savolainenntalouskomissaari

[tuomoerola]

Kun näillä sivuilla lähinnä vain Tapani Kovalaine heittelee silloin tällöin huumoripitoisia viestejä, joista pidän, ajattelin esittää vaikean kysymyksen. Meillähän on savolainen entinen EU:n talouskomissaari, josta tuee nyt Suomen Pankin pääjohtaja. Mutta minullapa on esi-isä, vieläpä Savossa eli Joroisissa syntynyt, nimittäin Carl Gustaf Schottman ( 1753-1808 ), jota Kiteellä kutsutaan ensin siltavoudiksi, v. 1783 vihkimerkinnässä naidessaan rovasti Anders Winterin tyttären Helena Margaretan varanimismieheksi, ja myöhemmin talouskomissaariksi ( oeconom. commissar )... Olen lukenut paljon Suomen historiaa, myös Ruotsin valtakunnan virkamiehiä koskevaa sellaista, löytyy tietoja nimismiehistä ja kruununvoudeista ym. ym. , mutta ei mitään talouskomissaareista ! Oliko Kalle Kustaa Suomen ainoa talouskomissaari ennen Olli Rehniä ja mitkä olivat hänen tehtävänsä ? Vai saiko hän tittelin pelkästään siksi, että oli rovastin vävy ?

[Tapani Kovalaine]

Huumoripitoinen mies vastaa:
Hiskiin täytyy kirjoittaa koko maata koskeviin haudattuihin jotta "oecon". Ja ilman mitään sitaatteja. Vastaukseksi tulee viisi talouskomissaaria ja kahdeksan talousjohtajaa (ekonomic directör).

Viimeisenä tulee Tuulos: 17.7.1778 19.7.1778 Syrjentaka Lepistö Oeconomiecom:, kr: länsm: Anders Pacchalen Slag 50 6

Ihan kun tuo talouskomissaari olisi sotakamreeriin verrattavissa oleva arvonimi, joka suotiin erityisesti kruunun nimismiehille. Googlaa esimerkiksi Erik Hjerpe suku...
Tällaista tulee netistä ulos: Veronkantokirjuri. Henkirakuunarykmentin Everstiluutnantin komppanian katselmuskirjuri 3.11.1743, ero 1768. Talouskomissaarin arvonimi 1765.

Media ei ole meille tarkkaan kertonut kuuluiko Olli Rehnille EU:ssa kaiken muun lisäksi myös katselmuskirjurin tehtäviä...

[tuomoerola]

Kiitos, Tapani ! Suositellaanko ongelman tutkimista jollekin väitöskirjaa suunnittelevalle historian lukijalle ?

[Tapani Kovalaine]

Kiitos, Tapani ! Suositellaanko ongelman tutkimista jollekin väitöskirjaa suunnittelevalle historian lukijalle ?
Kylläpä nyt tarjosit mainion tilaisuuden mainostaa kirjaani (186 sivua), jonka painos (250 kpl) on loppuunmyyty.

Henkikirjoittajia 450 vuotta -kirjan alkulehdellä on 17.3.2010 päivätty teksti:
I have a dream: Kirjan tavoitteena on löytää vihmerä lukija, joka innostuu tästä aiheesta niin paljon, että tutkimukset tehtyään julkaisee henkikirjoittajien virkakunnasta kunnollisen historiateoksen ilostuttamaan kaikkia tosikiinnostuneita.

[tuomoerola]

Bravo ! Löytyykö kirjasi lainattavaksi esim. Liisankadulta ?

[Tapani Kovalaine]

Bravo ! Löytyykö kirjasi lainattavaksi esim. Liisankadulta ?
On sinne yksi kappale lähetetty. Kirjan lukeminen kannattaa aloittaa kansilehdestä ja sivulla 2 on jo heti selitetty, että yksityisyyden suojan lisäämiseksi kansikuvassa olevien 19 liian teräviltä vaikuttavien henkikirjoittajien piirteitä on kuvankäsittelyn avulla epätarkennettu.

[IlkkaH]

Hei,

kiitos vinkistä! Löytyykö kirjastasi monta Savossa vaikuttanutta kirjuria + heidän matrikkelitietojaan?

t. Ilkka

Jk. teen parhaillaan sitä edellä "perään kuulutettua" historian väitöskirjaa (tosin vain Savon säätyläisistä, joihin nämä henkikirjoittajatkin kuuluvat)

[Tapani Kovalaine]

Hei, kiitos vinkistä! Löytyykö kirjastasi monta Savossa vaikuttanutta kirjuria + heidän matrikkelitietojaan?

t. Ilkka

Jk. teen parhaillaan sitä edellä "perään kuulutettua" historian väitöskirjaa (tosin vain Savon säätyläisistä, joihin nämä henkikirjoittajatkin kuuluvat)
Kirjassa on henkikirjoittajien nimiluettelot poikkileikkausvuosilta 1570, 1722, 1805, 1880, 1912, 1944 ja 1957. Matti Waltan teosta Wirkamiehiä (ilm. 2005) suosittelen, joskin hänen kirjassa rajavuodet ovat 1721-1808.

Joistakin savolaisista henkikirjureista kirjassa on hajatietoja. Joensuun maakunta-arkistossa oli ja on yhä iso joukko henkikirjoittajien ansioluetteloita Kuopion lääninhallituksen arkistossa. Sieltä löytyi kaikenmoista. Esimerkiksi seuraava ansio: " ... määrätty hoitamaan Juantehtaan alueella Nilsiän pitäjässä Viinaviskaalin tointa ..." Siis kauan ennen Juice Leskisen syntymää on hänen synnyinseudullaan Juankoskella ollut vilkasta viinan käyttöä!

[IlkkaH]

Hei,

kiitos vinkeistä! Matti Wallan teos minulta löytyykin, mutta Joensuun maakunta-arkistossa ja Liisankadulla aion vielä käydä näihin muihin lähteisiin tutustumassa.

Yst. terv.

Ilkka

[tuomoerola]

Kirjassa on henkikirjoittajien nimiluettelot poikkileikkausvuosilta 1570, 1722, 1805, 1880, 1912, 1944 ja 1957. Matti Waltan teosta Wirkamiehiä (ilm. 2005) suosittelen, joskin hänen kirjassa rajavuodet ovat 1721-1808.

Joistakin savolaisista henkikirjureista kirjassa on hajatietoja. Joensuun maakunta-arkistossa oli ja on yhä iso joukko henkikirjoittajien ansioluetteloita Kuopion lääninhallituksen arkistossa. Sieltä löytyi kaikenmoista. Esimerkiksi seuraava ansio: " ... määrätty hoitamaan Juantehtaan alueella Nilsiän pitäjässä Viinaviskaalin tointa ..." Siis kauan ennen Juice Leskisen syntymää on hänen synnyinseudullaan Juankoskella ollut vilkasta viinan käyttöä!


Kitee on vielä Juankoskea kuuluisampi viina-asioissa. Ylikangas kertoo kirjassaan Vallesmanni että uusi Kiteen nimismies Aron Barck aloitti 1757-58 siellä salapolttajien metsästyksen niin tehokkaasti, että se nostatti kansan vihan häntä vastaan ja hänet erotettiin. Kun sekä sakot että välineiden arvo tulivat nimismiehelle itselleen, Barck tienasi hyvin. - Ylikangas muuten kertoo myös, että virkansa kunnollisesti ja moitteettomuudella hoitaneita kruununpalvelijoita palkittiin 1700-luvun loppupuolella talouskomissaarin arvonimellä eli siis Tapani oli oikeassa. - Ilmeisesti Schottman pystyi hoitamaan nimismiehen tehtäviä hyvin ilman että sotkeutui edeltäjänsä tavoin viinankeittäjien ja -välittäjien puuhiin ja sai arvonimen, joka ei kruunulle maksanut mitään ! Niinpä tuo elinkeinokin säilyi Kiteellä myöhemmille vuosisadoille...