Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ruuth -suku
Brottstycken ur det tidiga Haparanda-Tornio, Bebyggelsen och människorna 1500 - 1700 (http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf), mainitsee erään Ruuthin, joka vaikutti Viipurissa ja kirjoitti omistuskirjoituksen vanhaan kirjaan. Teksti sivulla 41 kuuluu näin: "Possessor huius Libri [v]ochatu[s] Canutus Eschilli Rwth botnensis. Emtus est Liber pro 6(?) tfi (marcis) anno 73".
Ragnar Dahlberg (Några Okända Skolböcker från Johans III :s tid (http://runeberg.org/bokobibl/1931/0212.html) sivulla 204[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)) jatkaa seuraavasti: Toisinaan hän kutsui itseään botnensis tai norbotnensis; Canutus ja Chanutus ja yhtälailla Escilli ja Eschilli; kerran Eskilinpojaksikin. Hän oli luultavasti Alatornion Eskil Antinpoika Ruuthin poika. Isänsä oli tullut Alatorniolle Uudeltamaalta vuonna 1565 ja kuoli Alatorniolla 1596. Knut eli Canutus ei ole juurikaan tunnettu ja kirjoittaja epäilee oliko hän ehkä kuollut jo nuorena opiskelijana. Jokatapauksessa Knut saattoi opiskella Viipurissa, huolimatta siitä että lähin koulu oli Turussa tai Tukholmassa. Tuo ensin mainittu kirja on löydetty Viipurin aineistoista. Olihan myös Mikael Agricola vieraillut Viipurin koulussa. Ruutheja mainitaan muitakin Viipurissa mm pormestari Bertil Jönsson Ruuth vv 1573 – 1589 (tämä vapaasti suomennettuna).
Christoffer Bülow -keskustelussa kerrotaan, että Anna Olofintytär Ruuth vihittiin Christier Henriksson Lithoviuksen kanssa ja pari sai Anna nimisen tyttären.
Saattaisiko Ruuthin suku kytkeytyä Someruksiin. Olihan Antti Simonpoika Ruuth aikanaan lapinvouti Jesper Matinpoika Kruusin palveluksessa ja oliko juuri tämän Kruusin isoäiti Lepaan Anna Björnintytär Stiernkors. Ja Kemin seudulle ilmaantui pian Johannes Johannis lastensa kanssa, joiden äiti oli Anna Kristoferintytär.
Josko Johannes olikin tämä Viipurin Ruuthin sukua (vrt. e.m. kirjan teksti) ja jos Hailuodon Sigfrid olisi Viipurissa mainitun Canutus Eschil Ruuthin jälkeläinen?
Aukkoja ja epäselväa, mutta kokeillaan...
Jatkan vielä...
Kuka oli Kangasalan kirkkoherra herra Olavi Olavinpoika, jonka isänä mainitaan Olof Qörth (?). Hänet mainitaan maaomistusten käsittelyssä vuonna 1568 Kangasalan talvikäräjillä maaliskuussa 1748[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Asiakirjan on ”suomentanut” A. Lehtonen ja sama tieto löytyy lähteestä Vanhaa Orivettä koskevia tuomiokirjapoimintoja keskiajalta 1870 luvulle (sivu 475)[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Kyseisessä asiakirjassa on kirjattu Olof Qörth? (=Biörn).
Olisiko mahdollista, että nimi olisikin Qörth – Qröth – Qroth - Roth - Ruth – Ruuth, aivan kuin sukuforumin keskustelussa kerrotaan Abraham Ruuthille nimimuoto Roth (viesti no 2). Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjassa on sukunimien Ruutu ja Ruutikainen kohdalla kerrottu, että sukunimet Roth, Ruth ja Ruuth ovat sotilasniminä esiintyneitä sukunimiä. Myös Rothovius suvun edustajat ovat käyttäneet nimeä Roth ja varhaisin mainittu Roth (oli sotilas) asui Smålannissa ja mainitaan Växjön asiakirjoissa (Hjort (2014), Rothovius-suku). Saattoivatko nämä tulokkaat nimetä Vääksyn tilan. Vääksy oli 1555 Hämeenlinnan vouti Olavi Olavinpojan omistuksessa ja vaimonsa Kirsti Pietarintytär sai sen huomenlahjana omistukseensa. Suvannon tekstissä mainitaan, että Vääksyn kartanon tulipalossa hävisi asiakirja, jonka mukaan Olavilla oli myös talo Vääksyssä, jonka hän antoi huomenlahjana Kirstille. Hämeen vouti Olavi kuoli 1525 ja maa-alue siirtyi Kirstinin avioiduttua uudelleen Jöns Persson Västgötelle, jolle läänitettiin koko Pälkäne keväällä 1525 (FMU 6206) ja myöhemmin 1535 sai rälssioikeuden Vääksyyn. Mitä lie merkinnee FMU 6360[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) tieto, että Jöns Vestgöthe edusti erästä Turun oppilasta ja saattoiko tuo oppilas olla Monikkalan Olavi (tulkintani voi olla virheellinen koska teksti on vaikeasti ymmärrettävää ja tähänkin toivon oikaisua). Myöhemmin Vääksyn erämaa oli 1571 Juhana-herttuan rakastajattaren rouva Kaarina Hannuntyttären omistuksessa ja jonka tyttärelle Annalle Kangasalan Olavi möi 1555 Koivusaaren Kivisalmen kylässä (ks. lähde Vanhaa Orivettä koskevia tuomiokirjapoimintoja).
Toivon, että arvoisat asiantuntijat korjaisitte oitis vanhoilla tapahtumilla spekulointini.
___________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193109
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdf
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Tiil her electum j Åbo ath han anthwordher Jöns Vestgöthe then jachth han oss skænkth haffuer saa vthröstad som han oss henne tilsagde, och at han icke tilstædher syna thiænare saa bråth selia theris hestha eller hærnisk för en wij theris rwsningher beseth haffua, och ath han mett våra fogther saa belæmpe kwnne, ath för thee gærdha pæningher motthe kiöpes godha varor, delandis ther vthinnan hans god raad mett våra fogther.
Tiil Jöns Vesgöthe ath han alla sammans thee gærdha peningher annamer til siig, vinleggandis siig ath thee motte vel förytrade vardha j goda varwr och ath wij icke kwnne settia fwlleliga tro til ath electus j Åbo haffuer j synneth ath bedriffa noget anneth en som then recess oss emellom giord ær inneholler, doch ligevel agthe wij oss tidh j then förstha opne vatthnss tijd ath besögie then landzendhe för en her electus dragher ther vtaff landit, och ath han besteller xl eler l tymbermen, varandis offuer ens med them hwad the skwla haffua j theris lön, och skyndher them hijt til Stocholm med thet aldra förstha. Dat. Vpsala odensdaghen nesth för Sigffridj.
Epähuomiossa jäi täydentämättä eli ilmeisesti saman Olavin sukunimi mainitaan samassa asiakirjassa sivulla 265 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193107) eli vasemman sivun alaosassa. Saisiko tästä mitään selkoa nimestä?
Matti Lund
30.11.16, 12:36
Epähuomiossa jäi täydentämättä eli ilmeisesti saman Olavin sukunimi mainitaan samassa asiakirjassa sivulla 265 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193107) eli vasemman sivun alaosassa. Saisiko tästä mitään selkoa nimestä?
Valitettavasti olet käsittänyt väärin ko. tekstin.
Ei herra Olavilla esiinny ko. vuoden 1748 pöytäkirjassa mitään lisänimeä.
Kirjuri on kopioinut vuoden 1748 pöytäkirjaan ko. isännän oikeudelle esittämää vanhaa 27-28.1.1626 pöytäkirjaotetta tapaillen, mutta ei siinä lue muuta herra Olavin etunimen jälkeen kuin kiöpt och bydt hafwer, eli on ostanut ja sitten vaihtanut niittyjä, mistä ovat myöhemmät omistusoikeuksien, maaluontojen ja verotuksen sekasotkut syntyneet ja mistä ko. isännät käräjillä valittivat.
terv M Lu
Valitettavasti olet käsittänyt väärin ko. tekstin.
Ei herra Olavilla esiinny ko. vuoden 1748 pöytäkirjassa mitään lisänimeä.
Kirjuri on kopioinut vuoden 1748 pöytäkirjaan ko. isännän oikeudelle esittämää vanhaa 27-28.1.1626 pöytäkirjaotetta tapaillen, mutta ei siinä lue muuta herra Olavin etunimen jälkeen kuin kiöpt och bydt hafwer, eli on ostanut ja sitten vaihtanut niittyjä, mistä ovat myöhemmät omistusoikeuksien, maaluontojen ja verotuksen sekasotkut syntyneet ja mistä ko. isännät käräjillä valittivat.
terv M Lu
Kiitän oikaisusta, tämäkin on parempi. Jäin miettimään mitä tässä toisessa kohtaa saman asian käsittelyssä Olavin nimen perässä lukee (linkki: Ylä-Satakunnan tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193109)).
Matti Lund
30.11.16, 15:51
Kiitän oikaisusta, tämäkin on parempi. Jäin miettimään mitä tässä toisessa kohtaa saman asian käsittelyssä Olavin nimen perässä lukee (linkki: Ylä-Satakunnan tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193109)).
Niin, siinä aukuemalla ja pöytäkirjaotteessa käräjäaktista 14.2.1568 löytyy viisi kohtaa nimen kera:
1)
tå dömbdes Hr- Olof Olai Kyrckioherde i Kangasala Sokn, hans fädernes äng igen benämd Kaivoniittu
2)
efter det at Her Olofs fader Olof Giorth, som ...
3)
Hr- Olof Olai och hans samsyskon
4)
förbenämde Herr Olof war Rätte Bördeman till föresrefne Kaivoniittu
5) förbde Hr- Olof Olai och hans samsyskon
Kohdassa 2) on tuo Herra Olavin isän lisänimi, joka voidaan tulkita 2-3 tavalla riippuen siitä, mitä siinä noteerataan tarkoitetuiksi kirjaimiksi eikä roskamerkeiksi
Suurennuksessa selvemmin näkyy, että nimitekstin yläpuolella olevaan edellisen rivin pilkkuun on kiinnittynyt piste, joka voidaan tulkita i:n pisteeksi. Ensimmäinen iso kirjain nimessä on tulkinnallinen, mutta itse laittaisin sen G:ksi enkä Q:ksi. Katson, että kirjuri on yrittänyt käyttää vuoden 1568 tekstin jäljennöksessä 1500 -luvun G -kirjainta, joka on aika lailla Q -kirjainta muistuttava.
Jos kirjainjärjestys lopussa "rth" on oikein (ruotsalainen), niin "Gio" alussa on sikälikin luonnollisempi, koska se äännetään pehmeästi eli tyyliin "juurt". Jos olisi Q, äännettäisiin "kjurt".
Jos pitäisi arvata normaalimpi tai vähän nykyaikaisempi synonyymi sille, olisi se Hjort.
terv M Lu
Jatkan vielä...
Kuka oli Kangasalan kirkkoherra herra Olavi Olavinpoika, jonka isänä mainitaan Olof Qörth (?). Hänet mainitaan maaomistusten käsittelyssä vuonna 1568 Kangasalan talvikäräjillä maaliskuussa 1748[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Asiakirjan on ”suomentanut” A. Lehtonen ja sama tieto löytyy lähteestä Vanhaa Orivettä koskevia tuomiokirjapoimintoja keskiajalta 1870 luvulle (sivu 475)[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Kyseisessä asiakirjassa on kirjattu Olof Qörth? (=Biörn).
Olisiko mahdollista, että nimi olisikin Qörth – Qröth – Qroth - Roth - Ruth – Ruuth, aivan kuin sukuforumin keskustelussa kerrotaan Abraham Ruuthille nimimuoto Roth (viesti no 2). Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjassa on sukunimien Ruutu ja Ruutikainen kohdalla kerrottu, että sukunimet Roth, Ruth ja Ruuth ovat sotilasniminä esiintyneitä sukunimiä. Myös Rothovius suvun edustajat ovat käyttäneet nimeä Roth ja varhaisin mainittu Roth (oli sotilas) asui Smålannissa ja mainitaan Växjön asiakirjoissa (Hjort (2014), Rothovius-suku). Saattoivatko nämä tulokkaat nimetä Vääksyn tilan. Vääksy oli 1555 Hämeenlinnan vouti Olavi Olavinpojan omistuksessa ja vaimonsa Kirsti Pietarintytär sai sen huomenlahjana omistukseensa. Suvannon tekstissä mainitaan, että Vääksyn kartanon tulipalossa hävisi asiakirja, jonka mukaan Olavilla oli myös talo Vääksyssä, jonka hän antoi huomenlahjana Kirstille. Hämeen vouti Olavi kuoli 1525 ja maa-alue siirtyi Kirstinin avioiduttua uudelleen Jöns Persson Västgötelle, jolle läänitettiin koko Pälkäne keväällä 1525 (FMU 6206) ja myöhemmin 1535 sai rälssioikeuden Vääksyyn. Mitä lie merkinnee FMU 6360[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) tieto, että Jöns Vestgöthe edusti erästä Turun oppilasta ja saattoiko tuo oppilas olla Monikkalan Olavi (tulkintani voi olla virheellinen koska teksti on vaikeasti ymmärrettävää ja tähänkin toivon oikaisua). Myöhemmin Vääksyn erämaa oli 1571 Juhana-herttuan rakastajattaren rouva Kaarina Hannuntyttären omistuksessa ja jonka tyttärelle Annalle Kangasalan Olavi möi 1555 Koivusaaren Kivisalmen kylässä (ks. lähde Vanhaa Orivettä koskevia tuomiokirjapoimintoja).
Toivon, että arvoisat asiantuntijat korjaisitte oitis vanhoilla tapahtumilla spekulointini.
___________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193109
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdf
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Tiil her electum j Åbo ath han anthwordher Jöns Vestgöthe then jachth han oss skænkth haffuer saa vthröstad som han oss henne tilsagde, och at han icke tilstædher syna thiænare saa bråth selia theris hestha eller hærnisk för en wij theris rwsningher beseth haffua, och ath han mett våra fogther saa belæmpe kwnne, ath för thee gærdha pæningher motthe kiöpes godha varor, delandis ther vthinnan hans god raad mett våra fogther.
Tiil Jöns Vesgöthe ath han alla sammans thee gærdha peningher annamer til siig, vinleggandis siig ath thee motte vel förytrade vardha j goda varwr och ath wij icke kwnne settia fwlleliga tro til ath electus j Åbo haffuer j synneth ath bedriffa noget anneth en som then recess oss emellom giord ær inneholler, doch ligevel agthe wij oss tidh j then förstha opne vatthnss tijd ath besögie then landzendhe för en her electus dragher ther vtaff landit, och ath han besteller xl eler l tymbermen, varandis offuer ens med them hwad the skwla haffua j theris lön, och skyndher them hijt til Stocholm med thet aldra förstha. Dat. Vpsala odensdaghen nesth för Sigffridj.
Luen kohdan, joka alkaa pag 365v jatkuu 366v sisältäen 14.2.1568 annetun tuomion: "Thå dömbdes H:r Olof Olai kyrkioherde i Kangasala sokn, hans fäderne Äng, igen, benämd Kaifwonittu liggiandes i Kiwisalmi by efter det at H:r Olofs Fader Olof Gorth (Borth, Qorth), som tå han sålde sin skogs teg til Kiwisalmi boer för 60 mk..." Kirjurin ensimmäinen iso kirjain on oudosti tehty. Ehkä joku saksalaieen tyyliin tottunut voi sen paremmin selvittää.
T.V.
