Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Aloittelija kyselee tyhmiä - tiedon käsittely ja hallinta
Hei!
Olen juuri aloittanut oman sukututkimukseni, ja mieleeni on hiipinyt pari käytännön asiaa tutkimisesta ja tietojen käsittelystä. Olen yrittänyt etsiä tietoa netistä mutta näihin en ole vielä saanut vastauksia.
Ensinnäkin sukuni on pieneltä paikkakunnalta ja suuri osa sukunimistä joita tutkin ovat - noh, vähemmän yleisiä, joskaan eivät harvinaisiakaan. Oletan, että näin pienellä paikkakunnalla kaikki henkilöt, joilla on sama ei-niin-yleinen sukunimi ovat suurella todennäköisyydellä sukuani. Mietityttää kuitenkin onko laainkaan järkevää kerätä "summamutikassa" nimiä, jotka viittaavat sukuuni vai olisiko parempi etsiä vain tiettyjä, kadoksissa olevia henkilöitä. Aloitin tutkimuksen niin että keräsin kaikki vastaan tulevat nimet, joiden oletan olevan sukua. Toivon että kyseiset henkilöt tulevat myöhemmin jossain toisessa yhteydessä vastaan ja näin saisin pikkuhiljaa palapeliä koottua yhteen. Nimiä kertyy kuitenkin todella paljon ja vaikka käytänkin sukututkimusohjelmaa, minusta tuntuu että tiedon hallinta on vaikeaa. Varsinkin nimien yhdistäminen luotettavasti toisiinsa on haastavaa, kun monissa kirjoissa on mainittu vain etunimi ja sukunimi, ei juurikaan muuta tietoa. Olen huomannut että tismalleen saman nimisiä henkilöitä on voinut elää useita samalla aikakaudella, enkä tiedä miten ylipäätään on mahdollista saada selville mitkä tiedot koskevat samaa henkilöä ja mitkä jotakuta toista henkilöä.
Minusta tuntuu etten tiedä ollenkaan mitä teen, vaikka tietoa minulla onkin omasta mielestäni jo kohtalaisesti. Haluaisin mennä jollekkin aloittelijoiden kurssille, mutten ole täältä Pirkanmaan alueelta sellaista harmikseni löytänyt.. :( Jospa joku jaksaisi auttaa noviisia tällaisessa perusasiassa ? :)
Vähän lisäinfoa tämän hetkiseen tilanteeseeni;
Minulla on tällä hetkellä kasassa vajaa 300 nimeä, mutta näistä vain 25 on vahvistettavissa omaan sukuuni kuuluviksi. Tämä suhde tuntuu aika hurjalta. Kuitenkin haluaisin löytää mahdollisimman paljon tietoa - toisaalta tuntuu että jos käyn jotakin kirjaa lävitse, olisi hölmöä olla kirjaamatta henkilöitä joita saatan myöhemmin tarvita, mutta tietomäärä paisuu niin suureksi etten tiedä onko tällaisessa toimintatavassa mitään järkeä..
Mitään yleispätevää vastausta ei ole. Vähdeviitteet ovat tärkeät ja ne kannattaa laittaa muistiin.
Itse olen harrastanut sukututkimusta noin viisi vuotta ja tuo suhde henkilöiden ja omaan sukuun liitettävien välillä voi olla paljon suurempikin. Kaikki riippuu siitä, kunka paljon kiinnostusta sinulla on muihin sukuihin. En välittäisi asiasta ollenkaan, sillä ohjelmat kyllä "handlaavat" isoja tietomääriä.
Otin aina yhden linjan kerrallaa ja meinin sitä niin pitkälle kuin pääsin. Joskus tuli sitten stoppi ja kysyin täältä apuja ja niiden avulla taas mentiin eteenpäin. Käytännössä useampi linja on työn alla samaan aikaan. Kirkonkirjat ovat monesti tosi vaikealukuisia, mutta niiden tulkitsemisessa saa yleensä apua.
Paras lähtökohta on se, ettei työ ole koskaan valmis, mutta koko ajan voi tulla uutta mielenkiintoista vastaan. Mikään työ ei myöskään ole täydellinen, sillä siihen saattaa liittyä epävarmuustekijöitä ja virheitä.
menestystä tutkimiseesi!
Minä aloitin keräämällä pelkästään esivanhempiani. Sitten jos aika riittää, niin voi näitä oksia jatkaa nykypäiväänkin saakka. Toistaiseksi se on rajoittunut ainoastaan lähisukuuni. Pienillä paikkakunnilla lähes kaikki ovat sukua keskenään, mutta sukunimi ei siinä ratkaise, varsinkaan Länsi-Suomessa.
