Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Suomen aateli 1581?
Genoksessa 2/2005 oli Tapio Vähäkankaan kirjoitus Suomen aateli 1581. Siinä luki (s.80): Pojo sochn Jören Boije till Gennäs, Lasse Hannsson till Seluich, Jören Greelsson till Bonnäs, Mattz Jacobsson till Säluich...
Onko kenelläkään tietoa, mikä paikka olisi ollut Seluich? Tai missä? Ja keitä olisivat kyseiset henkilöt olla?
:confused:Eija Liitiäinen
Taisi taas lipsahtaa kirjoitusvirhe tuohon eli siis: Keitä olisivat kyseiset henkilöt olleet?
Eija
Ingeborg Palmén
25.07.08, 14:33
Oletan että kyseessä on Pohjan kunnan Sällvik (Seliavik). Ainakin sellainen tila esiintyy Eric Anthonin "Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel" nimisessä teoksessa.
Kiitos vastauksesta. Niinpä tietenkin, sehän se on varmastikin. Jos nimen olisi nähnyt esim. mikrofilmiltä, niin sen olisi tajunnut, mutta olin saanut tämän artikkelin lyhenteenä koneella kirjoitetussa muodossa tuttavalta. enkä osannut yhdistää sitä siitä mihinkään.
Kiitos
Eija Liitiäinen
Heikki Koskela
26.07.08, 05:59
Genoksessa 2/2005 oli Tapio Vähäkankaan kirjoitus Suomen aateli 1581. Siinä luki (s.80): Pojo sochn Jören Boije till Gennäs, Lasse Hannsson till Seluich, Jören Greelsson till Bonnäs, Mattz Jacobsson till Säluich...
Onko kenelläkään tietoa, mikä paikka olisi ollut Seluich? Tai missä? Ja keitä olisivat kyseiset henkilöt olla?
:confused:Eija Liitiäinen.
Seluich tulikin selvitetyksi. Mainitsen vain Jörenistä (Göran): "Göran (son till Nils), till Gennäs i Pojo och Kulla i Pyttis socken, samt Lewold i Lifland" (Wasastjerna). Hän mainitsee Göranin olleen Gennäs-suvun kantaisän. Aikakausi sopisi tähän henkilöön, kuolinvuosi on 1617.
Göran (Nilsson) Boije ei ole sukunsa aloittaja. Hänen isänsä Nils tunnetaan 1515 lähtien (FMU 5790) sekä isän lisäksi setä Erik 1537, jolloin he jakoivat perintönsä sisartensa miesten Simon Nilsson, Turun pormestarin ja Greger Jönssonin kanssa. BFH III:601. Gennäs kuului silloin perintöön. Heidän isänsä Anders i Bjurböle mainitaan 1516 maakuntasyynimiehenä rälssimiesten joukossa. FMU 5872. Gennäs on perintöä Rötger Olofssonilta. Välipolvet tuntemattomia, kts Genos 1948:85.
Tapio Vähäkangas
Seluich voisi muuten olla Pohjan pitäjän Sällvik
Kartanon nykytilanteen näet ja kuulet täältä
http://veta.yle.fi/svenskfinland/artikel.php?id=54&subject=vastranyland
Juha
Heikki Koskela
26.07.08, 18:04
Göran (Nilsson) Boije ei ole sukunsa aloittaja. Hänen isänsä Nils tunnetaan 1515 lähtien (FMU 5790) sekä isän lisäksi setä Erik 1537, jolloin he jakoivat perintönsä sisartensa miesten Simon Nilsson, Turun pormestarin ja Greger Jönssonin kanssa. BFH III:601. Gennäs kuului silloin perintöön. Heidän isänsä Anders i Bjurböle mainitaan 1516 maakuntasyynimiehenä rälssimiesten joukossa. FMU 5872. Gennäs on perintöä Rötger Olofssonilta. Välipolvet tuntemattomia, kts Genos 1948:85.
Tapio Vähäkangas
Jostain syystä O.W. kirjoittaa: "Stamfader för Gennäs ättegren" tarkoittaen Göran Nilssonia. Samainen teos jatkaa sukua taakse päin kuten Vähäkangas kirjoittaa. Hänen isänsä mainitaan, siis Nils ja Nilsin veli Erik esipolvissa sekä vielä heidän isänsä Anders till Dalkarby och Gennäs båda i Pojo socken", mutta ei Anders i Bjurbölenä. Olenkohan minä joron jäljillä vai onko O.W. tehnyt virheitä (vanha on teoskin). Mitä mahtaa tarkoittaa Dalkarby ja Bjurböle tässä yhteydessä tarkalleen ottaen? Maatilan nimiä?