Pekka Hiltunen
01.12.16, 23:24
Luen kohdan, joka alkaa pag 365v jatkuu 366v sisältäen 14.2.1568 annetun tuomion: "Thå dömbdes H:r Olof Olai kyrkioherde i Kangasala sokn, hans fäderne Äng, igen, benämd Kaifwonittu liggiandes i Kiwisalmi by efter det at H:r Olofs Fader Olof Gorth (Borth, Qorth), som tå han sålde sin skogs teg til Kiwisalmi boer för 60 mk..." Kirjurin ensimmäinen iso kirjain on oudosti tehty. Ehkä joku saksalaieen tyyliin tottunut voi sen paremmin selvittää.
T.V.
Minulla on äpärähaarojen tai äidinpuolen Ruuth-suvuista kokonainen taulusto kerettiläisille ja ennakkoluuloisile, jotka kuitenkin luottavat DNA-tutkimuksiin.
PH
Pekka Hiltunen
01.12.16, 23:54
Täytyy olla syy sille, että Ruuth-nimieä käytettiin johdonmukaisesti Impolan tunteman Cecilia Larsintyttären (elossa 1583) ja puolisonsa Bengt Mattsson till Kaistlax Viborg (vouti, k ~ 1575 Wiborg) Joroisten ratsastilallisen, Sigfrid Bengtsson till Kaistlax (~ 1540 Viipuri) jälkeen joka, suoritti ratsupalvelua yhdeksän oravan eli vanhan veromarkan tilalta 1604-, lautamies 1606-1620-. Mahdollisesti sama Sigfrid Bengtsson till Kaistlax Viipurin läänistä, jonka leskiäiti (tai -puoli) Cecilia Larsdotter joutui luopumaan tilasta 1583. P:so mahd. Peder Jönssonin (Ruuth i Borgå - siis, Tavinsalmen voudin (1557-61) , k jonkun tiedon mukaan vasta 1565, tytär NN Ruuth.
PH
Kiitos paljon tekstien tulkinnasta. Olavi Olavinpojan isän sukunimi ei kyllä avaudu mitenkään näillä tiedoin ja kysynkin onko mitenkään mahdollista, että nimi olisi jonkunlainen muunnelma Ruthista. Edellä mainitaan Ruuth i Borgå ja Anbytarforumin keskustelussa Ruuth-Ruth tiedetään kertoa, että Eskillus Andreae Ruuth syntyi Uudellamaalla ja olisi kuulunut Porvoon Ruuthin porvarisukuun. Suku lienee tunnistautunut vaakunalla: "I Guld en blå spetsuta på ömse sidor åtföljd av en röd triangel".
Minulla on äpärähaarojen tai äidinpuolen Ruuth-suvuista kokonainen taulusto kerettiläisille ja ennakkoluuloisile, jotka kuitenkin luottavat DNA-tutkimuksiin.
PHOlisi kyllä hienoa kuulla näistä edellämainituista Ruuthin sukutiedoista.
Löytyisiköhän tuolle Olavin isälle jonkunlainen sukutausta ja mietin lisäksi saattoiko Johanneksen äiti Margareta Eskilinintytär olla Eskillus Ruuthin tytär ja jos Hailuodon Susannakin oli Ruuthin sukua.
Matti Lund
02.12.16, 09:52
Kiitos paljon tekstien tulkinnasta. Olavi Olavinpojan isän sukunimi ei kyllä avaudu mitenkään näillä tiedoin ja kysynkin onko mitenkään mahdollista, että nimi olisi jonkunlainen muunnelma Ruthista....
Hei, mielestäni Kangasalan nimitapausta on turha sotkea mitenkään Ruuthiin eikä sitä voida mitenkään kuvitella kaupunkiporvarien Ruuth -lisänimen kaltaiseksi.
Kangasalan nimi avautuu sen verran hyvin, ettei sitä saa mitenkään yhdistettyä Ruuthiin. Yritä riisua siitä tarpeettomat oletukset pois, joita siinä ei voi olla.
Tällä asiakirjalla Kangasalan herra Olavit on "raakattu" pois Ruuth -nimitarkasteluista ja Sinun kannattaisi jatkaa muissa merkeissä, jos päätähtäimesi on jonkun Viipurin Ruuthin alkuperän selvityksessä.
Minulle Kangasalan nimi avautui riittävästi, eli lähinnä siinä luki Giorth (suurenna riittävästi, jotta erotat i -kirjaimen), josta voidaan päätellä, että se on helppo rinnastaa nimeen Hjort.
Hjort tarkoittaa hirveä, joten uskon, että herra Olavin (Olof Olai) isä, vanhempi herra Olavi voisi olla jostakin Hämeen Hirvelän taloista ja olisi jotenkin oppineena ottanut nimen siitä.
Hyvä olisi, että joku, jolla on jotakin parempaa vanhan hämäläisen asutuksen tuntemusta, jota itselläni ei ole, yrittäisi tämän kumota, mutta nähdäkseni se ei enää kuulu Ruuth -osastoon.
terv Matti Lu
pirjosirainen
02.12.16, 16:19
Minulla on äpärähaarojen tai äidinpuolen Ruuth-suvuista kokonainen taulusto kerettiläisille ja ennakkoluuloisile, jotka kuitenkin luottavat DNA-tutkimuksiin.
PH
Olisi kiintoisaa tietää Sigfrid Bengtssonin vaimon nimi, onko Ruutheja?
Sigfridin vanhemmat Bengt Mattsson ja Cecilia Larsdr.
Ja ketkä on Cecilian vanhemmat?
Sigfridin poika Abraham käytti nimeä Ruuth.
Abrahamin pojan Erikin pojan Abrahamin tytär on esiäitini.
Hei, mielestäni Kangasalan nimitapausta on turha sotkea mitenkään Ruuthiin eikä sitä voida mitenkään kuvitella kaupunkiporvarien Ruuth -lisänimen kaltaiseksi.
Kangasalan nimi avautuu sen verran hyvin, ettei sitä saa mitenkään yhdistettyä Ruuthiin. Yritä riisua siitä tarpeettomat oletukset pois, joita siinä ei voi olla.
Tällä asiakirjalla Kangasalan herra Olavit on "raakattu" pois Ruuth -nimitarkasteluista ja Sinun kannattaisi jatkaa muissa merkeissä, jos päätähtäimesi on jonkun Viipurin Ruuthin alkuperän selvityksessä.
Minulle Kangasalan nimi avautui riittävästi, eli lähinnä siinä luki Giorth (suurenna riittävästi, jotta erotat i -kirjaimen), josta voidaan päätellä, että se on helppo rinnastaa nimeen Hjort.
Hjort tarkoittaa hirveä, joten uskon, että herra Olavin (Olof Olai) isä, vanhempi herra Olavi voisi olla jostakin Hämeen Hirvelän taloista ja olisi jotenkin oppineena ottanut nimen siitä.
Hyvä olisi, että joku, jolla on jotakin parempaa vanhan hämäläisen asutuksen tuntemusta, jota itselläni ei ole, yrittäisi tämän kumota, mutta nähdäkseni se ei enää kuulu Ruuth -osastoon.
terv Matti Lu
Kiitos ohjeista. Molemmista suvuista löytyy esi-isiä ja siksi kiinnostaa. Myös Someron kirkonmiesten suku kiinnostaa sikäli, että esi-isä Johannes Bartholdin äidiksi on epäilty Eskillus Andreae Ruuthin tytärtä. Suvun kantaisä lienee ollut Matti Laurinpoika, joka vihittiin Luhtialaan ja poika Antti toimi Sääksmäen voutina. Eli Ruuthin suku vaikutti tiettävästi myös samoilla seuduilla Hämeessä, joskin Eskillus Andrean suku myös Alatorniolla, Kemissä ja joku myös Viipurissa. Ja yleensä verkostot olivat olemassa?
Lisäksi ihmettelen tuota kirkkoherra Olavin isän sukunimeä Görth? En muista missään törmänneeni ko. nimeen ja miksei toki sopisi olemaan Hjort, joita myös Alatorniolle eli Korpikylään oli sotien aikana muuttanut.
Alatornion Korpikylän Hjortin vaimon Helenan esi-isä oli lähtöisin Turusta. S. Torikka kertoo Anbytarforumilla, että Helenan isä oli Niilo Kristianinpoika Hulkof (1724 †1770) ja äiti oli Helena Johanintytär Potila (1729 †1791). Niilon isän karoliinisotilas Kristian Johansson Hulkowin (1696 †17.8.1728) isä oli Kangasalan pastori Johannes Hulchovius (†1702), joka kuoli vuonna 1703 ja vaimonsa oli Helena Kristianintytär (Paimenmuiston mukaan Kristina) Melartopea. Paimenmuisto kertoo, että Johanneksen syntyperä ei ole tiedossa. Johannes mainitaan ylioppilaana 1693 ja hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1694 toukokuussa ja hän siirtyi Kangasalan pitäjänapulaiseksi 1694 ja kuoli Kangasalla 1703. Helena Melartopeuksen isä oli Kristian Joosepinpoika Melartopeus ja äiti Ingeborg Arvidintytär Florin eli suku on tullut Ruotsista. Kristian Melartopeuksen isä oli Kangasalan kirkkoherra ja rovasti Josephus Matthiae Melartopaeus (†26.8.1654) ja puolisonsa Elisabeth NN äiti (1. pso Hebla Eskilintytär). Jooseppi Matthaei toimi Kangasalan kirkkoherrana 1634 ja lääninrovastina vuodesta 1640. Perhe asui 1644 Kangasalan pitäjän Isoniemestä Paavali Matinpojalta ostamallaan maatilalla. Ilmeisesti veljensä rälssi- ja myöhemmin kruununvouti Christoffer Mattsson Melatropeus oli Erik Jakobssonin veljen tai velipuolen Simon Jakobssonin jonkinasteinen serkku ”frände”, joko itse tai lankoussuhteen kautta. Tässä puhutaan Pojobyn Äijälän Erik Jakobssonista. [1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)Nils Hjortin isän Isak Nilsonin vaimon Helenan isä oli Nils Kristiernsson 1724 ja Brita Nilsintytär Pipping. Nils Kristiernssonin isä oli Christian Johansson Hulkov eli Hulckov (rustmästare och Karolins fältväbel), syntynyt Turussa ja kuoli Korpikylässä kun hukkui kalastusmatkalla 32 vuotiaana Matkakoskeen. Christian oli Turkulaisen papin poika ja äiti oli Helena Melartopea. Inkerin Tuutarissa toimi pappina Johannes Christierni Melartopaeus vuosina 1661 – 1663[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Viipurissa asui Christian Melartopeus vuonna 1728 (Vanhan Suomen tilejä, Revisiokomission mk Viipurin läänistä 1728 jakso 88).
__________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Sukututkimusseura Astrenius http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-4842-p-6.html
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Bidrag till kännedom om evangelisk-luterska församlingarne i Ingermanlands, M. Akiander http://books.google.ch/books?hl=de&id=ZioEAAAAYAAJ&q=Jordan#v=onepage&q=Jordan&f=false
Pekka Hiltunen
02.12.16, 18:29
Olisi kiintoisaa tietää Sigfrid Bengtssonin vaimon nimi, onko Ruutheja?
Sigfridin vanhemmat Bengt Mattsson ja Cecilia Larsdr.
Ja ketkä on Cecilian vanhemmat?
Sigfridin poika Abraham käytti nimeä Ruuth.
Abrahamin pojan Erikin pojan Abrahamin tytär on esiäitini.
Mitä kiintoisaa siinä muka voisi olla: on tai ei ole suvusta Ruuth i Finland. Minulle ainakin asia on henk. koht. yhdentekevä. Liitin vain vanhasta tottumuksestani jo tauluissani oleviin sukuihin.
Taulu 1
1. Abraham Sipinpoika, Kerisalon rusthollari. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: NN, s. Joroinen?
Lapset:
Johan, s. noin 1649, k. 10.3.1714 Osikonmäki Rantasalmi
Erik, Kerisalon rusthollari, s. 1650
Bertil
Taulu 2
2. Sigfrid Bengtsson till Kaistlax, ratsastilallinen Joroisten Kerisalossa, lautamies 1606-20, s. noin 1540 Viipuri. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: NN Pedersdotter (?) Ruuth,. Vanhemmat taulusta 4.
Lapset:
Abraham. Tauluun 1.
Taulu 3
3. Bengt Mattsson till Kaistlax Viborg, vouti Viipurin läänissä, k. noin 1575 Viipuri.
Puoliso: Cecilia Larsdotter, k. jälkeen 1583.
Lapset:
Sigfrid Bengtsson, s. noin 1540 Viipuri. Tauluun 2.
Taulu 4
3. Peder Jönsson Ruuth i Borgå, Tavisalmen vouti 1557-61, k. 1565. Vanhemmat taulusta 5.
Puoliso: Gertrud Bertilsdotter,. Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Jöns Persson
Jakob Persson
Bertel Persson, k. 30.9.1630
NN Pedersdotter (?). Tauluun 2.
Taulu 5
4. Jöns Jute, Porvoon porvari.
Puoliso: Anna Jacobsdotter (Dufva),. Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Peder Jönsson. Tauluun 4.
Taulu 6
5. Jacob Lydekesson i Borgå,.
Puoliso: Brita Bengtsdotter Dufva,. Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Anna Jacobsdotter. Tauluun 5.
Taulu 7
6. Bengt Olofsson Dufva till Munkby i Borgå sn,. Vanhemmat taulusta 8.
Puoliso: Katarina (som i vapnet förde två svarta hästskor på en hvit snedbjelke), Hästesko av Dönsby,. Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Ranghild Bengtintytär
Nils Bengtsson, Karjalan laamanni
Margareta Bengtsdotter, "hustru Maria i Viborg"
Henrik Bengtsson
Brita Bengtsdotter. Tauluun 6.
Jacob Bengtsson
Taulu 8
7. Olof Bengtsson Dufva,. Vanhemmat taulusta 9.
Puoliso: Kerstin,. Vanhemmat taulusta 10.
Lapset:
Bengt Olofsson. Tauluun 7.
Taulu 9
8. Bengt Dufva, k. jälkeen 1450.
Puoliso: Ingrid Olavintytär Tavast,. Vanhemmat Olof Johansson Tavast ja Katarina Fincke.
Lapset:
Olof Bengtsson. Tauluun 8.
Taulu 10
8. NN,.
Puoliso: NN Arnikantytär Vrese,. Vanhemmat Arnika Vrese ja ?NN Hartmann.
Lapset:
Kerstin. Tauluun 8.
Taulu 11
7. Henrik Persson, s. 1398 Porvoo.
Puoliso: Anna till Veiby av Dönsbysläkten,.
Lapset:
Katarina. Tauluun 7.
Taulu 12
4. Bertil Mattsson (16 rutor),.
Puoliso: Anna Eriksdotter Ekelöf,. Vanhemmat taulusta 13.
Lapset:
Gertrud Bertilsdotter. Tauluun 4.
Taulu 13
5. Erik Larsson Ekelöf, Sipoon nimismises 1539. Vanhemmat taulusta 14.
Puoliso: Marietta Henriksdotter (Dönsbyätten),. Vanhemmat taulusta 18.
Lapset:
Margareta Eriksdotter
Hans Eriksson
Malin Eriksdotter
Anna Eriksdotter. Tauluun 12.
Taulu 14
6. Lasse i Gästerby,.
Puoliso: Margareta Jägerhorn (Härtonäs), s. Herttoniemi Helsinki. Vanhemmat taulusta 15.
Lapset:
Erik Larsson. Tauluun 13.
