PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Nild Hemmingsson Gissla ja Sara Tidichsdotterin sukua


Erkki A Tikkanen
30.12.16, 20:46
Otsikossa pitäisi siis olla Nils Hemmingsson Gissla, ei Nild. :)

Georg Lutherin kysymykseen nro 1876 vuoden 2002 Släkt och Hävdissä olen löytänyt hiukan lisätietoja. Hän selvitti kysymyksessään Nils Hemmingsson Gisslan vaimon, Sara Tidichsdotterin taustoja Ruotsin puolella. Tätä samaa asiaa hän kävi läpi Gisselkorsien sukuselvityksessä Genoksessa vuodelta 2002.

Luther kysyi Släkt och Hävdin kysymyksessä oliko mm. Memmingin kihlakunnan vuoden 1640 tuomiokirjassa mainittu Måns Svensson i Allsäter ja Tidich Svensson veljeksiä ja Sven Tidichsson i Alingsäter heidän isänsä. Oliko Allsäter ja Alingsäter sama kartano?
Myös että oliko Sven Tidichsson i Alingsäterin vanhemmat Vadstenan linnankirjuri Tydike Jönsson ja Anna Svensdotter.

Samalla hän mainitsee jo kuolleen Tidich Svenssonin tyttären Sara Tidichsdotterin, joka oli naimisissa Nils Hemmingsson Gisslan kanssa. Myös sen, että Tidich Svenssoninn leski (Sara Henriksdotter) meni uusiin naimisiin ratsumestari Ludvig Wettermanin kanssa.

Memmingin kihlakunnan tuomiokirjassa vuodelta 1639 mainitaan Måns Svensson i Alingsätter. Eli Allsäter ja Alingsäter olivat sama kartano. Samalla selviää myös se, että veljekset Måns ja Tidich Svensson ovat Sven Tidichsonin poikia. Tässä tuomiokirjassa vänrikki Nils Hemmingsson haastoi Måns Svenssonin oikeuteen vahingosta, jonka hän oli tehnyt. Månsilla oli myös selvitettävää kuolleen veljensä tyttären Sara Tidichsdottrin perinnöstä, jonka vuoksi Nils siis oli Måns Svenssonin haastanut oikeuteen. Vänrikki Nils Hemmingssonilla oli aika vahva yhteys Memmingin kihlakuntaan, hän haastoi kihlakunnan oikeuteen siellä asuneen Månsin, hänen vaimonsa oli syntynyt siellä, samoin vaimonsa äiti Sara Henriksdotter.

Vadstenan tuomiokirjasta vuodelta 1611 mainitaan:

"Klagede Lass Jonssons på Motalagatan på Swenn Tijdekesons och alle arfwingers wegna, som salig Tijdeke Jönsson hade tilhört och lätt vpläse salig konungh Gustafz bytes bref der på."

Tämä lause jo varmistaa, että veljesten vanhemmat olivat Tydike Jönsson ja tämän puoliso Anna Svensdotter. Kyseessä oli kunigas Kustaa Vaasan Tydike Jönssonille lahjoittamasta kartanosta. Anna Svensdotter meni uusiin naimisiin 1566 Nils Jönssonin kanssa, joka aateloitiin Jakobsköld-nimellä.

Ruotsin Riksarkivetista löytyi kokoelma sukuselvityksiä "Örnbergska samlingen", josta löytyi myös selvitys Sven Tidichssonin suvusta. Hänen isänsä oli tämänkin selvityksen mukaan Tydike Jönsson ja äitinsä Anna Svensdotter, jonka vanhemmat puolestaan kihlakunnantuomari Sven Persson ja Margareta Laxman.

Lopuksi vielä yksi yhteys Sven Tidichssoniin.

