Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Alavuden ja Ilmajoen Röysköt
sukutut642
23.11.16, 10:04
Minulla on suvussani sekä Alavuden että Ilmajoen Röysköjä. Alavuden Röysköihin kuuluu mm. Jaakko Heikinpoika Röyskö, s. n. 1659 Alavus, k. 15.7.1729 Alavus. Hänen isäkseen mainitaan Heikki Yrjönpoika Röyskö, Rintanikkola, s. n. 1630 ja sen jälkeen mennään jo Peltoniemiin (Yrjö Paavonpoika Peltoniemi eli Rintanikkola jne.).
Ilmajoen Röysköt alkavat taas jo 1500-luvun vaihteesta - tai ennen - , jolloin (isäntäluettelon mukaan) löytyy ilmajokinen Frans Röyskö, jolla poika Juho Fransinpoika Röyskö, s. n. 1508 ja siitä eteenpäin Erkki-Heikki-Matti jne. muita samannimisiä ja myös myöhemmin mm. Härkösiä.
Enempiä yksityiskohtia luettelematta kysyisinkin viisaammilta, onko näillä Alavuden ja Ilmajoen Röysköillä mitään yhteyttä vai onko kyseessä pelkkä talonnimi kuten Pohjanmaalla oli tapana? Tähän mennessä en ole pystynyt yhdistämään niitä, vaikka kyllä tiedän, että Alavuden suvut ovat yleensä viime kädessä Ilmajoelta, joka on siis vanhempi pitäjä.
Månsdotter
01.02.17, 01:53
Tälläistä löytyi pikaisella etsinnällä:
Ilmajoen kirkkoherra Henrik Peldan tuli takaajaksi, kun Heikki Yrjönpojasta tuli Alavuden Röyskön isäntä 1667. Heikki oli isäntänä vuoteen 1685 asti. Myös kappalainen Gabriel Peldan oli takaajana. Molemmat Peldanit ovat Peltoniemen sukua. (Lähde: Eero Kojonen: Alavuden historia I)
Minulla on suvussani sekä Alavuden että Ilmajoen Röysköjä. Alavuden Röysköihin kuuluu mm. Jaakko Heikinpoika Röyskö, s. n. 1659 Alavus, k. 15.7.1729 Alavus. Hänen isäkseen mainitaan Heikki Yrjönpoika Röyskö, Rintanikkola, s. n. 1630 ja sen jälkeen mennään jo Peltoniemiin (Yrjö Paavonpoika Peltoniemi eli Rintanikkola jne.).
Ilmajoen Röysköt alkavat taas jo 1500-luvun vaihteesta - tai ennen - , jolloin (isäntäluettelon mukaan) löytyy ilmajokinen Frans Röyskö, jolla poika Juho Fransinpoika Röyskö, s. n. 1508 ja siitä eteenpäin Erkki-Heikki-Matti jne. muita samannimisiä ja myös myöhemmin mm. Härkösiä.
Enempiä yksityiskohtia luettelematta kysyisinkin viisaammilta, onko näillä Alavuden ja Ilmajoen Röysköillä mitään yhteyttä vai onko kyseessä pelkkä talonnimi kuten Pohjanmaalla oli tapana? Tähän mennessä en ole pystynyt yhdistämään niitä, vaikka kyllä tiedän, että Alavuden suvut ovat yleensä viime kädessä Ilmajoelta, joka on siis vanhempi pitäjä.
Jaakko Sarvelan laatimassa Ilmajoen talonhaltijaluettelossa vuodelta 1986, Niilo Liakan Ilmajoen Pitäjän näköispainoksessa, on Rinta-Nikkolan isäntänä 1629-1660 mainittu Yrjö Paavonpoika Peltoniemestä.
Siten Heikki Yrjönpoika Röyskö, s. n. 1630, sopii Yrjö Paavonpojan pojaksi.
Tarkempia perusteluita en tunne Alavuden Röyskön Heikki Yrjönpojan alkuperästä, vaikka voi niitä olla. Vastausta siihen, mikä olisi Ilmajoen ja Alavuden Röysköjen yhteys, en tiedä.
Tämä kysymys Peltoniemistä on ollut esillä täällä Suku Forumilla kesäkuussa 2013, mutta sen ketjun tiedot ovat täältä hävinnneet. Googlella saa ainakin osan näkyviin hakemalla Peltoniemen sukua Ilmajoelta.
Löytyy myös sukuselvityksiä, mutta tiedot joutuu kyllä itse varmistamaan, koska lähteitä ei juurikaan ole mainittu. Selvityksissä on myös virheitä.
Löytyy esimerkiksi maininta, että Hannu Paavonpoika Peltoniemen vaimo oli Matleena Paavontytär Peltoniemi, mutta eivät he olleet sisaruksia, vaan Matleenaan voi liittää nimen Peltoniemi vasta vihkimisen jälkeen.
Jaakko Sarvelan Ilkan suku Taulu 25 kyllä kertoo, että Hannu Paavonpoika Peltoniemen vaimo oli Matleena Paavontytär, mutta se ei ole tiedossa, kenen Paavon tytär Matleena oli.
Ei nyt erityisesti Peltoniemiin liity, mutta tarvittaisiin DNA-tietoja, kun usein näyttää, että 1600-luvulla on aika runsaasti serkkujen kesken avioliittoja, joita ei enää 1700-luvulla ole kuin hyvin harvoin. Asian arvioinnin tekee hankalaksi sekin, että sisaruksilta näyttävillä voikin olla eri äiti.
Jääköön nyt tässä yhteydessä esittämättä ne arvailut, joita ei mtDNA-tulosten
vähäisyyden vuoksi voi ainakaan vielä varmentaa.
Peltoniemen sukuun syntyneistä naisista on huonosti tietoja, tuskin sukuun pelkkiä poikia on syntynyt 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuolella.
On eteläpohjalaisen sukutukimuksen ehkä suurin puute, että Peltoniemen suku
ei ole läheskään niin hyvin tutkittu kuin Jaakko Ilkan suku. Olisikohan syy historian tulkinnassa niin, että Jaakko Ilkka on sankarihahmo ja Peltoniemet jossain määrin vastapuolella.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.