Margareta Larsdotter, s. Gesterby Sipoo
Peder Larsson, Sipoon nimismies
Taulu 15
7. Anders Skräddare,. Vanhemmat taulusta 16.
Puoliso: Barbara,. Vanhemmat taulusta 17.
Lapset:
Margareta, s. Herttoniemi Helsinki. Tauluun 14.
Taulu 16
8. Michel Djäkn,.
Puoliso: Valborg Mårtensdotter,. Vanhemmat Mårten Bengtsson till Metsäkylä i Lojo ja Margareta Olofsdotter.
Lapset:
Erik Michelsson
Anders. Tauluun 15.
Taulu 17
8. NN,.
Puoliso: NN Olofintytär,. Vanhemmat Olof Filpunpoika ja NN.
Lapset:
Barbara. Tauluun 15.
Taulu 18
6. Henrik Dyniusson Dönsbyätten (Hästesko), k. 1501. Vanhemmat taulusta 19.
Puoliso: Elseby (Ingeborg?),.
Lapset:
Marietta Henriksdotter. Tauluun 13.
Henrik, k. 1562
Agnes
Anna
Taulu 19
7. Dynius Magnusson (Dönsbyätten), k. 1451. Vanhemmat taulusta 20.
Lapset:
Henrik Dyniusson. Tauluun 18.
Jöns Dyniusson
Elin
Taulu 20
8. Magnus Thyniusson, lautamiehenä laamanninkäräjillä Sannäsissä 1424.
Lapset:
Dynius Magnusson. Tauluun 19.
Kyllähän sinne niitä änännejä mahtuu, kun työ on kesken - ja sellaiseksi varmaankin jääkin.
- Heprealaiset ovat ymmärtäneet varata olla-verbin kokonaan juumalalle.
PH
pirjosirainen
02.12.16, 20:53
Lainaa
Taulu 2
2. Sigfrid Bengtsson till Kaistlax, ratsastilallinen Joroisten Kerisalossa, lautamies 1606-20, s. noin 1540 Viipuri. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: NN Pedersdotter (?) Ruuth,. Vanhemmat taulusta 4.
Lapset:
Abraham. Tauluun 1.
Kiitos antoisasta sukutaulusta.
NN Pedersdotter Tuota..tuota...kiintoisa yhteys, mutta onkos jotain dokumenttia tai muuta vakuuttavaa tietoa asiasta.
Noita Dönsbyjä kerännyt toiselta kautta, kun oletus on kuuluvan jollain lailla Svärd-esipolvisukuuni. Olisi melkoinen sukurypäs Ruuthit, Dufvat, Svärdit Dansket ja Dönsbyt.
Pekka Hiltunen
03.12.16, 08:22
NN Pedersdotter Tuota..tuota...kiintoisa yhteys, mutta onkos jotain dokumenttia tai muuta vakuuttavaa tietoa asiasta.
Ei tietenkään ole näyttöä: muutenhan taulut olisivat sukukirjoissa ja muissa julkaisuissa. Yhteydet perustuvat järkevään päättelyyn sekä muihin sukuyhteyksiin ak:n suvuissa. Jollei ole muita Ruutheja omissa suvuissaan, voi tietenkin hyvällä syyllä pitäytyä vaikkapa jonkun hämäläisen sukututkimuksiin - tai Impolan Heikin kirjan tietoihin. Itse en näe muuta syytä tunnetun, aatelisen nimen käyttämiseen kuin voutien väliset naimakaupat - kun olivat molemmat Viipurin seuduilta ja mahdollisesti jo entuudestaankin sukua. En menisi laittamaan näitä tauluja My Heritage eli Geni-sivustoihin, jotka jo valmiiksi ovat järjettömyyksiä täynnään - enkä liioin sukukirjoihin sekä itseni että jälkipolveni nolaten. Odottelen siis DNA-tutkimusten tarkentumista, mutta säilytän sitäkin paremmalla syyllä omat tietoni omille jälkipolvilleni...
Sitä järkevää päättelyä voin tietenkin taas suositella muillekin - riippumatta siitä, että onko Ruuth-sukua siinä tai jossain toisessa vai peräti useissa sukuhaaroissa ja ehkäpä vielä moninkertaisinakin.
PH
Minulle Kangasalan nimi avautui riittävästi, eli lähinnä siinä luki Giorth (suurenna riittävästi, jotta erotat i -kirjaimen), josta voidaan päätellä, että se on helppo rinnastaa nimeen Hjort.En kyllä löydä nimestä i -kirjainta, joskin tästä en missään tapauksessa lähde väittelemään omilla taidoillani. Tulkitsin tuon etukirjaimen Q -kirjaimeksi, josta lähtee kynä kulkemaan ja piirtää seuraavaksi joko ö tai o -kirjaimen. Yritin vertailla saman asiakirjan sivuja ja Q -kirjain löytyy mm tästä sivulta 370 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193112).
Liitän tähän muutamia mainintoja nimistä, jotka ehkä muistuttavat Olavin mainittua nimeä. Tosin se ei todista mitään Olavin alkuperästä. Eli Antti Matinpoika Ruuthin isä ratsumies Matti Laurinpoika tuli Itä-göötanmaalta 1400 luvulla Suomeen ja löysi vaimonsa Anna Ollintyttären Luhtialasta. Antti Matinpoika mainitaan Luhtialassa 1549. Olof Andersson till Katinala oli luultavasti naimisissa Jöns Grelssonin tyttärentyttären Margeta Simontyttären kanssa ja tämä Olof oli mitä luultavimmin sama kuin Matti Laurinpoika Ruuthin pojanpoika Olli Antinpoika Ruuth, joka omisti Kataiston 1500 luvun lopulla (Anbytarofrum, Juttilasläkten). Porvoossa vuonna 1520 syntyneen Peder Jönssinpoika Ruuthin puoliso oli Gerttu Bertilintytär Hornhatt ja parin poika Hannu (n 1540 – 1583) vihittiin NN Juhontytär Görtzhagenin kanssa. Liekö ollut NN :n veli Bengt Johansson Görtzhagen, joka mainitaan 1560 tilanomistajana (Anbytarforum, Erik Spore till Hyvikälä[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)). Kangasalan Sarsakosken omistajana mainitun Djäkn suvun Johanna Bengtintytär oli tiettävästi naimisissa Henrik Görtzhagenin kanssa, joa mainitaan 1422 – 46 ja hän ilmeisesti oli aiemmin naimisissa Raaseporin voudin Cort Gartzin tyttären kanssa (Wikitietoa(?), Djäkn, Lydikasönernas ätt[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2)).
Paimenmuisto kertoo että Kangasalan kirkkoherra Olavi oli Björn sukua. Mistä lie tämä tieto.
Tosiasia on se, että 1400 - 1600 lukujen sukulaisia (?) on vaikea todistaa enää sukulaisiksi (?), mutta ehkä tässä on se salapoliisityön "suola".
__________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://forum.genealogi.se/index.php?action=profile;area=showposts;u=60991
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) https://www.adelsvapen.com/genealogi/Dj%C3%A4kn,_Lydikas%C3%B6nernas_%C3%A4tt
pirjosirainen
03.12.16, 09:34
Ei tietenkään ole näyttöä: muutenhan taulut olisivat sukukirjoissa ja muissa julkaisuissa. Yhteydet perustuvat järkevään päättelyyn sekä muihin sukuyhteyksiin ak:n suvuissa. Jollei ole muita Ruutheja omissa suvuissaan, voi tietenkin hyvällä syyllä pitäytyä vaikkapa jonkun hämäläisen sukututkimuksiin - tai Impolan Heikin kirjan tietoihin. Itse en näe muuta syytä tunnetun, aatelisen nimen käyttämiseen kuin voutien väliset naimakaupat - kun olivat molemmat Viipurin seuduilta ja mahdollisesti jo entuudestaankin sukua. En menisi laittamaan näitä tauluja My Heritage eli Geni-sivustoihin, jotka jo valmiiksi ovat järjettömyyksiä täynnään - enkä liioin sukukirjoihin sekä itseni että jälkipolveni nolaten. Odottelen siis DNA-tutkimusten tarkentumista, mutta säilytän sitäkin paremmalla syyllä omat tietoni omille jälkipolvilleni...
Sitä järkevää päättelyä voin tietenkin taas suositella muillekin - riippumatta siitä, että onko Ruuth-sukua siinä tai jossain toisessa vai peräti useissa sukuhaaroissa ja ehkäpä vielä moninkertaisinakin.
PH
Minulla nämä sukutaulusi tiedot olikin jo ennestään. Oletin löytyneen vahvistusta Ruuthien liittymisestä Abrahamin sukuun.
Omalta kohdaltani tuon ajan kirjoitukset on hebreaa, jos vaikka lähteitä olisikin.
Ei auta kuin odotella niitä DNA -tietoja.
Pekka Hiltunen
03.12.16, 13:37
Palaan vielä Olof Olofssonin isän lisänimeen.
sivulla
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193109
jonka jo joku aiemmin toi esiin, on M-kirjain kirjoitetu hiukan epätavalliseen tyyliin. Kyseessä on nähdäkseni Olof Mörth. Mört-sukua esiintyi m.m. Porin seudulla tai Kokemäensaaressa - ehkä jonkun vaimon puolella. Käräjäpöytäkirjasta lainatulla sivulla selviää Olofin isän lisänimen 1. kirjain, kun vertaa samanlaisiin kirjaimiin esim. erään Olof Månssonin tai viereisen sivun Krister Månssonin kanssa. Nimen ö-kirjain jää kylläkin vähän arvauksen varaan, kun nimi voisi olla myös Murth tai Mürth. Ruuthiin tämmöistä myrttiä yhtä vaikeaa liitää kuin esillä olleeseen Hjortiinkaan.
PH
Matti A. Nieminen
03.12.16, 15:18
En kyllä löydä nimestä i -kirjainta, joskin tästä en missään tapauksessa lähde väittelemään omilla taidoillani. Tulkitsin tuon etukirjaimen Q -kirjaimeksi, josta lähtee kynä kulkemaan ja piirtää seuraavaksi joko ö tai o -kirjaimen. --
Hei
Näen sanan alussa vähän epäselvän, mutta tälle kirjurille tyypillisen J-kirjaimen, joka näkyy hyvin hänen kirjoittamissaan Johan ja Jöran -nimissä.
Kyseessä on nimi Jorth, jossa J-kirjaimen loppukaari on mielestäni aluksi noussut liian korkealle ja kirjuri on ehkä jälkeenpäin lisännyt kirjaimeen kuuluvan loppulenkin eli "loppupallukan" oikeaan paikkaan vähän alemmaksi, jolloin kaaren loppuosa on jäänyt tarpeettomaksi.
Tässä erimerkkejä saman kirjurin J-kirjaimesta Johan ja Jöran -nimissä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193115 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193115)
vasen puoli, 10. rivi ylhäältä, 3. rivi alhaalta
oikea puoli, 4. rivi ylhäältä ja 2. ja 5. rivi alhaalta.
Terveisin
Matti Nieminen
Pekka Hiltunen
03.12.16, 15:45
Hei
Näen sanan alussa vähän epäselvän, mutta tälle kirjurille tyypillisen J-kirjaimen, joka näkyy hyvin hänen kirjoittamissaan Johan ja Jöran -nimissä.
Kyseessä on nimi Jorth, jossa J-kirjaimen loppukaari on mielestäni aluksi noussut liian korkealle ja kirjuri on ehkä jälkeenpäin lisännyt kirjaimeen kuuluvan loppulenkin eli "loppupallukan" oikeaan paikkaan vähän alemmaksi, jolloin kaaren loppuosa on jäänyt tarpeettomaksi.
Tässä erimerkkejä saman kirjurin J-kirjaimesta Johan ja Jöran -nimissä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193115 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193115)
vasen puoli, 10. rivi ylhäältä, 3. rivi alhaalta
oikea puoli, 4. rivi ylhäältä ja 2. ja 5. rivi alhaalta.
Terveisin
Matti Nieminen
Taidat olla oikeassa: itse etsimäni "Månssonit" taitavatkin itse asiassa ollä Jönssoneita, jollei Jonssoneita.... Käännyn kannattamaan Jordh (eli Hjorth- [?]) -tulkintaa!
Hieno havainto!
PH
Taidat olla oikeassa: itse etsimäni "Månssonit" taitavatkin itse asiassa ollä Jönssoneita, jollei Jonssoneita.... Käännyn kannattamaan Jordh (eli Hjorth- [?]) -tulkintaa!
Hieno havainto!
PH
Todellakin, tämä jälkimmäinen vahvistaa M.Lundin arvion. Tästä suuret kiitokset arvon asiantuntijoille. Nyt vain ihmettelemään tätä Jorth eli Hjort nimeä. Oliko Kangasalan kirkkoherra tuota sukua sittenkin.
Hei
Näen sanan alussa vähän epäselvän, mutta tälle kirjurille tyypillisen J-kirjaimen, joka näkyy hyvin hänen kirjoittamissaan Johan ja Jöran -nimissä.
Kyseessä on nimi Jorth, jossa J-kirjaimen loppukaari on mielestäni aluksi noussut liian korkealle ja kirjuri on ehkä jälkeenpäin lisännyt kirjaimeen kuuluvan loppulenkin eli "loppupallukan" oikeaan paikkaan vähän alemmaksi, jolloin kaaren loppuosa on jäänyt tarpeettomaksi.
Tässä erimerkkejä saman kirjurin J-kirjaimesta Johan ja Jöran -nimissä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193115 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193115)
vasen puoli, 10. rivi ylhäältä, 3. rivi alhaalta
oikea puoli, 4. rivi ylhäältä ja 2. ja 5. rivi alhaalta.
Terveisin
Matti Nieminen
Teksti on nyt tulkittu ja kiitos tästä asiantuntijoille. Toivon saavani vielä opastusta tässä kohtaa koska pohdin edelleen poissulkumielessä sitä, saattaako tuo Olavin nimen perässä oleva sana tarkoittaakin sukunimen sijaan maata (jordh) eikä sukunimeä ollenkaan. Omistusmuotoa ei kylläkään näy ja yleensä kai maa on kirjoitettu d -kirjaimella jordh(?) Vai täytyykö se todellakin tulkita sukunimeksi Jorth.
Benedictus
04.12.16, 10:35
LAINAUS LUND:
Niin, siinä aukuemalla ja pöytäkirjaotteessa käräjäaktista 14.2.1568 löytyy viisi kohtaa nimen kera:
1)
tå dömbdes Hr- Olof Olai Kyrckioherde i Kangasala Sokn, hans fädernes äng igen benämd Kaivoniittu
2)
efter det at Her Olofs fader Olof Giorth, som ...
3)
Hr- Olof Olai och hans samsyskon
4)
förbenämde Herr Olof war Rätte Bördeman till föresrefne Kaivoniittu
5) förbde Hr- Olof Olai och hans samsyskon
Pohdin ylläolevien nimien pohjalta, voisiko Olof Jorth? olla Olof Olofssonin lisäksi useammankin Olofin pojan isä.
Hämenkyrön khr oli Henricus Olai, veljensä Casparus Olai oli Tyrvään kirkkoherra, ja veli Laurentius Olai kappalainen.
Ei tunnu uskottavalta, että he olisivat jonkun talonpojan poikia jostai perähikiältä.
Kolme pappia poikina vaatii jo koulutukseen todella isot rahat.
Ajallisesti he sopisivat Olof Olofssonin veljiksi eli voisivat olla noita samsyskoneja.
Matti Lund
04.12.16, 11:40
Hei
Näen sanan alussa vähän epäselvän, mutta tälle kirjurille tyypillisen J-kirjaimen, joka näkyy hyvin hänen kirjoittamissaan Johan ja Jöran -nimissä.
