Pori ,Inderö, Pryss [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pori ,Inderö, Pryss

Benedictus

16.11.16, 14:17

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576539

Yllä näkyy Inderöön Pryssin talossa ratsumestari Prytzin leski Beata.

Onko kellään käsitystä, kuka on siellä näkyvä Clas Persson, sekä Beatan jälkeen tuleva wälb. Johan Jacobsson, joka pitää tilaa säterinä?

Hela

16.11.16, 19:09

Yllättävää jos todella lukee ryttmästare, Inderön Pryss, pso Beata Grelsdotter, oli vain luutnanttï, mutta on usein sekoitettu ratsumestari Prytziin. Ks. H. Impola: Frälset - - - på 1500-talet, s. 224-225 ja erikoisesti s. 398 (nootti 252).

H.I.

Benedictus

16.11.16, 23:13

Kiitos Impolalle. Aihetta käsiteltiin aikoinaan forumilla, mutta taisi kadota mustaan aukkoon.

Käytin ratsumestari sanaa vahingossa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583309
Yllä on nimike mester Jören, eli lienee qwartermester tai majoitusmestari.

(källa: O. Wasastjerna., Gustaf Elgenstierna) Tässä(kin) sukuselvityksessä toistetaan virheellisiä tietoja, jotka Eros Koivuluoma on jo 2003 julkaistussa tutkimuksessaan oikaissut (Genos 1/2003: 17-20). Koivuluoma osoittaa, että monissa aikaisemmissa selvityksissä kaksi Jöran Prytziä on sekoitettu keskenään. Toinen oli ratsumestari Jöran Prytz till Otterstorp, joka teloitettiin 21.6.1591 ja toinen majoitusmestari Jöran Prytz, joka tapettiin Ahlaisissa heinäkuussa 1599. Teloitetusta Jöran Prytzistä till Otterstorp sanotaan (Koivuluoman mukaan): -- I Stockholms stads tänkebok 1591 finner vi Jöran Prytz redan 15 maj anklagad av riksens profoss Mattias von Uttleff för hor, kätteri och för att ha mördat två barn. Den 19 juni bekänner Prytz att han lägrat sin systedotter Barbro efter sin hustrus död, och menar att systern var släkt endast på fädernet och eij på mödernet. Han säger vidare att Barbro fick missfall under den graviditet han orsakat. -- Ahlaisten Jöran Prytzin vaimon Beata Grelsintyttären nimi on sekoitettu tähän Otterstorpin Jöranin juttuun ilman mitään perusteita.))

Yllä on siis selvitys kahdesta Jöran Classon Prytzistä.

Ongelma nyt ongin, kuka oli tämä meidän esi-isämme Ahlaisten Jöran Classon Prytz ja mitkä asiat ovat hänen elämäänsä liittyviä ja mitkä tuohon Tukholmassa teloitettuun lapsenmurhaajaan liittyviä.

Ahlaisten Jöran Prytzin isä oli Clas Prytz, mutta mistä ja kuka?

Ensimmäiset tiedot SAY:n mukaan ovat 1583-4 Ahlaisissa ja Inderössä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583330
Pomarkussa 1588.

Kiinnostavaa siis, kenen Clas Prytzin poika tämä Ahlaisten Jöran oli?

Kuka oli puolisonsa Beata Grelsdotter?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576713
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576715
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576539
Asui Inderössä..

Kysyin jo aiemmin, kuka oli tuo Johan Jacobsson aatelismies, joka Beata Grelsdotterin jälkeen sai Prytzin tilan?

Beatan pojanpoika Jören Nicolai(Classon) Prytz oli Karkun kirkkoherra.
Hänen vaimoistaan ei tiedetä kuin nimet? Onkohan tullut uutta tietoa kellekään?

Timo W

17.11.16, 09:39

Göran Claesson Prytz, † 1599-07-11 (1609?) Till Otterstorp. Son till Claes Hansson Prytz Tab. 3. Adlad av Johan III 22/9 1580. "Han blev dömd och avrättad för det han besov sin systerdotter Beata Grelsdotter och mördade tvenne barn, som han hade med henne". Gift 1:o med Märta Pedersdotter Lilliehöök af Fårdala nr 1, dotter av häradshövdingen Peder Bryntesson Lilliehöök af Fårdala nr 1 och hans första fru Ragnil Andersotter Stierna nr 77. Gift 2:o med Beata Grelsdotter.

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Prytz_nr_702#TAB_6

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2040

1. Märta Pedersdotter, till Otterstorp. Gift med ryttmästaren Göran Claesson Prytz, till Otterstorp (av samma släkt som adliga ätten Prytz), som adlades 1580-09-22 av konung Johan III, varvid han erhöll till vapen tre sadelrör (pistoler) i blått fält. Död omkring 1609. 'Han blev dömd för det han besov sin systerdotter Beata Grelsdotter och mördade tvenne barn, som han hade med henne.’

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Lillieh%C3%B6%C3%B6k_af_F%C3%A5rdala_nr_1#TAB_3

Timo W

17.11.16, 10:13

Kaksi Prytz-sukua Porissa

http://www.genealogia.fi/genos-old/27/27_10.htm

Benedictus

17.11.16, 10:27

Noissa Timo W:n tiedoissa siis näkyy tuo vanha tulkinta, jossa Beata Grelsdotter on sotkettu mukaan tuohon Jöran Classon till Ottestorbin tietoihin.

Beata Grelsdotter oli siis Jöran Classon Prytzin puoliso, jonka säteri oli Ahlaisten Alakylässä Suomessa.

Antti R

17.11.16, 10:59

Ongelma nyt ongin, kuka oli tämä meidän esi-isämme Ahlaisten Jöran Classon Prytz ja mitkä asiat ovat hänen elämäänsä liittyviä ja mitkä tuohon Tukholmassa teloitettuun lapsenmurhaajaan liittyviä.

Ahlaisten Jöran Prytzin isä oli Clas Prytz, mutta mistä ja kuka?

Lapsenmurhaaja Jöran Ptytzin (till Otterstorp) isän nimi oli Clas. Mistä on peräisin tieto, että myös Ahlaisten Jöran Pryssin isän nimi oli Clas?

Benedictus

17.11.16, 17:21

Kiitos Antti R. todella mielenkiintoinen huomio.

Onko todella olemassa tietoa Jöranin isännimestä?

Jöran Pryss. Oli v. 1580 Länsi-Göötanmaan lipullisen vt. ratsumestarina. Main. 1583 Suomen aatelislipullisen majoitusmestarina. Omisti useita tiloja Ahlaisten Alakylässä, 4 tilaa Pomarkun kylässä ja Lasse Bredan tilan Kokemäensaaren kylässä. Aateloitiin uudestaan 22.9.1587 nimellä Pryss. Hänelle myönnettiin rälssiksi kaikki hänen tilansa. Kolmesta tilasta muodosti hän Ahlaisten Alakylään säteritilansa.

Tämän tiedon mukaan olisi aateloitu 1587. Luulisi, että tuolloin on mainittu myös sukutietoja, yleensä kai aatelointi edellytti jotain esi-isä tietoja,luulen.

