Kuolinsyy i skåttet

[Lasse80]

Mitäs tarkoittaa kuolinsyy i skåttet?
Kun suomentaa niin olis = laukaus.

Sotilas, corporal. Olof Olofsson Pihlquist (ent. Raatikka)
s. n. 1692 ? Kolmonen, Ylipaakkola (Tervola)
k. 01.08-1733 Piippola, Alapaakkola (Kemi msk)
41v 8kk 2v ja 3p i skåttet )
(s. = ? 15.11-1691)



//Lasse

[VSimula]

Sointulan Sanasto sukututkijoille antaa myös merkityksen skott= "amputauti, noidannuoli, kipu".

Voisi varmaan sanoa että kuoli laakista.

t. Veikko

[Anne C.]

Löysin tällaisen selityksen:

http://www.kysy.fi/kysymys/teen-sukututkimusta-ja-tutkin-muutenkin-hiski-kirjoja-ja-olen-tormannyt-sanaan

27.04.200721:20
Helsingin kaupunginkirjasto (http://www.kysy.fi/helsingin-kaupunginkirjasto)
Sirkka Karskelan "Sukututkijan tietokirja" sisältää mm. sanaluettelon, johon on kerätty vanhoissa asiakirjoissa esiintyviä termejä. Siinä on sanalle skott annettu selitys lennos, amputauti, noidanpuuska. Saman selityksen antaa "Sukututkijan sanat ja nimet" ja Internetistä löytyvä sukututkimussanasto. Ruotsin kielen etymologinen sanakirja antaa sanalle skott myös merkityksen raju reumakipu.
Sanaa lennos ei löydy nykyisistä sanakirjoista, mutta täytynee päätellä että se on merkinnyt äkillistä "lentävää" kipua, kuten muutkin tarjotut termit.
Kyse on siis jonkinlaisesta kipua aiheuttaneesta sairauskohtauksesta, jollaisen on voinut aiheuttaa sydän, umpisuoli, tai jokin muu sisäelin.
Sirkka Karskela: Sukututkijan tietokirja. 1987.
Sukututkijan sanat ja nimet / toimittaneet Anneli Mäkelä-Alitalo ja Ilkka Alitalo. 1998
http://vaskivakka.net/tietovakka/sanastot/yleinen/sanasto_s.htm
Elof Hellquist: Svensk etymologisk ordbok. 1980.

[Juhani Mäkitalo]

Kyllä tämä Anne C:n lainaama selitys näyttää uskottavimmalta,
maallikolle selittämätön kipu, jota seurasi kuolema
Noidanuoli ei ole tappava vaiva, jossakin se selitettiin hyvälaatuiseksi
alaselän äkilliseksi vaivaksi, jonkunlainen venähdys esim.

Laaki on halvaus tai sitten sanotaan äkillisesti kuolleesta, että
kuoli laakista, siis kerralla siihen paikkaan.

JM

[Lasse80]

Kiitos vastauksista. Taas tulin viisaammaksi :)

//Lasse

[Juhani Mäkitalo]

Minun suppea sanakirjani ei edes tunne sanaa "skåttet" ruotsinkielessä.
Ryggskottet on suomennettu: noidannuoli / velhonpotku.
Jälkimmäistä en ole ennen kuullutkaan, sen voisi ruotsintaa "häxansspark"
(att. Lasse)

JM

[Julle]

< Minun suppea sanakirjani ei edes tunne sanaa "skåttet" ruotsinkielessä.
Ryggskottet on suomennettu: noidannuoli / velhonpotku.
Jälkimmäistä en ole ennen kuullutkaan, sen voisi ruotsintaa "häxansspark"
>

Hei!

Tuo laaja sanakirja SAOB taas antaa sanonnalle (i skåttet) oikeastaan "i skottet" niin monta merkitystä, että jos noista pitäisi sotilaalle valita ilman verbiä joku niin todennäköisin olisi "kaatui ammuttuna taistelussa" tai "hukkui veneen kaatuessa nurin" tai "kuoli varhain aamun koitteessa". Ilmaisua ilman verbiä lienee vaikea kääntää, jos ei tiedä tapahtuman luonnetta.
Minulla useimmat ovat olleet joko sotatilanteita tai veneonnettomuuksia.


h) med huvudord betecknande handling l. värksamhet l. skeende o. d. varvid ngn är närvarande l. under vars förlopp l. varvid ngt företages l. försiggår l. äger rum o. d.: under, vid; ofta mer l. mindre närmande sig dels till att beteckna situation l. omständigheter o. d. (jfr 9), dels till bet. av en tidsbestämning (jfr 7 [I]d). Göra ngt i ngns närvaro, frånvaro. I samkväm. Se ngt i en syn, i drömmen. Hon har variti ottesången i dag. Skeppet gick under i stormen. Falla i strid(en), kriget. Detta hände i slaget (drabbningen) vid N. Skjuta ett villebråd i språnget, i flykten. Fälla två djur i skottet l. i ett skott (jäg.). Slå två flugor i en smäll; vanl. bildl. Ordet brukas i dagligt tal.