Kyseessä on nimi Jorth, jossa J-kirjaimen loppukaari on mielestäni aluksi noussut liian korkealle ja kirjuri on ehkä jälkeenpäin lisännyt kirjaimeen kuuluvan loppulenkin eli "loppupallukan" oikeaan paikkaan vähän alemmaksi, jolloin kaaren loppuosa on jäänyt tarpeettomaksi.
Tässä erimerkkejä saman kirjurin J-kirjaimesta Johan ja Jöran -nimissä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193115 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193115)
vasen puoli, 10. rivi ylhäältä, 3. rivi alhaalta
oikea puoli, 4. rivi ylhäältä ja 2. ja 5. rivi alhaalta.
Terveisin
Matti Nieminen
Nimen tulkinta on tällä kohtaa sangen mielenkiintoinen ja opettavainenkin.
Olen kanssasi vähän samoilla linjoilla lisänimen ensimmäisen kirjaimen suhteen, enemmän J nähtävillä olevan vertailumateriaalin perusteella.
Tai voidaan tulkita niinkin, että siinä vuoden 1568 pergamentissa on seissyt kirjain, jonka tulkinnassa vuoden 1748 käräjäkirjuri (joka saattoi olla itse tuomarikin) on jäänyt kahden vaiheille. Hän on ehkä ensin ryhtynyt kirjaamaan G -kirjainta, mutta katsonut pienen harkinnan jälkeen J -kirjaimen suotavammaksi. Nimittäin kirjaimestahan näyttäisi joko osa vasemman sivun ylälaidasta yritetyn korjata raaputtamalla pois, ennen kuin muste on kunnolla kuivunut, tai sitten kaari on lopahtanut kesken, kun muste on huvennut vähiin.
Sillä seikalla kumpi kirjain on siihen tarkoitettu, ei ole merkitystä, koska nimi äännetään ruotsiksi kummallakin kirjaimella samalla tavalla aivan kuten etunimessä Jöran - Göran. Samasta asiasta voidaan kommunikoida samalla lausuntatavalla kirjoitetun vanhan ruotsin monilla eri merkkiyhdistelmillä ja tämän tosiasian tiedostaminen ja kommunikatiivisuusaspektin unohtaminen näyttää tuottavan monille suomenkielisille sukutietojen keräilijöille ylipääsemättömiä vaikeuksia.
Edelleenkin myös kannatan, että siinä on i -kirjain, jota muut eivät näe, koska eivät ole suurentaneet kuvaa lainkaan, koska jo ensimmäisessä porrastuksessa se tulee ilmi. En minäkään näe sitä suurentamatta, mutta aivan selvä i -pilkkuhan siinä suurennettuna on, aivan sama merkki kuin edellisellä rivillä olevassa Kiwisalmiby -sanan i -kirjaimissa, joten se pilkku ei ole roskamerkki, vaan kirjurin siihen paikkaan sulallaan pistämä ja tarkoittama merkki.
Täten lisänimeksi voidaan edelleenkin vahvistaa Jiorth kuten on jo tehtykin, jonka normaalimpi muoto on Hjort. Ei saa häkeltyä siitä, että nimen kirjaus saattaa poiketa huomattavastikin eri kirjureilla ja eri aikakausilla. Tärkeintä on tällöin osata päättää sanan merkityksestä, jotta pysyisi oikeilla linjoilla.
Pohjanmaan rykmentissä oli ruotu (taitaa olla Satakunnassakin), jonka haltijalla oli sotamiesnimi "Hjort" kuten se olikin katselmusrullassa, mutta siviilikirjuri oli eräänkin kerran kirjannut lisänimen muodossa "jout". Näitähän ei ole helppo yhdistää, ellei yritä lausua nimiä ääneen ruotsin ääntämyksellä eikä kuulostele riittävästi omaa ääntään, jos lausumisen osaa. Nähtävästi kirjurin murteessa Hjortin r ei ollut pyöreydessään kovinkaan kuuluvainen (ehkä Vöyrin murre, kun taas smålantilaisilla r taitaa olla erittäinkin rosoinen ja särähtävä).
On mielestäni turha tämän jälkeen tempoilla tätä vastaan ja haikailla tästä poikkeavista lisänimistä, joita halutaan arvailla afaktuaalisesti, jotta päästäisiin johonkin haviteltuun tulokseen.
terv M Lu
Eniten tässä kummastuttaa onko tässä jokin sekaannus henkilöissä tai jotakin olennaista jäänyt huomaamatta koska Paimenmuiston mukaan Kangasalan kirkkoherrana toimi Olaus Olai Biörn 1550 - 84 eli kuolemaansa asti. Nyt tulkitussa lähteessä kuitenkin puhutaan nimenomaan Kangasalan kirkkoherrasta, jonka isä nyt oli kirjausten mukaan Jorth-Hjort.
Muutamia mainintoja poimin tuosta Suvannon Ylä-satakunnan kihlakunnan aineistosta, missä mainitaan khra Olavi.
Suinun veljekset Martti ja Sipinpoika tuomittiin Oriveden rovastinkäräjillä 24.9.1557 maksamaan kirkkoherra Olaville testamenttilehmä äitinsä ja isänsä hautaamisesta.
Kesällä 1560 Tuomas Karttialaa sakotettiin kun hän oli vallannut Kangasalan pitäjän pappilalle ja kirkkoherra Olaville kuuluvan niityn[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
Myöhemmin helmikuussa 1568 sai Kangasalan kirkkoherra Olof Olai isänsä Olof Qörthin [Jorth/Hjorth] aiemmin omistaman palstan Kaivoniityn Kivisalmen kylässä. Todistamassa oli ilmeisesti entinen kirkkoherra Jöran Henrikinpoika”, joka kuoli Paimenmuiston mukaan noin 1609.
Kirkkoherra, maarovasti Olof Olofsson omisti Paimenmuiston mukaan Monikkalan kartanon vv 1562 – 1584 ja vuodesta 1585 herr Olofin leski Margeta (oliko myöhemmin kirjattu Maritt -nimellä).
Kangasalan kirkon ensimmäinen pastori Liuksialassa oli maisteri Rotcherus noin 1366 (m. Rotkerum)[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) ja hänen jälkeensä Olavi Finke. Paimenmuiston mukaan Kangasalan kirkkkoherrana toimi vuosina 1555 – 84 Olaus Olaui Björn ja kappalaisina Henricus Erici sekä Tuomas Johannis.
_________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Suvannon suomentama aineisto, http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0722-0944_KANGASALA.pdf
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Wallenion väitöskirja, https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/110127/De_Fennis_summos_in_philosophia_honores_ante_condi tam_Academ.pdf?sequence=1
Palaan takaisin aloitukseen:
Brottstycken ur det tidiga Haparanda-Tornio, Bebyggelsen och människorna 1500 - 1700 (http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf), mainitsee erään Ruuthin, joka vaikutti Viipurissa ja kirjoitti omistuskirjoituksen vanhaan kirjaan. Teksti sivulla 41 kuuluu näin: "Possessor huius Libri [v]ochatu[s] Canutus Eschilli Rwth botnensis. Emtus est Liber pro 6(?) tfi (marcis) anno 73".
Ragnar Dahlberg (Några Okända Skolböcker från Johans III :s tid (http://runeberg.org/bokobibl/1931/0212.html) sivulla 204[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)) jatkaa seuraavasti: Toisinaan hän kutsui itseään botnensis tai norbotnensis; Canutus ja Chanutus ja yhtälailla Escilli ja Eschilli; kerran Eskilinpojaksikin. Hän oli luultavasti Alatornion Eskil Antinpoika Ruuthin poika. Isänsä oli tullut Alatorniolle Uudeltamaalta vuonna 1565 ja kuoli Alatorniolla 1596. Knut eli Canutus ei ole juurikaan tunnettu ja kirjoittaja epäilee oliko hän ehkä kuollut jo nuorena opiskelijana. Jokatapauksessa Knut saattoi opiskella Viipurissa, huolimatta siitä että lähin koulu oli Turussa tai Tukholmassa. Tuo ensin mainittu kirja on löydetty Viipurin aineistoista. Olihan myös Mikael Agricola vieraillut Viipurin koulussa. Ruutheja mainitaan muitakin Viipurissa mm pormestari Bertil Jönsson Ruuth vv 1573 – 1589 (tämä vapaasti suomennettuna).Ramsay kertoo, että ehkä tanskalaista syntyä oli Jöns Jute, Porvoossa. Jöns Juten lapset asustivat Hämeessä myöhemminkin eli Peder Jönssonin sisarukset Simon ja Bertil. Bertil mainitaan Hämeenlinnan linnankirjurina ja Äyräpään voutina ja lopulta Viipurin pormestarina. Tiettävästi Bertilillä oli ainakin poika Christianus Bartholdi. Mahdollisesti Pernajan Tuohitun Jakob Jönssinpoika on myöhemmän Österbottenin sukulinjan kantaisä ja tähän sukuun kuuluu vouti Simon Ruuth[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
Tiedetäänkö heistä enempää, erityisesti kuka oli Johannes Bartholdin (Somerii) vaimo Margareta Eskilintytär.
_______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Ramsay http://runeberg.org/frfinl/0372.html
Pekka Hiltunen
08.12.16, 10:53
Palaan takaisin aloitukseen:
Ramsay kertoo, että ehkä tanskalaista syntyä oli Jöns Jute, Porvoossa. Jöns Juten lapset asustivat Hämeessä myöhemminkin eli Peder Jönssonin sisarukset Simon ja Bertil. Bertil mainitaan Hämeenlinnan linnankirjurina ja Äyräpään voutina ja lopulta Viipurin pormestarina. Tiettävästi Bertilillä oli ainakin poika Christianus Bartholdi. Mahdollisesti Pernajan Tuohitun Jakob Jönssinpoika on myöhemmän Österbottenin sukulinjan kantaisä ja tähän sukuun kuuluu vouti Simon Ruuth[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
Tiedetäänkö heistä enempää, erityisesti kuka oli Johannes Bartholdin (Somerii) vaimo Margareta Eskilintytär.
_______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Ramsay http://runeberg.org/frfinl/0372.html
Olen esittänyt Henrik Impolan teoksessaan mainitseman, viipurilaislähtöisen Kerisalon ratsastilallisen ja lautamiehen, Sigfrid Bengtssonin till Kaistlax, vaimon isäksi Peder Jönssonia (Ruuth i Borgå), Tavinsalmen voutia 1551-61, jonka vaimo puolestaan oli Bertil Mattssonin (kilvessä 4x4 ruutua) tytär Gertrud. Peder Jönssonin isä oli siis mainittu Jöns Jute. Peder Jönssonin ja porvarissäätyyn Viipuriin siirtyneen Bertil Mattssonin (p:so Anna Eriksdotter Ekelöf) lapsia olivat:
1. Jöns Persson Ruta (p:so Anna Persdotter Dufva), jonka lapsia olivat m.m. Peder Jönsson Ruuth (k Liivinmaalla 1620) sekä Gertrud Jönsdotter Ruta. - Minulla on DNA-matchejä eli "etäserkkuja", joilla on suvuissaan Ruta-nimisiä esivanhempia.
2. Jakob Persson Ruuth till Järnböle (p:so Brita [Dufva till Tjusterby])
3. Bertel Persson Ruuth (p:so Kristina Enevaldsdotter, jonka vanhemmat olivat Viipurin koulumestari ja khra Enevaldus [Theobaldus] Sigfridi ja Anna Larsdotter Teit. - Teit, Teitti, Teittinen ja Teetgren -nimet esiintyvät suvuissani useampi-kertaisina, samoin DNA-matchieni esivanhempien suku-/ lisänimiluetteloissa.
4. ? NN Persdotter Ruuth, mainitun Sigfrid Bengtssonin pojan, Kerisalon rusthollari Abraham Sigfridinpoika Ruuthin oletettu äiti.
Viipurin Kaistlahden Sigfrid Bengtssonin vanhemmat olivat ilmeisesti Bengt Mattsson till Kaistlax, "fogde i Stranda härad 1556-65", "Erhöll i oktober 1572 i förläning till en behaglig tid 2 hemman av en skatt och s.k. Munkängen (f.d. klostersgod) i Kaistlax by i Viborgs socken och 5 gods under Viborgs stad på grund av att han varit ´fången med senningebudett i Rydzland`ja Cecilia Larsdotter, elossa vielä 1583 ("hustru Cecilia till Kaistlax").Cecilia Larsdotter "fick behålla sin mans förläning i Viborgs socken till 1583...". (Lainaukset: Henrik Impola, "Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet".)
Suku Forumin Savo-osiossa on käsitelty Eskil Mickelson Kauhasen, Kuopion (Tavinsalmen) 1. khra:n syntyperää ja toimintaa Viipurissa luostarin ja hospitaalin foutina/ haltijana hänen tilittäessään varoja Hoyan-Kockenhusenin kreivittärelle Margareta Erikintyttärelle, Gustaf Erikssonin (myöhemmin kuningas Kustaa Vaasa) sisarelle:
(Herra Eskil Mikonpojalle - joko papille tai aatelismiehelle - läänitettiin 12.5.1526 Jääsken Saviniemen kartano yhdessä Maria Magdalenan hospitalin kanssa Viipurissa.
Eskil Michelsson, "prebendarius och spetaledt havuandes utann för Wiborg i Finnland", intygar av Ribboholm den 31 mars 1527 (dominica Lætare) att han efter Sten Sture d. y:s befallning, i Stockholm antvardat åt ärlig och välb. kvinna hustru Dorothea (Knutsdotter på Örby, Krister Johansson Vases efterleverska) 400 mark ort:r, förutom 400 mark hon förut anammat för åtskilliga av henne åt herr Sten försålda gods i Strängnäs och Linköpings stift.) - teksti kaikkine virheineen on poimittu muistiinpanoistani Suku Forumin keskusteluun liittyen. Tavinsalmen (myöhemmin Kuopio) khra:n -virka räätälöitiin Eskil Michelsson Kauhaselle Kustaa Vaasan toimesta tämän ja sisarensa, kreivitär Margaretan käännyttyä Lutherin opin kannoille tämän lähestyttyä aatelistoa sille osoittamalla kirjelmällään.
On mahdollista, että Eskil Michelsson Kauhanen ja mainittu Eskil Andersson ovat sukua keskenään esim. vaimojensa puolelta. Ilmeistä on, että pappis- tai aatelis-/ rälssisuvuista lähtöisin olleet, ruotsia tai suomea puhuneet viipurilaiset olivat tavalla tai toisella sukua keskenään.
PH
Kiitos paljon tästä selonteosta. Lueskelin, että aikanaan Itä-göötanmaalta saapui Suomen Hämeeseen ratsumies Matts Laurinpoika (ehkä ”Tre Rutor” -sukua) noin 1400 luvun lopulla ja hän löysi vaimon Luhtialan kartanosta (Kataisto) i Vånå[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Matin poika Antti Matinpoika sai verovapauden 1581 ja hän toimi Sääksmäen käräjäkunnan voutina Hämeessä. Antti kuoli 1592 ja jälkeen jäi tiettävästi Olavi niminen poika, ja hänen jälkeensä ehkä Pehr. Antti Antinpojan (Ruuth?) Garp sukua Vehmaalta oli ehkä veljenpoika Matti Laurinpoika Ruuthille. Antti Antinpojan vaimon sisarenpoika oli Hartikkalan Hans Johansson Görtzhagen[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Hans Johanssonin äiti oli siis Anna Jönsdotter Garp (mainitaan elossa 1532). Hans Johanssonin veli Benkt vihittiin Karin Björnintyttären kanssa, joka oli Lepaan sukua eli Björn Klasson Lepas ja Karin Stjernsköld olivat vanhempansa[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Anna Björnintytär vihittiin Mats Larsson Cruusin kanssa 1576. Anna Björnintyttären veljen Hans Björnssonin tytär Karin vihittiin Henrik Henriksson Rauthen (Jöggis i Estland) kanssa[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Liivinmaalla vaikuttanut Henrik Rauthe oli tietojen mukaan luultavasti saksalainen ratsumies (?)[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5).
