Liisa Hiitti s. n 1650 Parkano

[Juha Mäkinen]

Löytyykö Liisalle vanhempia? Naimisissa Clemet Olofsson Hiitin (s n 1630) kanssa, lapsia mm tytär Agneta (Änkö), s. 26.12.1683. Äitilinjaa pitkin pitäisi mtdna:n perusteella tulla savolaisjuuria vastaan, mikä Parkanon sijainnin huomioiden on luontevaakin.

[jbee086]

Minulla on kysymysmerkillä, että Lisa olisi Larsdotter.
Lähdettä en ole merkinnyt ylös, joten on aika ohuella olettamalla.

[Miisamaija]

Olisikohan Lisa Larsdotter Parkanon Yliskylästä?

1695 28.4.1695 Yliskylä Lijsa Larsd:r
http://hiski.genealogia.fi/hiski/8bgxsi?fi+0114+haudatut+403

Tässä vasemmalla alaosassa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=282&pnum=10

Kiinnostaa kovasti. On esiäiti vaikkei suoran äitlinjan. Hiitit ovat yksi niistä suvuista, mihin monen sukujuuret menevät alueella.

[jbee086]

Parkanon asutuksesta pääosa oli noihin aikoihin Yliskylässä (Parkanojärven itäpuoli) ja Alaskylässä (Parkoanojärven länsipuoli)
Hiitin talo oli Yliskylässä, joten 1695 kuollut ja 28.4.1695 haudattu Liisa Larsdotter on todennäköisesti Hiitti (miniä/emäntä). Tämä ei anna siis muuta tietoa, kuin että Liisan isä oli Lars, mikäli patronyymi on kirjattu oikein.

Clemet Olofsson Hiitin ja Liisa Larsdotterin tyttäristä 2 on suoria esivanhempiani

Margareta Clemtsdotter (n 1679 - 1752) päätyy miniäksi Ikaalisten Kilvakkalan Vännille Matts Anderssonin kanssa 4.4.1700

Agneta Clemetsdotter (26.12.1683-25.4.1743) vihille Parkanon Kaupin Simon Henrikssonin (17.10.1678-20.7.1763) kanssa 27.8.1707 ja heistä tulee Ikaalisten Sammin Ängön talollisia 1709.

Muita Liisan ja Clementin lapsia en ole selvitellyt, enkä näidenkään tyttärien kummeja ehtinyt tutkailemaan. Sieltä voisi löytyä tutkimussuuntia Liisan sukulinjoille.

[Juha Mäkinen]

Samat Liisa Hiitin tyttäret minunkin esivanhempia, sekä Agneta että Marketta. Agneta on suoraa äiti-tytärlinjaani joka myöhemmin etenee Ylikesti-Hätävara-Laatu-Alanen ja sitten Sydänmaan Takaviitaan. Vanhin tunnettu nimi on juuri tuo Liisa Hiitti. Ftdna-testistä tulee lähes tyystin savolaisia ja siitä pohjoiseen olevia osumia. Ajattelin jo välillä, josko Liisa Hiitti olisi ensimmäisä Parkanon itäosiin tulleita savolaissiirtolaissukupolvia, mutta ilmeisesti nämä mitokondriotestin mätchit voivat tulla monia monia sukupolvia kauempaa.

Juha M

[jbee086]

Minulla Margetan ja Agnetan lapsista juontuu neljänä suorana sukuhaarana, joista yksi on Hätävaran/Hatavaran mieslinja aina mummoni äitiin Alma Aurora Hatavaraan (Kamrat).

Clemetin ja Agnetan 3. tyttären Sofian puoliso on Jacob Ericsson Kovanen/Rasi, Nerkoo, Kihniö ja heistä tulee Aurejärven Sormusen talollisia 1722, joten Suur-Ikaalisiin jäävät ainakin kaikki tyttäret, mutta Kovanen taitaa olla savolaisperäinen nimi...

Noiden kummien ja Michel, Philip ja Simon Clemetssonin liikkeiden selvittäminen voisi antaa johtolankoja Liisa Larsdotterin syntyperään.

