ole Martinus Johanniksen ostama vaan ilmeisesti peritty.
----------------------------------------
Eräs kiinnostava seikka on kysymys, kuka oli Michel Tavast eli Michel Finne, joka näkyy Breitilässä ja Kiusalassa heti Mats Eskilssonin kuoltua 1582?
Voisiko olla tuntematon poika? Liittyy vain näihin varmasti Mats Eskilssonin omiin tiloihin.
------------------------------------------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144028
Miksi Räpälässä mainitaan h. Margeta khr Henricin vaimo 1615 ja khr Henrik viimeksi 1611.
her Henrik mainitaan kuolleeksi 1617.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145485
Tässä onkin kysymys!
Miksi alakulmassa mainitaan kirkkoherran leski Margareta Eriksdotter tuolla isännimellä Erik, kun pappismatrikkeli mainitsee hänet Jacobintyttärenä?

Florinus, Jacobus Thomae (K 1659)

Jakob Tomasson
S oletettavasti Turku. V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson (Thomas Aeschilli) ja N.N. (mainitaan leskenä Liedossa 1635).
Paimion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075) kappalainen mainitaan 1625; Paimion kirkkoherra 1628.
Florinus omisti maatilan Hanhijoen kylässä 1628–1637. Hän otti 1636 autiosta viljelykseen Hahkapyölin kruununtilan ja viljeli sitä vuoteen 1651 asti. Kärsi loppuiällään pahasta näköviasta.
K Paimio tammikuu 1659 (eli vielä 3.1.).
P ainakin jo 1634 Margareta Eriksdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja anoi ylimääräistä armovuotta, mutta Turun tuomiokapituli teki asiassa kielteisen päätöksen 23.1.1660; mainitaan seurakunnan kappalaiseksi nimitetyn Bartholdus Jacobi Florinuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=659) huolenpitoa tarvitsevana ”iäkkäänä äitinä” tuomiokapitulin pöytäkirjassa 29.4.1659.


Jos khr Henricus Martinin vaimo oli Margareta Eriksdotter, eikä Jacobsdotter niin onko mahdollsita, että hän olisi myös sama kuin khr Jacobus Thomae Florimuksen vaimo Margareta Eriksdotter.
Räpälän Margareta katoaa 1633 kirjoista ja Florinuksella mainitaan vaimo jo 1634.

Räpälässä on h ei ea Margareta, eli voisi olla jo aviossa Florinuksen kanssa aiemmin?

[Mika.S]

Tästä Margareta Eriksdotterista eli kirkkoherra Jacob Florinuksen vaimosta on paljon tietoa. Käräjillä käsiteltiin monta kertaa hänen asioitaan. Jakob Florinusta kutsuttiin Paimiossa nimeltä Hepo-Jaakko kun oli myynyt tamman eräänä rukouspäivänä. http://paimionhistoriaa.blogspot.fi/2017/01/paimion-hepo-jaakob.html

[Benedictus]

Oheinen Margareta Eriksdotterin khr Jacobus Florinuksen vaimon uskottomuutta käsittelevä oikeusjuttu on hyvinkin antoisa, se avaa tietoa Breitilä-suvun jäsenistä.

Onko Margareta Eriksdotter khr Henricus Martinin leski, kuten ajallisesti voisi olla mahdollista?

Räpälässä mainitaan khr:n leski Margareta Eriksdotter 1621, myös prest ea.
Tila siirtyy Mathias Erici Florinukselle 1634, joka oli khr Jacobus Florinuksen sisarenpoika.
Tämä viittaa vahvasti siihen, että Margareta omisti tilan ja että se meni 2. puolison sisarenpojalle.
Lainaus:
Kirkkoherrakin kutsuttiin oikeuden eteen, ja häneltä kysyttiin, voiko hän hyvällä omallatunnolla vapauttaa rouvansa näistä syytteistä. Hän sanoi voivansa sen tehdä, sillä hän oli elänyt vaimonsa kanssa 16 vuotta ja kuusi vuotta tämä oli hänen kihlattu morsiammensa, eikä hän ollut koskaan havainnut mitään uskottomuutta.
Yllä olevan mukaan oli siis khr Jacobus Florinus 16 vuotta aiemmin eli 1618 kihlannut Margareta Eriksdotterin ja avioitunut tämän kanssa 1624 paikkeilla.

Koska hra Henricus Martini kuoli 1617, sopii kihlausajankohta täysin kokonaisuuteen.
Vaikuttaisi, että Margareta Eriksdotter ei ole khr Henricin lasten äiti, koska nuo pilkkalaulu henkilöt ovat Breitilän-suvun muita jäseniä, näiden äiti lienee tuo Margareta Jacobsdotter.
HUOMATKAA! tuo yllä on pohdintaa ei todistettua.

Lainaus:
Asianomaisten puhdistauduttua syytöksistä joutuivat runoniekat tuomiolle. Syyskäräjillä 1635 todettiin, että hovioikeus oli tuominnut Kristo Simonpojalle sakkoja ja korvauksia 153 taalaria 11 äyriä sekä Matti ja Heikki Silkille yhteisesti 306 taalaria 22 äyriä. Koko lautakunta määrättiin mittaamaan niitä ulos. Tämä ei ollut helppoa. Heikki Silkki oli karannut Saksaan saatuaan kuolemantuomion huoruudesta, ja hänen talonsa, Munkkila autioitui. Matti Silkin osuus määrättiin vielä v. 1644 mitattavaksi ulos hänen pojaltaan, Silkkilän Heikki Matinpojalta. Kristo Simonpoikakaan ei saanut rahoja kokoon, vaan hän joutui velkavankeuteen Turun linnaan, kunnes muuan kauppias antoi hänelle lainaa ja hän pääsi vapaaksi.

Christer Simonsson oli siis Toickalan isäntänä, kylän kahden tilan Yli ja Alitanon isäntänä, yli 2 manttaalin omistajan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149151
Christer Simonssonin isä oli ilmeisesti Liedon khr Simon Mårtensson, jonka isä oli Paimion khr Martinus Johannis.
Khr ja aiemmin Paimion kappalainen Simon Mårtensson omisti Toikkalan tilan, jolla Christer Simonsson asui.

Simon Martini (mainitaan 1589–1616)

Simon Mårtensson
V Paimion kirkkoherra Martinus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588) ja Riitta Matintytär / Brita Mattsdotter.
Paimion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075) kappalainen kirkkoherraksi siirtyneen veljensä Henricus Martinin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982) jälkeen 1589; Liedon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5052) kirkkoherra, mainitaan 1609–1616.
Allekirjoitti (”Simon Martini sacellanus Pemarensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Cappalaiset. – – Pohjan- ja Etelän-Suomenmasa. – – Simon Martini Paimiosa.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Simon Martini viljeli yhtä Paimion Moision tilaa 1592–1595 ja asui Toikkalan Ylistalon tilalla 1594–1608. Hän menetti karjaruton takia kaiken karjansa 1604, ja hänen (”i Pemar Her Simon Caplan här i Sochnen”) verohelpotuksiaan käsittelevä Turun linnan käskynhaltijan Tönne Jörenssonin kirje on päivätty Paimion nimismiehen talossa 3.4.1605.


Mats Silke oli taasen befallingsman Mats Sigfridsson Silke, jonka äiti oli khr Martinus Johanniksen tytär Brita Mårtensdotter, Liedon khr Simon sisar.
Tämän pojalta corpraali Henrik Matsson Silkeltä vaadittin isänsä velkoja.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149165



Henrik Silke oli taasen Mats Sigfridsson Silken veli munsterskrivare Henrik Sigfridsson Silke, joka asui vaimonsa tilalla Munkkilassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145538

[Hannu Virttaalainen]

Ihan vaan pikaisesti SAY:ta vilkaistua, alkaa ihmetyttää nämä 1640 jossain asuneet.
Paimenmuistio: "P Margareta Jakobsdotter, asui leskenä kirkkoherranpappilassa vielä 1619; hän omisti Räpälässä ratsutilan ja asui leskenä Preitalassa vielä 1640."
SAY:n perusteella 1640 henkikirjoja ei ole ja 1639 Preitilässä on Margareta ea. mutta minusta hän on Margareta Mattsdr, Eric Mårtenssonin leski.
Jossain on ehkä sotkettu Margareta leskiä vähän ...
Myös vuosiluvuissa on ehkä pientä heittoa ...
Mutta missä on sotkettu vaatisi kyllä aika tarkan tutkimisen. Ehkä jollain on siihen joskus aikaa.

[Hannu Virttaalainen]

Olihan Paimiossa kirkkoherrana välillä myös Matthias Sigfridi: http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1689
Hiskin pappisluettelo: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=379&TYPE=HTML&LANG=FI
Paimenmuistion pappisluettelo: http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075

[Benedictus]

Vaikuttaa, että noita Margaretoja on todella sotkettu keskenään.

Räpälän siirtyminen kappalainen Mathias Erici Florinukselle selittyy tietysti sillä, että vaimonsa oli kha Henricus Martinin tytär Elisabeth Henriksdotter.

Se, että oliko Räpälässä mainittu leski Margeta Jacobsdotter vai Eriksdotter pitäisi pystyä nyt todentamaan, sillä se osin vahvistaisi kuka oli Jacobus Florinuksen vaimo Margeta Eriksdotter.

Jacobus Florinuksen vaimo ei voi olla Breitilän Erik Mårtenssonin vaimo.

Ison-Preitilän Erkki Martinpoika tiesi kertoa, että Vähä-Heikoisten Sakarin viettäessä poikansa häitä olivat herra Matias ja Marketta-rouva maanantaipäivänä hävinneet hääväen joukosta ja heitä kysyttäessä Heikki Silkki oli vastannut, että he olivat vähässätuvassa ja avain oli heillä mukanaan sisällä.

Kuten yllä näkyy oli Erik Mårtensson käräjillä antanut tuon lausunnon, mitä isänä ei olisi voinut tehdä.
Erik Mårtensson Breitilä oli siis myös noiden lauluntekijöiden pikkuserkku.
---------------------------------------------------
Erik Mårtensson Breitilän veli Mats Mårtensson Breitilä mainitaan Sauvon Havukallion landbundena.
Kiinnostavaa on, että Havukallio oli Raitniemen alainen ja kumpikin tila kuului Lars Carpelanille, jonka vaimo oli Karin Lax ja sitä ennen vaimon veljelle Mårten Laxille.
Vaikuttaisi kuin kummankin tilan bonde olisi sama Mats Mårtensson?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=906497
Jos tämä Mats Mårtensson on sama niin hänen vaimokseen Raitniemessä mainitaan Brita Simonsdotter, mikä viittaisi Liedon khr Simon Martiniin.