Missä ovat meidän aatelis expertit? Vieläkään ei ole selvillä kuka oli Beata Grelsdotterin jälkeen tilat saanut wälb. Johan Jacobsson?

Antti R

17.11.16, 18:59

Kyseenalaistan saman tien Ahlaisten Jöranin isän sukunimenkin.

Tartun tuohon Hugo Lagströmin Genos-artikkelin lauseeseen:
"Aateloitiin uudestaan 22.9.1587 nimellä Pryss."
http://web1.genealogia.fi/genos-old/27/27_10.htm

Sana "uudestaan" johtunee vain em. virheellisestä yhdistämisestä aateloituun Prytz-sukuun.

SAY:ssa sukunimi Pryss alkaa esiintyä vasta tuon päivän jälkeen 1588 ja 1583-87 hänestä käytetään nimeä "Mester Jören" ilman sukunimeä. Sivulla esiintyy myös muotoa Prytz, mutta sellaisissa kohdissa, jotka näyttävät SAY:n kokoajien omilta päätelmiltä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583309

Tässäkin henkilöiden virheellinen yhdistäminen näyttää vaikuttaneen oikeinkirjoitukseen, sillä Eros Koivuluoman mukaan Alhaisten Jöranin nimi on lähteissä useimmiten kirjoitettu muodossa Pryss kun taas toinen Jöran on omakätisesti kirjoittanut nimekseen Prytz.

Koivuluoma kirjoittaa Ahlaisten Jöran Pryssin sotilasurasta mm. seuraavasti:
"Redan på 1580-talet finner vi honom i flera mönsterregister under Mårten Boijes fana (2.9.1583 i Helsingfors, 6.5.1584 i Åbo, 1587 i Tavastehus). Kvartermästaren nämns också 9.9.1587 i mönsterregistret uppå Mårten Boijes hovmän som av kungen själv beviljat i Kalmar."

Olisi mielenkiintoista tietää onko hänellä noissa katselmusrullissa sukunimeä.

Benedictus

17.11.16, 20:29

Antti R. tuo esille tosi kiinnostavan vaihtoehdon.

Onko ennen 1587 mainittu Mester Jöran, siis Prytz tai Pryss, joka ottaa nimen käyttöön aateloinin yhteydessä.

Miksi muoto Pryss, eikä vanha aatelissuvun nimi Prytz, jota kuitenkin jälkeenpäin Hiskin ja pappismatrikkelin mukaan käyttävät hänen jälkeläisensä.

Heitän myös erään ajatuksen pohdittavaksi.

Entäpä, jos Jören Pryss ei ollut lainkaan Pryss-sukuinen vaan hän otti aatelisnimekseen vaimonsa Beata Grelsdotterin suvun nimen Prytz, muodossa Pryss?
Miksi mainitaan, että oli aateloitu 1580 ja taas 1587?
Kumpi Jören aateloitiin 1580 ja kunpi 1587?

Beata oli Grelsdotter, mutta onko lähteissä tämä isännimi miten kirjoitettu?

Monesti uusi aatelinen sai säterikseen ottaa omistamiaan tai perheensä omistamia tiloja, myös vaimonsa perheen omistamia tiloja.

Koska Beata sai takaisin kolme tilaa 2 ahlaisista ja yhden inderööstä. voisivatko olla Beatan perheen tiloja. Tai olisivatko huomenlahja tiloja.

Kaarle IX kuoli 30. 10.1611.

Puoliso Beata Grelsintytär, joka sai Johan de la Gardien kirjeellä 24.2.1612 elinkautiseksi eläkkeeksi kolme miehensä entistä tilaa.
-huomattava, että tuo tilansaanti tapahtui vain 3 kk kuninkaan kuolemasta.

Antti R

17.11.16, 21:59

Matti Lund kirjoitti 29.9.2010 Abrahamin kronikka -ketjussa:
Jatkan tuon Laguksen siteeraamista (s. 53, s. 271-272) kun kummoisempaakaan ei ole käden ulottuvilla (Laguksella on suuri tietämys, mutta samaan hengenvetoon luetellaan kaikenlaiset versiot sukujuurista, vaikka Lagus itse sitten kannattaa yleensä lähinnä oikeaksi osoittautunutta).

Ruotsin ritarihuoneeseen oli introdusoitu kaksi riikinruotsalaista Prydz -sukua, nro 702 aateloitu 1662 ja nro 1269 aateloitu 1693, joista jälkimmäinen sammui heti kättelyssä ritarin naimattomuuteen.

Vanhin Suomen Prydz / Pryss -suku on Laguksella Yrjänä Prydzin suku, jota ei ole introdusoitu, mutta Yrjänä Prydz sai rälssikirjeen Juhanalta 22.9.1587 tai 22.9.1589 (en osaa sanoa kumpi on oikea vuosi, myös etunimestä on niin kirjaus "Jören" kuin "Jöns"), ja suku omisti kaksi säteriä Ytebyn ja Inderön Satakunnassa. Yrjänän vaakuna on aivan erilainen kuin Ruotsin Prydzeillä. Asepalvelua vastaan Prydz ja hänen perillisensä saivat rälssin kaikkiin kartanoihinsa.

Tämä Yrjänä, joka oli varusmestari 1.3.1593, kun hän vannoi uskollisuudenvalan Sigismundille, oli mukana monissa melskeissä 1590 -luvulla. Laguksen mukaan hän olisi kuollut noin 1609 ja tämän jälkeen hänen leskensä Beata Grelsintytär sai omistukseensa kartanot. Lagus olettaa Prytzin tyttären olleen naimisissa Otto Grothusenin kanssa.

Yrjänän aikalainen Hans Prytz on saanut rälssikirjeen 6.10.1602 Kaarle IX:lta Pouken taloon Viipurin pitäjässä, mutta heidän välisestä sukulaisuudestaan Laguksella ei ole tietoa.

Liittyykö rälssitön Lauri Pryss jotenkin jompaan kumpaan, ei tuosta selvinnyt.

terv Matti Lund

Antti R

17.11.16, 23:00

Miksi mainitaan, että oli aateloitu 1580 ja taas 1587?
Kumpi Jören aateloitiin 1580 ja kunpi 1587?

Kokeilin tehdä "erotusleikkauksen" näille kahdelle Jöranille kopioimalla tässä ketjussa esitetyistä sukupuista heidän taulunsa ja poistamalla niistä kaiman tiedot (lisäämättä mitään).

Tässä ehdotukseni: TAB 6
Göran Claesson Prytz, Till Otterstorp. Son till Claes Hansson Prytz Tab. 3. Adlad av Johan III 22/9 1580. "Han blev dömd och avrättad för det han besov sin systerdotter och mördade tvenne barn, som han hade med henne". Gift 1:o med Märta Pedersdotter Lilliehöök af Fårdala nr 1, dotter av häradshövdingen Peder Bryntesson Lilliehöök af Fårdala nr 1 och hans första fru Ragnil Andersotter Stierna nr 77.

