Perniö, Stjernkors, Särkilahti ja Wärre.

[_eOw_]

Stienkors-suvulla oli maita Perniössä (ja Pernajassa = toinen juttu). Israel Påvelsson Särkilahden poika Abraham Israelsson käytti nimeä Wärre kaiketi äitinsä Margaretha Mårtensdtr mukaan.
Perniössä Wärlän omisti Wärre suku. (Värlä, Värrelä jne)
Israelin isän Påvel Nilsson Stjenkorsin syntymäpaikaksi jossain on merkittyBjärnå (Perniö).
Kysymykseni: Onko tuo syntymäpaikkatieto todennettavissa? Mielestäni pikemminkin Margaretha olisi ollut Perniöläinen tai sitten molemmat?
Siis onko jossain (muualla kuin sukuhistoria.fin:n wikissä) tutkailtu tuota Kiukku Nikun suvun yhteyttä Perniöön (ja Wärre-sukuun).

[Pekka Hiltunen]

Stienkors-suvulla oli maita Perniössä (ja Pernajassa = toinen juttu). Israel Påvelsson Särkilahden poika Abraham Israelsson käytti nimeä Wärre kaiketi äitinsä Margaretha Mårtensdtr mukaan.
Perniössä Wärlän omisti Wärre suku. (Värlä, Värrelä jne)
Israelin isän Påvel Nilsson Stjenkorsin syntymäpaikaksi jossain on merkittyBjärnå (Perniö).
Kysymykseni: Onko tuo syntymäpaikkatieto todennettavissa? Mielestäni pikemminkin Margaretha olisi ollut Perniöläinen tai sitten molemmat?
Siis onko jossain (muualla kuin sukuhistoria.fin:n wikissä) tutkailtu tuota Kiukku Nikun suvun yhteyttä Perniöön (ja Wärre-sukuun).

Ramsayn mukaan Kiukku-Niku sai appivanhempiensa perinnönjaossa 1496 m.m. Perniön Broändan tilan. Gustaf Nilsson omisti Taivassalon Särkilahden aikuisena ("till Särkilaks") ja oli varmaankin syntynyt siellä, jollei Turussa, kuten kaniikki Pietari Särkilahti. Paraisten Sorpossa mainitaan omistajana sisar Märta Nilsdotter, joka puolisonsa, Turun porvari Erik Skalmin kanssa ehkä jonain kauniina kesäpäivänä teki reissun Paraisille. Måns Nilsson "till Tenhola" ilmeisestikin asui aikuisena Tenholassa. Rovasti, Sääksmäen khra Paulus Nicolai 1536-1566 omisti osan Suur-Särkilahtea, joten on vaikeaa kuvitella hänen syntyneen perifeerisessä Perniössä Turun tai Taivassalon sijaan. Perniön Broändassa on 1553 lampuotina joku Lucas Olofsson - SAY ei kerro enempää; voi olla että oli savupirtti tontilla.
Luulen, että tässä on tullut systemaattinen virhe ja jälkeläisten synnyinpaikka on muuttunut Perniöksi Turkua tai Taivassaloa tuntemattomalle tutkijalle.
PH

[_eOw_]

Kiitos - nuo jo tiesinkin.

Ei tainnut Bjärnå olla kovin perifeerinen - puolimatkassa Raaseporiin mennessä ja melkoisen "aatelisjoukon" asuttama.
Tuo syntymäpaikka (Perniö) tosin tuntuu haetulta, ei kuitenkaan mahdottomalta - ei nuo etäisyydet sittenkään niin suuria ole. Siksi vahvistusta kyselin...vaan eipä taida lähteitä löytyä.
Perintö tuli äidin puolelta - ja sinne tuon Wärrenkin sovittelisin . Tai siis tuntuu hieman oudolta, jos a) Wärre-nimi ei yhdistäisi "Särkilahtelaisia" ja Perniön Wärreläisiä. b) DNA-testit osoittaisivat olematonta sukuyhteyttä (joka tosin voi tulla, ja tuleekin useampaa kautta?).

Joku Olof Pehrsson, tosin pari sukupolvea Särkilahden samannimistä myöhemmin näyttää (SAY) veronsakin Perniöstä maksaneen asui sitten missä asui, mutta taisi omistaa Wärrelän tai miten nimi milloinkin kirjoitetaan

Aikalailla usein tuolloin nimeäminen johti samaan jokatoinen sukupolvi [Olof Pehrsson -> Pehr Olofson -> Olof Pehrsson]:D:

[Markku Peltonen]

Omistan nykyisin tuon Broändan, Nykyisin Provanin tilan. Kantatila on pinta-alaltaan melko vaatimaton aatelisille. Myös naapuritiloja omistivat aateliset tuohon aikaan ja useat ilmeisesti asuvatkin.

[Pekka Hiltunen]

... Broändan ... Kantatila on pinta-alaltaan melko vaatimaton aatelisille. Myös naapuritiloja omistivat aateliset tuohon aikaan...
Jos joku Taivassalon tai Turun Stiernkorseista olisi asunut ja lisääntynyt Broändassa, olisi sinne perustettu säteri tätä tarkoitusta varten. Tämähän tarkoitti sitä, että tarvittava määrä tiloja alistettiin asuinkartanon aputiloiksi eli augmenteiksi. Voi olla, että Värrin suvussa on myöhemmin tehty systemaattinen virhe kattamaan esi-isienkin syntymäpaikkoja - tai sitten oli säteri, mille pitäisi löytyä perusteet lähteistä kuten maakirjasta.

Perniö oli aikoinaan - ja on vieläkin - "Suomen vilja-aitta", joten ei paikka sinänsä ole perifeerinen. Se nyt vain oli joskus 1500-l alussa kovin kaukana Turusta, mistä valtaporvarille, "piispan äpärille" (eli taloudenhoitajattarensa lapsille) tai vaikkapa kaniikille matka Taivassalon savupirttiin oli ehkä jo tavaton koettelemus... Olisikohan Broändakin Tenholan ohella lopulta päätynyt häikäilemättömän Gustaf Nilssonin omistuksiin? Ehkä joku viisaampi tarkistaa Anthonin kirjasta, kun menin myymään oman kappaleeni pois pöydiltä kuljeksimasta.
PH