Olisiko mahdollista, että Erik Matsson Breitilän vaimo voisi olla Lax sukuinen?
Koska Erik Matsson Breitilän poika oli Mårten Eriksson, sopisi vaimon isäksi Mårten Hansson Lax, joka oli myös Karin Henriksdotter Laxin isoisä.

[karisalm]

Hei

Sain lopulta aikaiseksi lähdeviitteet Preitilä kaavioon http://karisalmi.fi/Preitila.pdf

Lähteitä täällä http://karisalmi.fi/Preitila.htm

Florinuksesta lisäksi pari linkkiä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785759
hustru Beata Jacobsdotterin sisarpuoli on herra Jacobin vaimo Margareta Ericsdotter. Muina perijöinä mainitaan vällärde man hr Christianus Erici capellan i Kemi.
Margaretan velikö ?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785714

[Timo W]

Brita Eriksdotter Abogia


http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1424

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=87

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2


Ichtydius, Jacobus Matthiae


http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1067


Abogius - Tammelander.

http://www.genealogia.fi/genos-old/18/18_53.htm

[Benedictus]

Florinuksesta lisäksi pari linkkiä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785759
hustru Beata Jacobsdotterin sisarpuoli on herra Jacobin vaimo Margareta Ericsdotter. Muina perijöinä mainitaan vällärde man hr Christianus Erici capellan i Kemi.
Margaretan velikö ?

Kiinnostavaa tietoa Karisalmelta, harmi, että en pysty selvittämään tuota alkuperä tekstiä.

Jos Christianus Erici ja Margareta Eriksdotter olivat sisarukset. olisi saatava selville heidän kotipaikkansa.

Christiernus Erici (1580 – noin 1672)

Christianus Erici, Christer / Krister Eriksson
Kotoisin Varsinais-Suomesta, S ehkä Mynämäki (toisen olettamuksen mukaan Satakunnasta, S Huittinen) 1580. V talollinen Mynämäen (Huittisten?) Härkälässä eli Härkölässä Erkki / Erik N.N. ja N.N.
Kemin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5030) kappalainen 1618, siirtyi Kemin Rovaniemen kappalaiseksi 1644.
K Rovaniemi, Kemi noin 1672.
P N.N.


Tuossa yllä mainitaan että Christianus olisi Huittisten Mommolan Härkälästä.
Huittisten Härkälässä ei ole sopivaa Erikiä, eikä tila ole mitenkään papillinen juuriltaan.
Myös tuossa mainitaan Mynämäki ja Härkälä. Luultavasti tekijä on sotkenut hieman nimiä ja siten saanut Härkälän, vaikka ilmeisesti kyseessä olisi Mynämäen Händilä, joka varmaankin alkuperä tekstissä voi vaikuttaa Härkälältä.
Mynämäen Händilästä löytyykin nimismies Erik Mårtensson, joka ajallisesti hyvinkin sopii Christianus Ericin ja Margareta Eriksdotterin isäksi.
Tila on 1 1/2 mantaalin suurtila eli sopiva Jacobus Florinuksen vaimon kotitilaksi.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728164
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=719330
Erik Mårtensson mainitaan jo 1585 Händilässä.
Ilmeinen isä Mårten Marcusson mainitaan myös nimismiehenä.



Jos Christianus Erici oli Margareta Eriksdotterin sisar ja nimismies Erik Mårtensson heidän isänsä, olisi heidän äidillään ollut aiempi puoliso Jacob.
------------------------------------------


Toinen pohdinta: Breitilässä ja Kiusalassa mainitaan Michel Tavast ja Michel Finne 1584-85, Mats Eskilsson mainitaan kuolleeksi 1582 ja tiloilla Erik Matsson poikansa ja Mårten Eriksson tämän poika.


Olisiko mahdollista, että tässä olisi kyseessä tuntematon poikansa Michel Matsson?


Nimike Tavast viittaa Hämeeseen ja Finne voitaisiin käsittää suomea tarkoittavaksi, mutta tuntuu liian korostavalta.

Eli kyseessä voisi olla sukunimi tai sukua tarkoittava nimike.

[Antti Järvenpää]

Breidilä on kiinnostanut itseänikin Finnojen kautta, mutta nyt tuossa Karisalmen kaaviossa Jacobus Matthia Ichtydius kytkeytyy Breidilään, joka on ainakin itselleni uutta, koska hänen juurensa ovat olleet hyvin epämääräiset.

Tämä Jaakko Ichtydius on esivanhempiäni, ja kiinnostaisikin, osaako joku ohjata minut suoraan oikeaan Eskon viitteeseen, jossa tämä kytkeytyminen Breidilä sukuun käy ilmi.

[Hannu Virttaalainen]

Breidilä on kiinnostanut itseänikin Finnojen kautta, mutta nyt tuossa Karisalmen kaaviossa Jacobus Matthia Ichtydius kytkeytyy Breidilään, joka on ainakin itselleni uutta, koska hänen juurensa ovat olleet hyvin epämääräiset.

Tämä Jaakko Ichtydius on esivanhempiäni, ja kiinnostaisikin, osaako joku ohjata minut suoraan oikeaan Eskon viitteeseen, jossa tämä kytkeytyminen Breidilä sukuun käy ilmi.

Ichtydiuksista ja heidän liittymisistään Breidilään on myös aika pitkä oma ketju http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11440

Miten Sami Lehtosen ja Esko Karisalmen Genos tiedonannon kävi, en tiedä

[Benedictus]

Minä aloitin tämän ketjun, koska havainto Malin Henriksdotterista Johannes Finnoniuksen vaimona kohdisti huomion Breitilään.

Koska usein sisarukset naitettiin saman perheen lapsille, syntyi ajatus, että olisiko Hämeenkyrön khr Henricus Finnon vaimo Valborg Henriksdotter Malin Henriksdotterin sisar.

Ongelma on, että khr Henricus Martinin tytär Valborg mainitaan avioituneen Villiön Thomaksen kanssa.

Koska kuitenkin usein saattoi samassa perheessä olla 2 saman nimistäkin lasta, kuten Huittisten Tackujen Margareta Sigfridsdotterit, ei liene mahdotonta, että olisikin 2 Valborgia.

Erityisesti olen pohtinut, että liittyykö Turun Dirikkalan talo tuohon satulamaakari Grels Mårtenssoniin, joka selvästi kuuluu Breitilän sukuun, mutta miten?
Breitilän suvun ja Dirikkalan yhteydessä on samannimisiä henkilöitä.

Toisaalta 1500-luvun alussa elänyt linnanvouti Didrich Hansson taisi liittyä Finckenbergeihin ja Nokian kartanoon ja Turussa oleen talon kauppaan.
Dirikkala nimi voisi tulla Didrich Hanssonilta.

Breitilän Mats Eskilssonilla on kuten todettua todella suuri maaomaisuus hallussaan, tällaisen miehen vaimo tai vaimot eivät liene olleet tavallisia talonpoikaisnaisia.

Laskin, että Mats Eskilssonilla olisi ollut noin 7 maatilaa hallussaan, joista osa todella isojakin. Tietoja niistä on tuolla ketjun alkupuolella.

[Hannu Virttaalainen]

Toimiva linkki Åke Laurénin vuoden 1947/3 Genos artikkeliin "Kyrkoherdens i Pemar Martinus Johannis' efterkommande.": http://www.genealogia.fi/genos-old/18/18_53.htm

[Mika.S]

Kyllä Mynämäessä on Härkälälä Mustilassa. Öfergård ja jokin toinen ehkä Alastalo muistaakseni.

[Antti Järvenpää]

Minä aloitin tämän ketjun, koska havainto Malin Henriksdotterista Johannes Finnoniuksen vaimona kohdisti huomion Breitilään.

Koska usein sisarukset naitettiin saman perheen lapsille, syntyi ajatus, että olisiko Hämeenkyrön khr Henricus Finnon vaimo Valborg Henriksdotter Malin Henriksdotterin sisar.

Ongelma on, että khr Henricus Martinin tytär Valborg mainitaan avioituneen Villiön Thomaksen kanssa.

.....

Olen kyllä seuraillut näitä sivusilmällä, mutta jotenkin tämä Ichtydius juttu oli mennyt ohi silmien.

Eli jos nyt Ichtydius tulee Breidilästä, niin jälkipolvia katsellen Jacobus Caspari Eichmanin avio Brita Jacobi Ichtydia (omia esivanhempiani) kanssa olisi mahdoton (olisivat tuolloin pikkuserkkuja), jos Henricus Jacobi ja Johannes Jacobi Finnon vaimot olisivat olleet siskoksia.

Joka tapauksessa tuossa aviossa on kaunis kuvio perhepiirissä. Avio ei varmaankaan ole sattuma vaan suvun piirissä sovittu.

Onko muuten se mainittu Genos tiedonanto julkaistu?

[Timo W]

Eichman, Jacobus Caspari

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=503


http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1266

[Benedictus]

Katsoin Mynämäen Härkälää, joka lienee myös Kaivolan sivulla aiemmin, sieltä ei löydy mitään henkilöitä ja nimiä, joita voisi yhdistää Kemin kappalaiseen Christianus Ericiin, joten luulen tuon Händilän olevan sopivin vaihtoehto.
----------------------------------------------------

Pikkuserkku avio ei liene mahdoton tuolloiseenkaan aikaan, koska khr Henrikin tytär Malin Henriksdotter , Johannes Finnoniuksen leski, oli toisessa aviossaan Brteitilän luutnantti Grels Mårtenssonin kanssa, joka oli siis Malinin pikkuserkku, Malinin isän khr Henrikin serkun Mårten Erikssonin poika.

-----------------------------------------------------------

Tässä on uusi pohdittava ajatus.

Tiedetään Turun pormestari Mårten Sigfridssonin myyneen Ruohonpään tilan Tammelan khr Ericus Aboikukselle, joka tila sittemmin siirtyi linnanvouti? Clement Sigfridssonille.

Ruohonpään osti Paimion khr Henrikin tyttären Brita Henriksdotterin 2.puoliso.

Tiedetään, että pormestari Mårten Sigfridssonin 1. vaimo oli N. Simonsdotter, jonka sisar oli Tyrvään kappalaisen Söfring Josephin 1.vaimona Karkun Järvenpään ratsutilalla.
Söfring Josephin 2. vaimo oli Susanna Mårtensdotter. Olisiko mahdollista, että oli Breitilän Mårten Erikssonin tytär, siis 1. vaimon pikkuserkku?

Arvelen, että nämä Simonin tyttäret ovat Liedon khr Simon Martinin tyttäriä ja siis Breitilän sukua, koska isänsä oli Paimoin khr Martinus Johanniksen poika , khr Henricus Martinin veli.