Tulkitsemisiin

[Juhani Mäkitalo]

Alkaa selvitä ! Kun katselee Tervolan kuolinsyitä ko. ajalta
niin esim. 17/7 - 15/8 näitä "i skåttet" kuolleita on 11 kpl
lapsia/aikuisia, lisäksi taisi olla 2 hevosen potkimaa. Samaa
kuolinsyytä on myös ennen ja jälkeen em. jakson melkein
enemmistö, ed. ja seuraavanakin vuonna.
Melkoinen kunnanlääkäri on tainnut Tervolassa olla tuolloin,
taitaa olla yhtä hyvä diagnoosi kuin yskä ??
Vai oliko käynnissä sota, jota emme toistaiseksi tunne ???

JM

[Juhani Mäkitalo]

Eikö tuo "häxansspark" ole hyvä ja yleispätevä kuolinsyy ?
Käytettäköön sitä kaikissa epäselvissä tapauksissa tästä eteenpäin !

JM

[Juhani Mäkitalo]

Lisäksi löytyi eräästä sukututkijan sanastosta yksi suomennos
lisää sanalle "skottet" - kipu ! Näin se oli yksinkertaista diagnoosien
teko menneinä aikoina.

JM

[Lasse80]

Lisäksi löytyi eräästä sukututkijan sanastosta yksi suomennos
lisää sanalle "skottet" - kipu ! Näin se oli yksinkertaista diagnoosien
teko menneinä aikoina.

JM

Kuoli kait kipuun sitten vanha tervolalainen sotamies Olof Olofsson Raatikka Pihlquist.
Mutta kysymys: Kun Olof oli niin "tärkeä" mies että että pääsi niin isoksi herraksi kun korpraaliksi. Niin löytyiskö mitään jäännä tietoa armeja ajasta jos alkais kaivaan. Isoviha eli suuren Pohjan sota (1700–1721) oli ainaki menossa parhailaan kun Olof oli sotilas. Löytyiskö mitään tietoa tervolan sotilaista netistä? Olis kiva tietä milloin värväntyi En oli vielä raskinut osta tunnukset http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm :(

[Julle]

< Kuoli kait kipuun sitten vanha tervolalainen sotamies Olof Olofsson Raatikka Pihlquist.
Mutta kysymys: Kun Olof oli niin "tärkeä" mies että että pääsi niin isoksi herraksi kun korpraaliksi. Niin löytyiskö mitään jäännä tietoa armeja ajasta jos alkais kaivaan. Isoviha eli suuren Pohjan sota (1700–1721) oli ainaki menossa parhailaan kun Olof oli sotilas. Löytyiskö mitään tietoa tervolan sotilaista netistä? Olis kiva tietä milloin värväntyi En oli vielä raskinut osta tunnukset http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm >

Hei!

14.3.1714 Öfwerpackolabyy kneckt Olof Olofss: Raticka Enck: Elis: Mich:d:r Jurwa Lapinniemibyy

Näyttää Olof olleen Ylä-Paakkolan kylästä jalkaväen sotamies (nihti), joka
oli nimitys, jota käytettiin jalkaväen sotilaasta Ruotsin vallan ajan armeijassa 1500–1700-luvuilla. Lapinniemen kylä taas onTervolan entinen nimi.

Wikipedia tietänee paremmin...

Tutkimisiin

[Juhani Mäkitalo]

Julle täällä yrittää sanoa, että Olli Ollinp. Raatikka oli sotilas
vihittäessä 14/3 1714 Tervolassa ja kotoisin YLIpaakkolan kylästä !

JM

[tellervoranta]

Pohjanmaan jalkaväkirykmentti>Pääkatselmusrulla,1729-1729>198:25-27.
Kysytty korpraali on numerolla 26. Palvellut 15v, 42-vuotias, aviossa.

Juhani parempana ruotsin kielen taitajana kuin minä, mahdollisesti ystävällisesti suomentaa tekstin. Tai kysyjä. Sil vous plait.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19179&pnum=198

[Lasse80]

Pohjanmaan jalkaväkirykmentti>Pääkatselmusrulla,1729-1729>198:25-27.
Kysytty korpraali on numerolla 26. Palvellut 15v, 42-vuotias, aviossa.