[Miisamaija]

Michel Clementtson Hiitti on vihitty 17.2.1695 Ikaalinen Margareta Henricsd Köntin kanssa. Ikaalisten Luhalahdessa. http://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=288&pnum=7 Poika Johan menee Lisa Henricksdotter Helteen kanssa vihille. http://hiski.genealogia.fi/hiski/8bfyys?fi+0114+vihityt+505 ja siellä jatkuu Ylisenä. Michel on esi-isäni. Agneksen kautta tulee kolmea kautta Kestiä ja Änköä. Toivottavasti nämä menivät nyt oikein eli tämänhetkinen tieto, voin katsoa tarkemmin myöhemmin.

[Benedictus]

Lisään tähän oman sukulinjani tietoa.

Olav Olavinpoika is. Hiitti 1639, vaimo Maisa

Clemet Olalavinpoika Hiitti, vaimo Liisa

Matti Clemetinpoika k.1736, vaimo Valborg Eskilintytär Sollo.

Bertil Matinpoika , vaimo Maria Yrjönytär Nikula

Lähdettä en muista varmaksi, lultavasti Arvi ja Sirpa Rajalan tietoja.

[jbee086]

Clemetin ja Liisan lasten kummien kautta ei pääse eteenpäin Liisan syntyperän selvittelyssä, sillä Ikaalisten syntyneiden kirjoissa alkaa olemaan äidistä ja kummeista tietoja vasta 1690 alkaen. Siihen asti on vain isän ja lapsen nimet.

Tulipa sellainen mieleen, että mistähään Clemet Olofsson Hiitti ja isänsä Olof Olofsson ja äitinsä Margareta ovat peräisin? Clemet Olofsson on ainoa Clemet joka löytyy Ikaalisten syntyneiden kirjoista (isänä) ajalla 1680-1900, joten perin harvinainen nimi näillä seuduin. Onko Clemettien "tiheys" suurempi esim. Savon suunnalla?

[Miisamaija]

On niitä joku muukin.

Kylä Kartu Clemet Seppälä 1683
http://hiski.genealogia.fi/hiski/8cmyjn?fi+0114+kastetut+35

Talo Muumäki Clemet Niellss: 1680 /2.5.1680
http://hiski.genealogia.fi/hiski/8cmyjn?fi+0114+kastetut+314

Ja Hämeenkyrössäkin löytyy.

[jbee086]

No oli nuo pari.
Katstettuja Clemettejä Ikaalisissa 1680-1900: 0 kpl
Hämeenkyrössä (Viljakkala) 1674-1850 (pl isovihan aika): 1 kpl
Eli pointti pysyy. Clement on erittäin harvinainen nimi Hämeenkyrö - Suur-Ikaalinen alueella.

Seuraava ei täytä mitään tutkimuskriteereitä, mutta kuitenkin kastettuja Clemettejä (Clemens, Clemeus jne) vertailuna esim;
Iisalmi 1733-1849: 26 kpl
Kuopio 1671-1848: 139 kpl
Nilsiä 29 kpl
Pieksamäki 35 kpl

Kun dna jälkiä oli Savon suuntaan, niin ehkäpä Clemetin vaimo Lisa Larsdotterin sijaan Clemetin äiti Margareta on Savosta peräisin ja myös poikansa "nimi-idean" äiti? Tälle on tietty melkoisen hankala löytää mitään vahvistavaa lähdettä.

[jbee086]

Lisää epätieteellisiä havaintoja Iso-Iivarin talonhaltijaluetteloista

Laatu, Alaskylä, Parkano
1631-1639 Olof Olofsson, pso Margareta Persdotter
1639-1666 po Jöran Olofsson

Hiitti, Parkano, Parkano
1637-1639 autio
1640-1663 Olof Olofsson, pso Margareta


1630-luvulla pahoja katovuosia ja isoja sotaväenottoja
Olof ja Margareta ovat yleisiä nimiä, mutta vuosiluvut mätsäävät siten, että olisiko Laadun Olof ja Margareta muuttaneet Hiitille ja poika jäänyt pitämään Laatua?
Ovat kait voineet kaikki asua edelleen samalla tilalla (Laadulla) ja vain verotuksessa Hiitti ollut isä Olofilla ja Laatu poika Jöranilla 1639/40 alkaen.
Tai sitten on vaan ihan eri Olof ja Margareta (ei Laatu), jotka tulevat autiolle Hiitille, joka tulee veronmaksukykyiseksi 1640.