Tämä tarkoittaisi, että Mårten Sigfridsson myi Ruohonpään vaimonsa N.Simonsdotterin serkun, Brita Henriksdotterin miehelle Ericus Mathia Aboikukselle.

Kuka olisi sitten seuraava omistaja Clemet Sigfridsson?

Khr Martinus Johanniksen tytär oli Paimion Silkkilän omistaja ja emäntä, puolisonaan Sigfidus Eriksson.
Heidän poikansa oli befallingsman Mats Sigfridsson Silke,seuraava isäntä.
Veljensä oli munsterskrivare Henrik Sigfridsson Silke, Paimoin Munkkilssa.
3. veli oli Jacob, ei tietoa.

Heitänkin ajatuksen, että linnavouti Clement Sigfridsson olisi myös Silkilän poika ja siten myös pormestari Mårten Sigfridssonin vaimon serkku, joten Ruohonpää siirtyi vain perheen sisällä eri sukuhaaroille.
------------------------------------------------------

Myös eräs toinen Sigfridin poika herättää huomiota, nimittäin lainlukija Anders Sigfridsson, joka oli hoitamassa Piikkiön khr Sigfridus Henrici Taumannuksen kuolinpesän selvitystä, yhdessä vouti Mats Eskilssonin ja Joachim Stutaeuksen kanssa.

Voisiko Anders Sigfridsson olla myös Silkilän poikia, ajallisesti kyllä sopisi.
Jos niin olisi, niin silloin ruvetaan lähenemään ajatusta, että khr Henricus Martinin vaimona mainittu Margareta Jacobsdotter voisi hyvinkin olla Isonkyrön khr Jacobus Geetin tytär.

Itse arvelen, että khr Henricilla on ollut 2. vaimoa 1. Margareta Jacobsdotter, joka on vamona jo 1580-luvulla, sekä Margareta Eriksdotter, vaimona 1600 alkuvuosilta. Tämä Margareta Eriksdotter olisi myös khr Jacobus Florinuksen vaimo Margareta Eriksdotter.
Ei välttämättä pidä paikkaansa, mutta sillä selittäisi, miten suuri pappila siirtyi suvun ulkopuolelle.
Tosin linnakirjuri Thomas Eskilsson Blomin vaimoa ei tunneta, voisi hyvinkin olla Breitilän sukua.
Thomaksen tyttärenpoika Mathias Florinus nai khr Henricin tyttären Elisabetin.

[Benedictus]

Ajatus, että pormestari Mårten Sigfridin 1. vaimo olisi Liedon khr Simon Martinin tytär pohjautuu osin tähän Henrik Impolan antamaan tietoon Mårtenin 1. vaimosta.

2. pson Brita Eriksdotterin syntyperä on tuntematon (Rundt: Genos 1989:65). 1. pso oli N.N. Simonsdotter, Tyrvään kappalaisen Severinus Josephin 1. pson Cecilia Simonsdotterin sisar (Tyrvään käräjät 11-12.7.1659, nn 62:392).

Sisarusten isä Simon on ilmeisesti kuulunut Tyrvään seudun varakkaampiin talollisiin. Heidän äitinsä oli N.N. Larsdotter, Kallialan kylän suurtalollisen Jöns Larsson Käen sisar. Tämä ilmenee Tyrvään käräjillä 4.6.1629 (nn 2: 293), jolloin talollinen Sigfrid Jönsson Käki ja hänen vaimonsa, jotka olivat vanhoja ja "utan barn och blomma", luovuttivat talonsa Sigfridin serkulle (fadersyster dotter) Cecilia (Sitzlla) Simonsdotterlle ja hänen miehelleen Severinus Josephille. Veroluettelot vahvistavat, että näin on tapahtunut.

Mårten Sigfridssonin 1. pso liittyy Järventakaan vain siten että sen omistaja Severinus Josephi oli hänen lankonsa.

H.I.(Henrik Impola)

Ajatukseni mukaan olisi Tyrvään Kallialan Jöns Larsson Käen sisar N.Larsdotter Käki ollut Liedon khr Simon Martinin vaimo.

[Benedictus]

Lainaus:
Korjataanpa vähän: Ericus Matthiae A. oli Jacobus Matthiaen I:n isäpuoli eikä siksi voinut olla tämän veli. Herää kyllä kysymys, onko Luntilassa tavattu Jacobus Matthiae Ericuksen veli ensinkään, vai sittenkin poikapuoli.
__________________
- Sami Lehtonen

Tämä on kiinnostava ajatus, koska silloin se viittaisi, ettei Ericus Abogiuksella ollut ainakaan omaa poikaa.
Kenellehän Lunttila myöhemmin joutui. Ei liene ollut Jacob Matsson Ichtydiuksen hallussa.

Ruohonpääkin taisi mennä muuta tietä eteenpäin, oliko ostaja sukupiiristä ei ole selvää.

kuka oli Turun linnankirjuri Clemeth Sigfridsson. Jäi epäselväksi, omistiko hän ja kamreeri Sigfrid Sigfridsson Maarian Ruohonpään suvun, vai viran välityksellä. Ainakin Clemeth Sigfridsson oli Ruohonpään todellinen omistaja, koska hän sai sen 420 taalerin myyntihinnan vuonna 1641. Clemeth Sigfridssonin poika Mikael Castrenius tuli Turun ja Porin ratsuväkirykmentin rykmentinpastoriksi Arvid Frisiuksen kuoltua noin vuonna 1678.

Clemeth ja Sigfrid Sigfridssonin yhteydeksi on pystytty osoittamaan ainoastaan Ruohonpää, ja on selvää, että Sigfrid oli ainakin sukupolven, tai kaksi, vanhempi. Ei myöskään ole mitään todistetta, että Sigfridillä olisi ollut Clemeth-nimistä poikaa.

Eli Clementh Sigfridsson oli linnakirjuri ja jos oli Silkkilän Sigfridin poika olisi ollut Tammelan khr Ericus Aboikuksen vaimon serkku.

[Benedictus]

Jotta tämä Breitilän suvun kääntely ei tule yksioikoseksi, niin eräs jo aiemmin heittämäni ajatus.

Crister Mattsson Melartopaeus liittyy avion kautta Tammela sakkiin.

Yritimme selvittää hänen taustaansa aikoinaan Astrenius ketjussa huonolla menestyksellä.

kl. 1652 Johan Melartopaeus Johannes Christierni, Austro-Finlandus 859. * noin 1635. Vht: Halikon ja sittemmin Piikkiön kihlakunnan kruununvouti, Uskelan Mäenalan ratsutilan omistaja Krister Mattsson († ~1670) ja Brita Persdotter (jonka veli, eversti Erik Persson, aateloitiin 1650 nimellä Pistolhielm). Ylioppilas Turussa kl. 1652 Melartopæus Joh Xstjerni _ 43. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1651] Johannes Christierni Melartopaeus. Pastor Nöteburghi. Respondentti 3.12.1654, pr. Eskil Petraeus U1. Epäiltynä osallisuudesta yliopp. Karl Portulinuksen kuolemaan 1656, mutta tuomittu vain sakkoihin pahoinpitelystä. Oraatio 22.6.1660. — Kotisaarnaajana enonsa Erik Pistolhielmin perheessä 1659. Pähkinälinnan kirkkoherra 1663, samalla Pähkinälinnan koulun opettaja (preceptor) 1670–72. † Pähkinälinnassa 22.4.1679.

Crister Matsson oli siis Beata Matsdotterin puolison Erik Pistolhjelmin sisaren Britan kanssa naimisissa, koska oli usein tapana, että sisarukset naivat toisensa, näkisin, että erittäin mahdollista olisi Crister Matssonin ja Beata Matsdotterin oleminen sisaruksia eli Paimion khr Mathias Sigfridin lapsia.
Ajallisesti he sopivat erittäin hyvin samaan sisarussarjaan.

Pitää myös huomata, että nimi Christer tulee esille suvussa jo liedon khr Simon Martinuksen pojan kruununvouti Christer Simonssonin yhteydessä.

Tämä omisti Paimion Toikkalan, isänsä jälkeen ja Kajanojan, missä asui.

Kajanoja siirtyi sittemmin Clement Sigfridssonille, oliko linnakirjuri Clement Sigfridsson ei ole varmuutta.

[Benedictus]

3. Brita, gift 1:o m. Sigfrid Eriksson (cc 3, 22. VI. 1635), med vilken hon hade en son Matthias Sigfridi, kyrkoherde i Pemar (cc 1, 1623), 2:o m. Simon Eriksson, häradsfogde i Halikko härad.

Yllä Åke Lauren ilmoittaa Silkkilän emännän Brita Mårtensdotterin toiseksi puolisoksi Halikon kruununvoudin Simon Erikssonin.

Onko Lauren sekoittanut henkilöitä eli onko kyseinen Simon Eriksson Britan serkku Erik Matsson Breitilän poika Simon Eriksson.

Jos niin silloin Simon Eriksson Halikon kihlakunnanvouti, jonka veljeä Karkun nimismiestä Nils Erikssonia, Rainion isäntää, mainitaan perinnönjakokirjassa nimellä Napalainen, Haliko-Paimion Napalan mukaan. olisi myös tuota Napalan sukua.

Onko tässä yksi ja sama Simon Eriksson vai 2 eri Simon Erikssonia?

[karisalm]

Hei

Nils Ericssonin veli Ruuhikosken Simon Ericsson mainitaan henkikirjassa 1634 Ruuhikoskella, saman vuoden henkikirjassa mainitaan Perttalassa Simon Ericsson eli eivät ole sama henkilö, Breidilän Simon Ericsson lienee kolmas Simon Ericsson.

[Benedictus]

Nils Ericssonin veli Ruuhikosken Simon Ericsson mainitaan henkikirjassa 1634 Ruuhikoskella, saman vuoden henkikirjassa mainitaan Perttalassa Simon Ericsson eli eivät ole sama henkilö, Breidilän Simon Ericsson lienee kolmas Simon Ericsson. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki

Mistähän Åke Lauren on löytänyt tiedon, että kruununvouti Simon Eriksson oli Brita Mårtensdotterin 2. puoliso?

Voisikohan Breitalan Simon Eriksson olla myös Berttalan Simon Eriksson?

Mistähän lähteistä löytyy khr Henricus Martinin vaimolle isännimi Jacobsdotter ?
Entäpä tuo SAY:n maininta vanhan khr leskestä Margareta Eriksdotterista?

Onko vain nimi sekaannus vai oliko vaimoja kaksi?

