Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Info- ja keskustelutilaisuus 2.2.2017
Seuran muidenkin kanavien kautta tulee lähipäivinä tietoa torstaina 2.2 klo 17 alkavasta, Tieteiden talon salissa 309 pidettävästä Suomi-tietokannan tilaisuudesta. Esitellään tutkijoiden aineistojen laatuohjeita, muokkauksen työprosesseja ja -kaluja. Niistä jaetaan tietoa verkonkin kautta lähiviikkoina.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan.
Pekka Valta
Onko tilaisuus avoin muillekin kuin seuran jäsenille?
On avoin siinä mielessä, että jäsenkortteja (onkohan sellaisia?) ei tarkisteta :D:
On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kyseessä on seuran hanke, joka palveluna tulee ilmeisesti ainakin osittain olemaan jäsenetu. Palvelun toteutus ja ylläpito maksaa, joten voit luontevasti tukea sitä seuran jäsenyydellä. Teknisesti suuntautuneille jäsenille on aina tarjolla tehtäviä palvelun kehitystiimissä ja aktiiviset jäsensukututkijat voivat käyttäjätestaajina avustaa palvelun lopullisessa koostamisessa. Yhteydenotot ovat tervetulleita.
pekka.valta*genealogia.fi
Harmittaa kun en 20 vuotta sitten ottanut sitä ainaisjäsenyyttä... :confused:
Harmittaa kun en 20 vuotta sitten ottanut sitä ainaisjäsenyyttä... :mad:
Tarkempaa infoa infotilaisuudesta:
Torstaina helmikuun 2. päivänä klo 17 alkaa Tieteiden talon salissa 309 info- ja keskustelutilaisuus Suomi-tietokannan (Stk) 1. vaiheesta. Vaihe kattaa sukututkijan aineiston valmistelun siihen muotoon, että aineisto on valmis siirrettäväksi 2. vaiheeseen, jossa tunnistetaan ja hoidetaan aineiston päällekkäisyydet Suomi-tietokannassa jo olevien sukupuiden kanssa.
Tilaisuuden pääotsikot ovat:
Työkalut, joilla vakioidaan keskitetysti tutkijan aineistoja. Stk:a valmisteleva Taapeli-projekti on työlistallaan mm. henkilönimien, lähteiden ja paikkojen työkaluja.
Työskentely sovellusympäristössä, jossa tutkija viimeistelee oman aineistonsa. Ympäristöksi on valittu Gramps-sukututkimusohjelma, johon viedään tutkijan gedcom-aineisto ja paikkojen ja lähteiden referenssikannat. Ympäristössä tutkija muokkaa oman aineistonsa projektin laatiman Sukututkijan laatuohjeiston mukaisesti. Gramps ja ohjeen 1. versio esitellään tilaisuudessa.
Torstaina pidetty tilaisuus veti salin täyteen ja keskustelu oli vilkasta oheisen linkin (https://dl.dropboxusercontent.com/u/48614594/Taapeli%202.2.2017%20esittely.pdf) takaa löytyvän esityksen pohjalta. Kiitos osallistujille.
Esityksessä on eräs keskeinen teema Gramps-ohjelma, jota sukututkija käyttää oman aineistonsa viimeistelyyn. Esityksen sivulla 8 on lyhyt ohje Grampsin asentamisesta. Kun sukututkija on saanut Grampsin asennetuksi omalle koneelleen, hän voi perustaa siihen tyhjän sukupuun ja lukea siihen tilaisuudessa esitellyn Sibelius-demokannan oheisen linkin (https://dl.dropboxusercontent.com/u/48614594/Sibelius.gramps) takaa.
Kokeilemisiin.
Kysymykset tällä foorumilla tai pekka.valta*genealogia.fi
Lauri Hirvonen
05.02.17, 00:25
Kiitos, että lähetit tilaisuudessa esitetyt kuvat (kalvot, päivitettynä).
Uskon näistä olevan paljon apua niille, jotka eivät pääseet mukaan itse tilaisuuteen.
Olen nyt asentanut Gramps ohjelman koneelleni ja pitää aloittaa sen kanssa leikkiminen.
Hyvä idea, että tarjoat valmista Sibelius Gramps tietokantaa, jonka avulla pääsee tutustumaan.
