Kellon Rautio eli Mäkelä

[tellervoranta]

Hei

Missäpäin Kelloa sijaitsee Rautio eli Mäkelä 26. Margareta Johantr s.1802 on minulle iiää eli Brita Maria Erkintr Hurun (aviossa Timonen) äiti.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1798-1806_mko31-36/62.htm

[VSimula]

Takkurannalla Kellonlammentiellä näkyy olevan paikka nimeltä Rautionpelto, ja niillä tienoilla näyttäisi olevan kiinteistötunnuksissa tilanumeroa 26.
t. Veikko

[tellervoranta]

Kiitos :). Sieltä Kellolammentieltä pääseekin Hämeenjärven kautta Huruun, eikä ole kovin pitkä matkakaan. Mistähän lienee Mäkelä-nimi Rautioon tarttunut?

Takkurannalla Kellonlammentiellä näkyy olevan paikka nimeltä Rautionpelto, ja niillä tienoilla näyttäisi olevan kiinteistötunnuksissa tilanumeroa 26.
t. Veikko

Laitoin vanhan kartan, missä näkyy Takkurannan Kellolammentiekin.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/6834/URN_NBN_fi_jyu-2007879.pdf

[VSimula]

Siinä näkyy myös Pajapolku (vrt. Rautio=Seppä), ja sen päässä on korkeuskäyrä. Kyllä pari metriä Haukiputaalla mäeksi riittää!;)
t. Veikko

[tellervoranta]

Siis seppä on käppässyt mäelle.:cool:. Vuosia olen Puttaalla asunut eikä tosiaan ole kovin korkeuvet päätä huimanneet. Aakeeta laakeeta oli kyllä etelämpänä vielä enemmän, missä kouluautot eivät päässeet ajoissa silloin kun lunta oli pitempään tupruttanut.

Siinä näkyy myös Pajapolku (vrt. Rautio=Seppä), ja sen päässä on korkeuskäyrä. Kyllä pari metriä Haukiputaalla mäeksi riittää!;)
t. Veikko

[tellervoranta]

Alla olevassa linkissä näkyy Kellon Rautio eli Mäkelä. Perhe Johan Pehrs Rautio (11.12.1760-10.5.1843) ja vaimo Charin Eriktr.Puuperä (9.4.1775-7.9.1859) lapsineen. Esivanhempieni ens.lapsen Erikin s.14.2.1827 yhtenä kummina oli äidin sisar Brita Mäkelä ja niin kiinnostuin tutkimaan muidenkin sisarusten elämää.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1820-1826_mko51-56/67.htm

Linkistä jo näkee, että vanhin tytär Catharina s.5.2.1800 muuttaa Kiiminkiin ja siellä avioon 2.3.1821 Bd Anders Mathias Kondio kanssa.

Margaretha s.29.9.1802 vihitään 14.4.1826 Erik Erikinpka Hurun (6.12.1802-8.2.1881) kanssa.

Britha s.11.12.1805 k.5.3.1874 vihitään Anders Anderss Vainion s.1790 kanssa.

Pehr s.26.2.1813 jää Rautio eli Mäkelään ja avioituu Anna Gretha Johantr. Kiutun kanssa.

Nuorin Anna Liisa s.14.2.1817 k.29.4.1885 avioituu 12.4.1850 B:s Zach Zachs.Takun el. Markuksen kanssa.

Laitan ainakin Kiimingin Kontion linkin.

[tellervoranta]

Siinäpä Kiimingistä Kontio no18 v.1822-1828. Isäntänä Anders Matts Kontio, vo Carin Johantr Mäkelä.
Andersin sisar Walborg näkyy miehenään Mats Erici Timonen (meidän sukutaulussammekin ja tälläkin Forumilla aikanaan tutkailtu)

https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=10074577&aytun=868104.KA&j=18

Rautio eli Mäkelä, missä näkyy isän kuolema.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1842-1848_mko73-80/131.htm

[TapsaR]

Hei

Missäpäin Kelloa sijaitsee Rautio eli Mäkelä 26. Margareta Johantr s.1802 on minulle iiää eli Brita Maria Erkintr Hurun (aviossa Timonen) äiti.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1798-1806_mko31-36/62.htm

Hei!


Ohessa leike Kellon isonjaon pohjana olleesta kartasta vuodelta 1759. Talot ylhäältä vasemmalta lähtien ovat: Hookana 40, Hookana 5, Vainio 20, Takku 17, Takku 17, Rautio 26, Rautio 7 ja Rautio 30.
Ruonajärven nimi on nykyisin Vainiolanjärvi, jonka vesiperäinen muoto ei muistuta entistä järveä. Satelliitin kuvasta entisen vesialueen rajat kuitenkin näkyvät: https://www.google.fi/maps/place/90830+Haukipudas/*65.1492352,25.3648758,817m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x468028ec0717df2f:0x40146 d63c75ac30!8m2!3d65.1762807!4d25.3531972