[karisalm]

Hei

Mistähän lähteistä löytyy khr Henricus Martinin vaimolle isännimi Jacobsdotter ?
Allekirjoittaneen Preitilä viitteissä on seuraava Paimion käräjäjuttu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786274 jossa Henricus Maritinin lasten äitinä mainitaan "theras salig moder hru Margareta Jacobsdotter"

Entäpä tuo SAY:n maininta vanhan khr leskestä Margareta EriksdotteristaPaimion käräjillä 1634 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785714 mainitaan "Kyrkoherde hr Jacob Florinus hustru Margareta Ericsdotter"

Breidilän Simon Ericssonin on muutama käräjäjuttu 1620-luvulta. 1623 käräjillä mainitaan että Simon Ericsson i Breidillä ottaa viljelyyn autiotilan Lill-Breidilästä. 1624 käräjille selviää että Simon Ericssonilla on poikapuolia, nimiä ei kuitenkaan mainita. Sekä 1624 että 1626 käräjille Simonin asuinpaikka on i Lill Breidilä ja viimeksi mainittuna vuonna hänen tittelinsä on ödesfogde.

[karisalm]

Hei

Lainaa De la Gardiet ja Tavastit ketjusta jossa myös vastaus Antille Jacobus Ichtydiuksen Breidilä kytköksestä.

Mahtaisiko olla kyseessä Tammelan kirkkoherra (1624 -1638) Ericus Matthiae Abogius . Hän omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan kanssa tilan Tammelan Lunttilassa kertoo paimenmuisto Tammelan kirkonarkistosta löytyy useita Pappilan maita koskevia käräjäpöytäkirjoja.

Tuomiokirjapoiminta Tammelan käräjät 7.-8.2.1665: Lundila hemman under Prästebohl har kommit..Frågades Anders Persson (Pinni)...då framlade han först Per Erlandssons och Christoffer Perssons ödesbewis på samma Lundila hemman on 1 1/2 skatt. daterat Pårtas den 5. Januari 1620 derutfinnas Per Ericsson (Pinni) som hemmannet då uptog gifwes march til Lifland att igen taga alla the ägor som där under af ålder tillydt och lagat hafwa. Där borde wid prasenterad hr kyrkoherdens i Ackas socken her Jacobi Ichtydii attest daterat dem 3. Ferbruari 1665. Derfinnen af hans sahl. stiuffaders her Erics i Tammela åhr 1627 och 1628 några engar sig tilhandlat hafwa...Kyrkoherden hr Laurentius Petri...lagläsarens Eric Jöranssons synebref daterat 1628 den 27. Septemb....synebref af lagläsaren Per Thomasson uthi cronans befallningsman Michel Eskilsson närvaro den 26. och 27. Augusti 1652...stadfast....

Paimenmuistossa on sekoitettu useita asioita Per Ericsson (Kaukjärven Pinnin isäntä) joutuu sotaan Liivinmaalle ja Luntilasta hankkimassa talon (Harvia) omistukset jäävät valvomatta. Sigfrid Harvia Tammelan ylimääräiset käräjät 26.1.1654: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485295 hakee niittyjä takaisin.

Todistajina Per Ericsson Pinnin poika, Jokioisten kartanonvouti Anders Persson ja Ericus Matthian poikapuoli Jacobi (Matthia) Ichtydii jonka mukaan Luntilasta on hankittu muutamia niittyjä.

Harvian isäntänä maakirjassa ei mainita Ericus Matthiaa joten poikapuolensa Jacobus Matthian lausunto lienee totuudenmukainen.

Laitan tähän vielä arvioni em henkiläiden sukulaisuussuhteista vaikka ei tähän ketjuun kuulukaan.
Per Ericsson Pinnillä oli pojat Eric Persson mainitaan 1630 är på togh, Jesper Persson Pinnin isäntä 1644-1646, vuonna 1648 tiensten i Kisko socken sekä Anders Persson Pinnin isäntä ja kartanonvouti.

Eric Persson lienee myöhempi Pistolhielm jonka puoliso Beata Mattsdotter oli Eric Matthia Abogiuksen tytärpuoli ja Jacobus Matthian sisar.
Jesper Persson lienee saanut etunimensä Jokioisten kartanon isännän Jesper Mattsson Krusin mukaan ja mainitaan Ericin veljenä ainakin tässä. Lempäälän syyskäräjät 16-19.10.1667: välb. Eric Persson Pistolhielm å sin broder Jesper Perssons vägnar.
Anders Persson jatkaa isänsä jälkiä kartanonvoutina.

Päätelmäni onkin että Eric Persson Pistolhielmin isänä mainittu Jokioisten kartanonvouti Per on siis sama kuin Kaukjärven Pinnin isäntä Per Ericsson.

[Benedictus]

Vaikuttaisi hyvin varmalta, että Esk Karisalmi on ratkaissut Pistolhjelm suvun kantaisän nimen, aseman ja olemassaolon Tammelassa.

Laitan tähän omat huomioni Pinnin tilasta ja arvelemastani äidistä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=549916

1603 Pinnin isäntänä mainitaan Her Jören, joka on sama kuin Tammelan kirkkoherra Georgius Martini Lepus.Mainitaan kuoleen 1615.
Tätä seuraa Per Eriksson jo 1604.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=548661
Per Eriksson ja hustru Valborg enkia
1635 mainitaan Erik Persson eli lienee Erik Pistolhjelm

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553615
1636-37 Valborg Jöransdr ja hustru Valborg Enk.

Voidaan todeta, että ilmeisesti oli vouti Per Erikssonin vaimo khr Jöran Lepuksen tytär Valborg Jöransdotter.

Kiinnostavaa on, että samalla sivulla näkyvän Norrin tilalla mainitaan Henrik Henriksson ja vaimo Margareta Isaksdotter.
Margareta Isaksdotter oli taas khr Erikus Mathiae Abogiuksen vaimon Brita Henriksdotterin veljen Isak Henrikssonin tytär.

Ohessa Esko Karisalmen Breitilä suku kaavio.
http://karisalmi.fi/Preitila.pdf

Heitän ajatuksen, että voisiko khr Georgius Martini Lepus olla Paimion khr Martinus Johanniksen poika, jonka veljiä olisivat Paimion khr Henricus Martini ja Liedon khr Simon Martini? Ajallisesti sopisivat kuvioon.

Tämä tarkoittaisi, että Erik Persson Pistolhjelmin äiti Valborg Jöransdotter ja Ericus Aboguksen vaimo Brita Henriksdotter olisivat serkkuja, joten Erik Pistolhjelm ja vaimonsa Beata Matsdotter olivat pikkuserkkuja.
Beatan suvussa oli pikkuserkkuavioita, eli ei olisi este tässäkään tapauksessa.

Mikä on vielä huomattava, on seikka, että Erik Pistolhjelmin sisar nai kruununvouti Christer Matsson Melartopaeuksen.
Vahvasti epäilen, että tämä vouti olisi Erik Pistolhjelmin vaimon veli, siis Breitilän sukua.

[Antti Järvenpää]

Hei

Lainaa De la Gardiet ja Tavastit ketjusta jossa myös vastaus Antille Jacobus Ichtydiuksen Breidilä kytköksestä.



Kysyisin vielä onko Genoksen tiedonanto, johon viestissä
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=260053&postcount=28 viitataan ilmestynyt, ja jos on niin missä numerossa?

[karisalm]

Hei

Artikkeli Jacobus Matthiae Ichtydiuksen syntyperä löytyy Genoksesta 4/2013

[mwa]

Ketjussa edelleen nähtävästi Ramsayn teokseen perustuen esitetään, että kruununvouti Christer Mattsinpojan puoliso olisi ollut Pistolhjelm-sukua. Todellisuudessa puolison, Brita Perintyttären isä oli Toijan ratsutilallinen Per Jöraninpoika. Tila päätyi Christerille vaimon kautta Perin lesken ja ilmeisesti suhteellisen nuorena kuolleen pojan jälkeen.

Matti Walta

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=940371
Tuossa Crister Matsson näkyykin 1646 Toijan Mommolassa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944480
Tässä Crister Matsson Uskelan Mäenalassa

Kiinostavaa, että 1635 tila 1 manttaali ja vuonan 1636 tila 2 manttaalia ja öyrit 2 kertaiset myös.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947208
1654 lukee 2 mantaalia ja 3 h.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944842

Melartopaeus, Gabriel Christierni (K 1708)

Gabriel Kristersson

S kenties Halikko 1640-luvun loppupuolella.

Ainakin 1646 alkaen lienee Crister Matssonin vaimo ollut Brita Jöransdotter Toijasta.
Onko tuosta vaimosta tarkempia tietoja?

[Benedictus]

Helsing, Sigfridus Jacobi (K 1660)

Sigfredh / Sigfrid Jakobsson

Kotoisin (Nylandus) Uudeltamaalta. HUOM! löytyykö varma lähde asiasta?

Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5107) tuomiokirkon taloudenhoitaja 1618; Kemiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5031) kirkkoherra 1623, mainitaan virassa 12.12.1623. Maaherra Nils Bielken kirjeessä käsiteltiin 11.10.1625 kirkkoherra Sigfridus Helsinginille (”Kijrckeherden vthj Kimitto Sochen Hederlige wällärde Man här Sigfredh”) kuuluvien palkkasaatavien toimittamista.
Helsing mainitaan käräjäpöytäkirjassa Halikon rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/6122) rovastina jo 1640, mutta hänelle osoitetuissa väitöskirjojen dedikaatioissa vuosilta 1645–1652 häntä kutsutaan kirkkoherraksi (pastor i Kimitho) ja rovastiksi (praepositus in Kimito, praepositus Kimitoensis) vasta 1653 ja 1655. Lempiäisen (1967) arvelun mukaan Helsing oli Halikon seurakunnassa 11.4.1652 suoritetun rovastintarkastuksen pitäjä (lääninrovasti?).
Helsingin teki 1649 aloitteen pedagogion perustamisesta Kemiön pitäjään, ja hänellä näyttää olleen keskeinen asema hankkeen toteuttamisessa 1650-luvulla.
Pappissäädyn valtiopäivämiehenä (Sigfridus Kimitoensis) allekirjoitti valtiopäiväpäätöksen Tukholmassa 29.6.1634; osallistui toimitsijana Turun akatemian vihkiäisjuhlaan 15.7.1640.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 22.4.1643, 17.5.1645, 22.6.1648, 13.6.1649, 17.1.1652, maaliskuu (2.4.)1653 ja 18.11.1655.
Helsing otti edeltäjänsä tavoin autiotiloja viljeltäväkseen. Hän aloitti erään tilan ränsistyneiden rakennusten korjaamisen ja peltojen kuntoonpanemisen Tavastronassa 1626, osti maatilan Gundbystä 1632 ja sen lisäksi alkoi viljellä muuatta Mattkärrin tilaa 1644.
K Kemiö (haudattiin 14.3.) 1660.
P1 N.N.; P2 N.N. Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, eli leskenä toisen miehensä jälkeen, P2 V Paimion kirkkoherra Henricus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) ja Margareta Jakobsdotter.
N.N. Henriksdotterin P1 Ericus N.N.