Johan Buren sukukirja-DVD:ltä löytyi Sven Tidichsson, vouti Itägöötanmaalla ja hänen puolisonsa, jonka nimi oli Margareta Månsdotter, jonka isä oli puolestaan Söderköpingin kirkkoherrra Magnus Olai Gevalensis, joka käytti myös nimeä Bureus. Magnus oli viidettä sukupolvea Olof Hersessonista, joka oli vanhin Bure-suvun edustaja Johan Buren selvityksessä. Eli Gisselkorsien pappissuvulla oli yhteys myös Buren pappis- ja porvarisukuun.

Olen käyttänyt tässä ruotsalaisia nimiä, kuten ne asiakirjoista oli löytynyt.

Jari Latva-Rasku
02.01.17, 11:23
Hienoa, että Nils Hemmingssonin tarina on saanut jatkoa. Minä muistelisin muutaman kymmenen vuoden takaa, että Nilsiä olisi silloin pidetty kainuulaistuneena inkeriläisenä upseerina. Edes ruotsalaisuus ei ollut vaihtoehtona. En ole havainnut, että Nils Hemmingssonin isälinjasta olisi mitään tietoa, vaikka se voisi olla peräisin Hemming "Gislessonista". Sukunimi voisi alun perin olla etunimi "Gisle nordiskt; vanligast i Skåne och Småland, ibland i formen Gissel". Svenska Akademiens ordbok antaa sanalle toisenkin merkityksen "The som fångades .. bleffuo ynkeligen slagna medh piskor och gislor", eli kyse oli armeijassakin tutusta koulutusvälineestä. Nimi muodostui Gisselkorsiksi eli "kärsimysristiksi", mille oli vankat perusteet nimenomaan ammattiin liittyvä työväline lähtökohtana.

Timo W
02.01.17, 11:28
1659/60 Gabriel Geslenius (myös Gislenius) Gabriel Nicolai 1382. Vht: Kajaanin vouti, maakapteeni Nils Hemmingsson Gissla († ~1683) ja Sara Tidiksdotter. Kajaanin pedagogion oppilas 1657. Ylioppilas Turussa 1659/60 Gislenius Gabr. Nicol _ 63. — Hovisaarnaaja (1672). Paraisten kappalainen 1675. Someron kirkkoherra 1685. † Somerolla 1693.
Pso: Elisabet.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1382


http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=802

Jari Latva-Rasku
02.01.17, 15:00
1659/60 Gabriel Geslenius (myös Gislenius) Gabriel Nicolai 1382. Vht: Kajaanin vouti, maakapteeni Nils Hemmingsson Gissla († ~1683) ja Sara Tidiksdotter. Kajaanin pedagogion oppilas 1657. Ylioppilas Turussa 1659/60 Gislenius Gabr. Nicol _ 63. — Hovisaarnaaja (1672). Paraisten kappalainen 1675. Someron kirkkoherra 1685. † Somerolla 1693.
Pso: Elisabet.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1382


http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=802

Näinhän se on, että kaikkia Nils Hemmingssonin poikia ei kutsuttu Gisselkorseiksi. Gislenius voisi tavallisen kaavan mukaan viitata kotipaikkaan, paikkakunnan tai maatilan nimeen. Maatilan nimi voisi sitten omasta puolestaan olla peräisin etunimestä Gisle. Gisle-nimisiä oli varhaisina aikoina esimerkiksi Kalmarin seudulla. Esimerkiksi Gävlestä ei saa Gisleniusta väännettyä millään, mutta Jönköpingin seudulla sijaitseva Gislaved olisi jo houkuttava vaihtoehto.

Gisslalle on vielä ainakin yksi merkitys lisää, eli lunnaat tai vakuus. Kun Ruotsin valittavaa ollut kuningas meni maakuntakiertueen aikana tapaamaan paikallispamppuja, hänen oli maksettava viimeistään rajalla lunnaat.

"I det fornsvenska lagspråket förekom ordet gisslan särskilt med avseende på den säkerhet, som borde beredas en nyvald kung, för att han inte skulle ofredas på sin eriksgata."

Miten tällainen sitten voisi nimeksi muuttua? Se voisi liittyä sukutarinaan lunnaista tai paikkaan kuninkaan turneella.