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Prytz_nr_702#TAB_6
Poistettu kuolinaika, siskontyttären nimi, 2. vaimo, lapsi ja lapsenlapset. Taulu 1
I. Jöran Pryss. Main. 1583 Suomen aatelislipullisen majoitusmestarina. Omisti useita tiloja Ahlaisten Alakylässä, 4 tilaa Pomarkun kylässä ja Lasse Bredan tilan Kokemäensaaren kylässä. Aateloitiin 22.9.1587 nimellä Pryss. Hänelle myönnettiin rälssiksi kaikki hänen tilansa. Kolmesta tilasta muodosti hän Ahlaisten Alakylään säteritilansa. Oli Sigismundin kannattaja. Sai surmansa Ahlaisissa 1599 tehdessään vastarintaa Kaarle herttuan miehille, jotka olivat tulleet häntä vangitsemaan. Haudattu Ulvilaan. Hänen tilansa annettiin amiraali Joachim Scheelille. - Puoliso Beata Grelsintytär, joka sai Johan de la Gardien kirjeellä 24.2.1612 elinkautiseksi eläkkeeksi kolme miehensä entistä tilaa. Asui iäkkäänä (»uthlefwad») Kokemäensaaren tilallansa 1619, mutta oli nähtävästi elossa vielä 1626. Kuoli ennen 1630.
II. Lapsia :
Claës, porvari. Taulu 2.

http://www.genealogia.fi/genos-old/27/27_10.htm
Poistettu ratsumestari sekä aateloinnista sana "uudelleen".

Benedictus

18.11.16, 10:15

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581480
Tässä Inderöön tilat 1600 jälkeen.

Tuosta näkyy, että Beata Grelsdotter on asunut håffman Bryniel Jönssonin tilalla koko ajan, eli hän ei saanut tuota tilaa 1612 läänityksenä, kuten ahlaisten tilat.
Mainitaan, että tila Påvel Michelssonin tila.
Mainitaan, että tila öde 8 åhr, ottanut tilan autiosta 1604. Saanut kuninkaalta (Kaarle) siihen friheet kirjeen..

Myös viereinen 4ö 18d. tila on merkitty Jöran Prytzen nimiin.Tila myös Jöns Björnssonin nimessä.
Mainitaan, että tilan öde 12 åhr optagit Sigfrid Perssonin stiufdotter. Ketä ovat?
Sigfrid Persson on siis Inderön suurimman tilan isäntä, jonka tila siirtyy Mats Sigfridsson Delphin-Marsvinin nimiin, myös Say:ssa Finne.
Mats Sigfridsson Finne.Voisiko Mats Sigfridsson kuulua Finne-sukuun?

http://runeberg.org/frfinl/0086.html
Ramsey ei tunne Sigfridin isää. Onko Inderöön Sigfrid Persson?
Mats Sigfridssonin äiti, Volttis sukua, on 1. aviossa Sigfridin kanssa.

Jos Inderön Sigfrid Persson on Matsin isä, on tytärpuoli Mats Sigfridssonin isän 1. aviovaimon tytär. Voiko Kyseessä olla Beata Grelsdotter?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583173
Påvel Michelssonin tila Jören Prytzin nimellä 1584, Lars Bredh ja Bryniel Jönsson
Jöns Björnssonin tilalla vain Jöns Björnsson mainittuna.

Timo W

18.11.16, 11:35

Matts Sigfridsson, adlad Delphin, till Tevala i Birkkala socken i Finland. Ryttare under Axel Kurcks fana. Erhöll förläning av fem mantal i Tavastkyrö socken 1598-01-12. Adlad 1609-02-08 med samma vapen, som förts av hans morbroder Hartvik Henriksson till Voltis (introd. 1633 med namnet Delphin, men brukade vanligen släktnamnet Marsvin). Fick förläning Inderö Skeppshövidsman under ryska kriget 1607–1617. Amiral över örlogsflottan i Ladoga sjö 1613. Deltog bland adeln i ständermötet i Helsingfors 1616 och har underskrivit dess beslut s. å. 2/2. Erhöll konfirmation på frälse för Inderö säteri 1614-02-19 samt evärdligt frälse för Tevala säteri 1638-10-30. Kallas stallmästare i Finland 1620. Död 1651 efter 29/7 i hög ålder. Gift med Märta Ram, som levde änka 1652, dotter av underståthållaren på Åbo slott Hans Ragvaldsson Ram, adlad Ram, och Rakel Mårtensdotter [Rf].

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Delphin_nr_191

Inderön eli Kyläsaaren jakokunta sivi. 90

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1506-1709_ULVILA.pdf

Hela

19.11.16, 19:18

[quote=Antti R;282449 Koivuluoma kirjoittaa Ahlaisten Jöran Pryssin sotilasurasta mm. seuraavasti:
"Redan på 1580-talet finner vi honom i flera mönsterregister under Mårten Boijes fana (2.9.1583 i Helsingfors, 6.5.1584 i Åbo, 1587 i Tavastehus). Kvartermästaren nämns också 9.9.1587 i mönsterregistret uppå Mårten Boijes hovmän som av kungen själv beviljat i Kalmar."

Olisi mielenkiintoista tietää onko hänellä noissa katselmusrullissa sukunimeä.[/quote]

Ahlaisten Jöran Pryssillä on Boije-veljesten katselmusrullissa nimenomaan vain sukunimi Pryss mutta ei isännimeä.

Mïtä tulee ratsumestari-nimitykseen, huomaan että olen aikoinaan löytänyt
Satakuntaa koskevan maininnan (1579) "Jöran Pyssin fanasta" Mårten Boijen fanan yhteydessä (KA 2319:26v). Lienee virhe originaalissa?

H. I.

Matti A. Nieminen

20.11.16, 13:22

-- Onko ennen 1587 mainittu Mester Jöran, siis Prytz tai Pryss, joka ottaa nimen käyttöön aateloinin yhteydessä. --

Hei

Tuo Ahlaisten Jörenistä käytetty nimitys "Mester Jören" johtuu siitä, että hän toimi välskärinä ennen kuin hänestä tuli majoitusmestari. Välskäreitä puhuteltiin mestareiksi ja taidot säilyivät virasta luopumisen jälkeenkin.

Jören näkyy ensi kerran Mårten Boijen lippueen välskärinä katselmuksessa 17.1.1576 (M: Jören bårskere). Mestari Jörenillä on lippueessa neljä hevosta ja hänen sanotaan katselmusaikaan olevan Hämeenlinnassa (liggie wid Tawesthus). Jören oli tullut lippueeseen 1573-75, sillä häntä ei näy vielä Lasse Torstenssonin (Boijen edeltäjän) lippueen katselmuksessa Viipurissa 12.2.1573. (Lippueen katselmukset vuosilta 1574-75 puuttuvat.)

Mestari Jören näkyy Boijen lippueen palkkaluetteloissa välskärinä (balberare, barberer, bårskere) vuoteen 1581, jolloin hänen sanotaan olevan myös majoitusmestari "Mäst: Jörgen quartt: mest: och barberer". Vuoden 1582 päällystöluettelossa (Embethere) Jören on vain majoitusmestari ja toinen mies on välskärinä.

Boijen lippueen palkkaluettelossa Helsingissä 2.9.1583 mainitaan mestari Jören, jolla on kuusi hevosta ja rahapalkkaa 80 taalaria. Samana päivänä suoritetussa katselmuksessa mestari Jören onkin nyt "Qwarthers mesthare Jörenn Prys". Tämän jälkeen Jören näkyy palkkaluetteloissa edelleen vain mestari Jöreninä ilman sukunimeä ainakin vuoteen 1586, mutta lippueen katselmuksissa majoitusmestari Jören Pryssinä ainakin vuoteen 1597.