Isonjaon kartassa Ruonajärvestä lähtevän Takkuojan itäpuolella on toinen Takun taloista. Vuoden 1704 maakirjassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257092 Takkurannan talot ovat (vielä) maantieteellisesti järjestyksessä idästä länteen (4. rivi vasemmalta lähtien) vaikkakin Raappana ja Suo on tungettu väliin. Siis Matz Rautio,..., Hindrich Rautiola, Tomas Hinderss Rautiola, Hind Hindss Tacku, Hind. Matss alatacku,..., Johan Wainiå jne.
Nimitys Alatakku herättää kysymyksen onko toinen Takun taloista ollut ylempänä. Toden totta, se on sijainnut mäellä, jota lapsuuteni (1950-60 -luvulla) aikana kutsuttiin Pauliinan mäeksi, koska siellä sijaitsi ns. Pauliinan kauppa. Nykyisin ”mäkeä” tuskin huomaa kulkiessaan Takkurannan koulun ohitse itäänpäin. Koulun jälkeen tien oikealla puolella, mäellä, oli ensin Pauliinan kauppa ja sitten vanha Takkulan talo, isäni koti, joka purettiin vuosia sitten. Isojaon kartasta huomaa, että se on ollut suurinpiirtein entisen Takun talon paikalla. Ja tätä taloa on ilmeisesti kutsuttu Mäkitakuksi, kuten rippikirjakin (1759-1776) väittää: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/136.htm
Rautio 26 on vanhan kartan mukaan sijainnut Mäkitakun itäpuolella, joten sen nimeen liitetty Mäkelä tuntuu luontevalta, jotta Rautiot jotenkin erottuisivat toisistaan. Rautio 30 on saanut Takkurannan perällä osuvasti nimen Perätalo.
Vertailemalla karttaa satelliittikuvaan voi tarkemmin haarukoida Mäkelän talon entistä sijaintia.


Tapio Rekilä

[arik]

Hei!


Ohessa leike Kellon isonjaon pohjana olleesta kartasta vuodelta 1759. Talot ylhäältä vasemmalta lähtien ovat: Hookana 40, Hookana 5, Vainio 20, Takku 17, Takku 17, Rautio 26, Rautio 7 ja Rautio 30.
Ruonajärven nimi on nykyisin Vainiolanjärvi, jonka vesiperäinen muoto ei muistuta entistä järveä. Satelliitin kuvasta entisen vesialueen rajat kuitenkin näkyvät: https://www.google.fi/maps/place/90830+Haukipudas/*65.1492352,25.3648758,817m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x468028ec0717df2f:0x40146 d63c75ac30!8m2!3d65.1762807!4d25.3531972


Isonjaon kartassa Ruonajärvestä lähtevän Takkuojan itäpuolella on toinen Takun taloista. Vuoden 1704 maakirjassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257092 Takkurannan talot ovat (vielä) maantieteellisesti järjestyksessä idästä länteen (4. rivi vasemmalta lähtien) vaikkakin Raappana ja Suo on tungettu väliin. Siis Matz Rautio,..., Hindrich Rautiola, Tomas Hinderss Rautiola, Hind Hindss Tacku, Hind. Matss alatacku,..., Johan Wainiå jne.
Nimitys Alatakku herättää kysymyksen onko toinen Takun taloista ollut ylempänä. Toden totta, se on sijainnut mäellä, jota lapsuuteni (1950-60 -luvulla) aikana kutsuttiin Pauliinan mäeksi, koska siellä sijaitsi ns. Pauliinan kauppa. Nykyisin ”mäkeä” tuskin huomaa kulkiessaan Takkurannan koulun ohitse itäänpäin. Koulun jälkeen tien oikealla puolella, mäellä, oli ensin Pauliinan kauppa ja sitten vanha Takkulan talo, isäni koti, joka purettiin vuosia sitten. Isojaon kartasta huomaa, että se on ollut suurinpiirtein entisen Takun talon paikalla. Ja tätä taloa on ilmeisesti kutsuttu Mäkitakuksi, kuten rippikirjakin (1759-1776) väittää: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/136.htm
Rautio 26 on vanhan kartan mukaan sijainnut Mäkitakun itäpuolella, joten sen nimeen liitetty Mäkelä tuntuu luontevalta, jotta Rautiot jotenkin erottuisivat toisistaan. Rautio 30 on saanut Takkurannan perällä osuvasti nimen Perätalo.
Vertailemalla karttaa satelliittikuvaan voi tarkemmin haarukoida Mäkelän talon entistä sijaintia.


Tapio Rekilä

Tässä uutta ja vanhaa pistetty päälletysten. Auttaa ehkä hahmotuksessa.

[arik]

Edellistä viestiä ei voinut enää muuttaa.
Tässä TapsaR:n kartta lisättynä 1955 maastokarttaan ja talojen paikkoihin lisätty tekstit.

[tellervoranta]

Kiitos Tapio ja Ari talon sijainnista ja muusta tiedosta :). Tunsin aika paljon haukiputaalaisia ja kellolaisia siitä, kun asuin väliin vanhimpien sisarusteni luona (Valistustalon vieressä, Annalankankaalla (enimmäkseen silloin tällöin) ja Hookananperällä Viskaalintiellä. Työssäkinhän olin Haukiputaan Osuuskaupassa Asemakylällä sitten, kun pääsin yo ja meiltä oli kauppa lopetettu. Ja kaksi kesää Hätälän leiri-ja motellissa. Annoin myös yksityistunteja matematiikassa kellolaisille, kun piti saaha silahkaa leivän päälle.:D:
Hookanan pysäkiltä kuljin Oulussa yliopistossa ja yhtenä syksynä Toppilan laboratoriossa työssä. Ja takkurantalaisia tunsin nokko.

Tuosta Takkulasta tuli mieleen, että Honkasen mäelle avioitui Takkurannalta eräs Savilaakso (miespuol.), jonka velipuoli oli Takkula. Morsiamen isästä K. Honkanen on ollut muisteluksia sukujuhlissa (tyttärentytär) sekä täällä Tervolassakin.

[arik]

Tänään viimeksi kurvailtiin tuosta ohi aamupäivän polkupyörälenkillä.
http://www.gpsies.com/mapOnly.do?fileId=rykimjmokorqoioy&isFullScreenLeave=true