Outika
27.12.16, 16:59
Villilän pastorin Jönssin[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) veli, turkulainen raatimies ja pormestari Lauri Joninpoika [Hakonson/Hansson/Jönsson] sai Ulvilan (Ulfsby) Anolan ostetuksi vuonna 1488 Alissa Henrikintyttäreltä hänen miehensä Maunu Niilonpojan ja veljensä Klaus Henrikinpojan suostumuksella[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Alissa oli saanut tilan perintönä poikavainajaltaan Pietari Olavinpojalta, joka oli hänen ensimmäisestä avioliitostaan Olavin kanssa (Olof i Anola?)[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Toinen Alissan liitto olikin mutkikkaampi koska Alissa ja Maunu olivat sukulaisia 3. ja 4. polvessa ja saivat luvalla mennä naimisiin 1469 (SDHK 42190).
Alissa ja Olavi omistivat siis Anolan jo 1400 luvun puolivälin tienoilla ja Jöns Olofsson Säck sai tilan lahjana 1500 luvun alkukymmenillä uskollisesta palveluksestaan Turun dekaanilta Peder Antinpojalta (tila sijaitsi vastapäätä kirkkoluodon ´holmaa´ ja oli ehkä kuulunut kirkon tiluksiin, jota kutsuttiin jo varhain Anolaksi vrt. ane). Jotenkin tämä Jöns liittyy myös Lautilaan ja Ulvilan Lautilan perimysjärjestystä selvitettäessä kävi ilmi, että Peder Antinpoika ei voinut antaa perimäänsä Lautilan tilaa pojalleen koska poika ei ollut syntynyt laillisessa avioliitossa, sillä Peder oli pappismies ja Ulvilan kirkkoherra. Ulvilan kirkko oli alkujaan Liikistön jokisaarella ja se oli itsenäinen pastoraatti jo 1310 ja yksi Suomen kymmenestä kuninkaanpitäjästä 1352. Ulfsbyn pastorilla oli holmaan kalastusoikeus[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Vuoden 1463 joulukuussa kalastusoikeus tuomittiin asemies Olof Sverdin pojalle Petter Sverdille ja Olof mainitaan Lydekenpoika Djäknin lankona[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5). Samassa lähteessä mainitaan, että Djäknin voutisuku sai haltuunsa omistuksia mm Anolan säterin Ulvilassa, joskin 1545 säteri siirtyi Kurkien suvulle Knuutinpojan saatua sen haltuunsa. Ulvilan kauppala sai kaupunkioikeudet 1365 ja siirrettiin entisen kuninkaankartanon maalle Björneborgiin 1558 (Paimenmuisto). Lijkis oli paikan ruotsinkielinen versio ja myös Likholmen (Ligholmen 1453) nimellä mainittu. Paikka kuului Kokemäenjoen suistoon ja luultavasti ruotsalainen Kumo nimitys oli vielä vanhempi[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6). Myös piispa Hemming ”Lammaia” sai lohekalastusoikeuden Lammaasin koskeen vuonna 1347, joskin 1453 kesäkuussa tuomitsi Henrik Klasson kosken oikeudet Masia Qerdin i Ulfsbj ´lle (Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen 1860).
Jöns Säck (n 1510) vihittiin 1540 luvulla Anna Poualsdotterin kanssa. Anna sai Ulvilan Ruskilan mieheltään Jöns Säckiltä (i Anolaby) häiden jälkeisenä päivänä. Kymmenen vuoden kuluttua heinäkuussa 1550 Ulvilan kesäkäräjillä Anna möi 200 markalla Laukon Jöns Knuutinpojalle huomenlahjana saamansa omistuksen Ruskilan Ulvilassa. Anna Påualintyttären suku ei käy ilmi, mutta SAY n mukaan Klasmarck -nimisellä tilalla asui 1552 Påuall, eli oliko tämä Annan kotitila? Anthonin mukaan Elinin sisarenpojan Jöns Säckin asuinkartano Anolassa oli hänelle annettu lahja ja koska huomenlahja annettiin aina perintömaista, niin tuo Ruskila oli ainoa omaisuus, joka oli tullut isänperintönä hänelle. Jöns Säck omisti kuitenkin Anolan naimisiin mennessään ja Anolan[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7) tilan hän sai dekaani Pedher Andersson i Åbo[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8) -nimiseltä mieheltä palkkiona uskollisesta palvelustaan. Tila saattoikin siirtyä suvussa koska Jöns Säck oli dieckn Peder Anderssonin (Garp) äidin Karin Ollintytär Sverdin veljen Yrjänä Ollinpoika Sverdin tyttären Annan poika. Anthoni kertoo, että Jöns Säckin äiti oli Anna Jönssintytär Svärd (n 1480) ja Annan sisar oli Elin. Jöns Säckin isä oli luultavasti Oleff Säck eli Seck, joka mainitaan Janakkalassa 1509 (FMU 5399). Olavi oli ehkä naimisissa Anna Jöranintytär Svärdin kanssa (Anbytarforum. Tennare 2012). Olavi Säck mainitaan vv 1487 – 1520 maankatselmusmiehenä ja katselmusmiehenä. Olavi oli vapautettu veronmaksusta kun oli varustanut ratsumiehen (ei omannut vaakunaa, joskin oli verovapaa). Katselmusmiehenä Olavi toimi nk vieraana miehenä ja asuinkartano saattoi olla ehkä Ulvilassa.