T: Lauri
Kiitos minunkin puolestani keskusteluillasta. Sen jälkeen kaverini toi minulle uudemman tietokoneen (sain erittäin halvalla sen). Siirtyminen 2 x 2,0 GHz 3 GB koneesta 4 x 3,10 GHz 8 GB + SDD-levy koneeseen tuo oikeasti esiin huomattavan nopeuseron. On tämä niin mukava nyt. :) Valitettavasti ihminen pikkunäppäryydessään ja kiireessä tekee sitten virheratkaisuja. Tässä on toista päivää mennyt asennellessa erilaisia juttuja koneelle. Pitääpä tässä antaa vinkki ilmaisesta käyttöjärjestelmästäkin KDE Neon (https://neon.kde.org/). Vähän villistä sivun ulkoasusta huolimatta tämä lienee varteenotettavin KDE tällä hetkellä. Kehittäjä on aiemmin ollut mukana Kubuntun kehityksessä.
Taapeli-projektikin (http://taapeli.referata.com/wiki/Taapeli-projekti) sai mielissä konkretiaa illan keskusteluissa. Ajattelen, että GedComissakin (https://en.wikipedia.org/wiki/GEDCOM) olisi kehiteltävää. Siitähän on XML-versio olemassa, johon voi varmastikin lisätä suomalaisittain tänne sopivia tietokenttiä.
Aion kokeilla Grampsia (https://gramps-project.org/) kun perusasiat ovat kunnossa tässä uudessa koneessani.
Sibelius-demokannasta oli jäänyt pois kuvat. Tässä linkki (https://dl.dropboxusercontent.com/u/48614594/SibeliusKuvilla.gpkg) kuvitettuun kantaan.
< Torstaina pidetty tilaisuus veti salin täyteen ja keskustelu oli vilkasta oheisen linkin (https://dl.dropboxusercontent.com/u/48614594/Taapeli%202.2.2017%20esittely.pdf) takaa löytyvän esityksen pohjalta. Kiitos osallistujille.
Esityksessä on eräs keskeinen teema Gramps-ohjelma, jota sukututkija käyttää oman aineistonsa viimeistelyyn. Esityksen sivulla 8 on lyhyt ohje Grampsin asentamisesta. Kun sukututkija on saanut Grampsin asennetuksi omalle koneelleen, hän voi perustaa siihen tyhjän sukupuun ja lukea siihen tilaisuudessa esitellyn Sibelius-demokannan oheisen linkin (https://dl.dropboxusercontent.com/u/48614594/Sibelius.gramps) takaa.
Kysymykset tällä foorumilla tai pekka.valta*genealogia.fi >
Ongelma onkin, että myös oma tietokanta on oltava oikea ja korjattuna, joten takaisin sitä ei voi palauttaa GRAMPSista, kokeiltu on!
Jotain kysymyksiä jäi, mutta täytynee ensin selvittää itselleen, mitä muistiin merkitsin.
Mitkä muuten ovat vähimmäisvaatimukset tiedoille, mitkä pitää toimittaa Suomi-tietokantaan. Ei kaikkia tapahtumia voi lähdeviitteineen toimittaa, vaikka haluaisikin, kun Suomi-tietokanta ei ota niitä vastaan.
Hämäräksi jäi minulle ainakin miten Suomi-tietokanta tulee erottamaan kirkon ja valtion alueet? Syntyneet, vihityt, kuolleet ovat tietenkin seurankuntakohtaisia alueita, mutta henkikirjoissa ja SAY voivat olla aivan muuta aluetta hallinnollisesti esim asuinpaikkakuntina.
Syntymäpäivän lisäksi varmaankin kastepäiväys, jotta vuoden vaihteen virheet voi korjata?
Se lähdeviitteen nimi lienee GEDCOMissa PAG ja tarkoittanee suhteellista sijaintia (positio) alkuperäisessä lähteessä. Syntyneissä-kastetuissa se varmaan voi olla juokseva numero tai sitten sivunumero ja rivinumero, tai kuvannumero, jakson numero tms. Se päiväys muoto on huono, koska se on jo joka tapauksessa oltava sen tiedon mukana, johon viitataan ja on itse asiassa suhteellinen osoite alkuperäisessä lähteessä. Joskus vain <dito> tai tyhjä edellisen jälkeen???
Rippikirjassa tuskin kannattaa pyrkiä sivunumero ja rivinumerotasolle, vaikka kiva olisikin.
Oliko ne paikkakunnat todella muodossa talo, kylä, seurakunta, valtio, Eurooppa vai voidaanko ne kääntää automaattisesti seurakunta, kylä, talo, joka on loogisempi käyttäjälle hierarkkisena ja ylempiä tasoja ei tarvitsisi toistaa.
Ulkomaiden paikkakunnat tullee olemaan ongelma tulevaisuudessa?
Miten tullaan menettelemään selvien virheiden tai järjestelmällisten virheiden löytyessä esim HisKistä, SSHY:stä, SAY:sta, Bibliografiasta tms.