Juhani parempana ruotsin kielen taitajana kuin minä, mahdollisesti ystävällisesti suomentaa tekstin. Tai kysyjä. Sil vous plait.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19179&pnum=198

Kiitos paljon. Tuota tietoa minä kaipasin :)

Minä en valitettavasti pääsi käsiksi noihin herkkuihin.
Näkyykö noissa rullissa tietoa että missä palvellut? Ollut taisteluissa? Ja jossain uusimissa rullissa näkyy pitus myös..

//Lasse

[Lasse80]

Olof Olofsson Ratikka Pihlquistillä oli kai kuvanmukainen uniformu käytössä

Olof 4012

Ollessaan vuosisadan alussa Riiassa Pohjanmaan rykmentti sai jostakin syystä Jönköpingin rykmentin sinipunaiset puvut, ja näitä värejä se joutui käyttämään yli 30 vuotta. Vasta vuonna 1731 sai rykmentti puvun, jossa oli oikeat värit. Kolme vuotta myöhemmin luovutettiin rykmentille toistatuhatta päällystakkia, ilmeisesti ensimmäisen kerran. Vaikka karoliinitakki oli kohtalaisen pitkä ja ylös asti napitettu, niin on ihmeellistä, että miehet tulivat toimeen kesät talvet yksinomaan tällä pukukerralla.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/Pohjanmaan%20rykmentti%20puvut.htm

[Juhani Mäkitalo]

OLOF OLOFSON PIHLQUIST

Hukkaan menee Pihlqvistin tiedot tällaisen otsikon alla, yleinen vika näillä palstoilla, kun ajatellaan, että tietoja voisi joku jälkeenpäinkin
lukeva käyttää hyväkseen kun otsikko olisi kohdallaan.

Vasemmalla ensin henkilötietoja, sitten seuraavalla palstalla saatuja
varusteita ja vaatteita ym., seuraavassa osiossa katselmuksen loppulausunto:

Raihnainen, vasen jalka Norjassa vioittunut, ontuu, välillä ei ole täydessä tolkussaan, ei ole talven aikana osallistua palvelukseen.
Saa eron, saa pitää vanhat varusteet.
Kivääri hyvä, varusteet kuluneet paitsi .... (kaikesta en saa selvää)
mainitaan mm. ruutisarvi ja kuparinen pullo, jotka käyttökelpoisia.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Ei näy tässä katselmuksessa miehen pituutta, palvelusvuodet näkyy
ja sitten täytyy rykmentin historiasta katsoa missä miehet ko. vuosina
ovat olleet.

JM

[Lasse80]

OLOF OLOFSON PIHLQUIST

Hukkaan menee Pihlqvistin tiedot tällaisen otsikon alla, yleinen vika näillä palstoilla, kun ajatellaan, että tietoja voisi joku jälkeenpäinkin
lukeva käyttää hyväkseen kun otsikko olisi kohdallaan.

Vasemmalla ensin henkilötietoja, sitten seuraavalla palstalla saatuja
varusteita ja vaatteita ym., seuraavassa osiossa katselmuksen loppulausunto:

Raihnainen, vasen jalka Norjassa vioittunut, ontuu, välillä ei ole täydessä tolkussaan, ei ole talven aikana osallistua palvelukseen.
Saa eron, saa pitää vanhat varusteet.
Kivääri hyvä, varusteet kuluneet paitsi .... (kaikesta en saa selvää)
mainitaan mm. ruutisarvi ja kuparinen pullo, jotka käyttökelpoisia.

JM

Kiitos paljon. Pittää ostaa itselle joululahjaksi tunnukset että pääsis itse katsomaan noita rullila.

Vasen jalka Norjassa vioittunut :) Missä tällainen on voinut tapahtua? Onko mahdollista selvittää? Ja milloin astunut palvelukseen?


//Lasse

[tellervoranta]

Pääkatselmusrulla 1721-1725>141, 9-12.
Numerolla 10 Korpraali O.O.P., 34v, palvellut 7 ja 7/12. Syntynyt Österbotten, gift.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19178&pnum=141

[Juhani Mäkitalo]

Tässä Pohjanmaan rykmentin sotahistoria ja taistelut, joihin osallistunut:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaan_jalkav%C3%A4kirykmentti

Minulla on lisäksi "Västerbottens regementets krigshistoria"sta kopioita
joku sivu ja se kertoo Ruotsi/Suomen armeijasta 1700-luvun alusta näin:

1717 deltog regementet i norska fälttåget och i Fredrikhalds belägring.
1719 - 21 hela regementet utgjort Västerbottens kustförsvar mot ryssarnas landstigning

Luultavasti Pohjanmaan rykmentti oli tässä myös mukana.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Palveli siis helmikuusta 1714 alkaen -

Kun Lasse katsot minun linkistäni Pohjanmaan rykmentin historiaa
ja sieltä NORJAN RETKI JA KAROLIINIEN KUOLONMARSSI,
niin siellä on kovasti tietoa, jos vain suomenkieltä hallitset ?