Ahlaisten Jören näkyy siis Pryssinä jo ainakin neljä vuotta ennen aatelointiaan 1587.

Jöran oli myös saanut Ahlaisten ja Kyläsaaren talot "till een behageligh tijdh" jo 1582, vaikka tuo kuninkaan mieleinen aika loppui jo 1586 ja talot palautettiin kruunulle, mutta jo seuraavana vuonna ne annettiin hänelle takaisin aateloinnin yhteydessä.

Terveisin
Matti Nieminen

Benedictus

20.11.16, 23:32

Jören näkyy ensi kerran Mårten Boijen lippueen välskärinä katselmuksessa 17.1.1576 (M: Jören bårskere).

Matti Niemisen ja Impolan tiedoista saa uutta ajatusta Jören Pryssin alkuperään.

Jören Pryss siis välskärinä ennen 1576.
Voisiko siitä päätellä ikäänsä?
Välskärin toimi taisi olla yllättävän arvostettu ja se vaati varmaankin jonkinlaisen kouluttautumisen. Sehän oli tavallaan kirurgin työtä ja sairaiden lääkitystä.

Eli voitaisiin ajatella, että piti olla jo ainakin 25-30 vuotias, että oli oppinut noita taitoja. Oppiminen varmaankin tapahtui edeltäjien apulaisena.

Eli Jören Pryss olisi syntynyt 1540-50 välillä.

Vaikuttaisi, että voidaan unohtaa Ruotsin Prytzit, joihin Jären Pryss sitkeästi on sekotettu.
Kiinnostavaa, että Pryss mainitaan Hämeenlinnassa ja Helsingissä.

Olisiko niin, että Jören Pryss on noita Balttian kautta Saksasta tulleita sotilaita, joilla oli juuri tuollaisia erityistaitoja, joita Ruotsin armeija tarvitsi.

Jos verrataan häntä von Bilang-suvun alkujuuriin, niin vaikuttaa hyvin samankaltaiselta uralta.

http://runeberg.org/frfinl/0028.html
Filip Bilang toimi välskärina Viipurissa melkein samaan aikaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583173
Inderöön tilalla oli Lasse Bredh ja Bryniel Olson, nimet viittaisivat saksalaiselle kielialueelle. Olikohan Bryniel Pryssin tilanvuokraaja?

Pryssin jälkeen Ahlaisten tilat läänitetään, ilmeisesti, saksalaiselle Joachim Scheelille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576713
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576715
Scheelin jälkeen tiloista 2 palaa Pryssin leskelle ja 3 läänitetään saksalaiselle Otto Grothusenille.

Kiinnostavaa, että tilat siis kokoajan saksankielisten hallussa.

Matti A. Nieminen

21.11.16, 12:27

Hei

Molemmat Jöranit – till Otterstorp ja till Hwittisbofierd – esiintyvät tunnetuissa lähteissä aina ilman patronyymiä. Voisiko miesten puumerkkien kirjaimista tehdä jotain johtopäätöksiä patronyymin suhteen?

Jöran Prytzin till Otterstorp puumerkissä (1579) voi nähdä useita kirjaimia. I voisi olla Jören, mutta sitten on T, L ja ehkä kokonaisuutena vielä H, jossa on erikoinen väliviiva. Miten tätä pitäisi tulkita?

(Puumerkki liitteenä)

Jören Pryssin (till Hwittisbofierd) puumerkissä (Beatan piirtämä 1617) voi nähdä kirjaimet IP eli Jören Pryss, mutta ei ehkä muuta?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1794308

Terveisin
Matti Nieminen

Benedictus

22.11.16, 16:24

Miten tuohon aikaan 1617 tehtin isot kirjaimet?
Voisiko tuossa Beatan tekemissä kirjaimissa olla JLP, Peen runko taittuu oikealle , vaikka voi tietysti olla vain kirjotustekninen seikka.

Ei noita Jören Pryssin omia puumerkkejä ole säilynyt?

Miten 1500-luvun lopulla aateloinnista tehtiin kirjallisia muistiinpanoja, ainakin kaikesta muusta vaikuttaisi kirjureilla olevan yllättävänkin tarkat tiedot?

Olivatko nuo Ahlaisten tilat kuninkaan tiloja ennen läänitystä?

Kiinnostava seikka on se, että Inderöö oli tuolloin juuri Kokemäen suiston reunalla, vieläpä sillä (länsi) sivulla jotakautta merilohet ja siiat nousivat kokemäenjokee. Joki oli kait tuolloin merkittävimpiä lohijokia Suomessa.
Toisaalta koko Kokemäenjoen suisto oli valtava kalankutuallas.

Samaten Ahlaisten rannikko oli erittäin merkittävä kalojan kuturannikko, josta pyydettiin siikaa ja silakkaa.

Kummallista kyllä Pomarkun talot olivat myös Karvianjoen(silloin Hongonjoki) kosken rannalla, Länsi-Suomen 2. suurimman järven (Isojärvi) reunalla. Karvianjoessa oli Anolan kartanolla lohikalastamo vielä 1700-luvulla.

Oliko noiden tilojen hankinnalla jokin harkittu yhteys kalastukseen ja kalan myyntiin. Keski-eurooppaan meni kalaa niin paljon kuin sitä sai pyydettyä.
Katolliset(esim Puola) söivät vain kalaa paaston aikaan.
Olisiko Jöran Pryssillä ollut kaupalliset suhteet mielessään läänityksillään.

Koska Jören Pryss oli loppuun saakka Sigismundilainen vaikuttaisi, että olisi ollut alkujaan kotoisin Baltian suunnalta.
Nimiperinne kyllä viittaa Ruotsin Prytzeihinkin.

Matti A. Nieminen

22.11.16, 22:18

-- Miten 1500-luvun lopulla aateloinnista tehtiin kirjallisia muistiinpanoja, ainakin kaikesta muusta vaikuttaisi kirjureilla olevan yllättävänkin tarkat tiedot? --

Hei

Ahlaisten Jöran Pryssin aateloinnista 22.9.1587 on säilynyt kirjekopio, josta ei kuitenkaan irtoa mitään tietoa hänen suvustaan. (Kyselin aikanaan bittiavaruuteen kadonneessa Prytz-ketjussa mahdollista kuvaa kirjeessä kuvaillusta Prytzin vaakunasta, mutta silloin ei kukaan tunnustanut tällaista varmuudella nähneensä.)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1793574

Otterstorpin Jöran Prytzin aatelointipäiväksi mainitaan vanhoissa lähteissä 22.9.1580 eli hämmästyttävästi tasan seitsemän vuotta aikaisempi päivä kuin Ahlaisten kaimallansa. Onko joku löytänyt tätä aatelointikirjettä jostain luotettavasta lähteestä, vai onko kyseessä sama Ahlaisten Jöranille osoitettu kirje, josta vain vuosiluvun viimeinen numero on luettu väärin. Ainakaan Riksregistratuurasta ei tällä päivämäärällä löydy Otterstorpille lähetettyä kirjettä.