Toivotaan, että ohjeet tarkentuu ajan myötä, mutta tietosisältö ja sen muoto ovat tärkeimät siirrettäessä tietoja.
Tutkistellaan
Lauri Hirvonen
06.02.17, 01:00
SSS:n keskustelufoorumilla kysyttiin, kertokaa, mitä sukututkimusohjelmaa te käytätte? Sinne oli parissa viikossa tullut 665 kannatusta eri sukuohjelmille. Tässä tilastoa:
Tein Excelillä laskelmat. Tänään äsken oli 25 eri sukuohjelmistoa listattu ja niillä yhteensä 665 käyttäjää. 1) Sukujutut 258 käyttäjää 38,8 %, 2) MyHeritage 140, 21,05 % 3) Geni 100, 15,04 %, 4) Gramps 31, 4,66 %. Nämä neljä suurinta edustaa 80 % käyttäjistä.
Hienoa on todeta, että uusi Gramps on jo päässyt sijalle 4. Veikkaan, että sen sijoitus tulee tästä vielä nousemaan Suomi -projektin takia.
Julle, olisi mukava kuulla, mitkä ovat testisi mukaan tärkeimmät menetykset siirrossa Grampsista takaisin. Havaintosi on sikäli yleispätevä, että tietojen siirto sukututkimusohjelmien välillä gedcom-muodossa tuo aina ongelmia. Tästä linkistä (https://gramps-project.org/wiki/index.php?title=Gramps_and_GEDCOM) näet ("Trumpin kielellä") Grampsin rajoitukset, jotka se kohtaa palauttaessaan tietoja gedcomin kautta. Useimmat niistä liittyvät onneksi Grampsin laajennuksiin, joiden vuoksi se sopiikin vaativampaan laatutyöhön.
Torstain tilaisuudessa sivuttiin lyhyesti kysymystä, miten Grampsillä kokonaan jatkava saisi kuitenkin "sukukirjatulosteet" suomalaiseen makuun. Siinä on mukavaa kehitysaskaretta, vapaaehtoiset ilmoittautukaa.
Esittelymateriaalissa mainittiin nimenomaan, että aloitetaan lähdemerkinnöillä, jotka todentavat biologiset sukujohteet. Sukututkija laajentaa oman harkintansa merkintöjen piiriä. Kai voi jo nyt arvioida, että peruselinkaaren tapahtumat (syntymä, avio, kuolema) ovat seuraavina.
Kirkollisten ja "valtion" alueiden käsittelyssä on aika selkeät periaatteet: Paikat ovat nimensä mukaisesti asutuspaikkoja, jotka on ryhmitelty maallisen vallan hierarkian päätöksillä (esim. talo, kylä, pitäjä, valtio). Kirkolliset "alueet" ovat organisaatioyksikköjä, jotka on ryhmitetty kirkkokuntansa hierarkian mukaan. Kirkollisista alueista sukututkimuksen kannalta on keskeisin seurakunta, koska se oli muutaman vuosisadan ajan sukututkimuksen kannalta tärkeässä tehtävässä, väestökirjanpitäjänä. Seurakunnat ovat arkistonmuodostajia, monen keskeisen lähteen kirjoittajia sekä "palvomustapahtumien" toimittajia (kaste, vihki, hautaus). Muut tapahtumat tapahtuvat "maallisilla" paikoilla. Niissä synnytään, kuollaan, asutaan.
Kokonaiskuvaa saattaa hämärtää tietenkin se, että käytännössä vuosien 1700-1864 väliajan seurakuntien ja pitäjien maantieteellinen peitto oli sama.
Viitatun tiedon paikka välitetään gedcomissa PAGE-tagilla, tosin Suomessa yleiset sukututkimusohjelmat eivät sitä taida tuntea. Torstain PDF:n sivulla 29 on pari esimerkkiä, miten merkitään tiedon paikka, kun sivunumero ei ole käytettävissä. Taapeli-projekti julkaisee myöhemmin laajemman ohjeen lähdemerkintöjen tekemisestä, mutta siihen saakka suosittelen Sibelius-demokannan katselua Grampsissa tältäkin osin. Siinä on jo selkeitä esimerkkejä arkistosta, lähteistä ja tiedonpaikkojen (Grampsin termillä Lainausten) merkitsemisestä.
Torstain PDF:n sivulla 6 on kuvattu, mien Taapeli-projekti muokkaa keskitetysti paikkatiedot, oli tutkija kirjannut ne niin tai näin päin, pilkuilla tai ilman. Varmaankin tutkijan täytyy jotakin jälkipaikkailla, mutta suurelta osin kääntöön ei kannata manuaalista työtä hukata.