JM

[Juhani Mäkitalo]

Vielä Lasselle: Katsot sieltä Wikipedian artikkelista koskien
Pohjanmaan rykmenttiä ja sen taisteluita > SUURI POHJANSOTA ja
> NORJAN RETKI JA KAROLIINIEN KUOLONMARSSI

Saikohan tästä kukaan selvää mistä löytyy ja mitä ?

(tämä ei liity enää siihen "lääketieteelliseen tekstiin" skåttet jne...)

JM

[Juhani Mäkitalo]

Pohjanmaan jalkaväkirykmentti>Pääkatselmusrulla,1729-1729>198:25-27.
Kysytty korpraali on numerolla 26. Palvellut 15v, 42-vuotias

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19179&pnum=198[/QUOTE]
------------------------------------------------------------------------------
Tämä Tellervon esittämä katselmus oli pidetty 21/9 1721 Gävle:ssä
Ruotsissa

Karoliinien kuolonmarssista oli siis selvitty, kuka siitä sitten selvisikään -
ei moni.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Tulikohan nyt oikea linkki Tellervon tekstiin v. 1721 katselmus
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19178&pnum=141

ED. LINKKI VIRHEELLINEN !

JM

[Juhani Mäkitalo]

Kysykää jos on epäselvää, sekoitin täysin selvän asian.
Palvelusaika Pihlquistillä 1714 - 29

JM

[Lasse80]

Tässä Pohjanmaan rykmentin sotahistoria ja taistelut, joihin osallistunut:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaan_jalkav%C3%A4kirykmentti

Minulla on lisäksi "Västerbottens regementets krigshistoria"sta kopioita
joku sivu ja se kertoo Ruotsi/Suomen armeijasta 1700-luvun alusta näin:

1717 deltog regementet i norska fälttåget och i Fredrikhalds belägring.
1719 - 21 hela regementet utgjort Västerbottens kustförsvar mot ryssarnas landstigning

Luultavasti Pohjanmaan rykmentti oli tässä myös mukana.

JM

Kiitos. Niin voi olla että minun esi-isä korpraali Olof Pihlquist oli norjassa paikan päällä kun ruotsalainen kuningas Kaarle 12 ammutiin norjassa 30/11-1718.

Oliko muuten komppani nimeltään Kemin komppani jossa Pihlquist palveli v. 1714-1729 ? Ja vielä yks kysymys: Näkyykö rullassa milloin pääsyt korpraaliksi (eikat sitä heti pääsyt herraksi ruotsin armejassa? :D)

Hyvää päivänjatkoa!

//Lasse

[Juhani Mäkitalo]

Tässä näkyy, että http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19178&pnum=135 on Kemin komppania ja
Österbottens regemente.
Alussa siinä on upseerit ja kun menet eteenpäin siellä näkyy
sold. nr 26 Pihlquist. ja se että on corpral.
Pitäisi mennä taaksepäin näitä katselmuksia (mönstringar)
että näkisi milloin on saanut korpraalin arvon.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Tässä ed.katselmus pidetty 15/9 1720 Gävle
Nr 10 corp Pihlquist - tillförne kallad PIPO
kan läsa och skriva - corpral
Sanoinkohan väärin sen numeron edellä vai oliko se muuttunut,
taisin kirjoittaa nr 26
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19177&pnum=503

JM

[Lasse80]

Kiitos Juhani.

Olisko Pihlquist nimi annettu kun pääsi korpraaliksi Gävlessä?
Käyttää ainaki vielä Raatikka-nimeä v. 1716 ja v. 1720 niin Pihlquist nimi alkaa esintymään.

* 14.3.1714 Öfwerpackolabyy kneckt Olof Olofss: Raticka Enck: Elis: Mich:d:r Jurwa Lapinniemibyy

*21.8.1710 24.8.1710 (Olof Olofss. Raticka) Charin (oä)
*29.11.1713 29.11.1713 Olof Olofss. Raticka Brita
*20.5.1715 22.5.1715 Olof Olofss. Raticka Olof
*5.12.1721 5.12.1721 corp. Olof Olofss. Raticka ell. Pijlqui (st) Marg.
*29.4.1724 1.5.1724 corp. Olof Olofss. Raticka ell. Pijlqui (st) Walborgh