< Olen juuri aloittanut oman sukututkimukseni, ja mieleeni on hiipinyt pari käytännön asiaa tutkimisesta ja tietojen käsittelystä. Olen yrittänyt etsiä tietoa netistä mutta näihin en ole vielä saanut vastauksia. >
Kyllä on parasta aloittaa omista esivanhemmista - isoisistä ja isoäideistä ennen 1900-luvuilta menneisyyteen päin. Siinä on aivan tarpeeksi aloittelijalle!
http://www.genealogia.fi/nain-paaset-alkuun
Tutkimisiin
L. Kemppainen
15.11.16, 15:03
Minäkin aloitin isovanhemmistani ja menin taakse päin ihan suoraan vain ensin isästä niin kauas kuin pääsin. Sitten lähdin menemään samalla lailla äidistä. Nyt minulla on Sukujutuissa yli 3000 ihmistä. Olen kerännyt tietoa jo yli 50 vuotta, mutta vasta 2012 paikkeilla liityin facebookissa sukua tutkivien sivuille, Kainuu, Pohjanmaa jne... Geniinkin liityin koska isäni on menetetystä karjalasta kotoisin enkä heidän tietojaan saanut mitenkään muuten kuin maksamalla Mikkelin maakunta-arkistoon ja se ei enää kannattanut, tuli niin kalliiksi. En millään keräisi ihmisiä pelkästään siksi että epäilen heidän olevan sukua. Kirkonkirjoja oppii ihmeesti lukemaan. Minua auttoi Kainuulaiset suvut sukututkimusryhmä. Kun en jotain ymmärtänyt, kysyin heiltä ja sain aina apua ja vinkkejä. Nyt pystyn aika hyvin selvittämään itsekin noita kirkonkirjoja, vain alle 1700-luvun kirjat on vaikeita, kun niissä ei useinkaan ole syntymäaikoja, edes syntymävuotta niin niitä on tosi vaikea tulkita. Kyllähän sukututkimusohjelma kyselee että onko sama henkilö jos vaikka synt.aika täsmää, mutta ei sillä perusteella voi ketään liittää mihinkään. Pitää tietää että varmasti on oikea henkilö ja jos tuo henkilö on irrallaan sukuohjelmassa, niin kyllä sitä on tarkkana oltava että oikein yhdistää. Parhaiten pääsee kun menee rippikirjoissa perhe kerrallaan niin pitkälle kuin löytyy. Silloin tulee vähiten virheitä mun mielestä - tietysti syntymä ja kuolinajat pitää syntyneistä ja kuolleista tarkistaa jos niitä vain on saatavilla.
Noita fb-sukusivuja on varmaan ympäri Suomen perustettu niin että kannattaa tietysti liittyä sen seudun tutkijoitten kanssa jossa itsekin tutkii.
Miltä paikkakunnalta tutkit, mitä sukuja ja taloja? Anna joitakin kiinnekohtia
tellervoranta
16.11.16, 21:49
Äitini on kotoisin samalta paikkakunnalta eikä sukusi yhtä lukuunottamatta ole ollenkaan harvinaisia siellä. Jos isäsi tietäisin, niin saattaisin jo "aapisistani " löytää vanhempasi. Valitettavasti en pysty kuin joskus kirjoittamaan ja silloinkin mieluimmin isonvihan ympärillä olevista ajoista, sotilaista, perunkirjoista, henkikirjoista ym.:)
Vähän lisäinfoa tämän tilanteeseeni;
Minulla on tällä hetkellä kasassa vajaa 300 nimeä, mutta näistä vain 25 on vahvistettavissa omaan sukuuni kuuluviksi. Tämä suhde tuntuu aika hurjalta. Kuitenkin haluaisin löytää mahdollisimman paljon tietoa - toisaalta tuntuu että jos käyn jotakin kirjaa lävitse, olisi hölmöä olla kirjaamatta henkilöitä joita saatan myöhemmin tarvita, mutta tietomäärä paisuu niin suureksi etten tiedä onko tällaisessa toimintatavassa mitään järkeä..
Sassi on jo saanut kyselyynsä ison kasan neuvoja. Henkilökohtaista opastusta voi saada jossain määrin Tampereen seudun sukututkijoilta. Ks. http://www.tamsuku.fi/ Perusasiat tutkimuksesta pitää kyllä itse opiskella. Annetun mainion nettivinkin lisäksi on kirjoja, joista itse pidän. Mm. Sirkka Karskelan Sukututkijan tietokirja. Ilman perusteita voit tehdä pahojakin virheitä, kun on paljon samannimisiä henkilöitä jne.
Mirja
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.