Taapelin toimeksiantoon ei kuulu HisKin, SSHY:n, SAY:n, Bibliografian tms. korjailut, joten jätän niistä kommentoinnin muille.
Olen infotilaisuuden 2.2.17 jälkeen käynyt Jaakobinpainia sen kysymyksen kanssa, pitäisikö Suomi-tietokantahankkeeseen liittyä vaiko ei. Varmalta näyttää, että oman pienen tietokantani tietojen oikaisemisessa annetun mallin mukaiseksi menee tolkuttomasti aikaa, kuukausia tai vuosia. Kustannus/hyöty-vertailu ei näytä kovin positiivista tulosta sikäli, että olen tehnyt tutkimusta vain omaksi ilokseni. Tiedän itse, mistä tiedot ovat tulleet; miksi haluaisin editoida lähdetietoja standardiin?
Toisaalta; ajatus yhtenäisen kansallisen rekisterin, sukupuun luomisesta edes kaukaisessa tulevaisuudessa on houkutteleva. Ainakin, jos tietokanta tuottaa jatkossa herätteitä uusien tietojen tallettamisen myötä verkostossa ennestään kiinni oleville tutkijoille joillakin parametreillä. Onko tällaista luvassa? -ilmeisesti ei vielä olla tilanteessa, jossa voitaisiin luvata aktiivista palvelua. Samanlaista kuin esim. Ancestry.comista tulevat vihjeet 'hints' uusista tiedoista koskien sukupuuhun tallennettuja henkilöitä. Ilman vähän selkeämpää palvelulupausta seuran taholta tai vähintäänkin selkeämpää Suomi-tietokannan lopullisen tavoitteen kuvausta, johon omaa osallisuutta voisi peilata, onko todennäköistä, että hankkeen taakse saadaan riittävä 'kriittinen massa'?
Sinänsä jo tutustuminen Gramps-ohjelmistoon on omalta osaltani ollut positiivinen kokemus. Ehkä käyttöliittymän suomentaminen ja ohjelmiston levittäminen voidaan laskea Suomi-tietokannan tiimin voittoihin jo nyt?
Infotilaisuuden alustus keskittyi kuvaamaan laatuprosessia työkaluineen, jolla sukututkijalle tehdään mahdollisimman vähätöiseksi muokata itse tutkimansa sukupuu vietäväksi aikanaan jatkoon, jossa hoidetaan Suomi-tietokannan ja hänen oman aineistonsa päällekkäisyydet ja yhdistely. Prosessi ja työkalut kehittyvät sitä nopeammin ja paremmiksi, mitä useampi tutkija antaa panoksensa niiden testaamiseen ja kehittämiseen. Ja aina voi lähteä raveista pois, jos panos-tuotos suhde tyhjensi lompsan.
Yksityisen ja yleisen edun rajaviiva on joillekin ja saa ollakin minun puolestani hyvin jyrkkä. Itse suhtaudun Suomi-tietokantaan samalla asenteella kuin kuvittelen Kansanrunousarkistoon upeita aarteita keränneillä kansanihmisillä ja opiskelijoilla olleen. Välitän tuleville sukupolville niin laadukasta kulttuuritietoa kuin osaan. Satunnainen bongailuni ja kopiointi netissä ei sitä tuota.
Suomi-tietokannan palvelulupauksesta on tällä hetkellä vain sumuisia ajatuksia ja etenkin jäseneduista. Pienestä aloitetaan, mutta "It will be great, very great" , erästä rapakontakaista suurmiestä lainatakseni.
On aika varma, että mukaan tuleva sukututkija saa nopeimman voiton totoluukulta Grampsissa olevasta sukupuustaan, koska sitä parannetetaan keskitetysti ja tutkijan itsensä toimesta Grampsin tarjoamin ominaisuuksin ja referenssihakemistoin. On vielä todentamatta, millaisia tieto- ja laatuvahinkoja seuraisi, jos tietoja palautettaisiin gedcom-muodossa takaisin johonkin muuhun sukututkimusohjelmaan. Kai niitäkin kehitetään, jos maksajat vaativat?
Rohkaisen "tippaamaan" ja valitsemaan 1000-2000 hengen sukupuun, jolla lähtee kisaan mukaan. Ei tartte vanhana katua, että jätti pyytämättä saatille...
Yritin katsoa helmikuun esityksen kalvoja, mutta "file not found" Ajattelin katsoa mainittua Grams-ohjelmaa ja sen ohjeita...
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.