*27.8.1710 4.9.1710 oä d:r Charin 2
omainen: Olof Olofss. Ratickas
*18.3.1714 26.3.1714 d:r Brita 3 2 4
omainen: Olof Olofsson Ratickas
*10.12.1716 2.2.1717 son Olof af fiend. ryss. afbrändt 1 6 3
alkup - ALKUPKOMM: hoos bd. Joh. Rötkönen i Lapinniemi
omainen: kneckt Olof Olofss. Ratickas
*28.1.1722 25.1.1722 d:r Marg. 1 1 3
omainen: corporal Olof Olofss. Ratickas ell. Pilqwistens
*14.5.1724 25.5.1724 dåtter Walb. 15
omainen: corporalen Olof Olofss. Ratickas ell. Pilqwistens
*1.8.1733 5.8.1733 afsk. corp. Olof Olofss. Raaticka ell. Pijlqvist i skåttet 41 8 2 3

//Lasse

[Lasse80]

Kiitos Juhani.

Olisko Pihlquist nimi annettu kun pääsi korpraaliksi Gävlessä?
Käyttää ainaki vielä Raatikka-nimeä v. 1716 ja v. 1720 niin Pihlquist nimi alkaa esintymään.

* 14.3.1714 Öfwerpackolabyy kneckt Olof Olofss: Raticka Enck: Elis: Mich:d:r Jurwa Lapinniemibyy

*21.8.1710 24.8.1710 (Olof Olofss. Raticka) Charin (oä)
*29.11.1713 29.11.1713 Olof Olofss. Raticka Brita
*20.5.1715 22.5.1715 Olof Olofss. Raticka Olof
*5.12.1721 5.12.1721 corp. Olof Olofss. Raticka ell. Pijlqui (st) Marg.
*29.4.1724 1.5.1724 corp. Olof Olofss. Raticka ell. Pijlqui (st) Walborgh

*27.8.1710 4.9.1710 oä d:r Charin 2
omainen: Olof Olofss. Ratickas
*18.3.1714 26.3.1714 d:r Brita 3 2 4
omainen: Olof Olofsson Ratickas
*10.12.1716 2.2.1717 son Olof af fiend. ryss. afbrändt 1 6 3
alkup - ALKUPKOMM: hoos bd. Joh. Rötkönen i Lapinniemi
omainen: kneckt Olof Olofss. Ratickas
*28.1.1722 25.1.1722 d:r Marg. 1 1 3
omainen: corporal Olof Olofss. Ratickas ell. Pilqwistens
*14.5.1724 25.5.1724 dåtter Walb. 15
omainen: corporalen Olof Olofss. Ratickas ell. Pilqwistens
*1.8.1733 5.8.1733 afsk. corp. Olof Olofss. Raaticka ell. Pijlqvist i skåttet 41 8 2 3

//Lasse

Rippikirja tieto löytyy jossa näkyy passert(=hyväksytty) sotilas Olof Raatikka ja harvat rippiläkäynynit näkyy.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837422
Tervola rippikirja 1713-1720 Lapinniemi by, Präst Boslt
Passert soldat. Olof Raticka, drengen (nevnt 1713, 1714, 1721-1724)
Kommentar Lasse: passert soldat = godkjent som soldat

Olof Olofsson Raatikka - Pihlquist ja Elisabeth Michelsdotter Jurva saivat ainaki 5 lasta josta tytär Anna (s.n. 1716, ei löydy kastettujen luettelosta). Minun esiäiti Anna meni naimisiin Koroiskylälaisen Nils Nilsson Âmmän kanssa v. 1734. Se, mikä minua mietityttää on että käviköhän sotilaat välillä lomilla kotona kun lapsiakin syntyi Pihlquistille. Eikai sitä neitsytsyntymiä hirveän useasti tapahtunut, tiedän vain yhden tapahtuman :D Tuli tällainen päähän kun Pihlquist ei ole ainakaan käynyt ripillä ollenkaan v. 1715-1721

//Lasse

[Lasse80]

Olof Olofsson Raatikka - Pihlquist ja Elisabeth Michelsdotter Jurva saivat ainaki 5 lasta josta tytär Anna (s.n. 1716, ei löydy kastettujen luettelosta). Minun esiäiti Anna meni naimisiin Koroiskylälaisen Nils Nilsson Âmmän kanssa v. 1734.

//Lasse

Pakko korjata minun edellinen kirjoitus Olof Pilquistin tytär Anna Olofsdotter Pihlquist on luultavasti s. v.1717(rippikirjamerkintö). Kemin syntyneitten luettelohan puuttuu v. 1716-1717, niin siksi ei löytyy Annan kastetta ja tarkka syntymäaikaa.