Jöns Säckin isänperintönä tulleen Klasin omisti v 1550 – 57 Vesilahden Laukon Kurki -sukuinen laamanni Jöns Knuutinpoika, joka samalla laajensi omistuksiaan Ulvilassa kun Jöns Olavinpoika Säckin vaimo Anna Poualsdotter möi 1550 Jöns Knuutinpojalle huomenlahjansa Ruskealan. Vuonna 1557 Jöns Säck ja vaimonsa Anna olivat jo vainajia ja eloonjäänyt Annan äiti Kaarinakin oli kuollut. Kuninkaalta yritti perintöä gamble Per schriffuare i Viborg, joka kertoi olevansa Annan äidin Kaarinan veli ja pyysi Annan entistä huomenlahjatilaa Ruskilassa itselleen koska se oli olut vain panttina Jöns Knuutinpojalla 200 markan lainasta. Kustaa ei hyväksynyt Per schriffuaren toivetta lunastaa pantti vaan käytti itse oikeuttaan maaomaisuuteen. Tässä yhteydessä Jöns Säckiä kutsuttiin knaapiksi. Kyseinen Pietari kirjuri oli luultavasti Savon tuomarinsijaisena 1542 – 44 ja Lappeen voutina 1556 – 57 toiminut Pietari Laurinpoika, jonka sisar oli Lautelan emäntä Karin. Panttaustarina taisi olla Pietarin keksintöä koska asiakirjoissa ei puhuta maanluovutuksen yhteydessä mistään panttauksesta vaan myynnistä. Asiakirjoissa tosin kerrotaan Jöns Knuutinpojan luovuttaneen tilansa kuninkaalle. Pietari Antinpoika oli aikanaan lunastanut Anolan takaisin sukuun, sillä hän oli Olof Svärd nuoremman sisaren Karinin poika tämän avioliitosta Antti Gregerinpoika Garpin kanssa. Tämän kertoo vuonna 1570 Gödike Kustaanpoika Fincke selonteossa sukunsa oikeudesta isänsä Kustaan hallussa olleisiin tiloihin.
Ulvilan käräjillä vahvistettiin kauppa, jolla Häränpään (Harjunpään) Marit möi tilansa Kustaa Finckelle 1542 (Suvanto sivu 1647). Marit oli Jöns Säckin sisar ja samalla Yrian Svärdin tyttären Annan tytär. Yrjänä (Jöns) Sverdin puoliso oli Maskun Villilän Geet -sukua ja äitinsä puolelta Geetejä ollut Torsten Henrikinpoika vuonna 1544 riitautti Säckien oikeuden Harjunpään tilaan (Suvanto, Ala-Satakunnan kihlakunta, Ulvila hallintopitäjä)[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9).
Ellei tämä kooste aivan pielessä ole, kysyisin saattoiko tämä Jöns Säck jotenkin liittyä Maskun Villilän Järck sukuun. Asiantuntijoiden korjausapu on erityisen tervetullutta.
____________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Villilä oli kirkkoherra Jönssin omistuksessa ja hän luovutti kaksikin omistamaansa maatilaa kuninkaalle, jolta sai kuninkaan kirjeellä 20.9.1557 maksuksi kymmenen puntaa viljaa (ruista ja ohraa) vuodessa kahdeksan vuoden ajan. Juhana-herttua luovutti kirjeillään 25.2.1558 ja 12.1.1559 herra Jönsin elatukseksi niin ikään viljaa ja muita maataloustuotteita (yksityiskohtainen luettelo) ja 1559 kuningas osti kirkkoherralta mainitun Villilän tilan Maskusta.
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://runeberg.org/ajahlstrom/0251.html
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) http://runeberg.org/frfinl/0194.html
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) https://archive.org/stream/suomi30seurgoog/suomi30seurgoog_djvu.txt
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) https://archive.org/stream/suomi30seurgoog/suomi30seurgoog_djvu.txt
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135714/bidragti.pdf
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) Anolaan liitettiin ilmeisesti noin 1554 Uotila, missä lampuoteina toimivat Perttu, pappismies Nicolaus Larsson, Jören ja Henrik Olefsson sekä Kaarina
[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) Pedher Andersson saattoi olla Anders Gregerssonin (Garp) ja Karin Olofintyttären (Svärd) poika (Anthoni, Några medlemmar av ätten Garp) eli oliko Karin Olofintytär Olof Säckin tytär jos veljensä olivat Yrjänä ja Pedher?