Ehkä suku tulikin alkujaan Tanskanmaalta koska samoihin aikoihin mainitaan Danxigissa vaikuttaneet Knaut Rauthe ja Otte Rawthe[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6). Ruders -kirjassa mainitaan 1302 Thomas Ruut-Rud, 1328 Jacobus Ruth, 1351 Margard Rud, 1358 Nicolaus Jacobi Ruth de Pilegardh, 1360 Jens Rud, 1364 Andreas Rutt, 1369 Jorgen Rud, 1370 Hans Rud, Jorgen Rud, 1372 Laurentius Ruth, 1375 Johan Ruth, 1377 Jens Rut, 1379 Johan Rut, 1383 Matthias Rud, 1386 Christian Rudh, 1387 Jacob Rud, Johan Rud, Matheus Rudhe, 1390 Johannes Ruth senior ja junior, 1391 Michael Ruth, Johannes Ruth de Junzhovet, 1392 Michel Ruth, 1393 Jenis Rut, 1395 Jons Ruth, Michel Rud, 1399 Johannes Rut, 1420 Jorgen Rud til Stjolbenas, 1429 Jorgen Rud, Georg Ruth de Witby, lisäksi veljekset Jorgen, Jens ja Wilhelm, 1497 Niels Rud, 1576 Henrik Gyldenstjerne ja vaimo Fru Mette Rud (s 114), Laurids Knob till Gyllebon tytär Anne vihittiin Hans Rudin kanssa ja pari sai lapset Peder Rud ja Johannes Rud (s 127) ja 1576 Canutus Ottesen Rhudt (s 206 – 207). Osa heistä ymmärtääkseni siirtyi Viipuriinkin (jos tuota vanhaa tekstiä oikein tulkitsin).
Saattaapa olla, että menee jo liian kauas, mutta Ruutheja joka tapauksessa.
____________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Anbytarforum http://forum.genealogi.se/index.php?topic=67069.0
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Abytarforum http://forum.genealogi.se/index.php?topic=67069.0
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Ramsay, Görtzhagen http://runeberg.org/frfinl/0181.html
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Ramsay Lepas – släkten http://runeberg.org/frfinl/0272.html
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Annerstedt, Svenska Väldet i Livland 1564 – 1570 http://dspace.ut.ee/bitstream/handle/10062/48842/est_a_2025_ocr.pdf
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Simonsen, Familie-efterretninger om de danske Ruders for 200 aar siden uddode adelsslaegt https://books.google.fi/books?id=JH0OAAAAYAAJ&pg=PA138&lpg=PA137&ots=3b4rszrBDN&focus=viewport&dq=henrik+rauthe&hl=fi
Pekka Hiltunen
08.12.16, 21:52
Kiitos paljon tästä selonteosta. Lueskelin, että aikanaan Itä-göötanmaalta saapui Suomen Hämeeseen ratsumies Matts Laurinpoika (ehkä ”Tre Rutor” -sukua) noin 1400 luvun lopulla ja hän löysi vaimon Luhtialan kartanosta (Kataisto) i Vånå[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Matin poika Antti Matinpoika sai verovapauden 1581 ja hän toimi Sääksmäen käräjäkunnan voutina Hämeessä. Antti kuoli 1592 ja jälkeen jäi tiettävästi Olavi niminen poika, ja hänen jälkeensä ehkä Pehr. Antti Antinpojan (Ruuth?) Garp sukua Vehmaalta oli ehkä veljenpoika Matti Laurinpoika Ruuthille. Antti Antinpojan vaimon sisarenpoika oli Hartikkalan Hans Johansson Görtzhagen[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Hans Johanssonin äiti oli siis Anna Jönsdotter Garp (mainitaan elossa 1532). Hans Johanssonin veli Benkt vihittiin Karin Björnintyttären kanssa, joka oli Lepaan sukua eli Björn Klasson Lepas ja Karin Stjernsköld olivat vanhempansa[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Anna Björnintytär vihittiin Mats Larsson Cruusin kanssa 1576. Anna Björnintyttären veljen Hans Björnssonin tytär Karin vihittiin Henrik Henriksson Rauthen (Jöggis i Estland) kanssa[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Liivinmaalla vaikuttanut Henrik Rauthe oli tietojen mukaan luultavasti saksalainen ratsumies (?)[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5).
Ehkä suku tulikin alkujaan Tanskanmaalta koska samoihin aikoihin mainitaan Danxigissa vaikuttaneet Knaut Rauthe ja Otte Rawthe[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6). Ruders -kirjassa mainitaan 1302 Thomas Ruut-Rud, 1328 Jacobus Ruth, 1351 Margard Rud, 1358 Nicolaus Jacobi Ruth de Pilegardh, 1360 Jens Rud, 1364 Andreas Rutt, 1369 Jorgen Rud, 1370 Hans Rud, Jorgen Rud, 1372 Laurentius Ruth, 1375 Johan Ruth, 1377 Jens Rut, 1379 Johan Rut, 1383 Matthias Rud, 1386 Christian Rudh, 1387 Jacob Rud, Johan Rud, Matheus Rudhe, 1390 Johannes Ruth senior ja junior, 1391 Michael Ruth, Johannes Ruth de Junzhovet, 1392 Michel Ruth, 1393 Jenis Rut, 1395 Jons Ruth, Michel Rud, 1399 Johannes Rut, 1420 Jorgen Rud til Stjolbenas, 1429 Jorgen Rud, Georg Ruth de Witby, lisäksi veljekset Jorgen, Jens ja Wilhelm, 1497 Niels Rud, 1576 Henrik Gyldenstjerne ja vaimo Fru Mette Rud (s 114), Laurids Knob till Gyllebon tytär Anne vihittiin Hans Rudin kanssa ja pari sai lapset Peder Rud ja Johannes Rud (s 127) ja 1576 Canutus Ottesen Rhudt (s 206 – 207). Osa heistä ymmärtääkseni siirtyi Viipuriinkin (jos tuota vanhaa tekstiä oikein tulkitsin).
Saattaapa olla, että menee jo liian kauas, mutta Ruutheja joka tapauksessa.
____________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Anbytarforum http://forum.genealogi.se/index.php?topic=67069.0
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Abytarforum http://forum.genealogi.se/index.php?topic=67069.0
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Ramsay, Görtzhagen http://runeberg.org/frfinl/0181.html
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Ramsay Lepas – släkten http://runeberg.org/frfinl/0272.html
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Annerstedt, Svenska Väldet i Livland 1564 – 1570 http://dspace.ut.ee/bitstream/handle/10062/48842/est_a_2025_ocr.pdf
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Simonsen, Familie-efterretninger om de danske Ruders for 200 aar siden uddode adelsslaegt https://books.google.fi/books?id=JH0OAAAAYAAJ&pg=PA138&lpg=PA137&ots=3b4rszrBDN&focus=viewport&dq=henrik+rauthe&hl=fi
Nähtävästi tanskalaissuvut ovat kohdanneet toisensa (ties kuinka monennetta kertaa) Porvoon seuduilla. Viestissäni tarkoitin luettelon lapsilla tietenkin Peder Jönssonin ja Bertil Mattsson Ruuthin tyttären Gertrudin lapsia... Ramsay taitaa mainita Bertil Mattssonin kilpikuvion muodostuneen 16:sta ruudusta ( = 4 x 4 ); Peder Jönssonin vaakunakuvioon hän on jostain löytänyt kolmion muodossa olevan ruudukon, joka voisi olla näitten vanhempien tanskalaissukujen perua.
PH
Palaan vielä tuohon aiempaan viestiin koskien Eskil Mikonpoikaa ja nappasin toisesta keskustelusta pätkän: Noobelit liikkuivat vain aatelisten välillä. Laseretin eli pitaalisairaalan asiakkaitten taudinmäärityksen teki aina pappismies. Puumerkkinsä kuittiin saanut Esko on joka tapauksessa nauttinut huomattavaa luottamusta ja saanut siitä elantonsakin. Hänen on täytynyt saada mahdollinen akateeminen koulutuksensa joko Upsalassa tai Keski-Euroopassa, mutta tuolloin, katolisena aikana, saattoi papiksi tietääkseni opiskella luostarissakin.
Aeschilluksella on ollut Michel-niminen poika. Maria Eschillii on naitettu saksalaisperäiseen Lackman-sukuun samoin kuin Laurentius Eschillii. Paavo Laurinpojalta löytyy Matti-niminen poika, mutta myös Pärttyli. Eschillus saattaa hyvinkin liittyä myös Ruuth-sukuun, ehkä vaimonsa puolelta. Joka tapauksessa on protestantiksi kääntynyt Eschil Michelsson avioitunut vasta v. 1527 tai sen jälkeen.
PHTekstissä kerrotaan että Herra Eskil Mikonpojalle läänitettiin 12.5.1526 Jääsken Saviniemen kartano yhdessä Maria Magdalenan hospitalin kanssa Viipurissa. Tuohon aikaan lasaretin potilaiden kuntoa arvioi korkean koulutuksen eli pappiskoulutuksen saanut mies. Kartano kaikkine torppareineen läänitettiin lokakuussa 1535 Pärttyli Jönsinpoika Ruuthille, josta myöhemmin tuli Viipurin kaupungin pormestari ja jolla Saviniemi oli vielä 1546[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
Bartholdus Johanniksen (Somerus) vaimo Birgitta Mikontytär ei ehkä sopine herra Eskilin sisareksi ikänsä ja ajankohdan puolesta koska Eskil oli jo aikuinen vuonna 1526. Toisaalta, Bartholdus Johanniksen ja Birgitan arvioitua syntymävuotta ei ole missään arvioitu. Toisaalta Bartholdus Johanniksen pojan Johanneksen vaimo Margeta Eskilintytär niinkin saattaisi ikänsä ja ajankohdan puolesta olla herra Eskil Mikonpojan tytär.
Tanskalaisessa Ruuth suvussa mainitaan nimiä Mickel, Mikkel, Knut, Jacobus, Thomas, Nikolaus, Hans, Jorgen, Matthias ja Laurentius. Naisista Margareta ja Mette.
______________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Ylönen, Jääsken kihlakunnan historia I, s. 346–347 (Sukuforum, Juho Tuomaanpoika Kauhanen (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-12898.html))
Heikki Jokipii
14.12.16, 08:17
Ramsay kertoo, että ehkä tanskalaista syntyä oli Jöns Jute, Porvoossa. Jöns Juten lapset asustivat Hämeessä myöhemminkin eli Peder Jönssonin sisarukset Simon ja Bertil. [1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1)
[...]
Ramsay http://runeberg.org/frfinl/0372.html
Muistuttaisin, että tuo Ramsayn, tai pikemminkin J. W. Ruuthin (tai Anrepin) esittämä filiaatio (Porvoon porvari) Jöns Jute -> (aatelismies) Peder Jönsson on pelkkä arvaus, jolla ei minun tietääkseni ole tukenaan mitään lähdepohjaa. Mikä ei tietystikään estä sitä, etteikö Peder Jönsson voisi olla tanskalaista sukua, "jute".
Huomattakoon myös, että J. W. Ruuth ei ylipäänsä esitä koko artikkelissaan yhtään lähteitä (paitsi tekstissä Anrepin). Päinvastoin kuin Ramsay, aina, ainakin jotakin (tärkeimmät?).
Jöns Jute. Borgare i Borgå. Namnes 1519 och 1525. Gift med Anna Jakobsdotter, dotter av Jakob Lydekesson i Borgå och Brita Bengtsdotter (Dufva i Finland).
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ruuth_i_Finland_nr_125
https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=7055
Tämä Jöns Jute mainitaan porvoolaistuneena useissa paikoin, mutta onko koskaan löydetty hänestä kertovaa aikalaismerkintää. Herranen kertoo Wanha-Porvoo lehden artikkelissa (http://docplayer.fi/16445778-Tervetuloa-lukemaan-wanha-porvoo-gamla-borga-lehden-sahkoista-painosta-valkommen-till-den-elektroniska-utgavan-av-wanha-porvoo-gamla-borga-2-2015.html) laajasti porvoolaisista 1500 luvulla.
Eli Tanskalaissyntyinen Jöns Jute asui luultavasti kirkon pohjoispuolella ja hänellä oli tiettävästi ainakin kaksi poikaa, Bertil ja Pehr, jotka käyttivät Ruuth suvun nimeä. Bertil möi 1579 perintöosansa Finnbyssä langolleen Lars Mikelinpojalle. 1500 luvun lopulla Porvoon viimeinen pormestari Lasse Enevaldinpoika omisti tontin Raaatihuoneentorin ja joen välissä ja vastapäinen tontti kuului Porvoon tulevalle kirkkoherralle Ericus Simonikselle (1581). Varakas porvari Hannus Hornhus istui oikeutta Porvoon etsikkokäräjillä helmikuussa 1405. Kirkon sakariston alta on löydetty hautakiven katkelma vuodelta 1422 ja tuo kivi saattaa olla Hornhusin hautamuistomerkki, sillä siinä on sama kuvio kuin Hornhusin sinetissä.
Tämän Hannus Hornusin (oletettu) poika Peder Hornhusin sisar (joko Kristina tai Katarina) oli naimisissa Ander Jönsson (i Stensbölen) kanssa.
Vuonna 1548 Porvoon kappalainen herra Peder toimitti Ruotsin kuninkaalle viisi tynnyriä voita kun yleensä kirkkoherrat möivät voita Tallinnaan. Porvoossa mainitaan Eskil Seppä, jonka vaimo tiettävästi antoi vuonna 1545 korvapuustin kaupunginpalvelijalle ja kylänhuoville. Käräjillä mainitaan samana vuonna Erik Bengtinpoika ja vuonna 1575 Matti Larsinpoika, joka oli mukiloinut toisen miehen vaimoa. Porvoossa mainitaan porvareina krouvari Peter Wasth, pormestari Antti Burgmestare, seppä Bertil, Jaakko Brwkar ja Biritta. Porvoon veroluetteloissa mainitaan 1624 mm Starck, Biörn ja Höök ja 1675 Staffan seppä. Oliko Porvoon kappalaisena mainittu herra Peder vuonna 1548 se sama pappi, jonka vielä opiskelijoina olleet Isak ja Enevald Wildbeckius mainitsevat isänsä veljenä eli veljesten setä oli herr Per i Tenala.
Porvoossa mainitaan raastuvankirjoissa lokakuussa 1423 Matias jngewaldessone ja veljensä Peter ja Margarete samalla patronyymillä sekä Margrete Lucientytär ja sisar Elsebe ja Rangwald Gudeleffsone ja sisarensa Margarete. Vuonna 1541 käsiteltiin ilmeisesti perinnönjakoa Porvoossa koska hederlige kvinna Kadrin Jönsdotter yhdessä poikansa Henrik Henrikinpojan (i Norycke) todistivat että Kadrinin tyttärentytär Karine Sigfridintytär oli kuollut ja isänsä oli Sigfred Andersson ja äitinsä Birgitta Henriksdotter ja isoisä Henrik Iönsson. Heidän kaikkien mainitaan kuolleen, mutta isoäiti Kadrin Iönsdotter oli vielä elossa. Vuonna 1550 käsiteltiin Walburg Bengtintyttären perintöä kun hän kuoli Räävelissä 1550. Mainitaanko tässä kaksikin Kadrin Bengtintytärtä ja veljenpoika sekä heidän vanhempansa Bengt Mårtensson ja Kirstin Jönsdotter.
Benedictus
17.12.16, 00:21
http://runeberg.org/frfinl/0372.html
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203405
Peder Jönsson Rut Parainen Tennäs 1556-
Ramseyn mukaan Jöns Jute todisti parin muun kanssa Britan i Torlax ja sisarensa Annan, Mats Larssonin perinnönjakoa.
Onkohan kukaan huomioinut, että Tennäsin toinen tila kuului Per Jönsson Rutille ja toinen 1540 Mats Larssonille. Joka tila 1556 kuului Turun porvari Henrik Myllarille, jonka vaimon Agneksen perintöä se oli. Myllarin tilalla mainitaan Jöns Japsson ja Thomas Jönsson.
Ovatko Per Jönsson Rut ja Thomas Jönsson veljeksiä?
Ramsay kertoo Jöns Juten lapsista, että Peder Jönsson asui Porvoossa, kuoli 1561. Peder Jönssonin sisaruksina mainitaan 1559 Simon Jönsson, joka ilmeisesti asui Finnbyssä vv 1564 - 85. Ramsay mainitsee myös Bertilin (Hämeenlinna, Viipuri) ja Jaakobin (Tuohittu).
SAYn mukaan Porvoon Finnbyssä asui Simon Jönssinpoika. Finnbyssä mainitaan lisäksi vv 1560 - 80 Simon lisäksi Knut ja Mårten Jönssinpojat. Knut Jönsson mainitaan jo 1534. Ymmärtäisin noista merkinnöistä, että Simon ja Jaakko Jönssinpojat hävisivät ja tiloista muodostettiin Jöns Peersonin säteri.
Kukahan oli tuo Kaarina Hannuntyttären saattojoukoissa 1577 matkannut Margeta, joka oli raatimies Eskil Simonpojan vaimo. Saattojoukoissa mainittiin jossakin keskustelussa olleen useitakin tähti-risti -sinetin kantajia, joten kysynkin, saattaisiko Johannes Bartholdin leskenä mainittu Margeta Eskilintytär olla tämän raatimies Eskil Simonpojan ja Margetan tytär.
Näistä arvokkaista sukuforumin keskusteluista olen poiminut nämä saattojoukon jäsenet eli Kaarinaa saattelivat Turusta 1. kesäkuuta 1577 linnankirjuri Henrik Hannunpoika, Ispoisten Sigfrid kirjurin leski Valpuri ja Liuksialan vouti Mikael Resenär. Ispoisten Sigfrid ja Mikael olivat porvareita ja kuningas Juhanan linnaoikeuden jäseniä vuonna 1556. Muita saattajia olivat kuninkaan kirjuri Jakob Teitti Pernajasta, Matti Markuksenpoika, Per i VIlkkilä, Hattulan kirkkoherra ja maarovasti herra Knut Sigfridinpoika, herra Jaakko Olavinpoika, herra Tuomas Simonis, kirkkoherran rouva Britta, Lasse Laurinpojan vaimo Britta, Niilo Skepparen vaimo Anna, Klaes Antinpojan vaimo Biritha, raatimies Eskil Simonpojan vaimo Margrett, Tuomas köyhien auttaja sekä Halikon kihlakunnankirjuri Matti Erkinpoika.
Toinen kysymys koskee tuota Finnby nimistä paikkaa Porvoossa eli saattoiko tämä paikka olla syy käyttää papin nimenä Finnoa. Esim jonkun Interntin sukupuun mukaan Jacob Petrinpoika Finno oli naimisissa Margeta Henrikintytär Myllarin kanssa. Paimenmuisto (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=649) kertoo Margeta Henrikintyttären vanhemmiksi juuri tämän porvari Henrik Myllarin ja Agneksen.
E Juhani Tenhunen
17.12.16, 13:26
Toinen kysymys koskee tuota Finnby nimistä paikkaa Porvoossa eli saattoiko tämä paikka olla syy käyttää papin nimenä Finnoa. Esim jonkun Interntin sukupuun mukaan Jacob Petrinpoika Finno oli naimisissa Margeta Henrikintytär Myllarin kanssa. Paimenmuisto (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=649) kertoo Margeta Henrikintyttären vanhemmiksi juuri tämän porvari Henrik Myllarin ja Agneksen.
Kyseessä on Suomenkylä Porvoonjoen itärannalla.
E. Juhani Tenhunen
Tämä Jöns Jute mainitaan porvoolaistuneena useissa paikoin, mutta onko koskaan löydetty hänestä kertovaa aikalaismerkintää. Herranen kertoo Wanha-Porvoo lehden artikkelissa (http://docplayer.fi/16445778-Tervetuloa-lukemaan-wanha-porvoo-gamla-borga-lehden-sahkoista-painosta-valkommen-till-den-elektroniska-utgavan-av-wanha-porvoo-gamla-borga-2-2015.html) laajasti porvoolaisista 1500 luvulla.
Eli Tanskalaissyntyinen Jöns Jute asui luultavasti kirkon pohjoispuolella ja hänellä oli tiettävästi ainakin kaksi poikaa, Bertil ja Pehr, jotka käyttivät Ruuth suvun nimeä. Bertil möi 1579 perintöosansa Finnbyssä langolleen Lars Mikelinpojalle. 1500 luvun lopulla Porvoon viimeinen pormestari Lasse Enevaldinpoika omisti tontin Raaatihuoneentorin ja joen välissä ja vastapäinen tontti kuului Porvoon tulevalle kirkkoherralle Ericus Simonikselle (1581). Varakas porvari Hannus Hornhus istui oikeutta Porvoon etsikkokäräjillä helmikuussa 1405. Kirkon sakariston alta on löydetty hautakiven katkelma vuodelta 1422 ja tuo kivi saattaa olla Hornhusin hautamuistomerkki, sillä siinä on sama kuvio kuin Hornhusin sinetissä.
Tämän Hannus Hornusin (oletettu) poika Peder Hornhusin sisar (joko Kristina tai Katarina) oli naimisissa Ander Jönsson (i Stensbölen) kanssa.
Vuonna 1548 Porvoon kappalainen herra Peder toimitti Ruotsin kuninkaalle viisi tynnyriä voita kun yleensä kirkkoherrat möivät voita Tallinnaan. Porvoossa mainitaan Eskil Seppä, jonka vaimo tiettävästi antoi vuonna 1545 korvapuustin kaupunginpalvelijalle ja kylänhuoville. Käräjillä mainitaan samana vuonna Erik Bengtinpoika ja vuonna 1575 Matti Larsinpoika, joka oli mukiloinut toisen miehen vaimoa. Porvoossa mainitaan porvareina krouvari Peter Wasth, pormestari Antti Burgmestare, seppä Bertil, Jaakko Brwkar ja Biritta. Porvoon veroluetteloissa mainitaan 1624 mm Starck, Biörn ja Höök ja 1675 Staffan seppä. Oliko Porvoon kappalaisena mainittu herra Peder vuonna 1548 se sama pappi, jonka vielä opiskelijoina olleet Isak ja Enevald Wildbeckius mainitsevat isänsä veljenä eli veljesten setä oli herr Per i Tenala.
Porvoossa mainitaan raastuvankirjoissa lokakuussa 1423 Matias jngewaldessone ja veljensä Peter ja Margarete samalla patronyymillä sekä Margrete Lucientytär ja sisar Elsebe ja Rangwald Gudeleffsone ja sisarensa Margarete. Vuonna 1541 käsiteltiin ilmeisesti perinnönjakoa Porvoossa koska hederlige kvinna Kadrin Jönsdotter yhdessä poikansa Henrik Henrikinpojan (i Norycke) todistivat että Kadrinin tyttärentytär Karine Sigfridintytär oli kuollut ja isänsä oli Sigfred Andersson ja äitinsä Birgitta Henriksdotter ja isoisä Henrik Iönsson. Heidän kaikkien mainitaan kuolleen, mutta isoäiti Kadrin Iönsdotter oli vielä elossa. Vuonna 1550 käsiteltiin Walburg Bengtintyttären perintöä kun hän kuoli Räävelissä 1550. Mainitaanko tässä kaksikin Kadrin Bengtintytärtä ja veljenpoika sekä heidän vanhempansa Bengt Mårtensson ja Kirstin Jönsdotter.
Porvoon kirkon sakariston alta löytynyt hautakiven pala on joskus ollut forumilla nähtävissä kuvana, mutta minä en ainakaaan saanut siitä minkäänlaista selvää. En vuosilukua enkä kilven sisältöä. Miksi se olisi Hannus Hornuhusin hautakivi? Kiven löytöpaikka viittaa paremminkin kirkkoherran hautaan.
T.V.
Porvoon kirkon sakariston alta löytynyt hautakiven pala on joskus ollut forumilla nähtävissä kuvana, mutta minä en ainakaaan saanut siitä minkäänlaista selvää. En vuosilukua enkä kilven sisältöä. Miksi se olisi Hannus Hornuhusin hautakivi? Kiven löytöpaikka viittaa paremminkin kirkkoherran hautaan.
T.V.
Löysinkin tuon Hornhus (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-7471.html) -keskustelun. Suurentamalla tosiaan näkyy Wanha-Porvoo lehdessä eriskummallinen risti, jossa tosiaan alasakara taittuu 45 asteen kulmassa vasemmalle ylös. Oikeaa ei tässä näy, mutta ilmeisesti se jossakin on näkösällä kun tiedettiin kertoa myös yläsakaran kääntyvän.
Allardtin Porvoon historiateoksessa kerrotaan (Juhan suku-uutiset nettisivusto eli kirjaa en ole saanut käsiini), että kuningas Kustaa Vaasa oleskeli vuonna 1555 Porvoon kuninkaankartanossa ja selvitteli seudun tiluksia koska senaikainen nimismies Ruuth oli muuttanut alkujaan linnoituksen alle kuuluneet maat omiksi rälssimaikseen. Joka tapauksessa Ruuth onnistui todistamaan omistusoikeutensa Helsingin Laajasalossa sijaitsevaan Tullisaareen (Turholm) koska tilat hänelle jäivät ja vieläpä 1559 kuningas palkitsi aateloiden hänet Ruuth i Finland nimellä. Peder Ruuth oli suorittanut kuninkaalle muitakin palveluksia, joihin Kustaa Vaasa oli ollut ilmeisen tyytyväinen. Ruuth oli mm inventoimassa Porvoon kartanon omaisuutta vuonna 1557. Peder Ruuth (n 1520) omisti tilat 1555 – 60 Tjusterbyssä ja Tarkisissa ja pian kuolikin aateloinnin jälkeen. Pederin toinen puoliso oli Gertrud Bertilintytär[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1), joka jäi miehensä jälkeen leskenä tekemään tilavaihdoksia. Kuitenkin Allardt kertoo, että Matts Wiborgin leski Kerttu oli perinyt 1565 Turholman Helsingissä ja Tarkisin Porvoossa mieheltään (Per Ruuth) ja vaihtoi nämä omistuksiin Hornhattulassa, Järnbölessä ja Huhtiksen torpan.
Tämä Allardtin teos on Borgå läns sociala och ekonomiska förhållanden åren 1539 – 1571 ja kertoo Turholman omistuksista seuraavaa: ”Ofvannamnde Per Jonsson upptages afven jamte en Erik Andersson som fastighetsegare i Turholm (Tulholma^). Ar 1565^) blef Erik XIV genom byte med Per Jonssons Iiustru egare till denna lagenhet”[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Eli mainittu Per Jonsson oli jo aiemmin hankkinut veromaata Hejbystä. Eli ilmeisesti Kerttu vihittiin Peder Ruuthin kuoltua Matts Wiborgin kanssa.
Osaa tuosta samaisesta Turholmasta omisti ainakin 1559 porvoolainen rälssimies ja lainlukija Erich Andersson (sinetti (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies301.jpg)).
________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Sukuforum, Oliko Emerentia Torsk? http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10903-p-2.html
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) https://archive.org/stream/borglnssocialao00allagoog/borglnssocialao00allagoog_djvu.txt
Hei
Siitä Porvoon kirkossa olleesta kivestä oli Gardbergin mukaan tietoa vielä tällaisessa: Ad. Neovius 1897, Anteckningar rörande Borgå stads och sockens historia. Siellä voisi olla jotain lisätietoa, sattuuko kenellä olemaan käsikirjastossaan? Kiinnostaa kyllä, mitä Neoviuksella on ollut käytettävissään Hornhuseista.
Juho
Benedictus
19.12.16, 09:45
http://runeberg.org/frfinl/0372.html
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203405
Peder Jönsson Rut Parainen Tennäs 1556-
Ramseyn mukaan Jöns Jute todisti parin muun kanssa Britan i Torlax ja sisarensa Annan, Mats Larssonin perinnönjakoa.
Onkohan kukaan huomioinut, että Tennäsin toinen tila kuului Per Jönsson Rutille ja toinen 1540 Mats Larssonille. Joka tila 1556 kuului Turun porvari Henrik Myllarille, jonka vaimon Agneksen perintöä se oli. Myllarin tilalla mainitaan Jöns Japsson ja Thomas Jönsson.
Ovatko Per Jönsson Rut ja Thomas Jönsson veljeksiä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1476644
Tuo Ramseyn maininta perinnönjaosta Brita i Torlaxin ja Annan, Mats Larssonin vaimon välillä onkin paljon kiinnostavampi, sillä kyseessä on Brita Johansdotter Fleming , Vakka-Suomen Uudenkirkon Torlaxista ja sisarensa Anna Johansdotter Fleming, Porvoon läänin voudin Mats Larsson Poitzin vaimo.
Johan Flemingin lasten omistukset ja puolisot liittyvät Paraisiin vahvasti, sillä sisar Karinin puoliso oli Skalm, Paraisten Bollbölestä
Veli Peder oli Hirvensalon Friskalan isäntä.
Johan Henriksson Flemingin äiti oli Elseby Månsdotter i Viurila, jonka sisar oli Porvoon Stenbölen omistajan leski.
Eli tuo Paraisten Tennäsin toisen tilan Mats Larsson voi hyvinkin olla Anna Flemingin puoliso.
Toisen tilan Per Jönsson Rut sopii silloin Porvoon Per Jönssoniksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203826
Kiinnostavaa, että Karin Johansdotter Flemingin puoliso Paraisten Bollbölessa Jacob Hansson Skalm on mainittu myös nimellä Juthe .
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203826
Hans ja Jöns ovat saman nimen erimuotoja eli onko kyse Jacob Jönsson-Hansson Skalm-Juthe eli voisiko Per Jönsson Rut olla Jacobin veli, mikä selittäisi tuota perinnönjako roolia.
Pekka Hiltunen
19.12.16, 11:05
http://runeberg.org/frfinl/0372.html
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203405
Peder Jönsson Rut Parainen Tennäs 1556-
Ramseyn mukaan Jöns Jute todisti parin muun kanssa Britan i Torlax ja sisarensa Annan, Mats Larssonin perinnönjakoa.
Onkohan kukaan huomioinut, että Tennäsin toinen tila kuului Per Jönsson Rutille ja toinen 1540 Mats Larssonille. Joka tila 1556 kuului Turun porvari Henrik Myllarille, jonka vaimon Agneksen perintöä se oli. Myllarin tilalla mainitaan Jöns Japsson ja Thomas Jönsson.
Ovatko Per Jönsson Rut ja Thomas Jönsson veljeksiä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1476644
Tuo Ramseyn maininta perinnönjaosta Brita i Torlaxin ja Annan, Mats Larssonin vaimon välillä onkin paljon kiinnostavampi, sillä kyseessä on Brita Johansdotter Fleming , Vakka-Suomen Uudenkirkon Torlaxista ja sisarensa Anna Johansdotter Fleming, Porvoon läänin voudin Mats Larsson Poitzin vaimo.
Johan Flemingin lasten omistukset ja puolisot liittyvät Paraisiin vahvasti, sillä sisar Karinin puoliso oli Skalm, Paraisten Bollbölestä
Veli Peder oli Hirvensalon Friskalan isäntä.
Johan Henriksson Flemingin äiti oli Elseby Månsdotter i Viurila, jonka sisar oli Porvoon Stenbölen omistajan leski.
Eli tuo Paraisten Tennäsin toisen tilan Mats Larsson voi hyvinkin olla Anna Flemingin puoliso.
Toisen tilan Per Jönsson Rut sopii silloin Porvoon Per Jönssoniksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203826
Kiinnostavaa, että Karin Johansdotter Flemingin puoliso Paraisten Bollbölessa Jacob Hansson Skalm on mainittu myös nimellä Juthe .
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203826
Hans ja Jöns ovat saman nimen erimuotoja eli onko kyse Jacob Jönsson-Hansson Skalm-Juthe eli voisiko Per Jönsson Rut olla Jacobin veli, mikä selittäisi tuota perinnönjako roolia.
Mielenkiintoista!
Skalm-suvut kyllä tiedetään tanskalaisperäisiksi eli "juuteiksi". Lorentz Skalm till Attu oli Turun raatimies ja pormestari, s. n. 1430. Hänen isänsä on tauluissani Jöns Bengtsson Skalm, Bengt Lydekessonin till Attu (s. n. 1376) poika. Lorentz Skalmin pojiksi olen kirjannut: Anders, Hans, Dan ja Erik. Anders omisti Kassorin Paraisilla. Henrik Andersson omisti Kaarinan (nyt Turun) Korppolaismäen tilan, ja pojakseen olen kirjannut Pietari Skalmin, jonka tytär Anna avioitui Raision Tahvion Peder Mårteninpoika Friisin kanssa; heidän tyttärenpoikansa oli Johannes Arvidi Frisius, Kangasalan khra ja Israel Alftanuksen appi. Mainitun Henrik Skalmin ("Korpolais") veljeksi olen sijoittanut Lasse Anderssonin, jolla vaimonsa Lucian kanssa oli poika Clemet Larsson Esping, Paraisten khra. Hans Lorentzinpoika Skalm omisti Bollbölen ja Kårlaxin Paraisilla. Hänen pojakseen olen merkinnyt Jacob Hansson skalmin (till Bollböle) joka siis avioitui Karin Johansdotter Flemingin kanssa. Elisabet Jacobsdotter Skalmin p:so oli Bertil Göransson Mjöhund; tytär Margareta (Mjöhund) avioitui Ture Johansson Stålarmin kanssa. Ehkei siis ole pelkkää sattumaa, että Turun Stålarminkatu lähtee Korppolaismäen juurelta.
- Olen poiminut näitä henkilöjä eri lähteistä sekä päätellyt/ arvaillut joitain avioliittoja ja sukulaisuusuuksia vain säätyasemiin perustuen.
T.V. on perehtynyt Friisien ohella erityisesti myös Skalmeihin; tästä lienee artikkeli jossain - ehkä Genoksessa. Pyydän ystävällisimmin korjaamaan vieheelliset "sommitelmani", jos joku on minua viisaampana kirjannut myös lähteet! Minulla on Korppolaismäen nimismiehelle Henrik Andersson Skalmille kirjattuna lisäksi kansliakirjuri Simon Skalm-Korpolais ja Hans Skalm.
PH
Benedictus
20.12.16, 06:44
Tässä toisen ketjun Juthe juttua.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28460
Benedictus
06.01.17, 10:55
Ramseyn mukaan Jöns Jute todisti parin muun kanssa Britan i Torlax ja sisarensa Annan, Mats Larssonin perinnönjakoa.
Onkohan kukaan huomioinut, että Tennäsin toinen tila kuului Per Jönsson Rutille ja toinen 1540 Mats Larssonille. Joka tila 1556 kuului Turun porvari Henrik Myllarille, jonka vaimon Agneksen perintöä se oli. Myllarin tilalla mainitaan Jöns Japsson ja Thomas Jönsson.
Ovatko Per Jönsson Rut ja Thomas Jönsson veljeksiä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1476644
Tuo Ramseyn maininta perinnönjaosta Brita i Torlaxin ja Annan, Mats Larssonin vaimon välillä onkin paljon kiinnostavampi, sillä kyseessä on Brita Johansdotter Fleming , Vakka-Suomen Uudenkirkon Torlaxista ja sisarensa Anna Johansdotter Fleming, Porvoon läänin voudin Mats Larsson Poitzin vaimo.
Johan Flemingin lasten omistukset ja puolisot liittyvät Paraisiin vahvasti, sillä sisar Karinin puoliso oli Skalm, Paraisten Bollbölestä
Veli Peder oli Hirvensalon Friskalan isäntä.
Johan Henriksson Flemingin äiti oli Elseby Månsdotter i Viurila, jonka sisar oli Porvoon Stenbölen omistajan leski.
Eli tuo Paraisten Tennäsin toisen tilan Mats Larsson voi hyvinkin olla Anna Flemingin puoliso.
Toisen tilan Per Jönsson Rut sopii silloin Porvoon Per Jönssoniksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203826
Kiinnostavaa, että Karin Johansdotter Flemingin puoliso Paraisten Bollbölessa Jacob Hansson Skalm on mainittu myös nimellä Juthe .
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203826
Joachim Stutaeuksen leski:
P3 Brita Henriksdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ainakin vielä 13.12.1637, jolloin vaati oikeudessa Hartwig Wölichiltä ulosmitattavaksi tämän maksamatta olevaa velkaa.
Omistus säilyi samoilla henkilöillä tai suvuilla 1600-1620-luvulle, kunnes koko Smörvik siirtyi kultaseppä HartwigWölich/Wellighin haltuun. Kuitenkin vuonna 1647 ja 1651 yksi tila on merkitty Arvid Fogelhuvudin rälssiksi (SAY: 1695 NB fr). Millä sukulinjalla ArvidFogelhuvud on saanut rälssioikeuden tilaan?
Jos Brita Henriksdotter olisi Paimion khr Henricus Martinin tytär, olisi Karin Mårtensdotter Britan täti.
Paimion Kaimalan toisen tilan haltija oli Jöns Mattsson Juthe ( 6 st), ja hänen jälkeensä Thomas Jönsson. Kaimalan toinen tila on voinut kuulua veljelle Jacob Mattsson Juthelle (6 st). Tätä toista tilaa isännöi kuitenkin Paimion nimismies Matts Eskilsson.
Matts Eskilssonin hallussa ollut Kaimala jakautui. Näyttää siltä, että vaimo ja tämän sisar perivät yhdessä toisenpuolen (3 st), sillä tilalla on jo 1578 mainittu Brita Jacobsdotter ja myöhemmin Linnunpään Karin Mårtensdotter – Matts Eskilssonin tyttären Britan tytär.Toinen puoli tai oikeastaan neljännes Kaimalaa meni satulamaakari Jöran MårtenssonBreith-Zadulille, joka voisi edustaa veljen perillisiä. Matts Eskilssonin vaimo ja tämän sisar perivät myös Paimion Keskikalevasta. Michel Nilsson Fogelhuvudin hallussa tämä tila oli 1622 (SAY). Kalevalla on mainittu Matts Larssonin haltuunsa ottamalla tilalla Per ”Kautur”
Kuten huomataan on Kaimalassa Thomas Jönsson ja kummallisesti myös Paimion keskiKalevassa on Mats Larsson, joka voinee olla sama kuin Paraisten Tennäsin Mats Larsson ja myös vouti Mats Larsson Porvoosta, jonka vaimo oli Anna Jönsdotter Fleming.
Kuten yllä mainitaan oli Jacob Hansson Skalmin/Juthe 1.vaimo Mats Larssonin vaimon sisar Karin Jönsdotter Fleming ja 2. Agnis Henriksdotter.
Tarkennan aiempia tekstejäni. Smörvikissä mainitaan 1561 Jakob Juthe, 1570-luvun alussa leski Agnes, 1586 Hans Jakobsson Starck (isoisä Hans Persson Starck) ja viimeistään 1595 Hanssin leski Brita Jakobsdotter. Smörvikissä Jakob Juten tai Agneksen patronyymiä ei ole mainittu.
Starckien Rymättylän Salon Länsi –nimisessä talossa asui 1618 ”ikivanha” Augnis leski, 1619 Anna leski (SAY Rymättylä; vrt. Impola 2011, 176). Tila kuului Finckenberg-suvulle. Augnis on todennäköisesti Smörvikin Agnes. Yksi Jakob Michelsson Finckenbergin tyttäristä on ollut Agnes. Tila on saattanut olla Brita Jakobsdotterin huomenlahja mieheltään Hans Jakobsson Starckilta, Ingridin pojalta. Asuiko anoppi tilalla eläkepäivinään? Tila palautui Starckeille 1650-luvulla.
On mahdollista, että Salon Länsi-talossa mainittu Jacob Mattsson on myös Smörvikin Jacob Juthe. Ingrid (Hansdotter Starck) oli ollut naimisissa jonkun Jakobin kanssa ja avioitui vielä Anders Blanckin kanssa. Vuonna 1568 Ingrid näyttää jääneen uudelleen leskeksi (SAY). Rymättylän Pornaisissa asunut Ingridin sisar Kirstin on ollut myös naimisissa jonkun Jakobin kanssa (poika Erik Jakobsson Pornaisissa jo 1560). Sisarusten Jaakkojen patronyymiä ei siis tiedetä.
Agneksen aviomies Jakob Mattsson Juthe omisti veljensä Jöns Mattssonin kanssa Paimion Kaimalan. Jakobin omistamaa tilan osaa hoiti nimismies Matts Eskilsson, kuten hän hoiti myös Starckien omistamaa Paimion Kasvalaa. Agneksen tytär Brita Jakobsdotter mainitaan Kaimalassa 1591, mutta 1600 sama tilan osa siirtyy Matts Eskilssonin tyttärentyttärelle Karin Mårtensdotterille. Toinen osa tilanpuolikkaasta kuului satulamaakari Jöran Mårtensson Breitilälle.
Agnes on jättänyt leskenosansa tyttärelleen, mutta tämän ja tyttärenpojankin Gustaf Hanssonin kuoltua sisarensa lapsille. Mikäli näin tapahtui, Matts Eskilssonin vaimo on ollut Karin Jakobsdotter Finckenberg. Matts kuoli noin 1585. Tätä tukee se, että nimismies Matts Eskilssonista on käytetty sekä nimeä Matts Breith (omisti Breitilää) sekä nimeä Matts Kurki (SAY Paimio, Vehkamäki 1570, Kasvala 1574-75). Jakob Michelsson Finckenbergin vaimo on ollut Kurki-sukuinen.
A.K.Johansson
Yllä olevista Johanssonin lainauksista tulee käsitys, että Jacob Juthe on sama kuin Paraisten Bollbölen Jacob Skalm, mitä tukisi myös seikka, että Paimiossa on myös Mats Larsson, joka olisi Jacob Juthen lanko.
Voisivatko Jöns ja Jacob Matsson Juthet olla vouti Mats Larssonin poikia?
En tunne näitä sukuja tarpeeksi, mutta vaikuttaisi, että tässä on klaani, jonka sisällä tiloja ja avioita on yhdistelty.
1. Anna. Efter henne förrättades arvskifte 1545. Gift 1:o med slottsloven Olof Pedersson Lille (Wildeman). Gift 2:o med fogden i Borgå län Matts Larsson (Poitz) till Tervik, död (avrättad) omkring 1553.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Fleming_nr_4#TAB_11
http://runeberg.org/frfinl/0338.html
Palaan vielä keskusteluun koskien Kangasalan kirkkoherra Olavi Olavinpojan isän sukunimeä.
Monikkalan Olavin isän nimi mainitaan Ylä-Satakunnan tuomiokirjassa vuodelta 1748 kun siellä käsiteltiin vanhaa kirkkoherra Olavin perintöasiaa, päivättynä 14. helmikuuta 1568. Isän nimi on kirjattu ja mitä ilmeisimmin siinä lukee Biörth tai Biörnth[1] (http://webmail.inet.fi:80/#_ftn1). Nimeä on tulkittu Sukuforumillakin ja siellä ensimmäistä kirjainta on ehdotettu G-kirjaimeksi, mutta samassa aineistossa on sama kirjuri kirjannut edelliselle aukeamalle myös G-kirjaimen (aukeaman vasen puoli, keskellä montakin G-kirjainta)[2] (http://webmail.inet.fi:80/#_ftn2), jonka alaviiva selkeästi erottaa nämä kirjaimet toisistaan. Lisäksi nimeä seuraavalla aukeamalla on kirjattuna B-kirjain (aukeamalla vasemmalla Bonden ja oikealla sivulla Brodern)[3] (http://webmail.inet.fi:80/#_ftn3), joka näyttää samanlaiselta kuin Olavin isän sukunimi.
Ehdotan, että siinä lukee Biörnth tai jotakin sinne päin, tuskin viitataan isänsä etunimeen, jos olisi ollut Biörn. Josko asiantuntijat arvioisitte, voisiko olla näin.
Lisäksi ihmetyttää, kuinka oli olemassa, aika lähekkäinkin, kaksi niin erikoista paikannimeä kuin Monikkala. Osaisiko joku avata tätä kysymystä.
________________
[1] (http://webmail.inet.fi:80/#_ftnref1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193109
[2] (http://webmail.inet.fi:80/#_ftnref2) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193108
[3] (http://webmail.inet.fi:80/#_ftnref3) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27193110
A.K.Johansson
29.01.19, 20:43
Kerisalon Sigfrid Bengtssonin jälkeläisistä, jotka ovat käyttäneet Ruuth-nimeä ja nimen johdannaisia, on kirjoitettu suku-forumin useilla sivuilla. Liitän tämän tähän ehkä viimeisimpään ketjuun jatkoksi. Sigfridin vaimon on arveltu olleen Ruuth-sukuinen. Asia alkoi kiinnostaa, kun Satakunnassa Eurajoella 1600-luvulla eläneen Olof Sigfridssonin jälkeläisillä on yhteistä esi-isäperimää Joroisten Kerisalon Sigfridin jälkipolvien kanssa (Erik Ruuth).
Henrik Impola on esittänyt, että Sigfrid Bengtsson palveli Kaistlahden tilan knihtinä 1574 alkaen. Hän on suku-forumilla lisäksi tähdentänyt, ettei Sigfrid Bentgssonin vanhempia tunneta, joskin Kaistlahden Bengt Mattsson nimensä puolesta isäksi sopisikin.
Sigfrid toimi Joroisissa lautamiehenä 1606 ja vielä 1630-luvulla hänet on kirjattu pitäjän henkikirjoihin. Kerisalon tilan hallinta siirtyi sittemmin pojalleen Abrahamille. Sigfrid Bengtsson -niminen henkilö näyttäisi huolehtineen ilmeisesti Ruuth-suvun hallussa olleista tiluksista muuallakin.
