KariKK
20.01.17, 19:04
Google-haun perusteella näyttäisi Martti Yrjönpoika Zedermanin alkuperä olevan edelleen selvittämättä. Tämä nimi ja alkuperä on askarruttanut pitkään, siitä lähtien, kun on selvinnyt, että olen hänen ja toisen vaimonsa Maria Niilontyttären jälkeläisiä heidän nuorimman tyttärensä Kristiinan, s. 8.4.1745, kautta. Myös Maria Niilontyttären alkuperä on jäänyt epäselväksi.
Martti Zedermania on käsitelty täällä Suku Forumissa 2013 helmikuussa, mutta niitä kommentteja ei ole enää tallella tällä Forumilla, koska osuivat siihen ajanjaksoon, jolta tiedot ovat pyyhkyityneet pois.
Ikaalisten vihittyjen luettelossa on siis merkintä, että 7.5.1711 on vihitty Kristiinasta Martti Zederman ja Marketta Markuntytär Katko.
Ylioppilasmatrikkelista selviää, että Kristiinankaupungissa oli 1700-luvulla
kauppias Carl Zederman. HisKi kertoo, että Kristiinankaupungissa on haudattu 18.5.1760 raatimies Carl Lederman. Kyse on samasta miehestä.
Hiski ei oikein Zedermania tunnista.
Mutta on vaikea nähdä, että Martti Yrjönpoika olisi erityisesti sukua tälle kauppiaalle. Sensijaan voi hyvin olla mahdollista, että Martti oli k.o. suvun palveluksessa. Kristiinankaupungin henkilöluetteloissa mainitaan kyllä Martti Yrjönpoika, ainakin vielä 1711, mutta en ole varma, onko sama Martti kyseessä.
Näyttää enemmän siltä, että kyse ei ole Martin sukunimestä, vaan lisänimestä, joka luultavasti on tarttunut mukaan palveluspaikasta. Ei tunnu oikein mahdolliselta, että kristiinalainen raatimiehen sukulainen noin vain olisi tullut vävyksi Honkajoelle.
Mutta vuosien kuluessa on muodostunut repaleinen kuva sukuverkostosta, johon Martti näyttäisi kuuluvan. Hän lienee henkilö, jonka vanhemmat ovat kuolleet niin aikaisin, että ei ole missään tullut mainituksi vanhempiensa yhteydessä, mutta eräs sukulaisuutta osoittava merkintä löytyy. Tosin se ei ole täysin yksikäsitteinen eli se ei sulje pois muita mahdollisuuksia.
Vaikka pidänkin seuraavassa esittämääni hyvin todennäköisenä, voi ainut mahdollisuus sitovaan todistukseen olla taas kerran Y-DNA-testaus. Tarvittaisiin
vain joku Martin mieslinjainen jälkeläinen, joka tekisi testin. Ja mahdollisesti toinen, jonka polveutuminen samasta suvusta on osoitettavissa perinteisen sukututkimuksen keinoin.
Lähdetään Kauhajoen kastetuissa olevasta merkinnästä: 9.5.1701 syntyi
Kampikosken Yrjö Matinpojan ja Kertun tytär Liisa.
Keitä he olivat? Kauhajoen Nummijärven eli Frantin asukkaina mainitaan SAY:ssa lanko Yrjö ja vaimo v. 1702 ja huomautus, että ovat Hämeessä eli Ikaalisten Honkajoella käytännössä. Tämä vaimo oli Kerttu Niilontytär ja lanko Yrjö oli Matinpoika. Vihkimerkintää ei ole, mutta on pääteltävissä, että Yrjö Matinpoika oli sama, joka oli ollut Yrjänäisen väsy ja isäntä. Yrjänäisen vävy taas oli kotoisin Yrjänäisen naapurista Kosken talosta, Matti Matinpoika Kosken poika.
Yrjö Matinpojan ensimmäinen vaimo Susanna Taavetintytär Yrjänäinen haudattiin 26.5.1697. Ilmajoen kastetuissa on mainittu 1682 syntynyt Yrjö Matinpojan tytär Valpuri, joka lienee Yrjön ja Susanna Taavetintyttären tytär.
Yrjö Matinpoika lienee kuollut Kampikoskessa noin 1702. Kauhajoen haudattujen luettelossa mainitaan 28.8.1726 Juonen asukas Valpuri Yrjöntytär, jonka ikänä 48 vuotta. Kauhajoen vanhimmissa rippikirjojen mukaan Juonessa asuivat
Kerttu Niileksentytär, s. 2.1677 ja hänen tyttärensä Liisa Yrjöntytär.
Liisa oli naimisissa sotilas Jaakko Antinpoika Forsmanin (Koskimies) kanssa .