[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1506-1709_ULVILA.pdf
Alissa ja Olavi omistivat siis Anolan jo 1400 luvun puolivälin tienoilla ja Jöns Olofsson Säck sai tilan lahjana 1500 luvun alkukymmenillä uskollisesta palveluksestaan Turun dekaanilta Peder Antinpojalta (tila sijaitsi vastapäätä kirkkoluodon ´holmaa´ ja oli ehkä kuulunut kirkon tiluksiin, jota kutsuttiin jo varhain Anolaksi vrt. ane). Jotenkin tämä Jöns liittyy myös Lautilaan ja Ulvilan Lautilan perimysjärjestystä selvitettäessä kävi ilmi, että Peder Antinpoika ei voinut antaa perimäänsä Lautilan tilaa pojalleen koska poika ei ollut syntynyt laillisessa avioliitossa, sillä Peder oli pappismies ja Ulvilan kirkkoherra. Ulvilan kirkko oli alkujaan Liikistön jokisaarella ja se oli itsenäinen pastoraatti jo 1310 ja yksi Suomen kymmenestä kuninkaanpitäjästä 1352. Ulfsbyn pastorilla oli holmaan kalastusoikeus[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Vuoden 1463 joulukuussa kalastusoikeus tuomittiin asemies Olof Sverdin pojalle Petter Sverdille ja Olof mainitaan Lydekenpoika Djäknin lankona[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5). Samassa lähteessä mainitaan, että Djäknin voutisuku sai haltuunsa omistuksia mm Anolan säterin Ulvilassa, joskin 1545 säteri siirtyi Kurkien suvulle Knuutinpojan saatua sen haltuunsa. Ulvilan kauppala sai kaupunkioikeudet 1365 ja siirrettiin entisen kuninkaankartanon maalle Björneborgiin 1558 (Paimenmuisto). Lijkis oli paikan ruotsinkielinen versio ja myös Likholmen (Ligholmen 1453) nimellä mainittu. Paikka kuului Kokemäenjoen suistoon ja luultavasti ruotsalainen Kumo nimitys oli vielä vanhempi[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6). Myös piispa Hemming ”Lammaia” sai lohekalastusoikeuden Lammaasin koskeen vuonna 1347, joskin 1453 kesäkuussa tuomitsi Henrik Klasson kosken oikeudet Masia Qerdin i Ulfsbj ´lle (Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen 1860).
Jöns Säck (n 1510) vihittiin 1540 luvulla Anna Poualsdotterin kanssa. Anna sai Ulvilan Ruskilan mieheltään Jöns Säckiltä (i Anolaby) häiden jälkeisenä päivänä. Kymmenen vuoden kuluttua heinäkuussa 1550 Ulvilan kesäkäräjillä Anna möi 200 markalla Laukon Jöns Knuutinpojalle huomenlahjana saamansa omistuksen Ruskilan Ulvilassa. Anna Påualintyttären suku ei käy ilmi, mutta SAY n mukaan Klasmarck -nimisellä tilalla asui 1552 Påuall, eli oliko tämä Annan kotitila? Anthonin mukaan Elinin sisarenpojan Jöns Säckin asuinkartano Anolassa oli hänelle annettu lahja ja koska huomenlahja annettiin aina perintömaista, niin tuo Ruskila oli ainoa omaisuus, joka oli tullut isänperintönä hänelle. Jöns Säck omisti kuitenkin Anolan naimisiin mennessään ja Anolan[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7) tilan hän sai dekaani Pedher Andersson i Åbo[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8) -nimiseltä mieheltä palkkiona uskollisesta palvelustaan. Tila saattoikin siirtyä suvussa koska Jöns Säck oli dieckn Peder Anderssonin (Garp) äidin Karin Ollintytär Sverdin veljen Yrjänä Ollinpoika Sverdin tyttären Annan poika. Anthoni kertoo, että Jöns Säckin äiti oli Anna Jönssintytär Svärd (n 1480) ja Annan sisar oli Elin. Jöns Säckin isä oli luultavasti Oleff Säck eli Seck, joka mainitaan Janakkalassa 1509 (FMU 5399). Olavi oli ehkä naimisissa Anna Jöranintytär Svärdin kanssa (Anbytarforum. Tennare 2012). Olavi Säck mainitaan vv 1487 – 1520 maankatselmusmiehenä ja katselmusmiehenä. Olavi oli vapautettu veronmaksusta kun oli varustanut ratsumiehen (ei omannut vaakunaa, joskin oli verovapaa). Katselmusmiehenä Olavi toimi nk vieraana miehenä ja asuinkartano saattoi olla ehkä Ulvilassa.