[Miisamaija]

Katsopa tästä

SAY > Ikaalinen - Kankaanpää 1635-1654
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=35&atun=257&ay=hak-292&sartun=12345.KA&hakid=292&amnimeke=Asutuksen+yleisluettelo&sarnimi=Asutuksen+yleisluettelot&aynimi=Ikaalinen+-+Kankaanp%C3%A4%C3%A4+1635-1654&kuid=26163

[Liisa R]

Vuonna 1637 on Hiitillä merkitty isännäksi Påfwel Mårtensson
1638 ei ketään ja 1639 sanotaan, että Olof Olofsson on ottanut viljelyyn. Hiitti on siis ollut sitä ennen ainakin kolme vuotta veronmaksukyvytön. Jos nyt olisi tarjolla käräjäpöytäkirjoja tuolta ajalta, niin voisimme sieltä ehkä lukea, kuka ja mistä tämä Olof oli, mutta tuolta ajalta niitä ei ole. uusi asukas on mahdollisesti myös saanut vapaavuosia, jolloin hän ei ole maksanut veroa.

Porin läänin maa-ja henkikirja v.1639 (7175 s.370) sanoo,että Hiitillä asuvat Olof Olofsson, viljelijä ja Margreta Sigfridsdotter vaimo. Myöhemmin vaimon nimi lyhenee nimeksi Maisa.
Mielestäni tämä pari ei ole kotoisin Laadulta. He ovat isäntäparina Hiitillä vielä 1658. Tositekirja 1658 (7271, Parkano s. 187)

Liisa R

[jbee086]

Mielestäni Laatu-kortti ei ole vielä aivan täysin poissuljettu

Puolesta:
Olof voisi olla syntynyt noin 1590-1600, Laadun talolliseksi 1631-37, ja voisi siten "näkyä" Hiitillä vielä 1658
Poika Jöran syntynyt noin 1610-18, Laadun talolliseksi 1637 ja Olof ottaa Hiitin viljelyyn 1639

Vastaan:
Miksi Laatu olisi siirretty poika Jöranille ja vanha isäntä ottanut Hiitin viljelyyn? Miksi ei olisi laitettu Hiittiä tässä kuviossa Jöranille ja Olof jatkanut Laadulla.

Muuta:
Laatu on merkitty kestikievariksi vuonna 1635 (SAY Ikaalinen-Kankaanpää 1635-1654 s 35). Hollikyyti merkitsi huomattavaa rasitusta talonpojille. Voisiko tällä olla jotain merkitystä isä/poika Laatu/Hiitti -järjestelyissä?
Alkuperäislähteistä en ole tarkistanut.

Todennäköisemmältä taitaa kuitenkin näyttää, että Hiitin Olof Olofsson ja Margereta Sigfridsdotter tulevat jostain muualta kuin Laadulta.

1630-luvun lopun ja 1640-luvun alun ajankohdasta havaintoja sen verran, että talollisten vaihtumisia (Iso-Iivarin talonhaltijaluettelot)
- Hämeenkyrössä:
1639 12
1640 1
1641 0
1642 1
1643 19

- Ikaalisissa
1639 11
1640 0
1641 1
1642 1
1643 22, 14 pysyy suvussa ja 8 ei.

[jbee086]

Mielestäni Laatu-kortti ei ole vielä aivan täysin poissuljettu

Puolesta:
Olof voisi olla syntynyt noin 1590-1600, Laadun talolliseksi 1631-37, ja voisi siten "näkyä" Hiitillä vielä 1658
Poika Jöran syntynyt noin 1610-18, Laadun talolliseksi 1637 ja Olof ottaa Hiitin viljelyyn 1639

Vastaan:
Miksi Laatu olisi siirretty poika Jöranille ja vanha isäntä ottanut Hiitin viljelyyn? Miksi ei olisi laitettu Hiittiä tässä kuviossa Jöranille ja Olof jatkanut Laadulla.

Muuta:
Laatu on merkitty kestikievariksi vuonna 1635 (SAY Ikaalinen-Kankaanpää 1635-1654 s 35). Hollikyyti merkitsi huomattavaa rasitusta talonpojille. Voisiko tällä olla jotain merkitystä isä/poika Laatu/Hiitti -järjestelyissä?
Alkuperäislähteistä en ole tarkistanut.

Todennäköisemmältä taitaa kuitenkin näyttää, että Hiitin Olof Olofsson ja Margereta Sigfridsdotter tulevat jostain muualta kuin Laadulta.