Onko Tätä asiaa huomioitu aiemmin?


Yllä oleva 2. vaimo ei voi olla kuin Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius, koska kukaan muu her Henricin tyttäristä ei ollut Erik-nimisen kanssa aviossa. Ajallisesti kyllä sopii kuvioon.


Ericus Matthiae Abogius (K 1638)

Ericus Matthaei, Erik Mattsson

Mahdollisesti kotoisin Turun seudulta.
Vihittiin papiksi kaiketi Turussa noin 1623.Tammelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5104) kirkkoherra 1624.
Omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan (Jakob Mattsson) kanssa maatilan Tammelan Lunttilassa.
K Tammela 1638.
P Brita Henriksdotter / Hendersdotter eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1640-luvun lopulla ja käräjöi elatuksekseen saamistaan pappilan pelloista ja niityistä Laurentius Petri Aboicuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2) tultua kirkkoherraksi 1648. PV Paimion kirkkoherra Henricus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) ja Margareta Jakobsdotter.


---------------------------
Olisiko mahdollista, että tässä olisi Jacobus Petri Finnon poika?

Jacobuksen poika Johannes Finnonius nai Paimion khr Henricin toisen tyttären Margaretan.

[Benedictus]

Lapsus.

Siis.
Yllä oleva 2. vaimo ei voi olla kuin Tammelan khr Ericus Mathiae Abogiuksen leski Brita Henriksdotter, koska kukaan muu her Henricin tyttäristä ei ollut Erik-nimisen kanssa aviossa. Ajallisesti kyllä sopii kuvioon.

[Benedictus]

Christer Simonsson oli siis Toickalan isäntänä, kylän kahden tilan Yli ja Alitanon isäntänä, yli 2 manttaalin omistajan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149151
Christer Simonssonin isä oli ilmeisesti Liedon khr Simon Mårtensson, jonka isä oli Paimion khr Martinus Johannis.
Khr ja aiemmin Paimion kappalainen Simon Mårtensson omisti Toikkalan tilan, jolla Christer Simonsson asui.

Simon Martini (mainitaan 1589–1616)

Simon Mårtensson
V Paimion kirkkoherra Martinus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588) ja Riitta Matintytär / Brita Mattsdotter.
Paimion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075) kappalainen kirkkoherraksi siirtyneen veljensä Henricus Martinin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982) jälkeen 1589; Liedon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5052) kirkkoherra, mainitaan 1609–1616.
Allekirjoitti (”Simon Martini sacellanus Pemarensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Cappalaiset. – – Pohjan- ja Etelän-Suomenmasa. – – Simon Martini Paimiosa.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Simon Martini viljeli yhtä Paimion Moision tilaa 1592–1595 ja asui Toikkalan Ylistalon tilalla 1594–1608. Hän menetti karjaruton takia kaiken karjansa 1604, ja hänen (”i Pemar Her Simon Caplan här i Sochnen”) verohelpotuksiaan käsittelevä Turun linnan käskynhaltijan Tönne Jörenssonin kirje on päivätty Paimion nimismiehen talossa 3.4.1605.

Genos 2/2016 sivulla 125 on Toropaisen sukulaisuus suhteita käsittävä viite:
1267.TRO 9.3.1650
Didrich ja Kristoffer Schluter haastoivat oikeuteen lankonsa Mårten Lambertssonin ja Crister Simonssonin.
Vaativat perintöä isänsä Gottschalk Sluterin myymästä talosta.
Lambertsson kertoo, että summa on määrätty veljesten edesmenneen äitipuolen Margareta Michelsdotterin huomenlahjaksi.

Äitipuoli oli vetäytynyt maalla Crister Simonssonin ja vaimonsa Karin Persdotterin luokse.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149151

Miten tuo pitää tulkita?
Margareta Michelsdotter oli siis Schlyterien äitipuoli, koska Crister Simonsson oli lanko, olisi vaimonsa siis Schlyterien sisar tai sisarpuoli.
Tai olisiko Margareta Michelsdotter Crister Simonssonin äiti?
Lanko määritelmä on hankala.

Löytyykö noista henkilöistä enempää tietoa?

[Benedictus]

http://www.academia.edu/11862834/Skottirotta_ja_Ruotsin_koira_-_Turun_ulkomaalainen_porvaristo_1600-luvulla
Schlüter, Gottskalk
, saksalainen. Kauppias jakestikievari 1609, valtaporvari. Oli kuollut18.9.1640. Puoliso 1) N. N. oli kuollut 17.2.1617. Puoliso 2) N. N. eli 8.7.1644.
142
---------------
Lambert, Mårten
, suutarimestari 1624. Sak-salaisten suutarien oltermanni 1636–1638.Toimi oltermanninayleiskillassa 1644.Luopuitehtävästä 12.12.1651. Puoliso N. N. Got-skalkintytär Schlüter, saksalainen.
11

[Benedictus]

Edellisen viestin Toropaisen tiedosita selviää, että Gottschalk Schlyter oli valtaporvari ja kestikievarin pitäjä.
2. vaimonsa oli siis Margareta Michelsdotter, joka asui leskenä Paimion Toijalassa vouti Crister Simonssonin ja vaimonsa Karin Persdotterin luona.

Toinenkäräjille haastettu lanko oli Mårten Lampert, jonka vaimo oli Gotschalkin tytär.

Oliko Karin Persdotter Margareta Michelsdotterin tytär 1. aviosta vai oliko Crister Simonsson Margaretan poika. Toisaalta Crister Simonssonin sisar voisi olla Schlyterin veljesten vaimo.

Simon Martini (mainitaan 1589–1616)

Simon Mårtensson

V Paimion kirkkoherra Martinus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1588) ja Riitta Matintytär / Brita Mattsdotter.
Paimion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5075) kappalainen kirkkoherraksi siirtyneen veljensä Henricus Martinin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) jälkeen 1589; Liedon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5052) kirkkoherra, mainitaan 1609–1616.


Gottschalk Schluterin 2. vaimo oli kuollut 17.2. 1617 eli avioitui varmaankin seuraavana talvena Margareta Michelsdotterin kanssa.


Eli voitaisiin arvella, että Mårten Lambertin vaimo oli Margareta Michelsdotterin tytär eli veljesten velipuoli.


Crister Simonsson sopisi vielä ajallisesti Margaretan pojaksi ja kai? tuolloin häntä voitiin kutsua langoksi, vaikka olisi ollut isän poikapuoli.


Kuka oli Margareta Michelsdotter, joka pystyi naimaan saksankielisen rikkaan valtaporvarin Turun tuolloin hyvin suljetussa ulkomaalaisporvari yhteisössä.
Ohessa Toropaisen erinomainen tutkimus Turun porvariyhteisöstä.


http://www.academia.edu/11862834/Skottirotta_ja_Ruotsin_koira_-_Turun_ulkomaalainen_porvaristo_1600-luvulla

[Benedictus]

1267.TRO 9.3.1650
Didrich ja Kristoffer Schluter haastoivat oikeuteen lankonsa Mårten Lambertssonin ja Crister Simonssonin.
Vaativat perintöä isänsä Gottschalk Sluterin myymästä talosta.
Lambertsson kertoo, että summa on määrätty veljesten edesmenneen äitipuolen Margareta Michelsdotterin huomenlahjaksi.

Äitipuoli oli vetäytynyt maalla Crister Simonssonin ja vaimonsa Karin Persdotterin luokse.
------
Pystyisikö joku etsimään oheisen käräjäotteen ja saamaan sen lukukelpoiseen muotoon, josko siitä näkyisi, miten tuo maalle vetäytyminen on ilmoitettu alkuperäisessä tekstissä.

Toropaisen viitteen mukaan on vain vetäytynyt Crister Simonssonin ja tämän vaimon Krin Persdotterin luokse. Kiinnostaisi miten sanamuoto menee, eli voisiko siitä päätellä kumpi olisi ollut jälkeläinen?

[Antti Järvenpää]

Tuossa näyttäisi olevan ainakin yksi juttu

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479084

[Benedictus]

Kiitos Järvenpäälle, tuo on ehkä se mainittu juttu. Harmi kyllä, nyt pitää kerjätä, jos joku pystyisi kääntämään sen nykykirjoitukseksi.
Tuo on kyllä aika selkeää tekstiä, mutta täysin ylittää meikäläisen tulkinta kyvyn.
Jos on Toropaisen mainitsema juttu, niin on paljon laajempi kuin lyhyt viite antaa ymmärtää.

Mitä ihmettelen, on Paimiolaisten saksa yhteydet.

Paimion khr Jacobus Florinuksen vaimon ja Crister Simonssonin käräjäjutussa kirkkoherraa edusti kultaseppä Hartvik Wölich.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=906242
Miksi Hartvik Wölich edusti kirkkoherraa. Vaimonsa oli Anna Göstafsdotter Blåfield 2.aviossa.

Crister Simonsson myi toisen Toikkalan kylän talonsa asessori Willam Ulrichille.

[Benedictus]

Kajanoja

Oli täyden manttaalin ja 12 tangon yksinäistalo. Kylvö puoli aamia tangolle.
Esko Jussinpoika isännöi talossa -1540-1551 ja Jaakko Eskonpoika 1553-1590. Hän istui säännöllisesti lautamiehenä 1553-1581 ja vuonna 1578 hänet mainittiin kirkonisäntänä. Simo Tuomonpoika isännöi 1591-1595, Walborg Supalt 1596-1597 ja Yrjö Heikinpoika 1598-1605. Talo joutui verohylkynä kruunulle.Pentti Yrjönpoika Frost , entinen Turun linnan profossi, viljeli taloa 1606-1628. Sitten Toikkalan kruununvouti Christer Simonsson osti talon, alkoi suorittaa ratsupalvelua, asui siellä 1635.1637, viljelytti sitä välillä lampuodeilla ja muutti uudelleen asumaan vuonna 1658 ja asui siellä suunnilleen vuoteen 1661.
Keski-Kalevan Agnes Laurintytär käräjöi 1620- ja 1630 luvulla toistamiseen Kajanojasta väittäen olevansa miesvainajansa Heikki Sipinpojan jälkeen talon laillinen perijä. Tämän vanhemmat olivat kuolleet ruttoon v. 1602, eikä silloin vielä alaikäinen Heikki ollut pystynyt pitämään taloa, joka sitten oli joutunut aivan vieraisiin käsiin, Pentti Yrjönpoika Frostille. Oikeus totesi kuitenkin, että koska Heikki Sipinpojat perilliset eivät ajoissa olleet vaatineet taloa itselleen, vaan olivat antaneet Pentti Frostin viljellä sitä, ei asialle näin pitkän ajan kuluttua ollut enää mitään tehtävissä, vaan he olivat menettäneet perintöoikeutensa siihen.
Christer Simonsson möi Kajanojan vuonna 1663 Clement Sigfridinpojalle 120 kuparitaalarista ja jäi itse eläkevaariksi taloon.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1151649

Kruununvouti Crister Simnssonilla oli 3 manttalin talot Paimiossa.