Tuo Juhana III:n 22.9.1587 kirjoittama "sköldebref" on kuitenkin varmasti lähetetty juuri Ahlaisten Jöran Pryssille, sillä siihen viitataan useita kertoja esim. lyhennysluetteloissa, kun käsitellään Jöranin läänityksiä Ulvilan pitäjässä. Tässä vain yksi esimerkki lyhennysluettelon maininnoista vuodelta 1618:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1794476 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1794476)

"Effter konungh Johans Breff datis 22 Septembris Anno 87 hafwer hustru Beata vnder frijheet och frelsse, som hennes Mann Jörenn Prijdz förwärft haffuer, vthj Huittes Påfierdh i Ytterby 3 små hemman 9 öris 14 thr skat till een sätegårdh och vtij Inderöö 4 öris 18 thr skatt medh ett hemman vthj Vlfzby sochnn, der på konungh M:tz confirmations Breff dateret denn 14 Julij Anno 1618. Och är Röker 14 öris 8 thr. Hemman 4."

Terveisin
Matti Nieminen

Benedictus

22.11.16, 23:23

Jören Pryssin poika oli Porissa porvarina ja raatimiehenä. Hänestä taidettiin mainita Porin historiassa, että oli oikeusoppinut?

Clas Jöransson Pryss ei perinyt äitinsä rälssitiloja, eli ne menivät muille. Tiloilla mainitaan Johan Jacobsson wälb. Kukahan hän olisi? Voisiko olla joku sukulainen?

Jören Pryssin tiloja jaettiin aika oudosti. Ahlaisen, Inderön ja 2 Pomarkun tilaa sai amiraali Joachim Scheell. 2 muuta Pomarkun tilaa joku Gulbrand Olsson?

Benedictus

23.11.16, 10:02

Genoslehdessä 81. 4/2010 olevassa Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän tutkimuksessa kirjuri Tuomas Pentinpojan ura ja sukupiiri mainitaan sivulla135 Kuningas Juhanan kirje 23.6.1590 Jöran Pryssille, koskien venäläisen pajarin Per Mikitanpojan(Michelsson) läänityksiä Eurajoella.

Kiinnostavaa on, että siinä mainitaan että, Per Mikitanpojan ei ole annettu rauhassa pitää 4 taloa Jöran Pryssin voutikunnassa.

Mikähän on tälläinen Jöran Pryssin voutikunta 1590?
En ainakaan muista, että olisin törmännyt missään aiemmin tähän tietoon.

Lähde:KA 2414;149:Juhana III Jöran Pryssille,Tukholman kuninkaanlinna 23.6.1590.

Antti R

23.11.16, 10:15

Mikähän on tälläinen Jöran Pryssin voutikunta 1590?

Kyösti Kiuasmaan mukaan: Yrjänä Pryss (Prytz)
Martti Boijen suomalaisen ratsulippueen neljänneksenmestari 1580-88 (?), Ala-Satakunnan vouti 1589-90. Läänityksiä Ulvilassa (v:sta 1587) ja Karkussa (v:sta 1597).
VA, 215c:66v-67, 6526:60; Almqvist IV, 123.
http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaspaallysto.htm

Benedictus

23.11.16, 10:54

Kiitos, taas selvisi lisää. Mahtaako noissa voudin papereissa olla sinettiä tai allekirjoitusta, Voutien piti olla kirjoitustaitoisia ja kyetä laskemaan, eli voidaan olettaa Jören Pryssin olleen melko oppinut, jos vielä joutui askartelemaan lääkkeidenkin kanssa.

Mitkähän tilat olivat nuo Karkun läänitykset?

Antti R

25.11.16, 15:43

Lainaus Astrenius-ketjusta vuodelta 2010:

Jöran Prytsillä oli Ahlaisissa Säteri ja Inderöön tila ja Gammelgårdissakin omistusta,

Koska Ahlainen oli Göranin ja leski Beata taas asui Inderöössä vaikka oli pari tilaa Ahlaisissa, voisi pohtia oliko hänen kotinsa Inderöössä oleva tila.

Rosnäsin Tervaselän ryttarena mainitaan Staffan Grelsson Fodermarsk eli varmaankin Kokemäenkartanon rehumestari. Voisi ajallisesti olla Beatan veli.

Onko Staffan Grelssonin mahdollisen sukulaisuuden puolesta tai sitä vastaan löytynyt lisää todisteita?

Hän saattaisi olla Jöran Pryssin tuttuja, sillä seuraavan lainauksen mukaan "fodermarsk" voi viitata myös ratsuväkeen:
tallimestari
Virkanimike henkilölle, joka 1400- ja 1500-luvuilla vastasi tallien rehuhuollosta sekä hevosten ruokinnasta matkoilla. Saattoi olla samanaikaisesti myös linnaleirin ratsuväen komentaja.
http://fho.sls.fi/uppslagsord/5369/fodermarsk/

Benedictus

26.11.16, 10:15

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581522

Rosnäsin Tervaselän tilan tiedot SAY:ssa ovat aika heikot, siellä mainitaan Jöns Persson 1600-luvun alusta aina 1630-luvulle.
Ryttarena 1628 alkaen.

Miten Staffan Grelsson liittyy tilaan, ei näy SAY:ssä

Kiinnostava on seikka, että Clas Prytzin tytär Agnes oli vaimona Tallimestari Erland Johanssonin kanssa.

Ammatti siis lienee sama kuin tuo Foremarsk.
Erland Johanssonin suvusta on aiemmin jo kirjoitettu täällä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577814

Aiemmin toin esille ajatusta, että Anders Larsson Spilbomin vaimo Elsa Johansdotter olisikin ollut Vendela Eriksdotter ja tämän 1. tuntematon puoliso Johanin tytär.

Yllä on Ulvilan Gammelbyn eli Ulvilankylän Santerin tilan tiedot SAY:ssä.
Siinä tilalla 1665 alkaen vouti Anders Larsson Spilbom ja vaimonsa Elsa.
1663 ja 1664 tallimestari Erland Johansson ja vaimonsa Agnes Classdotter Pryts, aatelista Pryts-sukua.Porin porvari Clas Prytsin tytär.
Erland Johansson on siis Vendela Eriksdotterin poika.

1664 Gabriel Michelsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576904
-Gabriel Michelsson
-1638 Gabriel Michelsson commiss. 1642 fougde
- tilldelt corn. Johan Sigfrisso

Antti R

27.11.16, 12:49

Benedictus

27.11.16, 23:26

Eli olen itse tuon tiedon laittanut esille.

Tuo Foremarsk nimi vaikuttaa sukunimeltä, jos mies on ryttarena 1634.
Ajallisesti taitaa olla siinä, että sopisi Beata Grelsdotterin veljeksi.

Eräs vaihtoehto on, että Beata ja Staffans Grelsinlapset olivat Grels Foremarskin lapsia ja tuo olisi isän ammattinimike Porissa.

Jostain on jäänyt mieleen, että Porin kuninkaan hevostalleissa olisi ollut jopa 2000 hevosta kerralla!