Eric Anthoni korjasi 1948 Ramsayn tekemän sukujohdon Genos 1948:85-86, jossa hän totesi, että Bjurbölen Anders Olsson lienee eri henkilö kuin Pohjan pitäjässä maakuntasyynimiehenä 1503 esiintynyt Anders Boije.
Tapio Vähäkangas
Kiitoksia vastauksistanne! Mutta keitähän mahtoivat olla nuo Seluichin eli Selvikin asukkaat Lasse Hansson ja Mattz Jacobsson? Heistä ei taida olla paljoa tietoa?
Eija Liitiäinen
Eija, nimi on nykyisin Sällvik.
Heikki: Dalkarby on eräs kylä ja kartano Pohjan pitäjässä - oli kaupan vuonna 1885 ja Uusi Suometar uutisoi myynnin 19.9.1885 ilmestyneessä numerossaan - katso kuvaliite
Bjurböle löytyy Porvoosta
Juha
Sami Lehtonen
26.07.08, 19:48
Göran (Nilsson) Boije ei ole sukunsa aloittaja. Hänen isänsä Nils tunnetaan 1515 lähtien (FMU 5790) sekä isän lisäksi setä Erik 1537, jolloin he jakoivat perintönsä sisartensa miesten Simon Nilsson, Turun pormestarin ja Greger Jönssonin kanssa. BFH III:601. Gennäs kuului silloin perintöön. Heidän isänsä Anders i Bjurböle mainitaan 1516 maakuntasyynimiehenä rälssimiesten joukossa. FMU 5872. Gennäs on perintöä Rötger Olofssonilta. Välipolvet tuntemattomia, kts Genos 1948:85.
Tapio Vähäkangas
Eikö myös Anthoni esitä, että Gennäs olisi tullut apelta, Rötker Olofssonilta (Diekn), jonka Brita-nimisen tyttären kautta Boijelle olisi tullut sekä Gennäs että vaakuna? Ainakin Anthoni toteaa tästä, että "Det är tydligen han, som enligt de äldsta genealogierna är gift med Brita Rötkersdotter, dotter till Rötker Olofsson, som säges ha varit förmäld med Ragnhild Johansdotter till Gennäs. Då Rötker Olofsson förde ett vapen snarlikt Boijarnes och dessutom har gods i Pojo (Gennäs, Gumnäs), som senare innehades av Boijarna, Nils, Erik och syskon, så synes Boijegenealogiens uppgift på denna punkt vara riktig"
Heikki Koskela
27.07.08, 08:22
Heikki: Dalkarby on eräs kylä ja kartano Pohjan pitäjässä - oli kaupan vuonna 1885 ja Uusi Suometar uutisoi myynnin 19.9.1885 ilmestyneessä numerossaan - katso kuvaliite
Bjurböle löytyy Porvoosta.
Juha
Komea on Dalkarbyn kartano. Kävin myös netistä katsomassa Bjurbölen paikkaa. Se osoittautui kiinnostavaksi senkin vuoksi, että 1890-luvun lopulla on sinne pudonnut Suomessa suurin havaittu meteoriiti, joka ennen Bjurböleen putoamistaan hajosi ilmakehässä.
Bjurböle lienee ollut myös kartanon nimi, joka on myöhemmin laajentunut suuremman paikan nimeksi.
Gennäs on näköjään Pohjan pitäjässä paikkka/tila, joka on kiinnostanut mm. museovirastoa vanhan asutuksensa vuoksi.
Lasse Hansson ja Matts Jakobsson kuuluivat Ulf i Finland sukuun (Genos 2005:115-116, Genos 2007:68-70).
Tapio Vähäkangas
Mariasparf
21.11.13, 10:48
Hei !
Netissä olleista tiedon murusista olen ymmärtänyt , että Dalkarbyn kartanon päärakennus Pohjassa olisi purettu jossain vaiheessa, Sen kartanon historia kiinnostaa ja olen yritellyt järjestellä jonoon omistajakavalkadia aikojen alusta tähän päivään. Ehkä joku on sen tehnytkin . Ei vain ole sattunut silmiini.
Onko kenelläkään tietoa kuka sen nykyisin omistaa? Sokean kanan etsinnälle sopivasti olen päätellyt joistakin lauseista , että siellä olisi siementuotantoa jonkun metsäyhtiön toimesta .
Onko olemassa kuvia tai piirroksia kartanosta ? Kirjojakin olen bongaillut ja kaukolainahakukin on menossa.
Mariasparf
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.