Jari Latva-Rasku
03.01.17, 18:36
Ruotsissa on Gisslebo Uddevallan lähistöllä, mikä tuntuu kaukaa haetulta. Kaukana on myös Gislaved, jossa oli keskiajalla Gisle-etunimisiä aatelisia. Sitä vastoin Örebron, Västeråsin ja Kopparbergin muodostaman kolmion keskipisteessä nykyisessä Köpingin kunnassa sijaitseva Gisslarbo on jo mielenkiintoisempi. Gisslarbo, jota myös ennen Gissleboksi kutsuttiin, oli alun perin 1500-luvun loppupuolella perustettu ruukki tällä ruukkiseudulla. Ruukeissa oli vouteja ja kirjureita. Gisslarbon seutu sijaitsee yli 100 km Norrköpingistä luoteeseen ja Memmingin kihlakunta tietenkin on lähempänä, koska vastakkaisella puolella on nykyisin lähinnä vettä ja venäläisten sukellusveneitä.

Erkki A Tikkanen
04.01.17, 14:53
Ajattelinkin haravoida aluksi tuon Memmingin kihlakunnan kaikki tuomiokirjat läpi ja sitten hiukan naapureitakin löytääkseni edes yhden Hemmingin, jota voisi tarkastella lähemmin. Tähän mennessä ei ole tärpännyt, vaikka olen käynyt läpi kohta koko 1600-luvun säilyneet tuomiokirjat, ei myöskään Gissla-sukunimen eri muotoja lainkaan.
Varmaankin tuo Gissla/Gissler-sukunimi on kehittynyt Nilsin lähtöpaikan perusteella, koska Gissla-sukunimiä ei oikein montaa löydy noilta alueilta sukunimenä, etuniminä kylläkin, Memmingin alueelta ei siis yhtään.
Vasta Nilsin jälkeläiset alkoivat käyttää tuota Gisselkors-versiota sukunimenä, Nilsillä oli lähinnä tuo Gissla tai Gissler, millä sukunimellä hän esiintyy sotilasrullissa. Itse hän allekirjoitti muutaman kerran Gissla-nimellä.
Etsintä jatkuu.

Erkki A Tikkanen
12.01.17, 15:47
Pieni pohdinta Nilsin mahdollisista juurista. Hänen anoppinsa meni toisiin naimisiin joskus ennen 1639 ratsumestari Ludwig Wettermanin kanssa. Tämä kuoli sotareissulla Tanskassa 1644. Wettermanista ei ole paljon lainkaan tietoja saatavilla. Hän on todennäköisesti kotoisin Ruotsista Vadstenan ympäristöstä, koska Vadstenahan oli Vätternin rannalla ja sieltä päin on tullut useita sukuja, joiden alku on nimen omaan Wetter. Wetterlund, Wetterling, Wetterquist muutamia mainitakseni.
Jos Nils meni Ludwigin rakuunakomppaniaan jo ennen Suomeen tuloa ja heillä oli yhteinen riita Ludwigin vaimon entisen miehen, Tidich Svenssonin veljen kanssa, olihan Nilsin vaimo myös Tidichin tytär, niin tuntuisi omituiselta, ettei heillä olisi ollut läheisempää tekemistä tuolla pienellä alueella jo aikaisemminkin. Olen kahlaillut läpi nyt tuon alueen tuomiokirjoja, mutta ei ole paljoa tullut esille. Tämä Tidichin veli Måns on lähes joka vuosi käräjillä monestakin asiasta, mutta mitään viitteitä hänen veljeensä ei ole esiintynyt. Nuo kaksi tuomiokirjaa vuosilta 1639 ja 1640 ovat tähän mennessä ainoat, joissa Tidich esiintyy nimellä.
Ludwig siirtyi Suomeen ja vaimonsa myös, joten Nilsinkin siirryttyä Suomeen, katkesi ehkä yhteys tuonne Vätternin seuduille.
Etsintä jatkuu. :cool: