Ali-Melkkilästä kysymyksiä

[Harri Saastamoinen]

7.3.1692 vihitään Perniössä Eric Ersson ja Lisbetta Hansdr. Eric olisi ollut tuolloin Prestkullasta ja Lisbetta Melkkilästä.

En ole voinut varmistaa, mutta epäilen, että Lisbetta olisi ollut Johan Giösin tytär.

Eric näkyy Elisabethinsa kanssa seuraavissa linkeissä:
Melkkilän säterillä vuodet 1696-1697:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203519
Siellä heillä lapset Elisabeth 1693, Christina 1695, Gustaf 1698.

Prästkullassa syntynyt pojat Jeremias 1702 sekä Eric 1705.
Eric Ersson on kuollut 1733 Bromarvin Bredvikissä.

Sitten Ali-Melkkilässä näkyy samoihin aikoihin 1600-luvun lopulla Thomas Ersson sekä Mårten Ersson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203792

Ensimmäinen kysymys onkin ovatkohan nämä Thomas, Mårten sekä Eric veljeksiä? Jos ovat niin kenen poikia?

Toinen kysymys on sitten vuoden 1607 kohdalta oleva Grels Marcusson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=888380

Kuka on tuo Marcus joka olisi kyseisen Grelsin isä?

[Pekka Hiltunen]

Olet kai jo katsonut puh-luettelosta; semmoinen "melkkilä" on ainakin opiskellut/ toiminut Turussa ja usein on sukutaulu joko seinällä jollei stten virsikirjan kansipahvilla, kuten siinä aaprahammin kronikassa.
PH

[Harri Saastamoinen]

Pekalta tuli sellainen vastaus ettei se aukea ilman SanLaa

[Pekka Hiltunen]

Pekalta tuli sellainen vastaus ettei se aukea ilman SanLaa
Siis "tunnen" henk. koht., mutt´ei ole samaa sukua ainakaan ihan likeltä. Ei liene kovinkaan suuri joukko tämän nimisiä, joten rohkeasti vaan luuri käteen... Kyllä 1600-l. suvut usein aukeavat perunkirjoilla yms aineistolla.
item

[Harri Saastamoinen]

Siis "tunnen" henk. koht., mutt´ei ole samaa sukua ainakaan ihan likeltä. Ei liene kovinkaan suuri joukko tämän nimisiä, joten rohkeasti vaan luuri käteen... Kyllä 1600-l. suvut usein aukeavat perunkirjoilla yms aineistolla.
item

Ok. Näin voi ollakin paras, että soittelee itse suoraan ja kyselee. Tarkoitus on selvittää miten Hagner suku liittyy Melkkilään.

[Turunmaa]

Ok. Näin voi ollakin paras, että soittelee itse suoraan ja kyselee. Tarkoitus on selvittää miten Hagner suku liittyy Melkkilään.

Hei,

En tiedä vastausta hakemaasi.
Melkkilästä on olemassa Raakel Ali-Melkkilän historiakirjanen.
Olen sen joskus lainannut Perniön kirjastosta.
Muistini mukaan siinä oli lähinnä alkuaatelia (Ille, Spore, Creutz, Slang, Sass, Hästesko,Ramsay ym.), mutta myös myöhempää tietoa.

Raila

[Harri Saastamoinen]

Kiitos Raila vastauksesta. Oon juuri etsinyt kyseistä kirjaa ostaakseni sen, mutta eipä niitä ole tarjolla. Mikäli en saa ostettua niin täytyy lainata.

[Pekka Hiltunen]

Kiitos Raila vastauksesta. Oon juuri etsinyt kyseistä kirjaa ostaakseni sen, mutta eipä niitä ole tarjolla. Mikäli en saa ostettua niin täytyy lainata.
Juuri näin. Paikallinen kirjasto palvelee ja etsii sen esim. lähimmästä YO:n kirjastosta - tai sitten lainaat sen seuran kirjastosta ja kopioit tarpeellisilta osin käyttöösi.

Puh.-luetteloon turvautuminen on tietenkin mahdollista: Turun vaikutuspiirissä vain aniharva tila säilyi vuosisatoja saman suvun hallussa ja esim. n. 50 km Turun nyk. keskustasta eli kauppatorilta sijainneissa pitäjissä on jota kuinkin yhden käden sormissa samoilla suvuilla säilyneet talot: muuthan joko muutettiin sotilasvirkataloiksi, rustholleiksi, liitettiin sätereihin tai muihin saman henkilön, esim. kirkon, YO:n tai HO:n virkailijoitten palkkatiloihin - jolloin isännästä tuli lampuoti. Varmin keino oli tilan muuttaminen ratsastilaksi sen pitämiseksi suvulla. Silmiini nyt vain sattui osumaan tuttu nimi, johon tartuin: "Hei, tämä sukuhan on edelleen elossa!".

Menestystä!
PH

[Harri Saastamoinen]

Puhelinsoittojen tulos auttoi siinä että Ali-Melkkilän suku on saanut nimensä talosta 1900 luvulla.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203792
Neder-Mälkilä
Omistaja Henrik Sass

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203752
Mälkilä
Omistaja Henrik Sass

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203519
Mälkilä, omsitaja Sassin perikunta
Mainitaan lagman Johan Giös

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203792
NederMälkilä , omistaja Johan Giös

Kiinnostava seikka on se, että Henrik Sassilla oli vouti Erik Jöransson Pentzelstierna, jonka vaimo oli Elisabeth Simonsdotter Giös, Kokemäen khr:n tytär.
Tämä Pentzelstierna oli myös Perniössä Sassin mukana, koska siellä tapeltiin penkkijärjestyksestä kirkossa.

Johan Giös oli taasen kaukaista sukua Elisabeth Simonsdotter Giösille.

Eräs kysymys on myös, miksi Carl Ewertsson Feuhting vaati perintöä Mälkilästä?
Hänen isänsä räntmestare Ewert Feuhting oli myös voutina Kokemäen kartanossa Henrik Sassin Vuolteen naapurissa.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033

Onkohan tutkittu, onko noita Perniön Mälkilän ihmisiä myös Kokemäellä?

[Harri Saastamoinen]

Paljon kysymyksiä on auki Perniössä olleiden sukujen yhteyksistä esimerkiksi Kokemäen suuntaan. Minulle yllätys on ollut esimerkiksi se että Uggla ja Spåra suvuilla oli maanomistuksia Rautalammillakin. Ugglat kytkeytyvät myös Giösin sukuun.

Kun en ole näihin sukuihin perehtynyt niin on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

[Harri Saastamoinen]

Löytyi vanha keskustelunavaus Matti Pesolalta koskien juurikin Melkkilää.

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: :::::::::::::::::::::::::::::::::::

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17227

Perniön historia I:ssä (s. 254-255) kerrotaan Perniön säterien omistajista 1600-luvulla. V. 1599 Melkkilä ja Laukka olivat molemmat Karin Eriksdotterin (Stiernkors) omistuksessa. Karinin isäksi ja Sigfrid Mattsonin (Sigfrid i Laukko) pojaksi sopiva Erik Sigfridsson näkyy (SAY) Laukassa v. 1553. Samaan aikaan siellä vaikutti Henrik Henriksson (Dufva), jonka omistus oli ilmeisesti äidin ja äidinäidin peruja.

Henrikin äidinäiti oli asemies Bengt Hammarin puoliso Anna till Laukko. Mikä lienee ollut tämän Annan yhteys siihen Perniön Laukan Peder Nilssoniin, joka Gödik Fincken perillisenä v. 1445 kuittasi Kaarle Knuutinpojalta saadun maksun Perniön Pyhäjoen (Helgå) kartanosta? Ja miten Laukan omistus- ja sukulaissuhteisiin sopii Sigfrid Mattson, joka vuosina 1551-70 vaikutti Turun porvarina ja Kaarinan Ispoisten omistajana?

Karin Eriksdotterin puoliso Erik Bertilsson (Slang) oli sukua em. Henrik Henrikssonille, sillä hänen äidinäitinsä Ebba Jacobsdotter (Dufva) oli Henrikin serkku. Erikin isän sisar Brita Håkansdotter oli naimisissa Muurla-sukuisen Olof Hanssonin kanssa. Hänen omistuksessaan oli Perniön Pohjan kartano. Sen omistus kulki pojanpojan lesken (Sara Thomasdotter) uuden avioliiton kautta vävylle eli tyttären miehelle Henrik Tönneson Wildemanille.

Slangin vävy Anders Boije perusti v. 1614 koko Perniön Förbyn kylän käsittävän säterin. Anders oli myös Kaarinan Ispoisten omistajana ennen kuin entinen omistajasuku (Fogelhufvud) lunasti sen takaisin.

Matti Pesola

[Turunmaa]

Löytyi vanha keskustelunavaus Matti Pesolalta koskien juurikin Melkkilää.

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: :::::::::::::::::::::::::::::::::::

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17227

Perniön historia I:ssä (s. 254-255) kerrotaan Perniön säterien omistajista 1600-luvulla. V. 1599 Melkkilä ja Laukka olivat molemmat Karin Eriksdotterin (Stiernkors) omistuksessa. Karinin isäksi ja Sigfrid Mattsonin (Sigfrid i Laukko) pojaksi sopiva Erik Sigfridsson näkyy (SAY) Laukassa v. 1553. Samaan aikaan siellä vaikutti Henrik Henriksson (Dufva), jonka omistus oli ilmeisesti äidin ja äidinäidin peruja.

Henrikin äidinäiti oli asemies Bengt Hammarin puoliso Anna till Laukko. Mikä lienee ollut tämän Annan yhteys siihen Perniön Laukan Peder Nilssoniin, joka Gödik Fincken perillisenä v. 1445 kuittasi Kaarle Knuutinpojalta saadun maksun Perniön Pyhäjoen (Helgå) kartanosta? Ja miten Laukan omistus- ja sukulaissuhteisiin sopii Sigfrid Mattson, joka vuosina 1551-70 vaikutti Turun porvarina ja Kaarinan Ispoisten omistajana?

Karin Eriksdotterin puoliso Erik Bertilsson (Slang) oli sukua em. Henrik Henrikssonille, sillä hänen äidinäitinsä Ebba Jacobsdotter (Dufva) oli Henrikin serkku. Erikin isän sisar Brita Håkansdotter oli naimisissa Muurla-sukuisen Olof Hanssonin kanssa. Hänen omistuksessaan oli Perniön Pohjan kartano. Sen omistus kulki pojanpojan lesken (Sara Thomasdotter) uuden avioliiton kautta vävylle eli tyttären miehelle Henrik Tönneson Wildemanille.

Slangin vävy Anders Boije perusti v. 1614 koko Perniön Förbyn kylän käsittävän säterin. Anders oli myös Kaarinan Ispoisten omistajana ennen kuin entinen omistajasuku (Fogelhufvud) lunasti sen takaisin.

Matti Pesola

On olemassa myös 500 sivuinen kirja, jonka ovat kirjoittaneet
Maisteri Helmer Salonen-Salmo (esihistoriallinen osuus)
Maisteri M.A.Knaapinen (historiallinen osa)
2 karttaa ja 150 kuvaa.
Yhdistyksen "Perniö tutuksi" kustantama 1930
Uuden Auran Osakeyhtiön kirjapaino Turku

Maatiloista ja omistajista 1300-luvulta alkaen

Hyvällä onnella kirjan voi löytää jostain antikvariaatista.

Raila

[Harri Saastamoinen]

Tuhti paketti, 500 sivua. Löysin kirjan ja tein tilauksen. Jospa siitä selkeytyisi moniakin avoimia asioita. Kiitos vinkistä.

[Benedictus]

kl. 1690 David Pihl David Erici, Australis 3654 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3654). Vht: Perniön Laukon vuokraaja Erik Eriksson Pihl († 1697) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Davidsdotter Gyllenbögel. Turun katedraalikoulun oppilas 19.10.1685 (in cl. rect. circ. infer., David Erici Pijl Biernoensis). Ylioppilas Turussa kl. 1690 Piihl David Erici Austr _ 185. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 2.6.1695. — Apulaispappi Perniössä 1695. Kosken ruukinsaarnaaja siellä (1696), paossa Ruotsissa isonvihan aikana, palasi rauhanteon jälkeen virkaansa (1724). Antskogin ruukinsaarnaaja Pohjassa 1744, ero 1749.
Laaja sukuselvitys tiedoissa.

Jos tuo ombusman Erik Eriksson on Pihl, niin miksi vaimoksi on laitettu Elisabeth?

[Harri Saastamoinen]

http://hiski.genealogia.fi/hiski/7jsjff?fi+0388+vihityt+221
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7jsjff?fi+0388+vihityt+119

Melkkilässä on vihitty 1692 Eric Ericsson ja Lisbeta Hansdr
Ja sitten 1695 Eric Ericsson ja Elin Jacobsdr.

Kyseessä on siis kaksi eri Ericiä. Onko viittaamaasi Davidintyttären Eric sama kuin tuo 1695 avioitunut?

[Benedictus]

Vht: Perniön Laukon vuokraaja Erik Eriksson Pihl († 1697) ja hänen 2. puolisonsa Katarina Thauvonius.

Erik Eriksson Pihlin opiskelleistä pojista on tietoja, mutta oliko myös poika Erik ei ole selvillä. Perheen nimitraditio oli Erik, eli hyvin mahdollinen.

Ajallisesti voisi olla tuo Ombusman Erik, jolloin Giösin tytärkin kyllä sopii, koska olivat melko säätyläisiä.

Thauvonius, Gabriel Georgii (K 1684)

Tavonius / Thawonius, Gabriel Georgij, Gabriel Jöransson
S ehkä Sauvo oletettavasti 1620-luvulla. V Halikon kirkkoherra, rovasti Georgius Matthiae Thauvonius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2470) ja Katarina Hansdotter Juusten hänen 2. avioliitossaan.

[Harri Saastamoinen]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588492
22. heinäkuuta 1733 Eric Ericsson on kuollut Bromarvin Bredvikissä.

Tuohon aikaan Bromarviin on merkitty asumaan Gustaf Hagner Ericson, joka syntyi 1698 Melkkilässä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/syntyneet-vihityt-kuolleet_1687-1708_jk855/97.htm

Tuolloin äiti ollut Liskin Hansdr.

[Harri Saastamoinen]

Tuossa Gustafin kastemerkinnässä näkyy muuten Elisabetha Thauvonia. Joku yhteys näillä varmaan on.

[Benedictus]

kl. 1706 Gabriel Pihl, myöhemmin (1710) Erichsson Gabriel Erici, Australis 4915 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4915)

Vaikuttaisi, että Gustaf Hagner Eriksson on samaa perhettä, sillä Erik Pihlin poika Gabriel käytti Eriksson sukunimeä.

Toisaalta Erik Eriksson Pihlillä oli veli vouti Gustaf Eriksson Pihl eli etunimi oli suvussa.

jos vielä kummeissa oli Thauvoniuksia, niin aika vahvasti voi epäillä, että kyse on Pihl perheen jälkeläisestä.

Pihlien suvusta ei ole tehty mitään kattavaa tutkimusta, vaikka he ovat olleet iso ja erittäin monessa mukana ollut suku, jonka jälkeläisiä riittää runsain joukoin.

[Harri Saastamoinen]

Siltä se vaikuttaa että Pihl sukua olisi kyseessä. Varmistella täytyy hieman ja tutustua tuohon sukuun. Aika moni asia saisi vastauksen jos tämä suku varmistuisi.

[Harri Saastamoinen]

Gustaf Hagnerin isä Erik Eriksson ja Lisbet Hansintytär avioituivat vuonna 1692.

Vuonna 1696 Katariina Thauvonia ja Erik Eriksson saivat pojan Johannes Georgius ja vuonna 1697 tyttären Katariina. Molemmat näistä lapsista syntyivät Laukossa, joten tuo Erik on kyllä Pihl sukua.

Mutta, Lisbet Hansintyttären aviomies Erik Eriksson on eri henkilö ja he olivat tuohon aikaan Melkkilässä.