Anna on myös merkitty Rautio-sukunimellä pari kertaa, joka voi tulla siitä että Annan äiti - Elisabet Michelsdotter Jurva oli ensin naimisissa Nils Olofsson Raution kanssa. Nils joutui sotilaaksi v. 1707-1708 ja luultavasti k. 1709. Elisabeth Jurva löysi uuden miehen - Olof Pihlquistin ja siitä miehestä minä koko ajan täällä palstalla jauhaan. :D Mutta hyvää päivänjatka!

//Lasse

[Lapinsuvut]

Pakko korjata minun edellinen kirjoitus Olof Pilquistin tytär Anna Olofsdotter Pihlquist on luultavasti s. v.1717(rippikirjamerkintö). Kemin syntyneitten luettelohan puuttuu v. 1716-1717, niin siksi ei löytyy Annan kastetta ja tarkka syntymäaikaa.

Anna on myös merkitty Rautio-sukunimellä pari kertaa, joka voi tulla siitä että Annan äiti - Elisabet Michelsdotter Jurva oli ensin naimisissa Nils Olofsson Raution kanssa. Nils joutui sotilaaksi v. 1707-1708 ja luultavasti k. 1709. Elisabeth Jurva löysi uuden miehen - Olof Pihlquistin ja siitä miehestä minä koko ajan täällä palstalla jauhaan. :D Mutta hyvää päivänjatka!

//Lasse

Mihin perustuu tietoa, että Anna olisi Ollin ja Liisan lapsi, eikä esim. Liisan ed. aviosta? En ole löytänyt Annaa samalta rippikirjalta Ollin ja Liisan kanssa. Ja toisaalta patronyymi voi välillä vaihtua isäpuolen mukaan, joten Rautio-nimi viittaisi Liisan ensimmäiseen puolisoon.

Kemin vihityistä löytyy 1734 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850574 vihityt Niles Ämmä ja pig: Lijsa Pyhlqvist. Liisan sukunimi viittaisi Olliin, mutta etunimi on ilmeisesti virheellinen, koska rippikirjalle tulee kuitenkin Niilon vaimoksi Anna http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847413. Ensimmäinen lapsi Nicolaus syntyy 20.2.1735. Jos Anna olisi syntynyt vuonna 1717, hän olisi ollut avioituessaan 17-vuotias. Eikö Annan pitäisi kaiken järjen mukaan olla vanhempiensa kanssa samalla rippikirjalla ennen avioitumistaan, mikäli oli heidän lapsensa?

Piippolan rippikirjat:
1720-1730: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847342
1731-1741 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847398
1710: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847078
1724: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847170

Onko tietoa, milloin Anna kuoli? Ämmän vuodesta 1757 alkavan rippikirjan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847691) mukaan oli Ämmässä ripillä vielä vuonna 1760. Mikäli rippikirjan kuolinvuosi 1760 tarkoittaa Annaa, niin tässä syntymävuodeksi on laitettu 1706, jolloin Anna voisi olla Liisan ensimmäisestä avioliitosta, ja selittyisi miksei ole samoilla rippikirjoilla.

Ennen Piippoa minulta on Liisa hukassa ajalta 1718 - 1725, eli viimeinen havainto tällä Tervolan Lapinniemen itsellisten rippikirjalta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837478 , jossa ei tietysti Anna-tytär voisi vielä ollakaan.

Ja viimeiseksi ihmetyttää, miksi näissä Pohjaanmaan jalkaväkirykmentin pääkatselmusluetteloissa Ollin sanotaan olevan Pohjanmaalta? Mielestäni hän oli Olli Laurinpoika Raatikan ja Priita Mikontytär Kolmosen poika, johon kysyjäkin kai viittasi maininnalla Kolmosen talon synnyintaloksi.

[Lasse80]

[quote=Lapinsuvut;286848]Mihin perustuu tietoa, että Anna olisi Ollin ja Liisan lapsi, eikä esim. Liisan ed. aviosta? En ole löytänyt Annaa samalta rippikirjalta Ollin ja Liisan kanssa. Ja toisaalta patronyymi voi välillä vaihtua isäpuolen mukaan, joten Rautio-nimi viittaisi Liisan ensimmäiseen puolisoon.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7820610
Annan synytymävuosi 1717 näkyy tuossa ainaki.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847466
Syntymävuosi 1717

Ja patronyymi Olai (Ollintytär)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/7uovzr?fi+0190+kastetut+2205)9.8.1746 1746 Nils Ämmä Anna Olai Petter
Ja sukunimi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/7uovzr?fi+0190+kastetut+2298)19.5.1748 1748 Nils Ämmä Anna Pihlquist Laurentius
Mutta vaikea sanoa tietenki varmasti :)


//Lasse

[Lapinsuvut]

Toisaalta viimeisessä rippikirjassa on syntymäaikana 1706 ja sukunimenä on Rautio kahdessa yhteydessä.