Ilmajoen ripikirjan 1732-1740 Kauhajoen osuuden mukaan Kerttu kuoli 2.1740 ja Liisa 7.1740. Kun näiden vanhimpien rippikirjojen syntymäajat ja haudattujen luetteloiden iät eivät ole tarkkoja, on selvää, että Kerttu ja Liisa olivat Juonessa siksi, että he olivat Valpuri Yrjöntyttären sukulaisia. Liisa sisarpuoli ja Kerttu äitipuoli, joka oli likimain yhtä vanha kuin tytärpuolensa Valpuri.
SAY Ilmajoki 1695-1714 Koski on täällä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70601 . Vuonna 1710 Koskessa mainitaan fränd Mårten. Olisikohan tämä Martti sama kuin Zederman? Hän on läheistä sukua Kosken väelle, todennäköisesti serkku. Jos tämä Martti oli Yrjönpoika, niin hän oli Kosken isännän Erkki Tuomaanpojan serkku. Ainakaan ei ole tiedossa, että Tuomas Matinpoika Kosken toisella veljellä Mikko Matinpojalla olisi ollut Martti nimistä poikaa. Eikä kaikkia muita mahdollisuuksia voi sukea pois, paitsi Y-DNA-testeillä mahdollisesti. Jos löytyy sopivat henkilöt ja heillä halukkuutta testeihin.
Mitä tulee Maria Niilontyttären alkuperään, niin on myös aika selvää, että hän oli Yrjö Matinpojan toisen vaimon Kerttu Niilontyttären sisar. Kauhajoen kastetuissa on 2.2.1695 Nummijärven Niilo Klemetinpojan tyttären Marian kastemerkintä. Siten Marian syntymäaika on rippikirjoissa hieman liian aikainen.
Siis tämän johdattelun perusteella näyttää siltä, että Martti Yrjönpojan toinen vaimo oli hänen isänsä toisen vaimon ja Martin äitipuolen sisar.
Tämä asia aktivoitui mielessä toisen ketjun eli Karijoen Saranluoman mieslinjan tietojen selvittelyjen yhteydessä. Siinä yhteydessä selvisi, että Honkajoen Pitkäkosken vävyksi 28.12.1710 tullut Matti Mikonpoika oli myös Kauhajoen Kosken isännän Erkki Tuomaanpojan serkku. Ja, että Pitkäkoskessa oli isonvihan jälkeen myös Matti Mikonpojan veljen Jaakko Mikonpojan perhe.
Siis Honkajoki oli hyvin tuttu paikka Kosken miehille.
Tämä ei ollut tieteellinen eikä tyhjentävä selvitys, silti asia vaikuttaa selvältä, vaikka sitova todistelu vaatisi ne DNA-testit. Toivottavasti Martti Yrjönpojan jälkeläisistä löytyy mieslinja ja halua yrittää varmistusta DNA-testeillä
Martti Zedermania on käsitelty täällä Suku Forumissa 2013 helmikuussa, mutta niitä kommentteja ei ole enää tallella tällä Forumilla, koska osuivat siihen ajanjaksoon, jolta tiedot ovat pyyhkyityneet pois.
Ikaalisten vihittyjen luettelossa on siis merkintä, että 7.5.1711 on vihitty Kristiinasta Martti Zederman ja Marketta Markuntytär Katko.
Ylioppilasmatrikkelista selviää, että Kristiinankaupungissa oli 1700-luvulla
kauppias Carl Zederman. HisKi kertoo, että Kristiinankaupungissa on haudattu 18.5.1760 raatimies Carl Lederman. Kyse on samasta miehestä.
Hiski ei oikein Zedermania tunnista.
Mutta on vaikea nähdä, että Martti Yrjönpoika olisi erityisesti sukua tälle kauppiaalle. Sensijaan voi hyvin olla mahdollista, että Martti oli k.o. suvun palveluksessa. Kristiinankaupungin henkilöluetteloissa mainitaan kyllä Martti Yrjönpoika, ainakin vielä 1711, mutta en ole varma, onko sama Martti kyseessä.
Näyttää enemmän siltä, että kyse ei ole Martin sukunimestä, vaan lisänimestä, joka luultavasti on tarttunut mukaan palveluspaikasta. Ei tunnu oikein mahdolliselta, että kristiinalainen raatimiehen sukulainen noin vain olisi tullut vävyksi Honkajoelle.
Mutta vuosien kuluessa on muodostunut repaleinen kuva sukuverkostosta, johon Martti näyttäisi kuuluvan. Hän lienee henkilö, jonka vanhemmat ovat kuolleet niin aikaisin, että ei ole missään tullut mainituksi vanhempiensa yhteydessä, mutta eräs sukulaisuutta osoittava merkintä löytyy. Tosin se ei ole täysin yksikäsitteinen eli se ei sulje pois muita mahdollisuuksia.
Vaikka pidänkin seuraavassa esittämääni hyvin todennäköisenä, voi ainut mahdollisuus sitovaan todistukseen olla taas kerran Y-DNA-testaus. Tarvittaisiin
vain joku Martin mieslinjainen jälkeläinen, joka tekisi testin. Ja mahdollisesti toinen, jonka polveutuminen samasta suvusta on osoitettavissa perinteisen sukututkimuksen keinoin.
Lähdetään Kauhajoen kastetuissa olevasta merkinnästä: 9.5.1701 syntyi
Kampikosken Yrjö Matinpojan ja Kertun tytär Liisa.
Keitä he olivat? Kauhajoen Nummijärven eli Frantin asukkaina mainitaan SAY:ssa lanko Yrjö ja vaimo v. 1702 ja huomautus, että ovat Hämeessä eli Ikaalisten Honkajoella käytännössä. Tämä vaimo oli Kerttu Niilontytär ja lanko Yrjö oli Matinpoika. Vihkimerkintää ei ole, mutta on pääteltävissä, että Yrjö Matinpoika oli sama, joka oli ollut Yrjänäisen väsy ja isäntä. Yrjänäisen vävy taas oli kotoisin Yrjänäisen naapurista Kosken talosta, Matti Matinpoika Kosken poika.
Yrjö Matinpojan ensimmäinen vaimo Susanna Taavetintytär Yrjänäinen haudattiin 26.5.1697. Ilmajoen kastetuissa on mainittu 1682 syntynyt Yrjö Matinpojan tytär Valpuri, joka lienee Yrjön ja Susanna Taavetintyttären tytär.
Yrjö Matinpoika lienee kuollut Kampikoskessa noin 1702. Kauhajoen haudattujen luettelossa mainitaan 28.8.1726 Juonen asukas Valpuri Yrjöntytär, jonka ikänä 48 vuotta. Kauhajoen vanhimmissa rippikirjojen mukaan Juonessa asuivat
Kerttu Niileksentytär, s. 2.1677 ja hänen tyttärensä Liisa Yrjöntytär.
Liisa oli naimisissa sotilas Jaakko Antinpoika Forsmanin (Koskimies) kanssa .
Ilmajoen ripikirjan 1732-1740 Kauhajoen osuuden mukaan Kerttu kuoli 2.1740 ja Liisa 7.1740. Kun näiden vanhimpien rippikirjojen syntymäajat ja haudattujen luetteloiden iät eivät ole tarkkoja, on selvää, että Kerttu ja Liisa olivat Juonessa siksi, että he olivat Valpuri Yrjöntyttären sukulaisia. Liisa sisarpuoli ja Kerttu äitipuoli, joka oli likimain yhtä vanha kuin tytärpuolensa Valpuri.
SAY Ilmajoki 1695-1714 Koski on täällä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70601 . Vuonna 1710 Koskessa mainitaan fränd Mårten. Olisikohan tämä Martti sama kuin Zederman? Hän on läheistä sukua Kosken väelle, todennäköisesti serkku. Jos tämä Martti oli Yrjönpoika, niin hän oli Kosken isännän Erkki Tuomaanpojan serkku. Ainakaan ei ole tiedossa, että Tuomas Matinpoika Kosken toisella veljellä Mikko Matinpojalla olisi ollut Martti nimistä poikaa. Eikä kaikkia muita mahdollisuuksia voi sukea pois, paitsi Y-DNA-testeillä mahdollisesti. Jos löytyy sopivat henkilöt ja heillä halukkuutta testeihin.
Mitä tulee Maria Niilontyttären alkuperään, niin on myös aika selvää, että hän oli Yrjö Matinpojan toisen vaimon Kerttu Niilontyttären sisar. Kauhajoen kastetuissa on 2.2.1695 Nummijärven Niilo Klemetinpojan tyttären Marian kastemerkintä. Siten Marian syntymäaika on rippikirjoissa hieman liian aikainen.
Siis tämän johdattelun perusteella näyttää siltä, että Martti Yrjönpojan toinen vaimo oli hänen isänsä toisen vaimon ja Martin äitipuolen sisar.
Tämä asia aktivoitui mielessä toisen ketjun eli Karijoen Saranluoman mieslinjan tietojen selvittelyjen yhteydessä. Siinä yhteydessä selvisi, että Honkajoen Pitkäkosken vävyksi 28.12.1710 tullut Matti Mikonpoika oli myös Kauhajoen Kosken isännän Erkki Tuomaanpojan serkku. Ja, että Pitkäkoskessa oli isonvihan jälkeen myös Matti Mikonpojan veljen Jaakko Mikonpojan perhe.
Siis Honkajoki oli hyvin tuttu paikka Kosken miehille.
Tämä ei ollut tieteellinen eikä tyhjentävä selvitys, silti asia vaikuttaa selvältä, vaikka sitova todistelu vaatisi ne DNA-testit. Toivottavasti Martti Yrjönpojan jälkeläisistä löytyy mieslinja ja halua yrittää varmistusta DNA-testeillä