Jos tuo on totta, niin se kaakkilauma tarvitsi rajusti heinää ja huoltoa, sekä pomon, joka valvoi asioita.
Voisi olettaa, että tuollaisiin virkoihin hankittiin taitajia ulkomailta eli valtakunnan eteläosista.

Matti A. Nieminen

28.11.16, 11:41

Hei

Tuon käräjäjutun 1634 tulkintaa voisi ehkä vähän täsmentää:

"Tuomittiin edesmenneen Staffan rehumestarin vaimo Beata Porista saamaan Ruosniemen Jöns Peerssonilta tynnyrin ohraa, jonka mainitun Jönsin ratsumies Staffan Grelsson oli jäänyt velkaa yhdestä pistoolista mainitun vaimo Beatan vävylle Anders Staffanssonille [heidän ollessaan] sotaretkellä Saksassa."

Jutussa on siis kaksi eri Staffania. Rehumestari Staffan, joka ei ollut ratsumies, oli kuollut viimeistään 1629, jolloin Beataa jo sanotaan käräjillä hänen leskekseen. Ratsumies Staffan Grelsson taas näkyy elossa vielä rehumestarin kuoleman jälkeen, esim. lippueensa katselmuksessa 1631 (Jöns Peerssons tien:r Staffan Grelsson i Roassnääs).

Pistoolikauppojen toinen osapuoli ja rehumestarin vävy, Anders Staffansson, oli Pomarkun Grels Henrichssonin ratsumies 1631 (Greels Henderssons tien:r Anders Staffansson i Påmarck). Hän lienee heittänyt henkensä ennen vuotta 1636, sillä silloin Pomarkun Nissillä näkyy uusi ratsumies (Grels Henrichssons tienare Peer Simonsson i Påmark). Rehumestarin tytär Karin näkyy leskenä äitinsä kanssa Porin henkikirjassa 1634, joten hän oli todennäköisesti ratsumies Anders Staffanssonin vaimo.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1950526

Fodermarsk näyttää tässä Staffanin tapauksessa olevan selkeä ammattinimike, eikä siis sukunimi. Tässä vertailun vuoksi rehumestarin viran haltijoita Porin kuninkaankartanon kruununtalleilla (Porin raastuvanoikeuden pöytäkirjoista):
1629 Staffan foder marsk
1632 Simon Andersson fodhermarsk
1637 Matz Jörensson fodermarsk wedh Biörneborghz Stall
1648 Bugisslaus Rambo fodermarsk i cronones stall här widh Biörneborgz konungz gårdh
1650 Jören Staffansson fodermarsk i H:K:M:tz stall wedh Biörneborg.

Terveisin
Matti Nieminen

Benedictus

28.11.16, 22:41

Kiitokset Matti Niemiselle. Tuosta tekstin selvittämisestä avautuu parikin hyvin kiinnostavaa uutta juttua.
Pryssiin liittyvä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576539
Kaikissa SAY maininnoissa on aina hustru Beata Jöran Prysses enkia.
Miksi ei ole Enka vaan titteli vaimo?

Ongelmoin nyt, että onko mahdollista, että Beata Grelsdotter olisi ollut aviossa uden miehen kanssa, mutta koska tilat Pryssin perua, niin mainitaan tämän leskenä?

Rehumestari Staffan, joka ei ollut ratsumies, oli kuollut viimeistään 1629, jolloin Beataa jo sanotaan käräjillä hänen leskekseen.

Rehumestarin tytär Karin näkyy leskenä äitinsä kanssa Porin henkikirjassa 1634.

Hugo Lagströmin mukaan:
Puoliso Beata Grelsintytär, joka sai Johan de la Gardien kirjeellä 24.2.1612 elinkautiseksi eläkkeeksi kolme miehensä entistä tilaa. Asui iäkkäänä (»uthlefwad») Kokemäensaaren tilallansa 1619, mutta oli nähtävästi elossa vielä 1626. Kuoli ennen 1630.
Mihin tuo kuolin tieto mahtaa perustua.

Ajallisesti tuo rehumestarin vaimo voisi olla Pryssin leski, erityisesti kun SAY mukaan tilat siirtyvät wälb. Johan Jacobssonille 1635.

Wälb. Johan Jacobsson tuo mukaan uuden rehumestari tai tallimestari ulottuvuuden:
Lainaus:
Vendela Erkintytär - jonka nimi tiettävästi tässä ensi kerta esitetään sukututkimuskirjallisuudessa - niinmuodoin oli sekä Ehrenskiöld sukujen kantaäiti että Adlerström suvun perustajan äidin, Elisabet Juhanantyttären, äiti. Ja Ehrenskiöld sukujen kantaisäksi samalla osoittautuu, ei mikään Niilo Erkinpoika vaan Niilo Olavinpoika, josta jo tässä samalla sanottakoon, että hän aikanaan oli Porin kuninkaankartanon tallimestari, »Ehrligh och Manhaftigh». Koska siis Johan Curnovius-Adlerströmin äiti vastaansanomattomasti oli Elisabet Juhanantytär ja taas Ehrenskiöld-veljekset yhtä riidattomasti olivat Niilonpoikia, mutta heitä kuitenkin sanotaan sisaruksiksi, näemme että Ehrenskiöldit olivatkin vain Elisabet Juhanantyttären velipuolia, t.s. että näitten yhteinen äiti Vendela Erkintytär, ennenkuin hän meni naimisiin tallimestari Niilo Olavinpojan kanssa, oli ollut naimisissa erään Johan-nimisen kanssa, josta aviosta Elisabet Juhanantytär oli syntynyt. Että Vendela Erkintyttären avioitten järjestys oli tämä, näkyy siitä, että sittenkuin Niilo Olavinpoika v. 1643 oli saanut eron Porin kuninkaankartanon (Porin RO. ptk. 18/9 1638 ja 15/8 1642) tallimestarintoimesta Vendela hänen kanssaan asui Porissa (mantt. luettelot sekä RO. 7/3 ja 7/12 1646), jonka Kirkkoneliössä he omistivat talon, mutta että Vendelaa myöhemmin (RO:n ptk:ssa ensi kerran 13/7 1653, sittemmin 15/3 ja 27/11 1654 y.m.) mainitaan tämän leskeksi. - Niilo Olavinpojan kuolinaikaa ei voida ainakaan toistaiseksi tarkalleen määrätä: v. 1647 mantt. luettelossa pariskunta vielä mainitaan, vv. 1648 ja 1653 luettelot ovat hävinneet ja vv. 1649-1652 luetteloissa heitä ei näy (mikä viittaa siihen, että leskeksi joutunut Vendela Erkintytär olisi tällöin asettunut muuanne asumaan) [2] (http://www.genealogia.fi/genos/2/2_122.htm#2). Tuntuu siis kuin olisi Niilo Olavinpoika kuollut joko v. 1647 tai 1648; Vendela Erkintytär - jolla oli maatila Ulvilassa; U. KO. 18/6 1655 - palasi piankin takaisin Poriin, jossa hänen päivänsä päättyivät vasta toukok. 24 p. 1670, minkä jälkeen pormestarin leski Elisabet Juhanantytär ynnä hänen kanssaperillisensä (RO. ptk. 18 ja 21/3 1674) 130 kuparitalarin hinnasta myivät hänen talonsa jalosukuiselle rouva Katarina Falckenkloulle.

