Järjestöpäällikkö
14.12.16, 11:36
Suomen arkistolaitos juhli maanantaina 12.12.2016 200-vuotistaivaltaan Kansallisarkistossa.
Valtiovallan tervehdyksen juhlassa esittivät opetus- ja kulttuuriministeri Sanni GrahnLaasonen ja puolustusministeri Jussi Niinistö. Naapurimaiden kansallisarkistojen tervehdykset toivat valtionarkistonhoitaja Asbjørn Hellum Tanskan Rigsarkivetista ja pääjohtaja Priit Pirsko Eesti rahvusarhiivista. Juhlassa kultiin myös kymmenen sidosryhmän tervehdykset, niiden joukossa Suomen Sukututkimusseuran.
Seuran tervehdyksen arkistolaitokselle esitti puheenjohtaja Teppo Ylitalo, joka puheessaan muistutti, että sukututkijat ovat arkistojen suurin käyttäjäryhmä ja että valtaosin on kyse harrastajista. On erittäin tärkeää kansalaisyhteiskunnan kannalta, että arkistot ovat tulevaisuudessakin myös harrastajatutkijoiden käytettävissä.
— Arkistolaitos on olemassa yhteisöä varten, tulevaisuutta varten, siksi että me muistaisimme, siksi että me olisimme. Siksi että voisimme aidosti kokea yhteiset juuremme ja sitä kautta yhteisen nykyisyytemme ja tulevaisuutemme. Yhdessä. Sitä aivan samaa tarkoitusta varten on olemassa kuukauden kuluttua sata vuotta täyttävä Suomen Sukututkimusseura, puheenjohtaja Ylitalo totesi.
Teppo Ylitalo kuvasi puheessaan sukututkimusta yhteiskunnalliseksi liimaksi, joka sitoo meitä yhteen vastaansanomattomalla tavalla. Se julistaa, että meitä yhdistävät toisiimme vahvat siteet ja että iloissamme ja suruissamme, menneisyydessä ja tulevaisuudessa, me olemme aina yhdessä.
Satavuotias Suomen Sukututkimusseura on saanut tehdä arkistolaitoksen kanssa erittäin hyvää yhteistyötä. Silloinen Valtionarkisto liittyi Seuran jäseneksi jo keväällä 1917, ja 1920-luvulta lähtien Seura on pyrkinyt aktiivisesti hankkimaan Valtionarkistolle sukututkimuskokoelmia. Sukututkimusseuran vuonna 1923 aloitettua kirkonkirjojen historiakirjojen kopiointityötä tehtiin Valtionarkiston tiloissa.
Myös viime aikoina asioita on edistetty yhdessä ja erittäin hyvässä hengessä, olipa sitten kyse digitoimisesta, sukututkijoiden koulutuksesta, yhteisistä juridisista linjauksista tai sukututkimuksen toimintaedellytysten parantamisesta.
— Erityiskiitoksen haluan kohdistaa pääjohtaja Jussi Nuortevalle sekä maakuntaarkistojen johtajille, joiden henkilökohtainen panos suomalaisen sukututkimuksen edistämisessä on ollut erittäin merkittävä, Teppo Ylitalo totesi puheensa päätteeksi.
Valtiovallan tervehdyksen juhlassa esittivät opetus- ja kulttuuriministeri Sanni GrahnLaasonen ja puolustusministeri Jussi Niinistö. Naapurimaiden kansallisarkistojen tervehdykset toivat valtionarkistonhoitaja Asbjørn Hellum Tanskan Rigsarkivetista ja pääjohtaja Priit Pirsko Eesti rahvusarhiivista. Juhlassa kultiin myös kymmenen sidosryhmän tervehdykset, niiden joukossa Suomen Sukututkimusseuran.
Seuran tervehdyksen arkistolaitokselle esitti puheenjohtaja Teppo Ylitalo, joka puheessaan muistutti, että sukututkijat ovat arkistojen suurin käyttäjäryhmä ja että valtaosin on kyse harrastajista. On erittäin tärkeää kansalaisyhteiskunnan kannalta, että arkistot ovat tulevaisuudessakin myös harrastajatutkijoiden käytettävissä.
— Arkistolaitos on olemassa yhteisöä varten, tulevaisuutta varten, siksi että me muistaisimme, siksi että me olisimme. Siksi että voisimme aidosti kokea yhteiset juuremme ja sitä kautta yhteisen nykyisyytemme ja tulevaisuutemme. Yhdessä. Sitä aivan samaa tarkoitusta varten on olemassa kuukauden kuluttua sata vuotta täyttävä Suomen Sukututkimusseura, puheenjohtaja Ylitalo totesi.
Teppo Ylitalo kuvasi puheessaan sukututkimusta yhteiskunnalliseksi liimaksi, joka sitoo meitä yhteen vastaansanomattomalla tavalla. Se julistaa, että meitä yhdistävät toisiimme vahvat siteet ja että iloissamme ja suruissamme, menneisyydessä ja tulevaisuudessa, me olemme aina yhdessä.
Satavuotias Suomen Sukututkimusseura on saanut tehdä arkistolaitoksen kanssa erittäin hyvää yhteistyötä. Silloinen Valtionarkisto liittyi Seuran jäseneksi jo keväällä 1917, ja 1920-luvulta lähtien Seura on pyrkinyt aktiivisesti hankkimaan Valtionarkistolle sukututkimuskokoelmia. Sukututkimusseuran vuonna 1923 aloitettua kirkonkirjojen historiakirjojen kopiointityötä tehtiin Valtionarkiston tiloissa.
Myös viime aikoina asioita on edistetty yhdessä ja erittäin hyvässä hengessä, olipa sitten kyse digitoimisesta, sukututkijoiden koulutuksesta, yhteisistä juridisista linjauksista tai sukututkimuksen toimintaedellytysten parantamisesta.
— Erityiskiitoksen haluan kohdistaa pääjohtaja Jussi Nuortevalle sekä maakuntaarkistojen johtajille, joiden henkilökohtainen panos suomalaisen sukututkimuksen edistämisessä on ollut erittäin merkittävä, Teppo Ylitalo totesi puheensa päätteeksi.