Niilon ja Annan viimeinen lapsi taisi syntyä vuonna 1748, mikä olisi ollut varsin varhainen vaihe 31-vuotiaalle naiselle saada viimeinen lapsi, mutta 10-vuotta vanhemmalle varsin luontevaa. Eipä tämäkään mitään todista, mutta kun siihen yhdistetään Rautio-sukunimen niin panee miettimään. Yleensä jos patronyymi tai sukunimi vaihtui, se tuli lapselle puolison uudelta puolisolta. En muista törmänneeni yhtenkään tapaukseen, jossa nimi tulisi edelliseltä puolisolta, varsinkin kun avioliitto kesti vain vähän aikaa, eikä kyseessä ollut talon nimi, jossa pari olisi asunut pitkään.

[Lapinsuvut]

Tervolan Ylipaakkolan Alapesosen rippikirjasta vuosille 1726-1735 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837578 löytyy piika Anna Rautio, jolla on ehtoollisia 1729 - 1733, joten hänen on täytynyt syntyä viimeistään n. 1713. Koska ehtoolliset loppuu samaan ajankohtaan kun Anna avioitui Ämmään, niin voisi hyvinkin olla kyse samasta Annasta. Näin ollen Ollin isyysmahdollisuus pienenee, koska Olli ja Liisa-äiti avioituivat vasta vuonna 1713.

(Löysin Lapista 9.5.1708 syntyneen Anna Niilontytär Raution, mutta hän kuoli 13-vuotiaana 2.2.1724, joten hän ei ainakaan voi olla tämä rippikirjalta löytyvä Anna.)

Alan kallistua sille kannalla, että jos Anna on Liisan lapsi, hän on Annan ensimmäisestä avioliitosta.

[Lasse80]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847466

Rippikirjassa näkyy ihan selvästi syntymävuosi 1717, ja en usko että herra pappi olis nuorentanut Anna Pihlquistiä 10v. Ja jos Annan syntymävuosi 1706 pittää paikkansa, niin Anna olis n. 10v vanhempi kun puoliso Nils joka oli s. 1713.

Ja Elisabeth (Lisa) Michelsdotter Jurva - Lapinniemi Ja Olof Olofsson Raatikka - Pihlquistin lapsia löytyy ainaki 4kpl.

1. Brita s. 29.11-1713 ?Lapinniemi (Tervola)
2. Olof s. 20.05-1715 ?Lapinniemi (Tervola)
3. Margeta s. 05.12-1721 ?(Tervola)
4. Walborgh s. 29.04-1724 ?(Tervola)

Jos Anna Pihlquistin syntymävuosi 1717 pittää paikkansa, niin sopis hyvin v. 1715 syntyneen Olof-veljen perään.
Mutta Kemin syntyneitten luettelohan puuttuu v. 1716-1717, niin siksi ei pystyy löytämään v. 1717 syntyneen Anna Olofsdotter Pihlquistin kastetta ja tarkka syntymäaikaa.

Mutta Kemin kastekirjasta vuodet 1706-1707 ei puutu, niin Anna (Nilsdotter) Rautio s. n. 1706 kasteen pitäisi löytyä. ?

Ja vielä tuo Annan yhistäminen Rautio nimeen. Voisko olla että pappi virhellisesti olis tulkisenut Raatikka-sukunimeen Rautio-sukunimeen?


Mutta kiinnostava :)


//Lasse

[Lapinsuvut]

Vaikka Kemin kastekirjat ei puutu ajalta 1706-1707, niin kaikkia lapsia ei aina viety kastettuihin. Itselläni tullut vastaan useita tapauksia, joissa kastetieto (tai kuolintietoa, tai vihkitieto) puuttuu kirkonkirjoista. Muistilaput hävisivät, eikä tieto päätynyt kirjojen kansiin. Se, että tietyltä ajanjaksolta on kirkonkirjoissa tietoa, ei tarkoita, että kaikki tieto olisi viety kirjoihin.

Syntymäajat muuttuivat myös usein. Kun ohkasen nollan tulkitsee ykköseksi saadaan 1707:stä 1717... Tosin aina nämä muutokset ei näin yksinkertaisesti olisi selitettävissä. Välillä kopioitu edellisen tai seuraavan päiväys, välillä jotain ihan muuta. Virheen sattuessa ei henkilö miettinyt nuorentaako vai vanhentaako hän henkilöä, muutos vain tapahtui, ja uudella jatkettiin, ellei sitä myöhemmin havaittu virheelliseksi, ja siitä syystä korjattu oikeammaksi.