Ajallisesti tuntuisi, että tuossa saattaisi olla tuo tuntematon Johan, tallimestari Erland Johanssonin isä. Erland Johanssonin vaimohan oli Agnes Classdotter Pryss.

Mikä yhdistäisi Beata Grelsdotterin ja Johan Jacobssonin ?

Tässä toisen ketjun kiemuroita.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28619&highlight=vendela&page=5

Selvyyden vuoksi laitan tuosta Niemisen selvityksestä toiseen ketjuun jatkoa, jottei se sotke tätä Pryss juttua.

Laitan tuonne Stupila ketjuun osavastaukseni.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35029&highlight=nissi&page=2

Matti A. Nieminen

29.11.16, 01:34

Hugo Lagströmin mukaan: Puoliso Beata Grelsintytär, joka sai Johan de la Gardien kirjeellä 24.2.1612 elinkautiseksi eläkkeeksi kolme miehensä entistä tilaa. Asui iäkkäänä (»uthlefwad») Kokemäensaaren tilallansa 1619, mutta oli nähtävästi elossa vielä 1626. Kuoli ennen 1630.
Mihin tuo kuolin tieto mahtaa perustua.

Hei

Beata mainitaan vainajana alkuvuodesta 1628 laaditussa ruodutusluettelossa, joten hän lienee kuollut jo 1627 (S: Beatha Pryssens sätterij). Poika Clas näkyy isäntänä samassa luettelossa (Hwitzbofierd: -- Class Jörenss: B.).

Clas Jörensson mainitaan myös karja-avun rästiluettelossa 1628 jalosukuisen Johan Jacobssonin lampuotina Kyläsaaressa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1690981 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1690981)

Sama Clas Jöransson on todennäköisesti myös vuoden 1629 kymmenysluettelossa, vaikka patronyymi onkin ilmeisen virheellisesti Peersson. Seuraavana vuonna luettelossa on Johan Jacobsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797491 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1797491)

Beatan tilat sai 1.9.1631 rälssikseen luutnatti Olof Johansson, jonka isäksi tiedetään Johan Jacobsson Stubbe.

Terveisin
Matti Nieminen

Benedictus

29.11.16, 09:21

No joo, meni hyvä idea romukoppaan.

Tuo Johan Jacobsson Stubben alkuperä vaikuttaa hämärältä, en löytänyt Stubbe suvusta Johan Jacobssonia, sillä Ramsey mainitsee Jacob Olofsson Stubbesta ettei ole poikaa.

Jakob Jönsson till Långstrands rusthåll i Kyrkslätts socken i Finland, som han erhöll genom sitt gifte. Gift med Brita Olofsdotter, som levde änka ännu 1605, dotter av frälsemannen Olof Olofsson (Stubbe), som förde ett jägarhorn i vapnet.
Barn:

Johan Jakobsson, till Ny Bollstad i Ingå socken, vilket han fick genom sitt första gifte. Fogde i Raseborgs län 1605-04-24–1607, i Övre Satakunta 1608–1609, på Reval 1611-11-12–1615 och tillika ånyo i Raseborgs län 1613–16141. Hade förläning i Laitz' by i Ruils län, Estland, 1615–16171. Uppgives sedermera varit guvernementssekreterare i Finland2. Assessor i Åbo hovrätt 1624 till och med 1630. Tillika häradshövding i Virmo och Masku härader 1626–1629 och vice lagman i Österbotten 1629–1632 samt t. f. ståthållare i Tavastehus, Borgå och Raseborgs län 1627. Död omkr. 1650. Gift 1:o med sin moders kusins dotter Ingeborg Olofsdotter, som levde 1623, dotter av befallningsmannen i Raseborgs län Olof Jakobsson till Bollstad, av den finska frälsesläkt, som blivit kallad Stubbe och förde ett jägarhorn i vapnet, och hans 2:a fru Anna Gregersdotter, av den finska frälsesläkten Pil eller Silfverpatron, adlad 1564-03-07, men ej introd. Gift 2:o med Hebbla (Uggla?), möjligen naturlig dotter till amiralen Claes Uggla.Onko kyse tästä Johan Jacobssonista?

Benedictus

29.11.16, 20:42

Onko tämä Johan Jacobsson sama kuin Johan Jacobsson Trafvare, jonka puoliso 1. oli Olof Jacobsson Stuppen tytär Ingeborg.

Kinnostavaa, että tämän Johan Jacobssonin poika Carl aateloitiin nimellä Adlerfelt.

http://runeberg.org/anrep/4/0270.html

Johan Curnovius-Adlerströmin äiti vastaansanomattomasti oli Elisabet Juhanantytär

Onko kummallinen sattuma, että Johan Jacobsson Trafvaren poika aateloitiin ADLERfelt nimellä ja Elisabeth Johansdotterin poika ADLERström nimellä.

Onko Johan Jacobsson Trafvaren vaimon Ingeborg Olofsdotter Stubben äiti Ingeborg Henriksdotter vai Anna Grelsdotter Pihl-Silverpatron?

Grels Silverpatron voisi ajallisesti olla Beata Grelsdotterin isä.
Tällöin Johan Jacobsson Trafvaren anoppi tai anoppipuoli olisi ollut Beatan sisar.

Matti A. Nieminen

29.11.16, 21:51

Onko tämä Johan Jacobsson sama kuin Johan Jacobsson Trafvare, jonka puoliso 1. oli Olof Jacobsson Stuppen tytär Ingeborg.--
Grels Silverpatron voisi ajallisesti olla Beata Grelsdotterin isä.
Tällöin Johan Jacobsson Trafvaren anoppi tai anoppipuoli olisi ollut Beatan sisar.

Hei

Juuri tälle kuviolle olen yrittänyt etsiä todisteita. Beatan kuoleman jälkeen 1627 hänen tilansa siirtyivät vaivattomasti "wälbördig Johan Jacobssonille" ja 1631 ne sai rälssikseen Johanin (oletettu) poika luutnantti "wälbördig Olof Johansson", joilla kummallakaan ei muuten näytä olevan mitään kytköksiä Ahlaisiin ja Kyläsaareen. Jos Beata, jota myös sanotaan Gregersdotteriksi, oli todella Anna Gregersdotter Silverpatronin sisko, selittyisi myös tämä outo yhteys.

Terveisin
Matti Nieminen

Benedictus

30.11.16, 00:02

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577899

Kukahan oli tuo Carl Pihl, Inderön Piilin tilalla, joka tila kuului Mats Sigfridssonin säteriin.
Silverpatron suku käytti myös Pihl nimeä.

Silverpatron sopisi Beatan suvuksi, koska Jöran Pryss mainitaan Helsingin seudulla sopivasti avion aikoihin.