Oliko tuo Kajanojan 1663 ostanut Clement Sigfridsson sama kuin Turun linnakirjuri Clemet Sigfridsson, joka hankki myös Marian Ruohonpään itelleen.

Ruohonpää kuului aiemmin Turun pormestari Mårten Sigfridssonille, joka myi sen Tammelan khr Erici Aboigukselle, ja tämä linnakirjuri Clemet Sigfridssonille.

Pormestarin 1. vaimo oli N. Simonsdotter eli mahdollisesti hän oli Crister Simonssonin sisar. Kirkkoherra Erik taasen oli Crister Simonssonin serkun puoliso.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479084

--------------------------
Mahtaisiko kellään olla energiaa ja taitoa tulkita tuo Järvenpään löytämää käräjäjuttu nykykirjoitukseksi.
Jos siitä selviäisi miksi Schlyterin leski asui Paimion Toikkalassa, voisi sitä kautta avautua uusia ulottuvuuksia koko Breitilän sukuun.

[ritva laiho]

Hei
Noista Gottskalk Schlyterin vaimoista sen verran , että jo leskenä Gottskalk Schlyter oli avioitunut Valpuri Innamaan tyttärenpojan Bertil Thomassonin (kuollut 1610) lesken kanssa. Tämä oli kuollut 1613. Avioliitto ilmenee Pöytyän käräjillä 1624. Viitteet olen listannut joskus Innamaan perilliset ketjuun.
Ritva

[Benedictus]

Toropaisen tutkimuksen mukaan Gotschalk Slyter kuollut 18.9.1640

http://www.academia.edu/11862834/Skottirotta_ja_Ruotsin_koira_-_Turun_ulkomaalainen_porvaristo_1600-luvulla
Schlüter, Gottskalk
, saksalainen. Kauppias jakestikievari 1609, valtaporvari. Oli kuollut18.9.1640. Puoliso 1) N. N. oli kuollut 17.2.1617. Puoliso 2) N. N. eli 8.7.1644.

Vaimonsa 1. kuollut ?, koska leski Gotschalk avioituu 1610 jälkeen.
Lainaus:
Noista Gottskalk Schlyterin vaimoista sen verran , että jo leskenä Gottskalk Schlyter oli avioitunut Valpuri Innamaan tyttärenpojan Bertil Thomassonin (kuollut 1610) lesken kanssa. Tämä oli kuollut 1613. Avioliitto ilmenee Pöytyän käräjillä 1624. Viitteet olen listannut joskus Innamaan perilliset ketjuun.
Ritva
---------------
Yllä olevasta selviää, että Gotschalk Slyter oli aviossa ilmeisesti saksalaisen naisen kanssa, vaimo 1., josta pojat Didrich ja Kristoffer. Missä pojat vaikuttivat ei ole selvillä.
Vaimon 1. kuoltua Gotschalk nai Bertill Thomassonin lesken(Innamaa-suku) 1610-13, vaimo 2. kuolee 1613.

Toropaisen mukaan joku vaimo kuolee 17.2.1617 eli onko vaimo 3. vuosien 1613-17 välillä.

Täten Margareta Michelsdotter olisi siis 4. vaimo.

Vaikuttasi, että Mårten Lambertin vaimo olisi Gotschalkin 2. tai 3. avion lapsi, siis veljesten sisarpuoli. Ilmeisesti Margareta Michelsdotterilla ei ollut yhteistä lasta Gotschalkin kanssa, vaan kyse oli huomenlahjasta, jonka saaja sai antaa kenelle halusi, eikä kuulunut perintöön.

Kiinnostava maininta on Genos 3/2008 sivulla 150 oleva Toropaisen tiedote:
949. TRO 30.4.1645
Maria Wellamsdotter ja Erik Matsonin-äpäräjuttu.
Tutustuneet toukokuussa 1644 valvoessaan Gotschalk Slyterin ruumiin ääressä.
Kyseessä ei siis voi olla Gotschalk Schyter, joka oli kuollut jo 8.9.1640, vaan kyseessä täytyy olla Gotschalkin lesken Margareta Michelsdotterin ruumiinvalvojaiset.
Tosin hänet Toropainen ilmoittaa kuolleeksi 8.7.1644. Olisiko hautaus ollut tuolloin.

Maria Wellamsdotter lienee Wellam Jämsen tytär?. Kuka olisi lapsen isä Erik Matsson?
Tiedetäänkö Jemsellä tämän nimistä tytärtä?

Vaikuttaisi, että Margareta Michelsdotter hyvinkin voisi olla kruununvouti Crister Simonssonin äiti.
Tosin yhtä hyvin Cristerin vaimon Karin Persdotterin äiti, mutta tuntuisi luontevalta, että siitä olisi maininta.

Löytyisikö tuo TRO 30.4.1645 käräjäjuttu, josko siitä selviäisi kenestä oli kyse?

[Benedictus]

Lisää Breitilän Mats Eskilssonista.

Onko alla kyse Breitilän Mats Eskilssonista vai jostain muusta samannimisestä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135256
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138640
Mats Eskilsson, Mats Kruse, Mats Kurki

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142814
Markus Mårtensson Judas ,profossi

-----------
Paimiossa siis:
Grels Mårtensson Breit eli Zaduli.
Markus Mårtensson Judas
Karin Mårtensdotter Linnunpäästä, khr:n tytär

Kaikkia tiloja yhdistää Mats Eskilsson.

Ilmeisesti khr Martinus Johanniksella oli lapsia jo 1550-luvulla eli Mårtenin lapset voivat olla hänen lapsiaan.

[A.K.Johansson]

Oletan, että Markus Mårtensson Juutas ja Erik Mårtensson Juutas ovat olleet Hepojoen Juuttaan tilan Mårten Jönssonin poikia. Mårten Jönsson ja veljensä Peder Jönsson vaihtoivat Erik Flemingin kanssa Kumianbölen eli Juuttaanbölen niittymaita 1537 Hepojoen parin tangon alaan ja rahaan (Erik Flemingin maakirjat, 1964, 90).
AKJ

[Benedictus]

Olisiko ajallisesti ja muuten mahdollista, että Mårten Jönsson Jutas, olisi sama henkilö kuin Paimion kappalainen ja kirkkoherra Martinus Johannis.

Martinus Johannis (K 1588/89)

Morthen / Mårten / Mårthen Johansson

Ehkä kotoisin Paimiosta.


Paimion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5075) kappalainen mahdollisesti ennen 1567 (Åke Laurén 1947); Paimion kirkkoherra 1567.
Martinus Johanniksen poika khr Henricus Martini oli syntynyt ainakin jo 1555 tai aiemmin, koska tuolloin pappisvihityltä vaadittiin 25 vuoden ikä.


Kirkkoherraksi tuskin pääsi heti papiksi vihittyäään eli Martinus Johannis lienee ollut kappalaisena ja muuna pappina jo 1550-luvun alkupuolella.

[Antti Järvenpää]

Helsing, Sigfridus Jacobi (K 1660)

Sigfredh / Sigfrid Jakobsson

Kotoisin (Nylandus) Uudeltamaalta. HUOM! löytyykö varma lähde asiasta?

Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5107) tuomiokirkon taloudenhoitaja 1618; Kemiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5031) kirkkoherra 1623, mainitaan virassa 12.12.1623. Maaherra Nils Bielken kirjeessä käsiteltiin 11.10.1625 kirkkoherra Sigfridus Helsinginille (”Kijrckeherden vthj Kimitto Sochen Hederlige wällärde Man här Sigfredh”) kuuluvien palkkasaatavien toimittamista. Helsing mainitaan käräjäpöytäkirjassa Halikon rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/6122) rovastina jo 1640, mutta hänelle osoitetuissa väitöskirjojen dedikaatioissa vuosilta 1645–1652 häntä kutsutaan kirkkoherraksi (pastor i Kimitho) ja rovastiksi (praepositus in Kimito, praepositus Kimitoensis) vasta 1653 ja 1655. Lempiäisen (1967) arvelun mukaan Helsing oli Halikon seurakunnassa 11.4.1652 suoritetun rovastintarkastuksen pitäjä (lääninrovasti?). Helsingin teki 1649 aloitteen pedagogion perustamisesta Kemiön pitäjään, ja hänellä näyttää olleen keskeinen asema hankkeen toteuttamisessa 1650-luvulla. Pappissäädyn valtiopäivämiehenä (Sigfridus Kimitoensis) allekirjoitti valtiopäiväpäätöksen Tukholmassa 29.6.1634; osallistui toimitsijana Turun akatemian vihkiäisjuhlaan 15.7.1640. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 22.4.1643, 17.5.1645, 22.6.1648, 13.6.1649, 17.1.1652, maaliskuu (2.4.)1653 ja 18.11.1655. Helsing otti edeltäjänsä tavoin autiotiloja viljeltäväkseen. Hän aloitti erään tilan ränsistyneiden rakennusten korjaamisen ja peltojen kuntoonpanemisen Tavastronassa 1626, osti maatilan Gundbystä 1632 ja sen lisäksi alkoi viljellä muuatta Mattkärrin tilaa 1644. K Kemiö (haudattiin 14.3.) 1660.

P1 N.N.; P2 N.N. Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, eli leskenä toisen miehensä jälkeen, P2 V Paimion kirkkoherra Henricus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) ja Margareta Jakobsdotter. N.N. Henriksdotterin P1 Ericus N.N.

Onko Tätä asiaa huomioitu aiemmin?

Yllä oleva 2. vaimo ei voi olla kuin Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius, koska kukaan muu her Henricin tyttäristä ei ollut Erik-nimisen kanssa aviossa. Ajallisesti kyllä sopii kuvioon.

....


Palaisin tähän Benedictuksen aikaisempaan viestiin, joka tuli vastaan toisaalla Kemiön Vretan Anna Torskin jutusssa.