Ehkä luotettavin vinkki omasta mielestäni henkilön alkuperästä on yleensä häneen liitetyt sukunimet. Talojen mukaan sukunimet tietysti muuttuivat. Mutta jos henkilöllä mainitaan jokin sukunimi, yleensä siihen on jokin syy. Tietysti virhekirjauksia tältäkin osin on voinut tapahtua:)

31-vuotias nainen, joka on saanut useita lapsia aiemmin ei yleensä avioliitossa lopettanut synnyttämistä tässä iässä. Yleensä ikä oli n. 40, joskus jopa lähellä 50. Tämäkään ei yksin tosin osoita mitään:)

Useimmiten henkilöt olivat avioituessaan yli 20-vuotiaita, harvemmin alle 18. Eikä tämäkään todista mitään.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847691) on syntymävuotena 1706...

Mielestäni ei ole aukottomasti todistettu puolen eikä toiseen. Voi olla kummin vain. Mutta jos Anna olisi avioitunut alle 18-vuotiaana, hän oli ehtinyt käydä rippikoulun ja pitäisi siten olla jossain rippikirjalla ennen avioitumistaan. Tuon rippikirjan ehtoollismerkinnät kertoisivat paljon:)

[Lapinsuvut]

Vielä kirkonkirjojen kattavuudesta esimerkkinä isoisäni isoisä, joka syntyi perheen kolmantena lapsena. Rippikirjoissa on alusta loppuun syntymäaikana sama päivä. Mutta ko. kirjausta ei löydy seurakunnasta tai Lapista ylipäätään. Kirjausta ei myöskään löydy +-5 vuoden haitarilla, jolloin rippikirjakin ehti vaihtua. Kuitenkin seurakunnasta on periaatteessa "kattavat" kastekirjaukset tuolta ajalta.
1700-luvun alun tiedoissa on harmillisen paljon puutteita. Onneksi kuitenkin on tietoja niin paljon kuin on:) Monissa seurakunnissa tilanne on paljon huonompi, joten ei voi harmitella. Ja jos olisi nykyisenkään 1700-luvun alun kaltaiset tiedot koko 1600-luvulta, niin sehän olisi jo unelmien täyttymystä:) Mutta kun törmäsin seurakuntaan, jossa kaikki kirjat paloivat 1850-luvulla, ei voinut kun iloita, että Kemissä ja Tervolassa tiedot on niin hyvin tallessa. Aika onnekkaita siis olemme me, joiden esivanhemmat ovat noista seurakunnista:) Esim. Alatornio ja Rovaniemi ovat valitettavasti haastavampia.

[Lasse80]

Tervolan Ylipaakkolan Alapesosen rippikirjasta vuosille 1726-1735 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837578 löytyy piika Anna Rautio, jolla on ehtoollisia 1729 - 1733, joten hänen on täytynyt syntyä viimeistään n. 1713. Koska ehtoolliset loppuu samaan ajankohtaan kun Anna avioitui Ämmään, niin voisi hyvinkin olla kyse samasta Annasta. Näin ollen Ollin isyysmahdollisuus pienenee, koska Olli ja Liisa-äiti avioituivat vasta vuonna 1713.

(Löysin Lapista 9.5.1708 syntyneen Anna Niilontytär Raution, mutta hän kuoli 13-vuotiaana 2.2.1724, joten hän ei ainakaan voi olla tämä rippikirjalta löytyvä Anna.)

Alan kallistua sille kannalla, että jos Anna on Liisan lapsi, hän on Annan ensimmäisestä avioliitosta.



Miksi Anna on täytynyt syntyä viimeistään n. 1713 ?

Rippikirjaan merkittiin vain ripille päässeet eli tavallisesti yli 15-vuotiaat seurakuntalaiset.
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Evankelis-luterilaiset_seurakunnat

Eli jos näin on niin Anna Rautio joka näkyy Alapesosen talossa v. 1729-1733, olis syntynyt minun mielestä n. 1714.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837578

Vaikka Anna Rautio olis syntynyt 1713, niin on iso ero vuodeen 1706. Mutta mahdollisuushan on että Anna Rautio joka näkyy Alapesosen talossa olis voinyt käydä aikasemmin jossain muualla ripillä.

Ja rippikirjaan merkittiin vain ripille päässeet eli tavallisesti yli 15-vuotiaat seurakuntalaiset. Eli Anna olis voinut käydä nuorempana myös ripillä (13-14v), silloin Olof Olofsson Raatikka Pihlquist tulis taas isäehokas :D

Mutta Anna Rautio joka näkyy Alapesosen talossa on kyllä luultavasti sama Anna joka näkyy Âmmän talossa Koroiskylässä vuodesta ?1735 Nilsin vaimona.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1709-1741_msrk_ik270/167.htm

//Lasse