Timo W

30.11.16, 09:04

Johan Jakobsson, till Ny Bollstad i Ingå socken, vilket han fick genom sitt första gifte. Fogde i Raseborgs län 1605-04-24–1607, i Övre Satakunta 1608–1609, på Reval 1611-11-12–1615 och tillika ånyo i Raseborgs län 1613–16141. Hade förläning i Laitz' by i Ruils län, Estland, 1615–16171. Uppgives sedermera varit guvernementssekreterare i Finland2. Assessor i Åbo hovrätt 1624 till och med 1630. Tillika häradshövding i Virmo och Masku härader 1626–1629 och vice lagman i Österbotten 1629–1632 samt t. f. ståthållare i Tavastehus, Borgå och Raseborgs län 1627. Död omkr. 1650. Gift 1:o med sin moders kusins dotter Ingeborg Olofsdotter, som levde 1623, dotter av befallningsmannen i Raseborgs län Olof Jakobsson till Bollstad, av den finska frälsesläkt, som blivit kallad Stubbe och förde ett jägarhorn i vapnet, och hans 2:a fru Anna Gregersdotter, av den finska frälsesläkten Pil eller Silfverpatron, adlad 1564-03-07, men ej introd. Gift 2:o med Hebbla (Uggla?), möjligen naturlig dotter till amiralen Claes Uggla.

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Travenhielm_nr_1036

Anna Gregersdotter Silfverpatron

http://runeberg.org/frfinl/0408.html

Benedictus

30.11.16, 09:11

Onkohan Matti Niemisellä enempää tietoa tuosta Staffan foremarskista ja vaimostaan Beatasta?
Oliko tytär Karinista isännimeä lähteissä, eli onko Staffansdotter?

Tämä Staffan on kiinnostava, koska esimerkiksi Kankaanpään Niinisalon kestikievarin Josefin isoäiti oli Margareta Staffansdotter, joka teetti testamentin, mistä riideltiin. Hän ei vaikuta tavalliselta talonpoikaisvaimolta.

Matti A. Nieminen

30.11.16, 10:57

Onkohan Matti Niemisellä enempää tietoa tuosta Staffan foremarskista ja vaimostaan Beatasta? --

Hei

Keräsin vuosia sitten tietoja rehumestarin vaimosta Beatasta. Porissa oli useita Beata-nimisiä vaimoihmisiä, mutta tässä vain ne, joita voi pitää rehumestarin Beatana:

1634 Pori hk: Beata näkyy leskenä tyttärensä Karinin kanssa, joka myös on leski:
Beata enkia
Karin dotter enkia

1635 Pori hk: vaimo Beata näkyy rehumestarin leskenä, jonka tytär Karin on myös leski:
h: Beata foder: E:
Karin dott: E:

1636 Pori karja- ja kylvöluettelo: vaimo Beata asuu leskenä Malmin neljänneksessä:
MQ Hustru Beata Enkia

1637 Pori hk: Beata leskenä toisen tyttärensä Annan kanssa:
hustru Beata Enkia
Anna dotter

1638 Pori hk: Rehumestarin tytär Anna yksin:
Anna foderm: dot:

Rehumestarin Beata mainitaan muutaman kerran myös Porin raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa, mutta jutuista ei selviä sukulaisuuksia.

Terveisin
Matti Nieminen

Benedictus

01.12.16, 23:08

Clas Pryss asuu Malminkorttelin talossa 136.
George Prytz perii enoltaan Henrik Larssonilta(Indrenius sukua) Malminkorttelin talon 156, jossa leskensä Kirstin Jöransdotter asuu.

Leski Beata asuu Malminneljänneksessä, eli oliko tuo sama kortteli?

Noista tyttäristä Karinista tai Annasta ei siis liene olemassa enempää tietoa?

Tiedetään, että Karkun khr Georgius Classon Pryssin 1. vaimo oli Anna. Olisiko mahdollista, että kyseessä olisi tämä naapurin Anna Staffansdotter?

jbee086

21.09.17, 16:02

Hei

Juuri tälle kuviolle olen yrittänyt etsiä todisteita. Beatan kuoleman jälkeen 1627 hänen tilansa siirtyivät vaivattomasti "wälbördig Johan Jacobssonille" ja 1631 ne sai rälssikseen Johanin (oletettu) poika luutnantti "wälbördig Olof Johansson", joilla kummallakaan ei muuten näytä olevan mitään kytköksiä Ahlaisiin ja Kyläsaareen. Jos Beata, jota myös sanotaan Gregersdotteriksi, oli todella Anna Gregersdotter Silverpatronin sisko, selittyisi myös tämä outo yhteys.

Terveisin
Matti Nieminen

Onkohan tälle ajatukselle löytynyt vahvistusta?

Matti A. Nieminen

22.09.17, 09:29

Hei

Beatan ja Annan sisaruudelle ei ole löytynyt vahvistusta eli sukuyhteys on edelleen pelkkää spekulaatiota.

Terveisin
Matti Nieminen

Antti R

23.09.17, 08:07

Beatan ja Annan ikäero on niin suuri, että en pidä sisaruutta kovin todennäköisenä, vaikka se onkin juuri ja juuri mahdollinen.

Beata Grelsdotterin poika Klaes Prytz syntyi noin 1585. Anna Gregersdotter Silverpatronin poika Bartholdus Erici Gjös arvioidaan syntyneen 1530-luvulla.
Eli Annan ja Beatan poikien ikäero on noin 50 vuotta.
https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/805

Toisekseen Beata kuoli 1627 eli vähintään 110 vuotta Annan syntymän jälkeen, sillä edellä olevan perusteella Anna on syntynyt viimeistään 1510-luvulla. Beatan arvelisin syntyneen 1550-luvulla.

Annan ja Beatan sukulaisuus vaikuttaa mahdolliselta ja patronyymit puhuvat sisaruuden puolesta. Ikänsä puolesta Anna voisi olla pikemminkin Beatan täti kuin sisar.

Antti R

23.09.17, 08:47

Anna "suoritti, niinkuin leski, aatelin ratsupalvelua 1601 1 1/2 veromarkasta Tjusterbyssä Siuntiossa"
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssisi.htm#taulu1

Jos hän on syntynyt 1510-luvulla, niin kuin edellisessä viestissä laskin, hän olisi ollut 1600-luvun alussa 80-90 -vuotias.

Olisikohan hän sittenkin syntynyt myöhemmin?

Benedictus

24.09.17, 21:14

http://runeberg.org/frfinl/0152.html
Yllä Ramseyn mukaan Anna Grelsdotter Sölverpatronin isä Grels Sölverpatron ja puoliso Erik Bertilsson till Skitingbacka, kuollut 1567.
Poika Bertil eli Bartholdus Erici Gjös , Liedon kirkkoherra 1583-1604.Papiksi 25vuotiaana, siis viimeistään syntynyt 1558, mutta tuskin kirkkoheraksi ihan just valmistuneena eli syntynyt varmaankin 1540-luvun lopulla eli äiti syntynyt noin 1520 paikkeilla.

Poika ? Mats Eriksson i Kallela? Onko suku oikein?

http://runeberg.org/frfinl/0408.html
Silverpatron sivulla Ramsey ilmoittaa Anna Grelsdotterin naineen 1569 Olof Jacobsson Stubbe till Bolstadin.

Onkohan Ramseyllä käynyt fipa, eli Bartholdus Erici Gjösin äiti ei ole ollut Anna Grelsdotter, vaan Erikillä on ollut aiempi vaimo ja Anna Grelsdotter avio vasta 1560-luvulla.
http://runeberg.org/anrep/4/0270.html