Jöns Säckin isänperintönä tulleen Klasin omisti v 1550 – 57 Vesilahden Laukon Kurki -sukuinen laamanni Jöns Knuutinpoika, joka samalla laajensi omistuksiaan Ulvilassa kun Jöns Olavinpoika Säckin vaimo Anna Poualsdotter möi 1550 Jöns Knuutinpojalle huomenlahjansa Ruskealan. Vuonna 1557 Jöns Säck ja vaimonsa Anna olivat jo vainajia ja eloonjäänyt Annan äiti Kaarinakin oli kuollut. Kuninkaalta yritti perintöä gamble Per schriffuare i Viborg, joka kertoi olevansa Annan äidin Kaarinan veli ja pyysi Annan entistä huomenlahjatilaa Ruskilassa itselleen koska se oli olut vain panttina Jöns Knuutinpojalla 200 markan lainasta. Kustaa ei hyväksynyt Per schriffuaren toivetta lunastaa pantti vaan käytti itse oikeuttaan maaomaisuuteen. Tässä yhteydessä Jöns Säckiä kutsuttiin knaapiksi. Kyseinen Pietari kirjuri oli luultavasti Savon tuomarinsijaisena 1542 – 44 ja Lappeen voutina 1556 – 57 toiminut Pietari Laurinpoika, jonka sisar oli Lautelan emäntä Karin. Panttaustarina taisi olla Pietarin keksintöä koska asiakirjoissa ei puhuta maanluovutuksen yhteydessä mistään panttauksesta vaan myynnistä. Asiakirjoissa tosin kerrotaan Jöns Knuutinpojan luovuttaneen tilansa kuninkaalle. Pietari Antinpoika oli aikanaan lunastanut Anolan takaisin sukuun, sillä hän oli Olof Svärd nuoremman sisaren Karinin poika tämän avioliitosta Antti Gregerinpoika Garpin kanssa. Tämän kertoo vuonna 1570 Gödike Kustaanpoika Fincke selonteossa sukunsa oikeudesta isänsä Kustaan hallussa olleisiin tiloihin.
Ulvilan käräjillä vahvistettiin kauppa, jolla Häränpään (Harjunpään) Marit möi tilansa Kustaa Finckelle 1542 (Suvanto sivu 1647). Marit oli Jöns Säckin sisar ja samalla Yrian Svärdin tyttären Annan tytär. Yrjänä (Jöns) Sverdin puoliso oli Maskun Villilän Geet -sukua ja äitinsä puolelta Geetejä ollut Torsten Henrikinpoika vuonna 1544 riitautti Säckien oikeuden Harjunpään tilaan (Suvanto, Ala-Satakunnan kihlakunta, Ulvila hallintopitäjä)[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9).
Ellei tämä kooste aivan pielessä ole, kysyisin saattoiko tämä Jöns Säck jotenkin liittyä Maskun Villilän Järck sukuun. Asiantuntijoiden korjausapu on erityisen tervetullutta.
____________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Villilä oli kirkkoherra Jönssin omistuksessa ja hän luovutti kaksikin omistamaansa maatilaa kuninkaalle, jolta sai kuninkaan kirjeellä 20.9.1557 maksuksi kymmenen puntaa viljaa (ruista ja ohraa) vuodessa kahdeksan vuoden ajan. Juhana-herttua luovutti kirjeillään 25.2.1558 ja 12.1.1559 herra Jönsin elatukseksi niin ikään viljaa ja muita maataloustuotteita (yksityiskohtainen luettelo) ja 1559 kuningas osti kirkkoherralta mainitun Villilän tilan Maskusta.
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://runeberg.org/ajahlstrom/0251.html
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) http://runeberg.org/frfinl/0194.html
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) https://archive.org/stream/suomi30seurgoog/suomi30seurgoog_djvu.txt
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) https://archive.org/stream/suomi30seurgoog/suomi30seurgoog_djvu.txt
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135714/bidragti.pdf
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) Anolaan liitettiin ilmeisesti noin 1554 Uotila, missä lampuoteina toimivat Perttu, pappismies Nicolaus Larsson, Jören ja Henrik Olefsson sekä Kaarina
[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) Pedher Andersson saattoi olla Anders Gregerssonin (Garp) ja Karin Olofintyttären (Svärd) poika (Anthoni, Några medlemmar av ätten Garp) eli oliko Karin Olofintytär Olof Säckin tytär jos veljensä olivat Yrjänä ja Pedher?
[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1506-1709_ULVILA.pdf