Eli tuo Benedictuksen lainaama on Kyösti Väänäsen Turun hiippakunnan paimenmuistosta 1554–1721 ja huomio kiinnittyy Sigfrid Jacobin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/923) toiseen vaimoon vanhempiin, joiden Väänänen mainitsee olleen Paimion khra Henricus Martini ja Margareta Jakobsdotter.

En ole nähnyt missään Paimion khra Henricus Martini koskevasssa sukutukimuksesssa kuitenkaan tällaista vävyä ja harmittavasti Väänänen ei kerro lähteitä lainkaan paimenmuistossa, joka on netti versio.

Mainittu vaimo ei voi kaiketi olla muu kuin Brita Henriksdotter, koska kenelläkään muulla kirkkoherran tyttärellä ei tunneta Erik nimistä miestä.

Brita Henrikintyttären miehet siis olisivat, mikäli nyt edellä oleva on tulkittu oikein:
- pso I Paimion khra –1622-27 Mathias Sigfridi
- pso II Tammelan khra 1624-1638 Abogius Ericus Matthiae
- pso III Kemiön khra 1623-1660 Sigfrid Jacobi Helsing

Onkohan kenelläkään aavistusta Väänäsen lähteistä?

[Antti Järvenpää]

Paimion khran tyttären Brita Henriksdotter lapsia olisi siis ainakin seuraavat:

Lapsia I aviosta Mathias Sigfridin kanssa:
Ichtydius Jacobus Matthia, Akaan khra, pso I Klöfverblad Elisabet Ottentytär k.20.8.1668 Akaa, pso II Herkepaeus Ingeborg
Beata Mattsdotter, pso Erik Persson, joka aateloitiin 18.7.1650 nimellä Pistolhjelm.
Elisabeth Mattsdotter, pso Michael Caspari Alstadius

Lapsia II aviosta Abogius Ericus Matthiaen kanssa:
Abogia Brita, pso I? seur. Tammelan khra Tammelander Michael Caspari, pso II Tammelan khra Laurentius Petri Aboicus
Abogia Lisbeta, main 1637
Abogia Margareta, main 1637

Lapsia III aviosta Sigfridus Jacobin kanssa:
- onko aavistusta onko lapsia?

[Antti Järvenpää]

Kun seurailee Kemiön Gundby taloja, niin khran maatila Gundbyssä menee Sigfrid Jacobin jälkeen Kemiön kappalaiselle Olaus Simonis Hermolanukselle ja hänen vaimolleen Lisbetille ja talo on 1668 jälkeen leski Lisbetillä.

Väänänen kertoo paimenmuistossa, että:
Hermolanukselle myönnettiin 1652 verovapaus erääseen maatilaan Gundbyssä, ja vaimonsa perintönä hän sai haltuunsa toisenkin tilan samasta kylästä.

P Elisabet Sigfridsdotter, PV Kemiön kirkkoherra Sigfridus Jacobi Helsing ja N.N.

Eli Lisbetha mainitaan tässä Sigfridus Jacobin tyttäreksi ja kappalaisella sanotaan olevan 2 taloa Gundbyssä. Voisi myös ajatella, että Lisbetha voisi olla khran tytärpuoli - ainakin sellainen olisi tarjolla.

1669 ilmestyy Gudbyhyn myös nimismies Jacob Jacobsson ja 1680 luvulla kylän kaikki talot ovat nimismies Jacob Jabssonin hallussa ainakin SAY:n mukaan. Nimismiehen vaimo näyttäisi SAY:n mukaan olevan Maria.

Herää kysymys onko nimismies vain ostanut talot vai onko tässä kyseessä jonkinlainen sukuyhteys

[Benedictus]

Esitin jo aiemmin, että Tammelan khr Ericus Abogiuksen vaimo Brita Henriksdotter Breitilä-sukua ei voi olla Matinlasten äiti, koska ajallisesti olisi mahdotonta, että hänellä olisi 1650 pieniä lapsia.


Olisiko mahdollista, että tuo Aisbölen Olof Persson ratsumies olisi Tammelan vouti Per Erikssonin poika ja siis Erik Pistolhjelmin veli?



Erik Jacobsson, Crister Matsson Melartopaeus ja Mats Eskilsson vaikuttavat olleet aika läheisessä verkostossa keskenään.
1. erik Jacobssonin vaimoja ei tunneta.
2.. V Halikon ja myöhemmin Piikkiön kihlakunnan kruununvouti Krister Mattsson Melartopaeus ja Hattulan kihlakunnan kruununvoudin tytär Brita Persdotter, jonka eno, eversti Erik Persson aateloitiin 1650 nimellä Pistolhjelm.
Yllä oleva ei pitäisi paikkaansa, mutta ei ole selvää oliko vaimoja kaksi.

Crister Matssonin vaimon enoksi mainitaan, että vaimo Brita Persdotter oli Erik Pistolhjelmin sisaren tytär.
Crister Matssonin tiedetyn vaimon koti oli Kiikalan Toijan Mommola. ja isänsä Per Jöransson.
Ilmeisesti äiti on tuo leski Karin, jonk isännimeä ei mainita.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=940371
Asia olisi selvä jos ajattelemme, että lähteet ovat osin oikeassa ja Karin olisi ollut Erik Pistohjelmin sisar ja siis vouti Per Erikssonin tytär Tammelan Kaukjärven Pinnin tilalta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=555794

Kiinnostava seikka on , että Kaukjärven Pinnin tila kuului Clas Cristersson Hornille, joka oli Mauritz Hornin veli.
Eli voidaan päätellä, että Erik Jacobsson ja Per Eriksson varmaankin tunsivat toisensa hyvinkin läheisesti.

Ichtydius -suvun viestiketjussa selvitettiin, että Akaan khr Jacobus Mathiae Ichtydius oli Erik Pistolhjelmin lanko eli tämän vaimo Beata Matsdotter oli Ichtydiuksen sisar ja he olivat Tammelan khr Ericus Mathiaen lapsipuolia eli tämän vaimon 1. aviosta.

Selvitys kuitenkin on väärässä väittäessään äidiksi Brita Henriksdotteria Paimoin khr Henricuksen tytärtä, koska Britalla oli vielä 1650 pieniä lapsia.

Oikea äiti lienee Ericus Mathias Abogiuksen 1. vaimo Lastika, josta ei tiedetä mitään.
Keitä nämä Matsin lapset olisivat olleet? Crister Matsson sopisi yhdeksi, jos ei olisikaan tuon nimismies Mats Matssonin poika vaan veli.
Tällöin Erik Pistolhjelm olisi hänen vaimonsa eno ja sisarensa mies.

Ajallisesti vouti Per Eriksson taas saattaisi olla khr Ericus Abogiuksen poika, aviosta ennen Lastikaa.
Alla oleva Köyliön khr on siis myös Tammelan khr Abogius.
Ericus Matthaei (mainitaan 1618–1624)

Erik Mattsson

Köyliön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5043) kirkkoherra 1618–1624. Osti 1622 Köyliön Kepolasta kaksi maatilaa.
P Lastika N.N.


http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4842&highlight=abogius&page=220


Uudet tiedot:
1. Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius (1624-1638) sama kuin aiempi Köyliön khr Ericus Mathiae (1618-24).
2. Köyliön khr Ericus Mathiaella vaimo Lastika.
3.Tammelan khr Ericus Mathiaella vaimo Brita Henriksdotter, joka Paimion khr Henricus Martinin tytär, äitinsä Margareta Jacobsdotter.
4. Khr Ericus Mathiae Abogiuksen leski pienine lapsineen sai 13.7.1650 tilan haltuunsa Tammelan Häiviästä kuningatar Kristiinalta.
fordom Pastoris uthi Tammela efterlefwerskas hustru Brijta Hendricksdotters vnderdånige ansökiande, i anseende af hennes stoora fattigdoom, och olägenheet, som hon medh een hoop små barn sitter uthi.

Ichtydius-suvun juuret ketjussa on päätelty, että Ericus Abogiuksen lapsipuolet Jacob Matssin Ichtydius, Beata Matsdotter Erik Pistolhjelmin vaimo ja Elisabeth Matsdotter Tammelan khr Michael Aldstadiuksen vaimo olivat Ericus Abogiusken vaimon Brita Henriksdotterin lapsia tämän 1. aviosta Paimion khr Mathias Sigfridin kanssa, joka kuoli 1627.

Tämä tieto ei voi pitää paikkaansa, koska Tammelan khr Ericus Abogius kuolee 1638 ja hänen leskellään Brita Henriksdotterilla on vielä 1650 pieniä lapsia, jotka olivat siis syntyneet 1634 jälkeen ollakseen alle 16 vuotiaita.
Tiedetään, että 1638 Tammelan khr: sijaisena toimi Jacobus Mathiae eli melko varmasti Ericuksen poikapuoli Jacob Matsson Ichtydius.

Tästä voidaan laskea, että Jacobuksen piti olla jo pappi 1638, voidakseen toimia sijaiskirkkoherrana. Eikä edes sijaiseksi kai ihan juuri valmistunutta valittu.
Koska papin piti olla vähintään 25 vuotias, voidaan laskea, että Jacobus Ichtydius oli syntynyt ennen vuotta 1613.

Tästä tietysti seuraa, että hänen äitinsä oli syntynyt viimeistään 1585, vaikka olisi naitu 18 vuotiaana.

1585-1634 tarkoittaisi, että Brita Henriksdotter Jacobus Ichtydiuksen äitinä olisi saanut lapsia vielä yli 50 vuotiaana.

Koska nyt tiedetään, että Ericus Mathiaella Köyliön khr:lla oli vaimo Lastika, voidaan arvella, että nämä Matsin lapset ovatkin Lastikan lapsia, eivät Brita Henriksdotterin.

Myöskään Ericus Mathiae Abogiuksen tytär Brita Eriksdotter Abogius ei ole Britan tytär vaan tämän Lastikan ja Ericuksen yhteinen lapsi.
-----------------
Yllä oleva Ericus Mathiae Abogiuksen perheen selvitys tuo esiin seikan, että Abogiuksella olisi pitänyt olla useampia pieniä lapsia Brita Henriksdotterin kanssa 1650.


fordom Pastoris uthi Tammela efterlefwerskas hustru Brijta Hendricksdotters vnderdånige ansökiande, i anseende af hennes stoora fattigdoom, och olägenheet, som hon medh een hoop små barn sitter uthi.

Kuten yllä näkyy merkinnästä on kyseessä useampi pieni lapsi

[karisalm]

Hei


Tiedetään, että 1638 Tammelan khr: sijaisena toimi Jacobus Mathiae eli melko varmasti Ericuksen poikapuoli Jacob Matsson Ichtydius.