[Seija Randell]

Jonkinmoisen yleiskatsauksen Melkkilän ja Ali-Melkkilän tiloista saa sukutilat.sarka.fi-sivustolta. Tiedot 1932 ja 1963. Sukunimet Jakobson ja Nyman on suomennettu 30-luvulla Melkkiläksi ja Ali-Melkkiläksi. Varhaisempiin henkilöihin ja sukulaisuussuhteisiin tästä ei valaistusta tule, mutta se nyt selviää, että uudet suvut siellä on. Tilojen historiasta tietoa heillä varmaan on.

[Benedictus]

kl. 1690 David Pihl David Erici, Australis 3654 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3654). Vht: Perniön Laukon vuokraaja Erik Eriksson Pihl († 1697) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Davidsdotter Gyllenbögel.

Erik Eriksson Pihlin 1. vaimon poika David oli ylioppilas 1690.

Ei liene mahdotonta, että olisi ollut vanhempi poika Erik, joka olisi avioitunut jo 1692.

Eli jos löytyisi Erik Eriksonin ja George Hagnerin lasten kastetietoja, joissa näkyisi kummeja, niin se voisi paljon valaista sukusuhteita.

[Harri Saastamoinen]

Tästä Eric Ericsonista ja Elisabet Johanintyttärestä olen tehnyt itselleni seuraavan rakennelman sukukaavioksi, jota on ollut vaikea varmistaa.

Eric syntynyt ja kuollut tuntematon, vaimo tuntematon
(Eric esiintyy patronyyminä jälkipolvilla)

1. Gustaf s. 1670, kuollut 1712 Turku
Vaimo Katariina Norrlander s.?, k. 28.6.1748 Porissa

Lapset:
1. Joachim Hagner 1706-1784 Pori. Vaimo Brita Matintytär Sagu
2. Johan Hagner 1712-1769 Turku. Vaimo Catharina Tofteen s. 1711 Kemiö Kalkkinen.

2. Eric s. noin 1670, kuollut 1733 Bromarv Bredvik. Vaimo Elisabet Johanintytär

Lapset:
1. Elisabet http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/syntyneet-vihityt-kuolleet_1687-1708_jk855/79.htm
2. Gustaf
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/syntyneet-vihityt-kuolleet_1687-1708_jk855/97.htm
3. Jeremias s. 12.8.1702Tenhola Prästkulla
4. Eric s. 16.4.1705 Tenhola Prästkulla

3. Isaac Hagner s. 1676. k. 27.8.1749 Bromarv Bredvik


4. Johan Hagner

[Harri Saastamoinen]

1676 syntynyt Isaac ei kuulu kyllä Hagnerien perheeseen. On tullut jostakin virhekirjaus.

Erikin ja Elisabetin poikien syntymät:
Jeremias 12.8.1702 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5669486
Eric 16.4.1705 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5669494

[Harri Saastamoinen]

Kuka tuntee Jeremiaksen kummina olleen Petter Kellin nimisen miehen taustaa? Mistä kotoisin?

[KJP65]

Hei,
Petter Kellin on sama kuin Petter Kiellinus:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3718

Terveisin,
Kimmo

[Harri Saastamoinen]

Petter Itä-Götanmaalta, Eric Pihl Länsi-Götanmaalta...

Koko kuvio on aika vaikea hahmottaa. Saastamoisten kantaisä Marcus näkyy Rautalammin Vuonamolla 1617, mutta oli siellä todennäköisesti aiemminkin koskapa poika Martti syntyi noin 1590. Marcus oli syntynyt 1560-1570. DNA testi yhdistää meidät Hagnereihin noin 1500 luvulla.

Sitten 1600 luvun lopulla Tenhola-Perniö alueella on Hagner suku, jonka yhteydet eri aatelissukuihin on selvät. Jos Eric Ericson on Pihl sukua, niin suku olisi Ruotsista, mutta sitten tulisi iso kysymys Marcuksesta mistä hän oli. Jos Suomesta niin miten muu suku oli Ruotsissa, jos Ruotsista niin miten hän sieltä päätyi Rautalammille?