Kaarinan pitäjän Tulkkila sijaitsee Kakskerran saaressa, lähellä Brinkkalaa. Kaarinan Tulkkilan yhteyttä Kokemäen Tulkkilaan olisi kiinnostavaa selvittää. Olof Andersson Tolk omisti talon Turussa 1400-luvun puolivälissä. Hän luovutti 1437 Turun tuomiokirkon Pappisalttarille Kokemäeltä Krootilan tilan, joka luovutettiin runsas sata vuotta myöhemmin Hordell-suvulle. (www.narc.fi/suvanto/sivut_1314-1505_KOKEMAKI.pdf (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1314-1505_KOKEMAKI.pdf)). Kaarinalainen katselmusmies Larens Tolk on mainittu v. 1462 (DF 3173).
Vuonna 1540 kaarinalaistilan isäntänä oli Lars Tulckila, ehkä Lars Mattsson ja 1570-80-luvulla Matts Larsson. Vuosina 1586-1634 Kaarinan Tulkkila kuului Bengt Thomassonille. Vuonna 1616 hän oli jo ”utgamble”. Ennen kuin tila siirtyi seuraavalle isännälle Michel Thomassonille ja hänen vaimolleen Walborg Sigfridsdotterille, tila oli Sigfrid Bengtssonin hallussa mm. 1634-1635. Kaarinan Tulkkilan Sigfrid Bengtssonin vaimo oli Gertrud Jöransdotter. Vuonna 1638 Sigfrid on ”faar” - olettavasti emäntä Walborgin isä. ”Gertrud Sigfrids, moor” tarkoittanee Sipin vaimoa Kerttua, emännän äitiä. Voisi olettaa, että edellä mainittu Bengt Thomasson olisi sukua Sigfrid Bengtssonille. Toisaalta Tulkkilan aiempien isäntien nimet yhdistävät tilan muihin lähiseudun tiloihin, joita Ruuth-suvulla oli omistuksessaan.
Jos kyseessä on Kerisalon pariskunta, Gertrud Jöransdotterin isä voisi olla Jöran Persson Ruuth. Niin Jöran kuin hänen vaimonsa Anna kuolivat vuonna 1598. Jöran Ruuth kuului Sigismundin kannattajiin, ja Kaarle-herttuan tiedetään tuhonneen hänen Sauvossa sijainneet tilat. Jöran Perssonilla oli tiloja myös Paraisten Mågbyssä. Turun hiippakunnan piispa Rothovius sai läänityksiä Mågbystä. Hänen vaimonsa oli Jöran Persson Ruuthin veljen tytär. Mågbyssä mainitaan 1540-60-luvulla Jakob Jönsson, 1560-80-luvulla Jöns Persson sekä Matts Larsson (SAY).
Jöranin isän Per Jönsson Rutin nimissä oli yksi tila Paraisten Tennäsin kylässä 1500-luvun puolivälissä. Tämä tila on saattanut olla Per Jönssonin ensimmäisen vaimon ja Jöranin äidin suvun perintöä. Kuten Mågbyssä Tennäsin tilallakin on mainittu Jakob Jönsson. Toisen tilan omisti Matts Larsson, joka voi olla sama henkilö, joka mainitaan Tulkkilassa ja Mågbyssä.
Eräs kiinnostava kohde sijaitsee entisen Helsingin pitäjän alueella. Rutars -niminen tila kuului Lasse Persson Rudille (1511-1521), ja häneltä se siirtyi Olof Larsson Ruutille, joka omisti muitakin tiloja Helsingin pitäjässä. Seuraavat isännät olivat Lasse Mattsson (1556 – 1572) ja Matts Larsson (1573-1581). – Liikaa sattumia? Michel Mattssonin jälkeen vuosina 1608-1613 tila oli Sigfrid Bengtssonin hallussa (ks. Ilmar Talve, Helsingin pitäjän kirkonkylä).
A.K.Johansson
Pekka Hiltunen
31.01.19, 20:58
Kerisalon Sigfrid Bengtssonin jälkeläisistä, jotka ovat käyttäneet Ruuth-nimeä ja nimen johdannaisia, on kirjoitettu suku-forumin useilla sivuilla. Liitän tämän tähän ehkä viimeisimpään ketjuun jatkoksi. Sigfridin vaimon on arveltu olleen Ruuth-sukuinen. Asia alkoi kiinnostaa, kun Satakunnassa Eurajoella 1600-luvulla eläneen Olof Sigfridssonin jälkeläisillä on yhteistä esi-isäperimää Joroisten Kerisalon Sigfridin jälkipolvien kanssa (Erik Ruuth).
Henrik Impola on esittänyt, että Sigfrid Bengtsson palveli Kaistlahden tilan knihtinä 1574 alkaen. Hän on suku-forumilla lisäksi tähdentänyt, ettei Sigfrid Bentgssonin vanhempia tunneta, joskin Kaistlahden Bengt Mattsson nimensä puolesta isäksi sopisikin.
Sigfrid toimi Joroisissa lautamiehenä 1606 ja vielä 1630-luvulla hänet on kirjattu pitäjän henkikirjoihin. Kerisalon tilan hallinta siirtyi sittemmin pojalleen Abrahamille. Sigfrid Bengtsson -niminen henkilö näyttäisi huolehtineen ilmeisesti Ruuth-suvun hallussa olleista tiluksista muuallakin.
Kaarinan pitäjän Tulkkila sijaitsee Kakskerran saaressa, lähellä Brinkkalaa. Kaarinan Tulkkilan yhteyttä Kokemäen Tulkkilaan olisi kiinnostavaa selvittää. Olof Andersson Tolk omisti talon Turussa 1400-luvun puolivälissä. Hän luovutti 1437 Turun tuomiokirkon Pappisalttarille Kokemäeltä Krootilan tilan, joka luovutettiin runsas sata vuotta myöhemmin Hordell-suvulle. (www.narc.fi/suvanto/sivut_1314-1505_KOKEMAKI.pdf (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1314-1505_KOKEMAKI.pdf)). Kaarinalainen katselmusmies Larens Tolk on mainittu v. 1462 (DF 3173).
Vuonna 1540 kaarinalaistilan isäntänä oli Lars Tulckila, ehkä Lars Mattsson ja 1570-80-luvulla Matts Larsson. Vuosina 1586-1634 Kaarinan Tulkkila kuului Bengt Thomassonille. Vuonna 1616 hän oli jo ”utgamble”. Ennen kuin tila siirtyi seuraavalle isännälle Michel Thomassonille ja hänen vaimolleen Walborg Sigfridsdotterille, tila oli Sigfrid Bengtssonin hallussa mm. 1634-1635. Kaarinan Tulkkilan Sigfrid Bengtssonin vaimo oli Gertrud Jöransdotter. Vuonna 1638 Sigfrid on ”faar” - olettavasti emäntä Walborgin isä. ”Gertrud Sigfrids, moor” tarkoittanee Sipin vaimoa Kerttua, emännän äitiä. Voisi olettaa, että edellä mainittu Bengt Thomasson olisi sukua Sigfrid Bengtssonille. Toisaalta Tulkkilan aiempien isäntien nimet yhdistävät tilan muihin lähiseudun tiloihin, joita Ruuth-suvulla oli omistuksessaan.
Jos kyseessä on Kerisalon pariskunta, Gertrud Jöransdotterin isä voisi olla Jöran Persson Ruuth. Niin Jöran kuin hänen vaimonsa Anna kuolivat vuonna 1598. Jöran Ruuth kuului Sigismundin kannattajiin, ja Kaarle-herttuan tiedetään tuhonneen hänen Sauvossa sijainneet tilat. Jöran Perssonilla oli tiloja myös Paraisten Mågbyssä. Turun hiippakunnan piispa Rothovius sai läänityksiä Mågbystä. Hänen vaimonsa oli Jöran Persson Ruuthin veljen tytär. Mågbyssä mainitaan 1540-60-luvulla Jakob Jönsson, 1560-80-luvulla Jöns Persson sekä Matts Larsson (SAY).
Jöranin isän Per Jönsson Rutin nimissä oli yksi tila Paraisten Tennäsin kylässä 1500-luvun puolivälissä. Tämä tila on saattanut olla Per Jönssonin ensimmäisen vaimon ja Jöranin äidin suvun perintöä. Kuten Mågbyssä Tennäsin tilallakin on mainittu Jakob Jönsson. Toisen tilan omisti Matts Larsson, joka voi olla sama henkilö, joka mainitaan Tulkkilassa ja Mågbyssä.
Eräs kiinnostava kohde sijaitsee entisen Helsingin pitäjän alueella. Rutars -niminen tila kuului Lasse Persson Rudille (1511-1521), ja häneltä se siirtyi Olof Larsson Ruutille, joka omisti muitakin tiloja Helsingin pitäjässä. Seuraavat isännät olivat Lasse Mattsson (1556 – 1572) ja Matts Larsson (1573-1581). – Liikaa sattumia? Michel Mattssonin jälkeen vuosina 1608-1613 tila oli Sigfrid Bengtssonin hallussa (ks. Ilmar Talve, Helsingin pitäjän kirkonkylä).
A.K.Johansson
Terve!
Impola mainitsee omassa teoksessaan, joka käsittelee Suomen ratsupalvelua ja rälssiä 1500-l:lla, että oli Bengt Mattsson till Kaistlax i Viborg, & leskensä Cecilia Larsdotter, joka nautti verovapautta elinikäänsä (m. viimeksi 1583). Peder Jönsson Ruuth oli Tavinsalmen (Kuopion) vouti, joten hänen poikansa Jörgen (Georg, Göran etc.) sopii vallan mainiosti m.m. Juhan, Jaakon ja Pertin ohelle veljessarjaan.
Peder Jönssonin (Ruuth i Borgå), Kuopion eli Tavinsalmen voudin pojantyttäreksi kyllä sopii ikänsä puolesta Gertrud Ruuth, Kerisalon ratsastilallisen, lautamies Sigfrid Bengtssonin vaimo ja emäntä. Tällä tavalla sain minäkin tauluuni hiukan logiikkaa - eli syntymäajat saadaan jota kuinkin täsmäämään. Esi-isäni, rusti Aapo Sipinpoika onkin näemmä sitten nainut "ihan paikallisen tytön" Joroisilta - mikä ei sinänsä ole/ olisi mitenkään yllättävää, kun oli "säätyläispitäjä".
Nyt menee aika lailla DNA-tutkimusten piiriin, kun paperit loppuvat, vaikka kaaviot jatkuvat... Minulla on ftdna:ssa stuffi omalla nimelläni, joten kromosomeja sopii vertailla! - Vallankin, kun äidinäitini eteläkarjalaisissa "Ruti"-nimiset tai semmoisen nimen luetteloissaan ilmaisevat tungettelevat kovin läheisiksi serkuiksi... - Kerisalom Aapo kun oli isänisän puolelta näköjään samaa sukua ilman mitään fyysistä kontaktia ennen omien vanhempieni edesottamuksia 1950-luvulla ja aivan muualla kuin Savossa (eli tapasivat Hämeessä = Helsingissä).
PH
Benedictus
06.02.19, 22:27
Laitan tähän jo aiemin esillä olleen jutun.
http://runeberg.org/frfinl/0372.html
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203405
Peder Jönsson Rut Parainen Tennäs 1556-
Ramseyn mukaan Jöns Jute todisti parin muun kanssa Britan i Torlax ja sisarensa Annan, Mats Larssonin perinnönjakoa.
Onkohan kukaan huomioinut, että Tennäsin toinen tila kuului Per Jönsson Rutille ja toinen 1540 Mats Larssonille. Joka tila 1556 kuului Turun porvari Henrik Myllarille, jonka vaimon Agneksen perintöä se oli. Myllarin tilalla mainitaan Jöns Japsson ja Thomas Jönsson.
Ovatko Per Jönsson Rut ja Thomas Jönsson veljeksiä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1476644
Tuo Ramseyn maininta perinnönjaosta Brita i Torlaxin ja Annan, Mats Larssonin vaimon välillä onkin paljon kiinnostavampi, sillä kyseessä on Brita Johansdotter Fleming , Vakka-Suomen Uudenkirkon Torlaxista ja sisarensa Anna Johansdotter Fleming, Porvoon läänin voudin Mats Larsson Poitzin vaimo.
Johan Flemingin lasten omistukset ja puolisot liittyvät Paraisiin vahvasti, sillä sisar Karinin puoliso oli Skalm, Paraisten Bollbölestä
Veli Peder oli Hirvensalon Friskalan isäntä.
Johan Henriksson Flemingin äiti oli Elseby Månsdotter i Viurila, jonka sisar oli Porvoon Stenbölen omistajan leski.
Eli tuo Paraisten Tennäsin toisen tilan Mats Larsson voi hyvinkin olla Anna Flemingin puoliso.
Toisen tilan Per Jönsson Rut sopii silloin Porvoon Per Jönssoniksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203826
Kiinnostavaa, että Karin Johansdotter Flemingin puoliso Paraisten Bollbölessa Jacob Hansson Skalm on mainittu myös nimellä Juthe .
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203826
-----------------------
Paraisten Tennäsin toinen tila kuului siis porvari Henrik Myllarin vaimolle Agnekselle, jonka isän nimeä ei tiedetä.
Henrik Myllarin ja Agneksentytär Margareta Henriksdotter nai Jacobus Petri Finnon.
Sinänsä kiinnostava seikka on se, että Jacob Finnon poika Johannes Finnoniuksen vaimo oli Malin Henriksdotter, joka oli toisessa aviossa Grels Mårtenssonin kanssa Paimion StorBreitilässä.
Malin Henriksdotter oli ilmeisimmin Paimion khr Henricus Martinin tytär.
Henricus Martini (K 1617)
Hendrik Mårtensson, Henrik Mårtensson
V Paimion edellinen kirkkoherra Martinus Johannis (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1588) ja Riitta Matintytär (Brita Mattsdotter).
Huom-tämä siis Mats Eskilssonin tytär.
Paimion (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5075) kappalainen 1580, kirkkoherra isänsä jälkeen 1589.
Mats Eskilssonin vaimoa ei tunneta, mutta A.K. Johansson arvelee, että hän olisi ollut Karin Jacobsdotter Finckenberg.
Lainaus:
Agneksen aviomies Jakob Mattsson Juthe omisti veljensä Jöns Mattssonin kanssa Paimion Kaimalan. Jakobin omistamaa tilan osaa hoiti nimismies Matts Eskilsson, kuten hän hoiti myös Starckien omistamaa Paimion Kasvalaa. Agneksen tytär Brita Jakobsdotter mainitaan Kaimalassa 1591, mutta 1600 sama tilan osa siirtyy Matts Eskilssonin tyttärentyttärelle Karin Mårtensdotterille. Toinen osa tilanpuolikkaasta kuului satulamaakari Jöran Mårtensson Breitilälle.
Agnes on jättänyt leskenosansa tyttärelleen, mutta tämän ja tyttärenpojankin Gustaf Hanssonin kuoltua sisarensa lapsille. Mikäli näin tapahtui, Matts Eskilssonin vaimo on ollut Karin Jakobsdotter Finckenberg. Matts kuoli noin 1585. Tätä tukee se, että nimismies Matts Eskilssonista on käytetty sekä nimeä Matts Breith (omisti Breitilää) sekä nimeä Matts Kurki (SAY Paimio, Vehkamäki 1570, Kasvala 1574-75).
En oikein näistä sukukiemuroista ymmärrä.
Pohdin voisiko Henrik Myllarin vaimo Agnes olla Tennäsin omistaneen Mats Larssonin tytär?
Toisaala Johanssonin arvelu Paimion Kaimalan omistajista Jacob ja Jöns Matsson Juthesta panee pohtimaan, että olisivatko olleet Agnes Myllarin veljiä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.