Tammelan käräjillä 1640 saa sakkoja student Jacobus Matthia joten sijaiskirkkoherra ei liene Ichydius vaan jos joku sukulaisuussuhde Ericus Matthiaan on se lienee kuten Turun hiippakunnan paimenmuisto kertoo ilman lähdeviitteitä


Omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan (Jakob Mattsson) kanssa maatilan Tammelan Lunttilassa.

[Benedictus]

Tässä vanhoja viestejä muistin parannukseen.


Lainaa:
Mahtaisiko olla kyseessä Tammelan kirkkoherra (1624 -1638) Ericus Matthiae Abogius . Hän omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan kanssa tilan Tammelan Lunttilassa kertoo paimenmuisto
Tammelan kirkonarkistosta löytyy useita Pappilan maita koskevia käräjäpöytäkirjoja.

Tuomiokirjapoiminta Tammelan käräjät 7.-8.2.1665: Lundila hemman under Prästebohl har kommit..Frågades Anders Persson (Pinni)...då framlade han först Per Erlandssons och Christoffer Perssons ödesbewis på samma Lundila hemman on 1 1/2 skatt. daterat Pårtas den 5. Januari 1620 derutfinnas Per Ericsson (Pinni) som hemmannet då uptog gifwes march til Lifland att igen taga alla the ägor som där under af ålder tillydt och lagat hafwa. Där borde wid prasenterad hr kyrkoherdens i Ackas socken her Jacobi Ichtydii attest daterat dem 3. Ferbruari 1665. Derfinnen af hans sahl. stiuffaders her Erics i Tammela åhr 1627 och 1628 några engar sig tilhandlat hafwa...Kyrkoherden hr Laurentius Petri...lagläsarens Eric Jöranssons synebref daterat 1628 den 27. Septemb....synebref af lagläsaren Per Thomasson uthi cronans befallningsman Michel Eskilsson närvaro den 26. och 27. Augusti 1652...stadfast....

Paimenmuistossa on sekoitettu useita asioita Per Ericsson (Kaukjärven Pinnin isäntä) joutuu sotaan Liivinmaalle ja Luntilasta hankkimassa talon (Harvia) omistukset jäävät valvomatta. Sigfrid Harvia Tammelan ylimääräiset käräjät 26.1.1654: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485295 hakee niittyjä takaisin.

Todistajina Per Ericsson Pinnin poika, Jokioisten kartanonvouti Anders Persson ja Ericus Matthian poikapuoli Jacobi (Matthia) Ichtydii jonka mukaan Luntilasta on hankittu muutamia niittyjä.

Harvian isäntänä maakirjassa ei mainita Ericus Matthiaa joten poikapuolensa Jacobus Matthian lausunto lienee totuudenmukainen.

Laitan tähän vielä arvioni em henkiläiden sukulaisuussuhteista vaikka ei tähän ketjuun kuulukaan.
Per Ericsson Pinnillä oli pojat Eric Persson mainitaan 1630 är på togh, Jesper Persson Pinnin isäntä 1644-1646, vuonna 1648 tiensten i Kisko socken sekä Anders Persson Pinnin isäntä ja kartanonvouti.

Eric Persson lienee myöhempi Pistolhielm jonka puoliso Beata Mattsdotter oli Eric Matthia Abogiuksen tytärpuoli ja Jacobus Matthian sisar.
Jesper Persson lienee saanut etunimensä Jokioisten kartanon isännän Jesper Mattsson Krusin mukaan ja mainitaan Ericin veljenä ainakin tässä. Lempäälän syyskäräjät 16-19.10.1667: välb. Eric Persson Pistolhielm å sin broder Jesper Perssons vägnar.
Anders Persson jatkaa isänsä jälkiä kartanonvoutina.

Päätelmäni onkin että Eric Persson Pistolhielmin isänä mainittu Jokioisten kartanonvouti Per on siis sama kuin Kaukjärven Pinnin isäntä Per Ericsson. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki

[Antti Järvenpää]

Korjailen ja täydennän tätä aikaisempaa laittamaani. Tässä on nyt hiukan vuosilukuja aikajanan arviointia varten ja lähteet mainittuina.

Paimion khran tyttären Brita Henriksdotter lapsia olisi siis ainakin seuraavat:

Lapsia I aviosta Paimion khran Mathias Sigfridin (–1622-27) kanssa:
Ichtydius Jacobus Matthia, apupappina Akaassa –1645, kpln 1645 – 1658, sairaana ja virkavapaalla 1663 –. Akaan Haudanniemen Katajan isäntä 1664-1678, pso I Klöfverblad Elisabet Ottentytär k.20.8.1668 Akaa, pso II Herkepaeus Ingeborg
Beata Mattsdotter, pso Erik Persson, joka aateloitiin 18.7.1650 nimellä Pistolhjelm.

Lähde: Genos 2013/4, Sami Lehtonen, Jacobus Matthiae Ichtydiuksen syntyperä


Lapsia II aviosta Abogius Ericus Matthiaen Tammelan khra (1624-1638) kanssa:
Abogia Brita, pso I? seur. Tammelan khra Tammelander Michael Caspari, tuomikirkon taloudenhoitaja Turussa 19.11.1635, Tammelan khra 1639-1647, pso II Tammelan khra Laurentius Petri Aboicus, Loimaan kpln 1637, Tammelan khra 1648-1671, rovasti
Abogia Lisbeta, main 1637
Abogia Margareta, main 1637

Lähde: Genos 18(1947), s. 53-56 , Kyrkoherdens i Pemar Martinus Johannis efterkommande, Åke Laurén, Huom Larenilla esiintyy varhaisempi aviomies (Matias Laurentii) Abogia Britalle, joka olisi kai ajallisesti mahdoton, jos Abogia Brita olisi Brita Henrkintyttären tytär.

Lapsia III aviosta Sigfridus Jacobin, Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1618; Kemiön kirkkoherra 1623-1660 kanssa:
- Sigfridus Jacobin tytär Lisbeta on aviossa Kemiön kpln Hermolanus, Olaus Simonis 1651-1667 kanssa

Lähde: Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721, Kyösti Väänänen

Sitten Väänäsellä on tuohon Abogia Britan Laurenin mainitsemaan ensimmäiseen aviomieheen mahdollisesti liittyviä kirjauksia, jotka antavat Matias Laurentille aivan toisen vaimon:

Matthias Laurentii (mainitaan 1631–1638 ja ehkä 1675) Matts Larsson

S. ehkä Tammela. Vht: luultavasti Tammelan kpln Laurentius Matthiae ja N.N. (Åke Laurén).

Tammelan Jokioisten kpln 1631–1638. Asui Jokioisten kartanon perustamassa kappalaispappilassa Ojaisten kylässä. Mahdollisesti sama henkilö kuin 1675 mainittu Tammelan entinen kappalainen Matthias Lepus

Pso Lisbetha Jakobsdotter.

Lepus, Matthias (1600-luku) Matthias Henrici, Matts Henriksson?

Main. Tammelan kplsena, mahdollisesti sama henkilö kuin Tammelan Jokioisten kappalaisena 1631–1638 toiminut Matthias Laurentii.

Karjalohjan kesäkäräjillä 30.6.1675 annettiin mainitun pitäjän Lohjantaipaleen kylässä asuneelle vaimolle Anna Mattsdotterille hänen pyytämänsä todistus (sukuselvitys) hänen Tukholmassa ruukuntekijan ammattiin valmistumassa olevaa poikaansa varten ja siinä mm. todistetaan, että Anna Mattsdotter on Tammelan kappalaisen Matthias Lepuksen tytär. Jarl Pousar, joka on löytänyt kyseisen tiedon käräjäpöytäkirjasta, pitää (Genos 2001) mahdollisena, että kyseinen Matthias Lepus, jota ei löydy Yrjö Blomstedtin ja Heikki Soininvaaran Lagus-sukua koskevasta selvityksestä (US II 1949), on Kiskon kirkkoherran Henricus Georgiin poika. Arkistoneuvos, professori Aulis Oja (1955) sen enempää kuin Tammelan seurakunnan historian kirjoittaja, professori Eeva Ojanen (1990) eivät kuitenkaan tunne Tammelasta tämännimistä pappia.

En ole mitenkään tämän joukon tuntija ja omat juureni liittyy tähän Ichtydius Jacobus Matthian kautta. Jotenkin vaan kiinnostaa tämä sukusikermä, joka tuli vähän vahingon kautta eteeni Kemiön kautta.

[Timo W]

Ceni mukaan.


Matts Eskilsson Breidilä is your 12th great grandfather.



https://www.geni.com/people/Matts-Breidil%C3%A4/6000000054565263936?through=6000000011555409279

[Antti Järvenpää]

Ceni mukaan.

Matts Eskilsson Breidilä is your 12th great grandfather.

https://www.geni.com/people/Matts-Breidil%C3%A4/6000000054565263936?through=6000000011555409279

Näin se näyttäisi olevan. Siitähän tämä kiinnostus tulee alueelle, joista minulla ei ole juurikaan sukututkimus kokemusta.

[Ippe]

Onkohan tähän Breitilän-sukujuttuun tullut mitään uutta tietoa tai olettamuksia? Matts Eskilsson Breitilän vaimosta siis on kysymys..

Mats Eskilssonin vaimoa ei tunneta, mutta A.K. Johansson arvelee, että hän olisi ollut Karin Jacobsdotter Finckenberg.
Lainaus:
Agneksen aviomies Jakob Mattsson Juthe omisti veljensä Jöns Mattssonin kanssa Paimion Kaimalan. Jakobin omistamaa tilan osaa hoiti nimismies Matts Eskilsson, kuten hän hoiti myös Starckien omistamaa Paimion Kasvalaa. Agneksen tytär Brita Jakobsdotter mainitaan Kaimalassa 1591, mutta 1600 sama tilan osa siirtyy Matts Eskilssonin tyttärentyttärelle Karin Mårtensdotterille. Toinen osa tilanpuolikkaasta kuului satulamaakari Jöran Mårtensson Breitilälle.
Agnes on jättänyt leskenosansa tyttärelleen, mutta tämän ja tyttärenpojankin Gustaf Hanssonin kuoltua sisarensa lapsille. Mikäli näin tapahtui, Matts Eskilssonin vaimo on ollut Karin Jakobsdotter Finckenberg. Matts kuoli noin 1585. Tätä tukee se, että nimismies Matts Eskilssonista on käytetty sekä nimeä Matts Breith (omisti Breitilää) sekä nimeä Matts Kurki (SAY Paimio, Vehkamäki 1570, Kasvala 1574-75). Jakob Michelsson Finckenbergin vaimo on ollut Kurki-sukuinen. (A.K. Johansson)

Ippe